Piknik Träskändan puistossa, Espoo

Ensimmäisen kerran kävimme Träskändan puistossa piknikillä vuonna 2012. Tuon vuoden toukokuun piknik päätyi myös blogiin, ja sen jälkeen myös Auroran puistona tunnettu kaunis alue on kutsunut meitä luokseen jokaisena kesänä. Viime kesänä piknik jäi vauvavuoden sekoilujen vuoksi väliin, mutta nytpä sinne tehtiin ihan ensimmäinen perhepiknik.

Träskändan puisto

Träskändan puisto on varsin mainio piknikpaikka lasten kanssa. Puisto on todella iso sekä tasainen, lähellä ei ole autoteitä, pieni Glimsinjoki virtaa vasta aivan puiston toisessa päässä ja puistosta on lähes esteetön näkymä joka puolelle. Täällä voi vilkas taaperokin juosta ja tutkia maailmaa ihan rauhassa ilman, että vanhempien pitää jatkuvasti juosta perässä. Lisäksi puisto on todella rauhallinen, siellä ei ole koskaan meidän vierailujen aikana ollut kourallista enempää ihmisiä.

Träskändan puistoTräskändan puisto

Puisto sijaitsee kauniin Träskändan kartanon sekä rehevän metsän välissä. Kartanon tunnetuin omistaja on Helsingin Diakonissalaitoksen perustanut (1867) Aurora Karamzin. Kartanon hienoin hetki koettiin 16.9.1863, kun Venäjän keisari Aleksanteri II vieraili kartanossa saapuessaan Suomeen avaamaan valtiopäiviä. Tätä vierailua varten rakennettiin kartanon pihamaalle kuusikulmainen käymälärakennus ”Keisarin käymälä”, jota voi edelleen ihailla puiston laidalla.

Träskändan puistoTräskändan puisto

Puiston toisessa päässä on tosiaan pieni Glimsinjoki sekä varsin suuri metsä. Koko alue kuuluu Träskändan luonnonsuojelualueeseen, joka on pinta-alaltaan 32 hehtaaria. Metsään kätkeytyy reilun 2 kilometrin mittainen luontopolku, joka kulkee kolmen erityylisen metsätyypin lävitse. Lähimpänä puistoa on puistometsä, jota Glimsinjoki reunustaa rehevillä rantavyöhykkeillään.

Träskändan puisto

Me olemme taapertaneet luontopolun kokonaankin, mutta tänä kesänä käyskentelimme vain puistometsän alueella, sillä metsässä oli arki-iltana pirusti hyttysiä, ja meillä kaikilla oli vain lyhyttä lahjetta sekä hihaa päällä. Lisäksi pieni ihme oli varsin innokkaalla päällä, ja olisi koko ajan halunnut kävellä itse. Se onnistui paljon paremmin puiston alueella – siellä eivät hyttyset häirinneet, ja tasaisella nurmikolla juoksentelu oli iisimpää kuin metsäpolulla. Metsäpolku on muuten sen verran leveä, että sinne pääsee myös lastenvaunujen kanssa.

Träskändan puistoTräskändan puisto

Puistometsän alueella voi ihailla monia suomalaisia jalopuita, sieltä löytyy tammia, jalavaa, metsälehmusta, vaahteraa sekä saarnia. Alueelta löytyy myös Suomen korkein metsälehmus, sekä peräti yli 300-vuotias tammi.

Lisäksi on aika upeaa, että joen ylittävä silta on edelleen samalla paikalla missä 1700-luvun lopulla oleva Kuninkaantien silta oli. Tosiaan, Kuninkaantie kulki tuolloin suoraan Träskändan puistoalueen läpi, mutta yleinen maantie siirrettiin vähän sivummalle kun varsinainen kartanopuisto perustettiin 1820-luvulla.

Träskändan puistoTräskändan puisto

Me olimme piknikillä eilen torstaina, ja upeat pionipuskat kukkivat silloin kauneimmillaan! Eli Träskändan puistoon kannattaa rynniä just nyt vaikkapa piknikille – ainakin jos haluaa ihailla pionien runsasta kukintaa!

Ollaan muuten piipahdettu Auroran puistossa myös huhtikuussa, silloin puisto näyttää kovin erilaiselta. Toki luonto on kaunis ihan mihin vuodenaikaan tahansa, joten puistossa kannattaa käydä oikeastaan milloin vain.

Träskändan puistoTräskändan puisto

Ajo-ohjeet

Jos paikalle saapuu autolla, niin navigaattoriin kannattaa laittaa osoitteeksi Träskändanristi 2. Suunnilleen tästä kohtaa pääsee kääntymään parkkipaikoille, jotka ovat aivan puiston vieressä. Parkkipaikat sijaitsevat kartanon takana, aivan keisarillisen käymälän läheisyydessä.

Träskändan puisto

Mausteiset nakkipiilot piknik-grillissä

Me ollaan herra Longfieldin kanssa kovia piknikillä kävijöitä. Blogin puolelle on vuosien saatossa ilmaantunut monen monituista piknik-postausta. Välillä ollaan nautittu kesäistä piknikiä kahden puistossa, kallioilla tai ystävien kanssa, on juhlittu anopin synttäreitä herkkujen äärellä, sateen sattuessa on istuttu olohuoneen lattialle viettämään mukavaa aikaa yhdessä, ja jokunen kerta on piknik-viltti levitetty myös ulkomailla – ainkin New Yorkissa ja Münchenissä saimme nauttia kauniista ilmasta ja hyvistä herkuista.

Yhtä kaikki, meistä piknik on aina hyvä idea.

nakkipiilot7

Tänä kesänä, kesä tuli ajoissa. Heti ensimmäisten lämmittävien auringonsäteiden aikaan toukokuun alussa kävimme ostamassa meille täksi kesäksi uuden piknik-kaverin. Kyseessä on suloinen, pieni ja pirtsakan värinen piknik-grilli, jota aiomme kanniskella kesän piknikeillä mukanamme. Grilli toimii noin puolen litran limupullon kokoisella ”kertakäyttö”kaasupullolla, josta riittää virtaa noin 1,5-2 tunnin yhtäjakoiseen grillaukseen.

nakkipiilot11

Kuten moni varmasti jo tietää, on herra Longfield ollut viime syksystä asti tavattoman paljon työmatkoilla. Kotona häntä on näkynyt lähinnä vain viikonloppuisin sekä jokusena viikkona siellä täällä. Vähäisen yhteisen aikamme olemme pyrkineet käyttämään tehokkaasti – ja ennen kaikkea olemalla yhdessä.

Herra on puheluiden sekä viestien muodossa useasti sanonut, että kun kesä koittaa ja hän on jossakin välissä kotona, pitää meidän taas käydä mahdollisimman paljon piknikeillä. Tähän mulla ei todella ole mitään vastaanväittämistä, piknikit ovat niin mukava ja rentouttava tapa viettää kauniita kesäpäiviä, että lähden niille heti kun kutsu käy!

nakkipiilot2

Kerran herra sitten tuli hetkeksi kotiin toukokuun alussa, ja mehän lähdimme heti testaamaan muutamaa viikkoa aiemmin löytämääni uutta piknik-paikkaa lähimetsässä. Tämä kallion päällä oleva paikka on mahtava. Kuivalta kalliolta aukeaa näkymä alas pienelle lammelle, jossa käy näin alkukesästä kova kuhina erilaisten isompien ja pienempien lintujen toimesta. Paikka on lisäksi helppo tavoittaa vieressä kulkevalta pururadalta, mutta on kuitenkin sen verran piilossa, ettei sitä näe suoraan metsäpolulta. Ihan viis kautta viis.

nakkipiilot4nakkipiilot12

Mukaan toukokuiselle piknikille lähti toki myös uusi oranssi piknik-grillimme, jolla grillasimme enemmän ja vähemmän onnistuneita juttuja. Ensinnäkin broileripekoniin (jeps, kuulitte oikein! Jyväbroilerin tuotteista löytyy myös broileripekonia) käärityt, tuorejuustotahnalla ja feta-pinaatti broilerigrillimakkaroilla täytetyt suippopaprikat menivät vähän mönkään. Emme oikein osanneet ekalla kerralla säätää pienen grillin lämpöä oikeaksi, ja paksujen suippopaprikoiden kääntäminen oli ilman asianmukaisia ottimia aika haastavaa.. Pekoni kypsentyi nopeasti, ja kun herra sitten yritti kääntää paprikoita, tursui niistä tuorejuustotahnat pitkin grillilevyä. Ei hyvä. Lopulta heitimme paprikat roskapussiin ja laitoimme pelkät tuorejuustotahnaiset broilerimakkarat grillille tirisemään. Ne sentään onnistuivat, heh!

nakkipiilot9_c_grillaus_

Toisena grillattavana oli vartaita, joihin olimme pujottaneet herkullisia Jyväbroilerin kolmen juuston broilerinakin paloja, herkkusieniä sekä paprikaa. Vartaat olimme koonneet jo kotona, ja sivelleet niiden pintaan jääkaapista löytämäämme BBQ-kastiketta. Käärin vartaat kotona folioon, jossa ne kulkivat repun pohjalla kätevästi ehjinä piknik-paikalle asti. Vartaat onnistuivat suippopaprikoita paremmin, vaikkakin vartaissa olleet herkkusienet irtoilivat yksi toisensa jälkeen kääntelyn yhteydessä varrastikuista. Se ei onneksi vaikuttanut vartaiden makuun.

nakkipiilot13nakkipiilot6

Kolmantena herkkuna kannoimme upealle piknikpaikallemme leivinpaperiin käärittyjä nakkipiiloja. Nakkipiilot onnistuivat ja maistuivat hurjan hyviltä! Tosin jos on pakko jotain parannettavaa hakea, niin hieman ruskeaksihan nuo menivät, mutta se johtui siitä ettemme tosiaan ekalla kerralla osanneet säätää grillin lämpötilaa tarpeeksi hyvin. Teimme nakkipiiloja uudestaan kotipihalla pari päivää piknikin jälkeen, ja ne olivat jo hieman vähemmän tummanruskeita. Harjoitus tekee mestarin.

nakkipiilot16nakkipiilot14nakkipiilot8

Nakkipiiloja on tehty meillä ennenkin, tosin uunissa. Tuolloin apurina oli pieni leipurineiti. Nakkipiilot ovatkin varmasti monelle lapsiperheelle tuttuja, niitä on helppo sekä nopea valmistaa ja ne näyttävät maistuvat erityisen hyvin pikkuväelle. Mutta kyllä ne maistuvat hieman isommallekin väelle! Aikuisten makuun oleviin nakkipiiloihin piilotettiin sisään hieman parempia ja täyteläisempiä nakkeja, sekä rutkasti enemmän mausteita. Nappaa tästä kesän piknikeille takuuvarman herkun resepti talteen!

Grillatut nakkipiilot

1. Avaa croissant-taikinatölkki ohjeiden mukaan. Levitä työalustalle eteesi kolmionmalliset croissant-taikinapalat.

2. Laita taikinan päälle yksi cheddarjuustoviipale ja mausta pizzamausteseoksella sekä muutamalla Chipotle Tabasco -pisaralla.

3. Puolita broilerinakit ja aseta jokaiselle nakkipiilolle yksi nakinpätkä cheddarjuustoviipaleen päälle. Rullaa taikina tiukalle rullalle (aloita rullaus leveästä päästä). Voitele lopuksi kananmunalla ja paketoi sen jälkeen nakkipiilot leivinpaperiin. Jemmaa kääröt piknik-repun/-korin uumeniin.

4. Grillaa nakkipiiloja keskilämpöisellä grillillä vimmatusti käännellen, kunnes sisällä oleva juusto alkaa sulaa ja nakkipiilot saavat ylleen kauniin ruskea värin (meidän paikoin turhankin tummanruskeista versioista ei tarvitse ottaa suoraan mallia).

5. Herkuttele hyvässä seurassa terassilla taikka piknikillä.

Kurkkaa myös muut herkulliset Jyväbroiler-kampanjan reseptit Blogiringin sivuilta. Ja sitten vain grilli kuumaksi!

nakkipiilot5nakkipiilot35

Yhteistyössä Jyväbroiler
Yhteistyössä Jyväbroiler

Synttäriylläripiknik Auroran puistossa Espoossa

Muistatteko vielä Oxygenol-pariskunnan? Tai ei sillä niin väliä, postauksen voi hyvin lukea vaikka ei tietäisi ystäväpariskunnastamme yhtään mitään.

Piknik Auroran puisto Espoo Piknik Auroran puisto Espoo Piknik Auroran puisto Espoo

Istahdimme Auroran puistoon synttäriylläripiknikille aivan heinäkuun alussa. Kyseinen lauantai oli ensimmäinen aurinkoinen päivä pitkän, viileän ja sateisen alkukesän jälkeen. Synttäreitä vietti herra Oxygenol, tosin oikeasti synttärit olivat jo keväällä, mutta parempi juhlia myöhään kuin ei milloinkaan.

Hipsimme herra Longfieldin ja harmaan karvaisen kaverin kanssa puistoon hyvissä ajoin ennen synttärisankaria. Laitoimme piknikliinat paikoilleen, avasimme piknikkorin ja kaivoimme youtubesta erään tietyn synttärionnittelulaulun valmiiksi. Sitten jäimme odottelemaan.

Pian Oxygenol-pariskunta jo soittelikin, että mihin suntaan heidän pitää suunnata parkkipaikalta, jonne olimme heille osoitteen lähettäneet. Lähdimme heitä vastaan ja pian piknikliinalla raikui synttärionnittelulaulu samalla kun punkkupulloa ja piknikkorin sisältöä revittiin auki.

Piknik Auroran puisto Espoo Piknik Auroran puisto Espoo Piknik Auroran puisto Espoo

Piknikin viinipuolesta piti huolta kesän ehkä coolein viini Matsu El Picaro (*saatu blogin kautta). Ainakin pullon etiketissä oleva mies on cooli ja syötävän söpö. Tämä espanjalaiselta Matsu Bodegas y Viñedos Ecológicos tuottajalta tuleva viini on täyteläinen ja lämmin. Sen makua on helppo lähestyä ja pidimme sen hieman marjaisesta mausta paljon.

Ruokapuolella tarjolla oli kaikkea mahdollista mitä kaupasta löysimme. Grillibroileri, grillikylki, punajuuri- ja tulinen perunasalaatti, tuore fetasalaatti, juustot, patonki, tomaatit, kurkut, vesimeloniviipaleet, ilmakuivattu kinkku sekä croissantit ja hillot maistuivat aurinkoisessa iltapäivässä odotetusti hirmuisen hyvältä.

Oxygenol-pariskunnalla oli jälleen isoja juttuja kerrottavana, ja herran kanssa suu vaahdossa tiedustelimme ja kyselimme kaikkea mahdollista uutisiin liittyvää. Kun tuli meidän aika kertoa kuulumisia, katsoimme toisiamme jo totesimme, no me käydään koulussa, töissä ja tehdään pihatöitä. Niin jo odotellaan kesälomaa.

Piknikillä oli mukana myös kaksi karvakorvaa, varsin hieno ja pörheä pomeranian sekä meidän vanha mummeli.

Piknik Auroran puisto Espoo Piknik Auroran puisto Espoo

Kävimme herran kanssa Auroran puistossa piknikillä ensimmäistä kertaa alkukesästä 2012, ja ihastuimme paikkaan valtavasti. Parin vuoden takaisesta postauksesta löytyy tietoa puiston historiasta, kannattaa käydä kurkkaamassa.

Kun olimme saaneet synttäriylläripiknikin pääruoat masuihimme, siivosimme piknikliinan ja pidimme pienen tauon. Tauon jälkeen aloimme herran kanssa kaivaa jälkkäriosastoa esille. Liinan päälle nostettiin irttareita (tietenkin!), pensasmustikoita, mansikoita sekä pikkuisia munkkeja. Kahvia olisi ollut ihana saada, mutta meiltä puuttuu termari! Sellainen täytyy jossain välissä käydä hommaamassa.

Jälkkäreitä syödessä pelasimme myös hauskaa Epäillyt-lautapeliä, jonka äitini toi meille lahjaksi jokunen aika sitten. Peliä pitää pelata pari kertaa, että siihen pääsee sisään, mutta nyt kolmannella kerralla sen ideaan pääsi jo oikein hyvin sisään.

Peliä pelatessa ja herkkuja syödessä kesä tuntui ihanalta. Ystävät ympärillä on hyvä olla! ♥

Piknik Auroran puisto Espoo Piknik Auroran puisto Espoo

Kovin maukas mustikkapiirakka

Tässä olisi nyt lupailemani resepti anopin synttäripiknikillä tarjoiltuun mustikkapiirakkaan. Raparperipiirakan ohje tulee tänne myös tässä lähipäivinä, mutta ensin esitellään teille kovin maukas mustikkapiirakka.

mustikkapiirakka

Kovin maukas mustikkapiirakka

Pohja

  • 100 g voita
  • 1 dl sokeria
  • 1 kpl kananmuna
  • 2¼ dl vehnäjauhoja
  • 2 rkl kauraleseitä
  • 1 tl leivinjauhetta

1. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri.

2. Sekoita joukkoon muna ja lisää kuivat aineet seoksena.

3. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle (24 – 26 cm) ja reunoille.

Täyte

  • 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa kuningatar
  • n. 3 dl (150 g) (pakaste)mustikoita
  • 1 rkl perunajauhoja
  • 1 prk (200 g) kermaviiliä
  • 1 kpl kananmuna
  • 2 rkl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria

1. Levitä rahka piirakkapohjalle.

2. Sekoita (jäisiin) marjoihin perunajauhot. Levitä marjat tasaisesti piirakkapohjalle.

3. Sekoita kermaviili, muna ja sokerit tasaiseksi seokseksi. Valuta seos marjojen päälle.

4. Paista uunin alimmalla tasolla 175 asteessa n. 40 minuuttia.

mustikkapiirakka

Mitäs tästä piirakasta nyt kertoisi, no vaikka sen, että se oli tosi hyvää ja kosteaa. Se ei kaipaa kaverikseen jätskiä tai vaniljakastiketta, vaan on parasta ihan yksikseen. Toki sitä kannattaa nauttia kavereiden, ystävien tai perheen kanssa, mutta kyllä se maistuu hyvältä myös ihan yksikseen. 🙂

Nyt siis äkkiä mustikkametsään ja leipomaan piirakoita. Kyllä tätä kesää vielä on sen verran jäljellä, että muutamat mustikkapiirakat ehtii vielä nauttia!

Piknik kahdelle Auroran puistossa

Tänään – tiistaina – alkoi minun kesäni! No miten niin? No siten niin!

auroran puisto

En ole vielä ennättänyt tehdä postausta uudesta pyörästäni, mutta sekin on kyllä jossain välissä tulossa. Olen polkenut nyt viikon verran pyörällä töihin, viimeksi tänään taitoin reilun 30 kilometrin pituisen työmatkan. Kotimatkan aikana poikkesin tänään myös salilla tekemässä erinäisiä käsilihasliikkeitä, sillä käsiä ei siellä pyörän selässä saa juurikaan treenattua. Kun lähdin salilta kotiin, tajusin, että ilma on ensimmäistä kertaa oikeasti lämmin. Tuuli ei tuntunut kylmältä, ja pitkähihainen paita teki mieli ottaa pois päältä. Poljinkin ennätysvauhdilla kotiin tuntien kesän lämpimän tuulen hiuksissani!

Kotiovelle päästyäni en pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin ruokaa, nälkä oli kasvanut ihan kamalaksi ja mua ihan totta heikotti aika paljon. Tästäkin syystä sisällä odottava yllätys sai hymyn leviämään ihan koko naamaan. Avattuani oven minulle nimittäin ilmoitettiin, että olemme lähdössä piknikille. Minun piti vain käydä suihkussa, vaihtaa hiettömät vaatteet päälle ja hypätä autoon. Suihkussa käynti kesti vain hetken, ja päälle kiskaisin ensimmäistä kertaa kesähaalarin ja ballerinat! Autoon noustessani takapenkillä möllötti muutaman viltin lisäksi piknikkori, sekä tietenkin karvainen harmaa kaveri. Ja sitten me lähdettiin..

Automatka ei kestänyt kauaa, ja auto parkkeerattiin lyhyen ajomatkan jälkeen Auroran puiston viereen. Kyseinen puisto kartanoineen oli minulle täysin tuntematon paikka. Onneksi herra Longfield kertoili kartanon historiaa samalla kun köpöttelimme kohti aurinkoista puistoa. Puiston laidalla sijaitsee Träskändan kartano, jonka tunnetuin omistaja on Helsingin Diakonissalaitoksen perustanut (1867) Aurora Karamzin. Ehkä kartanon hienon hetki koettiin 16.9.1863, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri II vieraili kartanossa saapuessaan Suomeen avaamaan valtiopäiviä. Tätä vierailua varten rakennettiin mm. kuusikulmainen käymälärakennus ”Keisarin käymälä”. Vessa on edelleen puiston reunalla, ja me naureskelimme sille kulkiessamme tämän hauskanmallisen ja -näköisen rakennuksen ohi.

auroran puisto

Vessan jälkeen jatkoimme matkaa vielä muutaman askeleen verran ennen kuin eteemme avautui upea Auroran puisto. En ymmärrä miten en ole tällaista paikkaa kotikulmiltani ennen löytänyt! Kameraan tarttui pari (lue: 97) kuvaa puistosta, katselkaa ja ihailkaa niitä hetki, tai skrollatkaa kovaa vauhtia alaspäin.

auroran puistoaauroran puistoauroran puistoauroran puistoauroran puisto

Piknikpaikaksi valikoitui nopeasti upea paikka ison puun juurella. Ajattelimme karvaisen kaverimme haluavan puun varjoon, mutta eihän harmaa neitimme mitään varjoa kaivannut – taisivat ruokien tuoksut kiinnostaa tällä(kin) kertaa enemmän.

auroran puistoauroran puisto

Saatuamme huovat levitettyä nurmikolle, alkoi herra Longfield kaivaa piknikkorin sisältöä esiin. Korin uumenista hän kaivoi vilttien päälle mustikkasmoothiet, leipää, kurkkua, tomaattia, vadelmia, pensasmustikoita, parmankinkkukierteitä, grillikylkeä sekä ÄssäMix-karkkeja. Tässä vaiheessa tiedustelin herralta, että mihin aikaan hän oli lähtenyt töistä, jotta oli saanut kaiken valmiiksi kello 17.00 mennessä – kuulemma kello 11.00. Hommat oli siis tehty tuttuun tapaan hitaasti mutta varmasti.

auroran puistoauroran puistoauroran puisto

Siellä me sitten syötiin ja nautittiin ihanan lämpimästä ja kiireettömästä arki-illasta! Piknikin aikana tunsin kesän alkaneeksi ja samalla tajusimme, että arki-iltaisin ennättää tehdä vaikka mitä. Miksi kaikki kivat menot pitää aina suunnitella viikonlopuiksi, kun arki-iltaisin tällaiset ekstrajutut tuntuvat vielä kivemmilta, varsinkin kun takana on tylsä työpäivä? Arki-iltoja täytyy ehdottomasti jatkossakin käyttää tehokkaammin!

Kun ruokakipot olivat tyhjentyneet, makoilimme vielä vilttien päällä hetken kuunnellen radiota. Ruokalevon jälkeen keräsimme kimpsut ja kampsut kokoon ja teimme vielä pienen lenkin puiston upeissa maisemissa ennen kuin suuntasimme takaisin autolle. Tästä se kesä sitten alkaa!

auroran puisto