Meidän imetystaival & 45 euron tuotepaketin arvonta


Kaupallinen yhteistyö Vermanin kanssa. Kampanjan tarkoituksena oli tutustua Minisun Mama -monivitamiiniin ja kertoa lukijoille omia kokemuksia raskaus- ja imetysajasta.

minisun mama imetys

Meille tulee ensi viikolla pienen ihmeen kanssa 8 kuukautta onnistunutta imetystaivalta täyteen! Enpä olisi kaiken alkusähläyksen jälkeen uskonut, että näinkin pitkälle päästään – saati, että toivoisin, ettei imetyksen lopettaminen olisi vielä pitkään aikaan ajankohtaista.

Mutta ennen kuin pääsin edes aloittamaan imetyksen, piti toki ensin tulla raskaaksi. Muistan kertoneeni töissä muutamalle lähimmälle työkaverille, että vauva saattaa olla lähitulevaisuudessa tulossa. Sain heiltä toiselta joululahjaksi paketin, jonka hän pyysi avaamaan hieman salassa. Ajattelin paketin sisältävän jotain pikkutuhmaa ja avasin sen muiden joulupakettien seassa hissukseen. Paketti piti sisällään mm. raskaustestejä sekä jotain pillereitä. Hihitin raskaustesteille ja ihmettelin, että mitä hiton pillereitä ystäväni oli minulle antanut.

minisun mama imetys

Palasin paketin sisältöön seuraavana päivänä, kun jouluvieraat olivat kotiutuneet ja pahin jouluähky oli nukuttu pois. Pilleripurkin kyljessä luki foolihappo. En ollut moisesta koskaan edes kuullutkaan, joten oli pakko googlettaa. Kävi ilmi, että foolihappoa olisi hyvä alkaa popsia sisuksiinsa jo siinä vaiheessa, kun raskautta aletaan suunnitella, ja jatkaa sen päivittäistä käyttöä aina ensimmäisen raskauskolmanneksen loppuun asti.

Seuraavien kuuden kuukauden aikana popsin säännöllisesti foolihappoa ja käytin joulupaketissa olleet raskaustestit. Testejä piti ostaa lisääkin, sillä pieni ihme antoi odottaa itseään aina kesään asti. Lopulta syntymäpäivänäni lokakuussa pääsin hehkuttamaan positiivista raskaustestiä myös blogin puolella.

Raskausaika oli ja meni, ja maaliskuun 22. päivänä koin ensi-imetyksen.

minisun mama imetyssynnytyskertomus

Pieni ihme ei tarttunut heti synnytyksen jälkeen rintaan kunnolla. Se tuntui tuoreesta äidistä vähän pahalta. Kysyin kätilöltä miten rintaa tulee tarjota, teenkö jotain väärin, onko kaikki kunnossa vai mistä johtuu, ettei rinta kelpaa. Kätilö selitti, että pieni poika on reilun 2 tunnin ponnistusvaiheesta niin puhki, että hänen pitää kerätä hetki voimia ennen kuin alkaa jaksaa imeä.

Niinpä en kokenut ensi-imetystä synnytyssalissa, vaan vasta osastolla. Hoitaja tuli luokseni, asetti vauvan viereeni ja sitten se tapahtui! Pieni ihme tarttui rintaani niin kovin, että säpsähdin ja päästin jonkin ”jösses” äänen. Sanoin hoitajalle, että näinkö voimakkaasti vauvat imevät, ja sain vastaukseksi kauniin hymyn ja pään nyökäytyksen. Siitä meidän imetystaival sitten lähti liikkeelle.

Jos en koskaan unohda synnytystä, niin en kyllä unohda tuota onnistunutta ensi-imetystäkään osaston vuoteessa. Olin huoneessa yksin – tai siis vastasyntyneen vauvani kanssa, ja sisälläni myllersi niin kovin. Ihmettelin, että tässä sitä nyt ollaan imettämässä vauvaa, joka vain hetki sitten putkahti sisältäni maailmaan. Miten ihmeellistä ja upeaa!

synnytyskertomus

Kotiuduimme muutaman yön jälkeen, ja kotona meitä oli vastassa aivan uudenlainen arki. Imetyksen ihanuudesta ja tärkeydestä oli hölötetty etukäteen neuvolassa sekä perhevalmennuksissa. Kaikista infoista oli jäänyt mieleeni kovin kaunis kuva imetyksestä. Mutta ei siinä ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana mitään kovin kaunista ollut.

Ensinnäkin imetys oli kovin kivuliasta, rinnanpäät vuotivat verta, kivikovat rinnat painoivat ja olivat hyvin arat. Pelkäsin rintatulehdusta, joten peittelin rintoja villaliinoilla sisällä ja ulkona. Kaalinlehtiä sekä apteekin törkeän kallista lanoliinivoidetta kului. Purin hammasta yhteen, itkin ja imetin ties missä oudoissa asennoissa, jotta saisin maitoa tasaisesti rinnoista ulos.

minisun mama imetys

Herra Longfield oli ensimmäiset reilut kolme viikkoa kotona, ja huolehti mm. minun ruokavaliostani aika pitkälti. Söimme terveellisesti, sillä olin lukenut, että onnistuneen imetyksen kannalta on tärkeää syödä hyvin ja riittävästi. Aamupalan yhteydessä söin tuttuun tapaan vitamiinit, ja pitkin päivää litkin vettä litratolkulla ihan vain hikoillakseni juuri vaihdetut petivaatteet litimäriksi taas seuraavana yönä.

Herra Longfield palasi töihin, vauvan koliikki jatkui ja kuin varkain itsestä huolehtiminen alkoi jäädä väsymyksen keskellä. Yritin syödä hyvin, jotta maidontuotanto olisi turvattu. Ruoan laatu alkoi kuitenkin heiketä, ja sokeri maistua enemmän kuin hyvin.

minisun mama imetys

Tässä tilanteessa ollaan oikeastaan edelleen. Toki koliikki on ollut jo pidempään historiaa, mutta meidän vaativa vauvamme tosiaan vaatii huomiota osakseen lähes jatkuvasti, joten omaa aikaa mm. itsensä huolehtimiseen on aika vähän. Niinpä täällä kasvaa kulmakarvat yhteen, naama ei saa ylleen meikkiä lähes koskaan, suihkussa käydään kun muistetaan, päälle viskataan aamuisin leggarit ja imetystoppi, hiukset laitetaan pään päälle mystiselle nutturalle ja hampaat pestään ties koska.

Omistaudun tällä hetkellä täysillä pienelle ihmeelle. Hän tarvitsee minua nyt. Ensimmäinen vuosi on niin kovin tärkeä kaiken lapsen kehityksen kannalta, että voimme herran kanssa uhrata omasta elämästämme aikamoisen siivun vain tämän pienen ihmisen hyväksi.

minisun mama imetys

Mutta kuten olen tässä viime aikoina kuullut useammasta eri lähteestä: ”Kun äiti voi hyvin, koko perhe voi hyvin”, joten ei omaa itseä voi kuitenkaan kokonaan unohtaa. Itsestään täytyy pitää huolta, äidin varsinkin.

Kun oma aika on kortilla, voi edes ruokavalioon kiinnittää huomiota. Oma ruokavalioni vaikuttaa erityisesti rintamaidon vesiliukoisten vitamiinien (B- ja C-vitamiinien) määrään sekä rasvan laatuun. Ruokavaliota parantamalla vitamiinien määrä rintamaidossa lisääntyy. Jos (ja kun) se ruokavalio ei seuraa kaikkia mahdollisia oppeja joka päivä, niin meillä ainakin popsistaan ihan ympäri vuoden vitamiineja purkeista. Tällä hetkellä syön päivittäin yhden söpön vaaleanpunaisen tabletin, joka on suunnattu erityisesti raskaana oleville sekä imettäville äideille. Minisunin Monivitamiini Mama sisältää jopa 17 vitamiinia sekä hivenainetta. Söpön pinkin tabletin lisäksi syön päivittäin D-vitamiinia pillerien muodossa.

minisun mama imetys

En ole kovin hyvä kertomaan lääketieteellisen hienosti, mitä kaikkia vitamiineja meidän imettävien äitien tulisi päivittäin saada. Pyrin syömään kaiken vauvakiireen keskellä laadukasta kotiruokaa (ja pyrin pääsemään eroon tästä hervottomasta sokerihimosta), juomaan hurjan paljon vettä ja nappaamaan aamupalan yhteydessä pari pilleriä, joilla täytän aukkoja omasta ruokavaliostani ja saan samalla pari bonarivitskua kaupan päälle.

Lepoa, rentoutumista ja omaa aikaa ei tule myöskään vauvavuoden aikana (tai sen jälkeen) unohtaa. Niiden kanssa minun tulee kuitenkin tehdä vielä (paljon) töitä, mutta ei aleta käsitellä sitä aihetta tässä postauksessa. Haluan vain muistutella miten kovin tärkeää on pitää itsestään huolta, tehdä itselleen tärkeitä juttuja ja olla välillä muutakin kuin kotiäiti, vaikka se maailman paras ammatti ainakin minusta on.

minisun mama imetys

Ja sitten siihen arvontaan!

Minisun arpoo kaikkein tähän postaukseen kommentin jättäneiden kesken noin 45 euron arvoisen äidille ja vauvalle sopivan Minisun-tuotepaketin. Kommentointiaikaa on lauantaihin 25.11.2107 asti. Kilpailun sääntöihin voi tutustua täällä.

Kommentissa haluaisin kuulla kiinnititkö sinä huomiota raskauden taikka imetyksen aikana ruokavalioosi? Ja jos täällä on muitakin jäätävän sokerihimon omaavia imettäviä äitejä, niin ilmiantakaa itsenne! Vertaistuki on paras tuki, heh!

minisun mama imetys

Tarjoushaukka lastenvaateostoksilla K-Citymarketissa & 50 € lahjakortin arvonta


Kaupallinen yhteistyö K-Citymarketin mywearin kanssa. Kampanjan tarkoituksena oli tutustua syksyn kynnyksellä lanseerattaviin K-Citymarketien mywear-malliston vaatteisiin. Uudesta mallistosta löytyy laadukkaita, värikkäitä, mukavia sekä ennen kaikkea edullisia vaatteita koko perheelle.

mywear Citymarket

Moni tuttuni kutsuu minua tarjoushaukaksi. Olen tästä lempinimestä varsin otettu, sillä taidan totisesti olla sellainen. Rakastan penkoa alerekkejä tuntitolkulla ja tehdä niistä järisyttävän upeita löytöjä, joilla brassaillen sitten kavereilleni. Kuumimmat alennusmyyntiajat ovat vuodenvaihteen sekä heinäkuun tienoilla, mutta tarjoushaukan ei tarvitse olla muutakaan aikaa vuodesta toimettomana, sillä hän osaa bongata alerekit tutuista kaupoista mihin vuodenaikaan tahansa. Kauppakeskus Sellossa, jossa piipahdan nykyään useimmiten, mulla on ihan selkeä reitti jonka kipitän läpi kun menen kauppakeskukseen pörräämään. Tiedän tasan mistä lähden etsimään esim. uusia tennareita, korkokenkiä, mekkoja, takkeja, urheiluvaatteita, alusvaatteita jne..

Ennen kuin Sellon K-Citymarket uudistui, oli ehkä koko kauppakeskuksen parhaat alerekit Cittarissa (okei, Halosenkin urheiluostolla on myös törkeän hyvät aletangot ja -hyllyt). Tein ennen ruokaostoksille siirtymistä ihan mielettömiä löytöjä naistenvaateosastolta. Pitkiä villaneuleita viidellä eurolla, kesävaatteita lomareissuille muutamalla eurolla, istuvia housuja vähän pulleammalle kropalle kympillä.. Lähes aina löytyi jotain kivaa. No sitten Sellon Cittari uudistui ja sieltä katosi kokonaan naistenvaatteet. Harmitti.

mywear Citymarket

Mutta sitten syntyi pieni ihme! Ja voi kuulkaas, hänelle ostettiin vaatteita jo ennen ensimmäistä ultraa (siis ennen varhaisultraa, heh). Minulle avautui aivan uusi maailma, kun pääsin tutustumaan lastenvaatteiden valtavaan valikoimaan. En ole mikään merkkivaatteiden perässä juoksija, vaan arvostan vaatteissa (niin omissa kuin vauvankin) laadukkaita materiaaleja, kivoja kuoseja, istuvuutta, värikkyyttä, poikkeavia malleja ja muutenkin sellaisia vähän erilaisia kuin mitä muilla on. Vaatteiden merkkien suhteen olen hyvin kaikkiruokainen, pienelle ihmeelle on esimerkiksi hommattu vaatteita niin Mololta, Mini Rodinilta, Reimalta kuin Lindexiltä, KappAhlista, kirppareilta ja hypermarketeista. Kaikki käy, kunhan laatu ja hinta kohtaavat!

mywear Citymarket

Pääsin tämän kampanjan avulla tutustumaan uuteen mywear-mallistoon, joka on pärähtänyt K-Citymarketeihin vain vähän aikaa sitten. Sellon cittari on minulle tosiaan jo ennestään tuttu paikka niin vaatteiden kuin ruokaostostenkin osalta, mutta koska sieltä ei enää naistenvaatteita löydy, piti minun lähteä hieman tuntemattomille vesille ja matkustaa Vantaalle kauppakeskus Jumbon isoon K-Citymarketiin.

Jumbon K-Citymarketista löysin helposti mywear-vaatteet, sen verran isosti niitä eri vaateosastoilla mainostettiin. Kolusin ensin naistenvaatteet ja viskelin ostoskärryyn julmetun ison kasan mukavalta vaikuttavia vaatteita. Lopulta kotiin asti rantautui kahdet jegginsit (tummansiniset ovat päälläni alla olevissa kuvissa), roosa bolero (sekin näkyy kuvissa), kukalliset tennarit (niin ikään kuvissa), musta pitkä neuletakki sekä ihanan pehmeä luumunvärinen huppari vetoketjulla (kotiäitinä sitä arvostaa mukavia kotivaatteita aika tavalla).

mywear Citymarketmywear Citymarket

Kun omaan vaatekaappiin oli löydetty sopivasti uutta sisältöä, oli aika siirtyä lastenvaateosastolle. Siellä minua odotti värikkäät bodyt, sisähousut, leggarit, yökkärit, mekot ja paidat. Aloin hiplailla valikoimaa ja ilokseni huomasin, että iso osa mywear-malliston lastenvaatteista oli miellyttävää materiaalia, joka koostuu puuvillasta (95 %) sekä elastaanista (5 %). Tämän yhdistelmän olen todennut toimivan vauvanvaatteissa kaikista parhaiten. Pieni joustavuus helpottaa vaatteiden päälle- ja poispukemista, ja sen lisäksi kovasti liikkumista harjoitteleva pieni ihme pääsee kääntymään ja kaatumaan ilman, että vaatteet tuottavat turhaa lisävastusta.

mywear Citymarketmywear Citymarketmywear Citymarket

Meillä ei vielä päästä eteenpäin omin avuin senttiäkään, mutta yritys on valtaisaa (ja raivo sen mukana, sillä turhautuminen alkaa melkein heti kun poika kääntyy vatsalleen eikä pääse siitä mihinkään). Tähän asti kaikki liian pieneksi jääneet vaatteet ovat olleet kuin uusia, sillä eihän ne sylissä möllöttävällä vauvalla mihinkään kulu. Mutta odottakaas vaan kun aloitamme tosissaan kiinteiden harjoittelun sekä sen hetken, kun pikkuinen tajuaa miten niitä jalkoja ja käsiä pitää liikutella, että pääsee eteenpäin. Silloin alkaa vaatteetkin kulua aivan uudella tavalla.

Niinpä olin kaukaa viisas ja hamstrasin mywear-mallistosta pienelle ihmeelle ison kasan koon 74, 80 ja 86 vaatteita jo varastoon. Tällä hetkellä meillä käytetään 68 kokoa, mutta eipä aikaakaan kun 74-koon vaatteet saa jo kaivaa esille.

mywear Citymarketmywear Citymarketmywear Citymarket

Muutamia juttuja ostin toki myös koossa 68, jotta pääsimme heti testaamaan osaa vaatteista. Kuvissa näkyvää raidallista bodya taisin ostaa jopa kolmessa eri koossa, sen verran laadukkaalta tämä alle 8 euron body vaikutti! Eikä laatu pettänyt kotona käytön sekä pesun jälkeen. Näitä voisin hakea vielä jokaista väriä muutamassa eri koossa varastoon. Ehkäpä haenkin niitä näppärästi seuraavan kauppareissun yhteydessä (onneksi lastenvaatteita löytyy vielä Sellonkin Cittarista iso kasa).

mywear Citymarketmywear Citymarket

Mitenkäs te muut? Mitä asioita arvostatte lastenvaatteiden ja kenkien hankinnassa? Olisi kiva kuulla teidän mietteitä, sillä minähän olen vasta aivan alussa tässä lastenvaatteiden maailmassa, ja kaikki vinkit ja niksit ovat enemmän kuin tervetulleita!

Kommentti kannattaa jättää myös sen takia, että kaikkien kommentin jättäneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti K-Citymarketiin. Pääsee sitten joku toinenkin onnekas shoppailemaan mywear-malliston vaatteita lapselle (taikka itselle). Arvonnan säännöt voi käydä lukaisemssa linkin takaa. Kommentointiaikaa on lauantaille 12.8.2017 asti.

mywear Citymarketmywear Citymarket

Lukihäiriö ja lukemisen tärkeys vauvalle


Kaupallinen yhteistyö Sandviksin kanssa. Kampanjan tarkoituksena oli tutustua Vaukirja-kirjakerhoon ja kertoa lukijoille lukemisen iloista ja hyödyistä omien kokemusten kautta.

vaukirja

Osa saattaa muistaa kuinka kerroin jo aivan blogin alkuaikoina lukihäiriöstäni. Minulla on keskivaikea lukihäiriö, joka huomattiin vasta yläasteelle siirryttyäni. Äidinkielenopettajani luki ensimmäisen aineeni ja tuli sen tarkistettuaan juttelemaan kanssani. Hän epäili, että minulla saattaisi olla lukihäiriö ja passitti minut lukitesteihin.

Testien tulos oli selvä: keskivaikea lukihäiriö, joka minun tapauksessani näkyi erityisesti luetun ymmärtämisessä, matematiikan oppimisessa, kielien opiskelussa sekä oikeinkirjoituksessa. Testin tulos auttoi minua ymmärtämään, miksi olin tuntenut itseni jo vuosia erilaiseksi – lukeminen ei kiinnostanut ollenkaan, sillä se oli hidasta, riveillä oli vaikea pysyä enkä siihen päälle pysynyt lukiessa sängyssä hereillä paria minuuttia kauempaa (viimeisestä saa kyllä syyttää hyviä unenlahjoja, ei lukihäiriötäni). Lisäksi olin aina ollut hurjan huono pänttäämään mitään ulkoa. Olin todella surkea esim. kielten sanakokeissa sekä historian tapahtumien vuosissa. Jos halusin oppia jotain ”ulkoa”, piti minun aina lukea koealue sataan ja yhteen kertaan, tehdä tuhottomasti muistiinpanoja (tiivistää ja kirjoittaa kaikki ylös) ja piirtää esim. historian tapahtumista huoneeni seinällä olevalle taululle aikajanoja.

vaukirja

Jouduin koko kouluajan tekemään ihan tosissaan töitä, että sain kokeista kaseja. En ole ollut luokan priimus, mutta en ihan huonokaan, sellainen keskiverto-oppilas. Töitä olen kuitenkin niiden kasien eteen tehnyt varmasti jopa enemmän kuin mitä kympin oppilas on joutunut tekemään.

vaukirja

Itseä (tai geenejä) täytyy kiittää siitä, että olen sen verran jästipää, etten ole antanut lukihäiriön häiritä koulu- taikka työuraani. Olen sen verran kunnianhimoinen, että olen halunnut käydä kouluja jotta töissä on ollut mahdollisuus edetä sinne asti minne olen itse halunnut. Ja sinne asti olen myös päässyt. Töitä nykyisen ”asemani” eteen on toki tullut tehtyä, mutta se on ehdottomasti kannattanut.

vaukirja

Pienen ihmeen myötä osallistuimme koko perheen kanssa Lukivauva-tutkimukseen, jossa tutkitaan lyhyesti tiivistettynä lukivaikeuden periytymistä sekä sitä, kuinka aikaisessa vaiheessa vauvasta/lapsesta on mahdollisuus nähdä mahdollinen lukivaikeus.

Pienellä ihmeellä on nelinkertainen mahdollisuus saada lukivaikeus, sillä hänen toisella vanhemmallaan sellainen sattuu olemaan. Ei kiva. Mutta mitä aikaisemmassa vaiheessa lukihäiriö voidaan havaita, sitä paremmat mahdollisuudet lasta on tukea oppimisessa läpi koko koulu- ja työelämän. Tukitoiminnoilla lukivaikeutta voidaan joidenkin tutkimusten mukaan jopa ehkäistä.

Meillä aloitettiin yksi tukitoiminto melkein samantien kuin pieni ihme saapui kotiin. Lukeminen.

vaukirja

Lukihäiriöstä löytyy valtavasti tietoa niin internetistä kuin kirjastonkin hyllyiltä. Kaikesta aiheeseen liittyvästä tiedosta löytyy kuitenkin selkeä punainen lanka: lukihäiriöön auttaa lukeminen. Me voimme pienen ihmeen vanhempina tukea häntä, ja alkaa jo ihan vauvasta asti tutustuttaa häntä kirjoitettuun tekstiin.

vaukirja

Aivan pienten vauvojen kirjoissa pääosaa näyttelee värikontrastit sekä siinä rinnalla riimitetty ja rytmikäs teksti, josta vauva saa tuttujen äänien (vanhempien ja muiden läheisten) avulla turvaa. Juuri vauvakirjojen erilaiset ja värikkäät ilmaisut sekä riimit ruokkivat vauvaa jokapäiväisen arkikielen lisäksi. Lisäksi niiden avulla saadaan ainakin meidän kovin itkuinen vauva aina silloin tällöin unohtamaan kiukku, ja keskittymään edes muutamaksi minuutiksi johonkin muuhun.

Näin koliikkivauvan äitinä kiintyminen ja tietyllä tapaa myös rakastuminen vauvaan on ollut ajoittain hankalaa, enemmän on joutunut kamppailemaan riittämättömyyden tunteiden kanssa. Yhteisten lukuhetkien aikana on kuitenkin ollut ihanaa huomata, että pieni ihme keskittyy kirjan kuviin ja jokeltelee, kun minä luen kirjan sivuilta rytmikkäitä riimejä hänelle höpsöllä äänellä. On niin palkitsevaa kaiken sen huutokonsertin keskellä saada edes välillä osakseen ihania hymyjä sekä maailman söpöintä jokeltelua. Se auttaa jaksamaan, vaikka hyvät hetket kestäisivätkin vain jokusen minuutin!

vaukirja

Saimme Sandviksin kampanjan yhteydessä kotiin ison kasan kirjoja, joita olemme pienen ihmeen kanssa lueskelleet jo viikkoja. Osa kirjoista laitettiin vielä jemmaan odottamaan, että pieni ihme kasvaa hieman. Tällä hetkellä kirjassa pitää olla isoja, värikkäitä kuvia sekä sopivan lyhyitä ja ytimekkäitä lauseita, joita vauva jaksaa kuunnella. Myös erilaiset rapisevat sivut sekä peilit ovat pienen ihmeen mieleen – omaa kuvaa on varsin hauska katsella hymyssä suin (eikä ole haittaa jos äidin tai isin naamakin vilahtaa peilissä välillä, se vasta hymyn saakin huulille).

vaukirjavaukirja

Sandviksin kirjakerhon ideana on tarjota jokaiseen lapsiperheeseen oikeita kirjoja oikeaan aikaan. Meidän juttu on tällä hetkellä Vaukirja-kirjakerhon kirjat. Onko Vaukirjat teille entuudestaan tuttuja? Jos ette ole vielä kerhon jäseniä, niin blogikampanjan ajan aloituspaketin voi tilata kotiin ilman postikuluja!

Kurkkaa omaan perheeseesi parhaiten sopiva aloituspaketti osoitteessa https://www.vaukirja.fi/lifie/, täytä yhteystiedot ja ei aikaakaan kun paketti tupsahtaa kotiisi. Tarjous on voimassa heinäkuun loppuun asti, joten nyt on mahtavasti aikaa saada kotiin kesälomien ajaksi kivaa lukemista! Aloituspaketin jälkeen voit jatkaa kirjakerhon jäsenenä ja saada kotiisi kerran kuussa kattavan kirjapaketin. Kirjakerhon jäsenyys ei velvoita mihinkään, siinä ei ole minimiostopakkoa eikä muitakaan kiemuroita, ja jäsenyyden voi lopettaa kun siltä tuntuu – vaikka heti tutustumispaketin saapumisen jälkeen.

vaukirja

Näin kesän alussa haluamme pienen ihmeen kanssa toivotella kaikkiin koteihin ihanaa kesää! Nauttikaa yhdessäolosta leikkien, touhuten ja tietenkin myös lukien. Ja hei, jos tuloillaan on yhtä huono kesä kuin viime vuonna, niin aina voi käpertyä lapsen kanssa sohvan perukoille lukemaan hyvää kirjaa. Syli on vauvalle maailman turvallisin paikka, ja sieltä voi matkata äidin ja isän kanssa kirjojen avulla vaikka minne mielenkiintoisiin paikkoihin!

vaukirja

Karhunvatukkajäätelö ilman jäätelökonetta


Kaupallinen yhteistyö St. Dalfourin kanssa. Kampanjan ideana oli kehitellä juhlava resepti St. Dalfourin uudesta karhunvatukkahillosta.

karhunvatukkajäätelö

Viikonloppuna Pekka Poudan ei tarvinnut enää nauraa suorassa lähetyksessä toukokuun kylmille ilmoille, täällä etelässä oli nimittäin aivan törkeän kuuma! Kannoin vaunuraivarit saanutta pientä ihmettä sylissäni metsälenkillä reippaan tunnin paksuissa farkuissa sekä pitkähihaisessa paidassa ja voin kertoa, että olin hiestä märkänä kun vihdoin pääsin kotiin. Siinä samassa varpaisiinkin oli tullut komea vesikello. Vaikka raskauskiloista päästiin eroon jo synnärillä ja omat (vanhat) vaatteet sujahtavat päälle, kengät tuppaavat puristamaan ihan oudoista paikoista. Sovitin esimerkiksi kaapissa olevia korkokenkiä pienen ihmeen ristiäisiin, ja niin vain piti unohtaa korkokengät ja valita jalkaan ballerinat, sillä korkkarit puristivat jaloissa niin kovin. Nähtäväksi jää kasvoiko jo valmiiksi jättimäinen (koon 41) jalkani vielä koon verran raskausaikana..

Saavuin siis kotiin hiestä märkänä. Pieni ihme nukahti syliini jossain metsälenkin loppuvaiheilla ja ajattelin, että pääsen käymään rauhassa suihkussa, jos vain onnistun laittamaan vauvan nukkumaan vaunuihin. Arvaatteko miten kävi? Sillä sekunnilla, kun laskin pienen ihmeen vaunuihin, avautuivat pienen pojan silmät ja suihku oli vain kaunis muisto. Heh!

karhunvatukkajäätelö

Onneksi samana päivänä ei ollut enää muita menoja, joten vauva hoitopöydälle, hikiset vaatteet pois päältä, vauvalle kuiva vaippa sekä minulle uudet vaatteet hikisten tilalle, vauva olalle ja kohti pakastinta! Pakastimessa mua nimittäin odotti maukas ja jääkylmä karhunvatukkajäätelö. Kyllä maistui tuona kuumana päivänä jäätelö hyvältä, vaikka sen joutuikin taiteilemaan kuppiin sekä sen jälkeen vielä suuhun yhdellä kädellä.

Älkää muuten kuvitelko, että postauksen kuvat on napattu tuona hikisenä päivänä. Ehei, ne otettiin jo paljon ennen tuota päivää kaikessa rauhassa herra Longfieldin ollessa vauvan kanssa.

karhunvatukkajäätelö

Jäätelöhän sopii oivasti niin lasten kuin aikuistenkin juhliin. Aikuisten juhlia varten voi pöytään nostaa hieman erikoisemmalta maistuvaa jäätelöä ja panostaa esillepanoon sekä esimerkiksi jäätelön kanssa tarjottaviin lisukkeisiin. Karhunvatukkajäätelön kanssa lisukkeiksi sopivat erilaiset pähkinät, kuivatut kookoksen palat, jogurtilla höystetyt rusinat sekä tietenkin tuoreet marjat. Värikkäät karkit sekä strösselit voi jättää lastenkutsuille.

karhunvatukkajäätelö

Itse jäätelön teko onnistuu enemmän kuin helposti ilman jäätelökonetta. Kananmunien, kerman ja tomusokerin lisäksi tarvitaan vain muutamia aineksia maustamaan jäätelö sekä glukoosisiirappia, joka antaa jäätelölle sellaisen samettisen pehmeän koostumuksen, jota on aika vaikea saavuttaa ilman siirappia. Jäätelö tekeytyy yksinkertaisesti pakastimen uumenissa, jossa sen on hyvä antaa olla vaikkapa yön yli.

karhunvatukkajäätelökarhunvatukkajäätelö

Karhunvatukkajäätelöni maustoi St. Dalfourin uusin hillotulokas: karhunvatukkahillo. Hilloa pitäisi olla saatavilla sekä K- että S-ryhmän kaupoista, mutta jos sitä ei jostain syystä hillohyllyltä löydy, voi asiasta hyvin käydä vinkkaamassa kauppiaalle.

Hillo antoi jäätelölle herkullisen maun lisäksi upean liilan värin! Hillon avulla olisi voinut myös tehdä jäätelöön ”hillovanoja”, mutta minä halusin sekoittaa hillon kunnolla jäätelömassan sekaan, jotta jäätelö värjäytyi kauttaaltaan kauniin väriseksi.

karhunvatukkajäätelö

St. Dalfourin kauniit hillopurkit erottuvat edukseen kaupan hillohyllyllä. Itse olen käyttänyt kyseisiä korkeita ja kapeita hillopurkkeja mm. aterimien säilytysastioina vihreässä Vihervaarassa järjestetyissä juhlissa. Hilloista on toki ilman lasipurkkejakin hyötyä erilaisissa herkuissa kevään ja kesän juhlissa. Vain mielikuvitus on rajana!

Juhlien jälkeen purkin pohjalle jääneen jämähillon voi käyttää vaikkapa suolaisten aamupalaleipien välissä. Otetaan pari palaa vaaleaa leipää ja laitetaan väliin hilloa sekä pehmeää juustoa (esim. brie sopii tähän hommaan enemmän kuin hyvin). Koko komeus sitten vain hetkeksi paistinpannulle lämpiämään ja ei kun herkuttelemaan.

karhunvatukkajäätelö

Mutta koska nyt on kesä, tehdään me jäätelöä! Se ei tosiaan vaadi erillistä jäätelökonetta eikä jätski sisällä mitään ylimääräistä. Makeaa ja jätskintäytteistä kesän alkua kaikille!

Karhunvatukkajäätelö

6 annosta

1. Halkaise vaniljatanko ja keitä sitä hiljalleen vedessä kannen alla noin 10 min.

2. Erottele kulhoihin keltuaiset ja valkuaiset. Siivilöi tomusokeri keltuaisten joukkoon, ja vatkaa seos vaahdoksi.

3. Kiehauta kerma ja glukoosisiirappi liedellä. Anna kiehua koko ajan sekoittaen ainakin pari kolme minuuttia.

4. Vatkaa keltuais-sokeriseos kermaseokseen. Rapsuta keitettyjen vaniljatankojen siemenet jäätelömassaan ja sekoita hyvin.

5. Lisää sekaan vielä karhunvatukkahillo ja sekoita niin kauan, että jäätelömassa on kauttaaltaan värjäytynyt.

6. Kaada seos esim. uunivuokaan ja anna sen jäähtyä ennen kuin laitat sen pakastimeen. Nosta jäähtynyt seos pakastimeen vähintään viideksi tunniksi. Parhaan tuloksen saat reippaalla 12 tunnin pakastamisella. Jäätelöä on tärkeä käydä sekoittamassa kunnolla ensimmäisten tuntien aikana, jotta saadaan aikaan tasainen jäätelömassa.

karhunvatukkajäätelö

Kuinka moni teistä on tehnyt jätskiä itse? Me ollaan kokkailtu jätskejä ennenkin kotosalla. Kurkkaa tähän samaan syssyyn blogiin aiemmin ilmestyneet jäätelöreseptit. Ne on kaikki tehty ilman jäätelökonetta (osassa on käytetty aiemmin mainitsemaani glukoosisiirappia, osassa ei).