Äidin lihapiirakka uunissa

En nyt uskalla edes veikata kuinka kauan sitten uunipeltilihapiirakat olivat tosi in. Niitä putkahteli monessa blogissa tuolloin vastaan, ja muistan miettineeni, että meidän kotona vastaavaa popsittiin kun olin ihan pieni tyttö. Tuolloin buumin aikaan lihapiirakka jäi kuitenkin tekemättä, vaikka se to do -listalla olikin.

lihapiirakka uunissa

Meidän kotona äiti ei tehnyt lihapiirakkaa uuninpellille, vaan uunivuokaan. Päälle laitettiin yleensä jokin koriste ylijäämätaikinasta – kerran se oli isäni nimi kun piirakkaa syötiin hänen syntymäpäivänsä kunniaksi. Meillä ei olla koskaan kiskottu mitään hienoja ruokia viinien kera vanhempien synttärien aikaan, pöytään on nostettu ihan tavallista kotiruokaa ja ruokajuomana on ollut maito.

rylee + cru

Maitoa olen varmasti juonut tuhansia ja taas tuhansia litroja elämäni aikana. Nythän tässä ollaan pian aika jännän edessä, kun pieni ihme täyttää vuoden ja hänelle pitäisi alkaa jonkinlaista maitoa juottaa – siis muuta kuin (tai ainakin rinnalla jotain muuta kuin) äidinmaitoa. Jos imetys aiheuttaa aikamoisia tunnepuuskia lähes jokaisessa äidissä, niin samoja fiiliksiä on havaittavissa myös taaperoikäisten maidon valinnasta puhuttaessa. Että onko se oikea valinta nyt sitten rasvaton maito, kevyt maito, täysmaito, luomu maito vai kenties kaura- tai soijamaito.

Mekin olemme asiaa jonkin verran miettineet, ja tulleet siihen järkevään ratkaisuun, että pieni ihme alkaa vuoden ikäisenä juoda ihan samaa maitoa kuin me vanhemmatkin. Ruokajuomana pidetään pääsääntöisesti vesi, mutta onhan se vain taivaan tosi, että joidenkin ruokien kanssa on pakko juoda maitoa. Tämmöisiä ruokia ovat esimerkiksi maksalaatikko, letut, suklaa (kaikissa olomuodoissa), pulla, hernekeitto, nakkimössö sekä äidin paksupohjainen jauhelihapitsa. Niin ja tietenkin äidin lihapiirakka.

lihapiirakka uunissa

Tekaisin lihapiirakan herra Longfieldin tädille, jonne kokoonnuimme ison köörin kanssa eräänä viikonloppuna. Pienen ihmeen uusin serkkupoika oli tuohon aikaan Tasty Travelissimo -blogin Martinan masussa, joten meidän poika oli ison lapsikatraan nuorin edustaja. Siellä meidän pieni touhottoja ähisi FMAMin nahkatöppösissä sekä rusetissa. Päälle valikoitui tällä kertaa Rylee + Crun ihastuttava ketturomper, josta tilasin ensin liian pienen koon, mutta koska kuosi oli niin nätti, oli toinenkin tilaus pakko tehdä.

rylee + cru

Kyllä oli taas mukava kaikkia sukulaisia nähdä ja vaihtaa kuulumisia. Pieni ihmekin oli yllättävän rohkea kyläilijä! Hyvä tästä vielä tulee, tosi hyvä.

Äidin lihapiirakka uunissa

  • 400 g jauhelihaa
  • 2 kpl sipulia hienonnettuna
  • suolaa maun mukaan
  • 1 kpl lihaliemikuutio
  • 1-2 tl paprikaa jauhettuna
  • 1 tl mustapippuria
  • 1 dl kermaa (tai vettä)
  • 3 dl keitettyä riisiä
  • 2 kpl kovaksi keitettyä kananmunaa
  • 2 kpl Pirkka esikaulittu ja laskostettu voitaikina 500 g
  • 1 kpl kananmuna voiteluun

1. Ruskista jauheliha pannulla. Lisää mukaan hienonnettu sipuli, mausteet, lihaliemi ja neste. Hauduta. Lisää riisit. Anna jäähtyä. Lisää paloitellut kovaksi keitetyt kananmunat.

2. Kauli sulaneesta voitaikinasta pohjaksi isompi levy ja kanneksi pienenpi.

3. Aseta isompi levy laakean, voidellun uunivuoan pohjalle. Pohjapalan reunat saavat tulla uunivuoan reunojen yli, ne nostetaan myöhemmin kannen päälle. Levitä päälle täyte tasaisesti. Nosta kansilevy täytteen päälle. Nosta pohjalevyn reunat kannen päälle ja nipistä ne kauniisti kanteen kiinni. Apuna voi käyttää vettä, joka toimii liiman tapaan.

4. Koristele halutessasi ylijäämätaikinalla. Minä tein suurella karhupiparkakkumuotilla voitaikinasta lihapiirakan päälle karhukuvion. Voitele lihapiirakka kananmunalla ja pistele sen jälkeen haarukalla ilmareikiä sinne tänne.

5. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Lihapiirakka on valmis kun se on pinnalta kauniin rusehtava.

lihapiirakka uunissa

Kurkkaa vielä lopuksi postaus Lappeenrannan perinneherkuista – Vetystä ja Atomista. Eli paikallisista lihiksistä.

Herkkuhampurilaiset helposti kotona

Hampurilaisten teko kotona on jotenkin aina kamalan hankala operaatio. Liikaa liikkuvia osia, eikä lopputulos sitten kuitenkaan aina vastaa ihan niitä Mäkkärin ja Hesen purilaisia, ainakaan mun mielestä. Ranutkaan ei oman uunin uumenissa paistu ihan yhtä rapsakoiksi kuin rasvakeittimellä tehdyt, joten hampurilaisia tulee tehtyä kotona tosi harvoin. Kesällä grillissä niitä on tosin hauska kokata kavereiden kanssa, mutta muuten hampurilaisia ei ainakaan vihreän Vihervaaran keittiössä juuri kokata.

Atria hampurilaiset

Sain blogin kautta käsiini Atrian kokoaman Jauhelihakirjan, joka pitää sisällään 100 jauhelihareseptiä. Korvamerkitsin kirjasta tosi monta simppeliltä kuulostavaa reseptiä ja yksi niistä oli ”Maailmanennätysburger parmesan-majoneesilla”. Nimi antoi odottaa tuhottoman pitkää ainesosaluetteloa sekä monen päivän kokkauspuuhia, mutta ei! Ainesosaluettelo piti sisällään tasan 9 asiaa ja valmistusohjeet oli koottu 8 lauseeseen.

Atria hampurilaiset

Näitä burgereita oli pakko päästä testaamaan. Kirjan mukaan burgereita paistettiin tuhansia kappaleita Lahden MM-kisoissa talvella 2017. Siellä samoissa kisoissa Iivo Niskanen vetäisi aivan mahtavan hiihdon! Kun Iivo siinä maaliviivan takana makasi maassa kaikkensa antaneena, alkoi minulta oikein kyyneleet valua silmistä.

Hampurilaisia syödessä ei onnen kyyneleet ihan päässeet tirahtamaan silmäkulmassta, vaikka nämä burgerit olivatkin tosi herkullisia ja ennen kaikkea ne teki iisisti ihan kotikeittiössä keskellä talvea.

Atria hampurilaiset

Maailmanennätysburger parmesan-majoneesilla

4 hampurilaista

  • 1 pkt naudanjauhelihaa (n. 400 g)
  • 1 tl suolaa
  • 2 tl mustapippurirouhetta
  • 1 pkt pekonia (n. 140 g)
  • 4 kpl briossisämpylöitä (älä tingi näistä, briossisämpylät ovat parhaita)
  • salaatinlehtiä

Parmesaanimajoneesi

  • 30 g parmesaania
  • 1 dl majoneesia
  • 1-2 rkl sitruunamehua

1. Mausta jauheliha suolalla ja mustapippurilla. Sekoita massaa pari minuuttia. Muotoile massasta 4 pihviä ja anna niiden vetäytyä jääkaapissa kelmun alla tunti ennen niiden paistamista.

2. Raasta parmesaani kulhoon. Lisää joukkoon majoneesi ja sitruunamehu. Sekoita tasaiseksi, tarkista maku.

3. Paista pekoni pannulla rapsakaksi ja laita paperin päälle vetäytymään, jotta ylimääräinen rasva valuu pois.

4. Paista pihvit pannulla kypsiksi. Paahda briossisämpylöitä uunin grillivastusten alla 250 asteessa leikkuupinta ylöspäin muutama minuutti. Tarkkaile uunia, etteivät sämpylät vain pala.

5. Kokoa burgerit. Sämpylöiden päälle ensin majoneesia (itse laitan aina sekä pohja- että päällipalan pinnalle), sitten pihvi, sitten pekoni ja lopuksi salaatinlehdet. Niin ja tietenkin lopuksi kansi päälle. Tarjoile burgerit raikkaan salatin kera.

Atria hampurilaiset

Pssst.. Kurkkaa perään myös blogin aiemmat hampurilaisreseptit, niitä löytyi ihan yllättäen jopa neljä kappaletta (vaikka aiemmin väitin, ettei hamppareita meillä juuri koskaan kokata, heh).

  1. Hampurilaiset kanapekonipihvillä, julkaistu 21.7.2017
  2. Kasvishampurilaisia ja lätkää, julkaistu 12.5.2013 (tämän postauksen takaa löytyy muuten tosi nopeat ja oikeasti hyvät ranskikset!)
  3. Ultimate hampurilaiset & sipulirenkaat, julkaistu 4.2.2013
  4. Äidin tekemiä hampurilaisia, julkaistu 8.9.2011

Chilihärkää nuudeleilla

Tätä reseptiä varten kaupasta piti hakea ainoastaan thai-chilikastiketta sekä tuoretta inkivääriä, kaikki muut ainekset löytyivät kaapista valmiina. Makean thai-chilikastikkeen kanssa meni kyllä tovi ison Cittarin hyllyjen välissä, en nimittäin millään löytänyt sellaista kivan pientä purkkia, ainoastaan jättimäisen lasipullon, joka oli viimein pakko viskata ostoskärryihin, sillä kaikissa muissa vastaavissa kastikkeissa eivät ainesosat olleet kuitenkaan yhtään samankaltaiset kuin makeassa thai-chilikastikkeessa. Mutta ei se haittaa, chilihärkänuudelit olivat tosi iisi tehdä ja maistuivat oikein maukkailta, joten tätä pöperöä tulemme varmasti tekemään vielä uudemman kerran. Pakkasessakin lojuu naudan ulkofileetä monta monituista pakettia valmiina, niitä kun tulee aina silloin tällöin jemmattua hyvän tarjouksen verukkeella pakastimeen. Se on kyllä hyvä, ei tarvitse meidän sitten hoitovapaalla elää ihan vain tonnikalalla ja purkkihernekeitolla.

chilihärkää nuudeleilla

Herra Longfield kokkasi tämän ruoan. Olimme pienen ihmeen sekä Horation kanssa vaunulenkillä ja kun tulimme kotiin, jätin vauvan ulos nukkumaan ja kipitin hyvän tuoksun saattelemana suoraan ruokapöytään. Pieni ihme heräsi tosin noin 5 minuutin päästä, joten lounasta syötiin koko perheen voimin ruokapöydän ääressä.

chilihärkää nuudeleilla

On se muuten kumma, kun kaikissa vauvaohjeissa neuvotaan syömään jo ihan vauvasta asti perheen kanssa yhtä aikaa, jotta lapsi tottuu ja näkee heti mallia perheen ruokakulttuurista. Ihan jees juttuhan se on, erityisesti kun pienelle ihmeelle maistuu sormiruokakin tosi hienosti ja siinä sivussa saa itsekin syötyä aika rauhassa. Mutta meidän jässikälle ei yleensä koskaan maistu omat soseet ja ruoat jos vanhempien lautasella on jotain. Ihan sama onko siellä ruisleipää, tulista keittoa, sushia, nakkikastiketta, maksalaatikkoa tai ihan mitä vaan, äidin ja isän lautaselta on saatava ruokaa. Ja saahan hän, aina.. Koska äiti on heikko. Mutta onhan se nyt törkeän söpöä kun pieni jässikkä osoittaa tiukka ilme kasvoillaan äidin lautasta, sormi visusti ojossa ja melkein huutaa ”anna-anna-anna-anna-anna”. Niinpä meillä on maisteltu sujuvasti mm. sushiriisiä, ruisleipää voilla, erilaisia leikkeleitä, jogurtteja, rahkoja, vanukkaita, nakkikastikkeen nakkeja, spaghettia, maksalaatikon rusinoita jne..

Chilihärkänuudeleista pieni ihme sai maistaa nuudeleita (ne oli napattu hänelle sivuun jo ruoanlaiton yhteydessä) sen verran tujua kastike oli, etten sitä sentään vauvalle tohtinut antaa.

chilihärkää nuudeleilla

Chilihärkää nuudeleilla

4 annosta

  •  200 g nuudeleita
  • 350 g naudan ulkofileetä suikaleina
  • 2 rkl öljyä
  • 1 pieni purjo suikaleina
  • 2 punaista paprikaa suikaleina
  • 1 tl raastettua tuoretta inkivääriä
  • 3 hienonnettua valkosipulin kynttä
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 6 rkl makeaa thai-chilikastiketta
  • ½ limetin mehu
  • 1 rkl seesamiöljyä

1. Kuumenna öljy wokissa/isossa paistinpannussa ja ruskista lihasuikaleita siinä pari minuuttia. Lisää kasvikset, inkivääri sekä valkosipuli ja paista 3-4 minuuttia koko ajan käännellen.

2. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Valuta siivilässä ja anna oleilla siinä hetken aikaa.

3. Mausta kastike soija- ja chilikastikkeella sekä limetin mehulla. Lisää valmiit nuudelit ja tilkka seesamiöljyä. Kuumenna vielä koko ajan sekoittaen, niin että kastike ja nuudelit ovat hyvin sekaisin. Sitten vain syömään!

chilihärkää nuudeleilla

Twisted mac, chicken & cheese kotona

Reissuilla pyrimme välttämään ketjuravintoloita. Emme toki tee asiasta liian suurta numeroa – jos vaikkapa Espanjassa tekee mieli Big Macia, niin sitten menemme syömään Big Macit. Mutta noin pääsääntöisesti yritämme etsiä muita paikkoja kuin ketjumestoja aina kun olemme liikkeellä jossain päin maailmaa.

mac and cheese

On kuitenkin yksi ketjuravintola, jonka etsimme käsiimme jo kotisohvalla ennen matkalle lähtöä: Hard Rock Cafe. On ehkä vähän höpsöä, mutta herra Longfield ”kerää” Hard Rock Cafen t-paitoja. Hänelle on kertynyt niitä aikamoinen kasa, ja paidat ovat päivittäisessä käytössä. Paitoja on kerätty yli 10 vuotta, ja vain muutama t-paita on pitänyt siirtää muistojen kaappiin niiden alkaessa lahota käsiin. Uskomattoman kestäviä ovat olleet (tosin siihen hintaan paidat saavatkin kestää pari pesua).

mac and cheese

Nykyään emme käy enää Hard Rock Cafessa syömässä juuri koskaan (luoja siellä on aina niin kova melu!), mutta paita haetaan aina. Ennen kävimme kuitenkin paidan ostoreissulla myös syömässä. Noin 90 % kerroista söimme molemmat annoksen nimeltään Twisted mac, chicken & cheese. Onhan se oikeastaan ihan typerää syödä samaa pastaa Helsingissä, Lontoossa, Tukholmassa, Panamassa, Singaporessa ja Puolassa.. Siis tosi typerää, kun paikallisia ravintoloita olisi ihan vieressä vaikka kuinka. No mutta Hard Rock Cafen mac and cheese sattuu kuitenkin olemaan aivan törkeän hyvää.

mac and cheese

Herra Longfieldin kesäloman aikana herra yllätti minut eräänä päivänä ilmoittamalla, että hän haluaa kokeilla tehdä legendaarista mac and cheesea kotona. Niinpä hän kaivoi reseptin, teki ostoslistan ja haki kaupasta läjäpäin makaronia, juustoa sekä grillikanan.

Ruoka onnistui kotioloissa yllättävän hyvin! Hard Rock Cafen mac and cheese on ihanan tulista, ja vaikka herra yritti maustaa ruokaa kotona vaikka kuinka, piti valmiin ruoan päälle viskellä vielä iso tujaus Chili Explosion -mausteseosta, jotta pastaruokaan saatiin tarpeeksi potkua.

Terveellistä tämä ei ole, mutta uskoisin ruoan maistuvan lähes kaikille. Se on sellaista helppoa lohturuokaa, joka ainakin meillä nostatti monet matkamuistot pintaan.

mac and cheese

Twisted mac, chicken and cheese

6-8 annosta (iso uunivuoallinen)

  • 8 dl kuivia makaroneja
  • 100 g voita
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 8 dl maitoa
  • 2 tl suolaa
  • cayennepippuria
  • 1 kpl tuore punainen chili
  • 400 g cheddarjuustoa raastettuna
  • 1 kpl pieni sipuli
  • ½ dl korppujauhoja
  • 1 kpl grillikana riivittynä

1. Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan. Kaada keitinvesi pois.

2. Sulata voi kattilassa. Lisää joukkoon jauhot ja keitä seosta 2 minuuttia koko ajan vispilällä sekoittaen. Lisää maito ja anna seoksen kiehahtaa koko ajan edelleen sekoittaen.

3. Heitä sekaan suola, cayennepippuri sekä silputtu punainen chili (tuore). Älä säästele mausteissa, ruoka vaatii potkua. Keitä miedolla lämmöllä vielä muutaman minuutin ajan.

4. Riivi grillikana suhteellisen pieniksi paloiksi. Sekoita kastike makaronien kanssa hyvin sekaisin. Lisää seokseen 7 dl raastettua cheddaria, sipulisilppu sekä riivityt kananpalat. Kaada makaroniseos öljyllä/voilla valeltuun isoon uunivuokaan.

5. Ripottele päälle loput juustoraasteet sekä korppujauhot. Paista uunin keskitasolla 200-asteessa noin 30-40 minuuttia (kunnes pinta on kauniin ruskea).

mac and cheese

Rahkainen marjasmoothie

Eräänä heinäkuisena aamuna velourasuinen leidi karautti meidän pihalle jo ennen yhdeksää. Normaalistihan emännillä ja isännillä on pöytä koreana, mutta nytpä ei ollut. Keittiönpöydällä lojui vielä aamusta sekalaisia kasoja vanhoja posteja, kuitteja, jokunen likainen astia, pienen ihmeen vauvakirja, läppäri ja lukemattomia lehtiä.

marjasmoothie

Velourasuisella leidillä oli mukanaan kassillinen ruokaa sekä vohvelipannu, sillä meillä oli aamupalatreffit. Tosin tällä kertaa meidän panos oli aika heikko. Emme olleet ehtineet käydä vielä ystäväni saavuttua edes kaupassa hommaamassa meille nakitettuja juttuja.. Herra sai lattiat sentään imuroitua noin viisi minuuttia ennen kuin ystäväni auto saapui pihaan. Kyllä on tahti muuttunut sen jälkeen kun pieni ihme saapui vihreään Vihervaaraan.

marjasmoothie

No herra lähti sitten käymään lähikaupassa (onneksi niitä on nykyään jopa kaksi ihan lähellä) ja pian pääsimme valmistelemaan aamupalaa yhdessä.

Ystäväni valmisti vohvelitaikinan valmiiksi, leikkasi melonin paloiksi, ja minä törkkäsin pekonit uunin, laitoin kahvin tippumaan, siivosin ruokapöydän ja katoin sen. Nostimme lautasille tuoreet karjalanpiirakat lisukkeineen ja sitten pitikin enää tehdä smoothie.

marjasmoothie

En ollut edes tajunnut miten näppärästi keittiön monitoimikoneen pirtelöosalla saa surrautettua herkullisen aamupalasmoothien. Onhan meillä smoothieita ennenkin tehty, mutta ystäväni versio yllätti näppäryyden lisäksi myös ainesten yksinkertaisuudella.

Kauniin roosan väriset smoothiet koristeltiin lopuksi tuoreilla vadelmilla. Kuvissa näkyy paperiset pillit, mutta ne vaihdettiin perinteisiin muovipilleihin, sillä paperipilli tuntui suussa vähän ällöttävältä.

marjasmoothie

Rahkainen marjasmoothie

4 annosta

  • 4 kypsää banaania
  • 4 prk (á 2,5 dl) maustamatonta maitorahkaa (meillä oli Ehrmannin rahkaa)
  • 1 ps (250 g) pakastemarjoja (meillä oli Pakkasmarjojen Kuningas Marjasekoitus)
  • isohko loraus maitoa
  • 1 rkl sokeria
  • tuoreita marjoja koristeluun

1. Pilko banaanit ja viskaa sen jälkeen kaikki ainekset tehosekoittimeen.

2. Surruta tehosekoitinta pari minuuttia kunnes smoothie on tasaista. Koristele halutessasi smoothie tuoreilla marjoilla.

marjasmoothie

Pakko linkata tähän loppuun vielä blogissa aiemmin ilmestyneet smoothiereseptit. Niitähän olikin yllättävän monta!

Neljän aineksen tuliset salamipasteijat

Viime viikolla oli taas aika kahvitella meidän mahtavalla kotiäitiporukalla. Tai oikeastaan kahvitella on vähän väärä sana, sillä pöytä notkuu kahvitapaamisissa aina suolaisia ja makeita herkkuja. Viime viikollakin tarjolla oli ainakin mutakakkua, karjalanpiirakoita munavoilla, pavlovaa, keksejä, suklaata, croissantteja, donitseja, hedelmiä, smoothieita sekä minun väsäämiäni tulisia salamipasteijoita.

salamipasteijat

Nämä tuliset salamipasteijat väsättiin ripeällä aikataululla heti kun vauva saatiin ysin aikaan edellisenä iltana nukkumaan. Niitä lämmitettiin seuraavana päivänä juuri ennen tarjoilua hetki mikrossa, eikä maku muuttunut juurikaan yön aikana. Jos aikaa on hieman enemmän, niin pasteijat voi toki lämmittää uudestaan myös uunissa.

Pasteijat pitävät sisällään vain neljää ainesta, joten ne tekee vauva-arjenkin keskellä helposti. Lisäksi pasteijat keräsivät monilta äideiltä kehuja, vaikka hieman jännitin miten ne menevät kaupaksi, sillä tulinen ruoka ja imetys voi olla huono yhdistelmä. En nimittäin muistanut miten ärhäkkää jalopeno on – sehän antoi pasteijoille totisesti potkua!

salamipasteijat salamipasteijat

Pasteijoiden helpon reseptin olen kaivanut vuosia sitten Yhteishyvä-lehdestä, resepti löytyy myös heidän nettisivuiltaan. Minä tuplasin ainesten määrät, jotta sain aikaiseksi 30 pasteijaa. Meidän mammaryhmä on sen verran iso, että pitää tehdä vähän isompi satsi herkkuja, heh! Jestas on kyllä mahtavaa, että ihan tästä vierestä löytyi niin iso kasa muitakin kotiäitejä! Pienellä ihmeellä tulee olemaan kasa ystäviä kunhan hän hieman kasvaa, alkuvuoden aikana tänne meidän lähistölle on syntynyt niin iso määrä vauvoja – yhdellä pikkuisella neidillä on pienen ihmeen kanssa vain päivän ikäero. Viime tapaamisella juuri naurettiin, että saadaan aikamoisia alkukevään kaverisynttäreitä aikaan jokusen vuoden päästä. Silloin pitää varmaan leipoa pasteijoita ainakin nelinkertainen määrä!

salamipasteijat

Tuliset salamipasteijat

30 pasteijaa

  • 2 pkt (a 400 g) ruis-perunataikinaa
  • 200 g salamitankoa
  • 5-6 rkl hienonnettua jalapenoa
  • 100-200 g salaattijuustoa (tai fetaa)

1. Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Pilko salami pieniksi paloiksi ja sekoita täytteen ainekset.

3. Kauli taikina ohueksi levyksi. Paina pyöreällä pasteijamuotilla tai lasilla kiekkoja.

4. Nosta täytettä kiekkojen toiseen reunaan ja valele puolet kiekon reunasta vedellä. Käännä kiekot puolikuun muotoisiksi pasteijoiksi ja painele reunat hyvin kiinni, esim. haarukalla.

5. Paista pasteijoita 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

salamipasteijat

Kanaa lämpimällä perunasalaatilla sekä diagnoosina koliikkivauva

Herra Longfield lomaili helatorstain ympärillä yhteensä viisi päivää, ja jestas me saatiin asioita noina viitenä päivänä aikaiseksi! Herra lupasi viettää aikaa pienen ihmeen kanssa niin paljon kuin mahdollista, mun piti vain ilmestyä imettämään kolmen tunnin välein, ja väleissä sain jatkaa puuhastelujani pihalla. No ihan tähän ei päästy, pieni ihme nimittäin huusi niin valtavasti perjantaina sekä lauantaina, että kipaistiin Pikkujätissä sunnuntaina. Kipuitkua on ollut meillä päivisin ihan alusta asti, joten päätettiin nyt vihdoin käydä kysymässä lääkärin mielipidettä itkuun.

lämmin kanasalaatti

Mulla oli videoita pienen ihmeen huutokohtauksista sekä julmetun pitkä tarina lääkärille kerrottavana. Neuvolassa meidän huolestuneisuutta vauvan itkuisuudesta ei olla oikein otettu edes kuuleviin korviin, aina on vaan sanottu että se kuuluu asiaan, ja niinpä hyvin vähätellen aloin lääkärillekin asiasta ensin selittää. Mutta meitä kuunneltiin! Ihan aidosti ensimmäisen kerran! Lääkärisetä halusi ehdottomasti nähdä videoni, ja kuunteli tarkasti kaikki meidän höpötykset ihan vauvan syntymäkertomuksesta asti. Sen jälkeen lääkärisetä tutki vauvan korvat, kurkun, ihon, vatsan, sukupuolielimet ja kyseli vaikka mitä tarkentavia kysymyksiä. Lopulta saimme diagnoosin: päiväkoliikki.

lämmin kanasalaatti

Olimme tosi huojentuneita. Vauvalla ei ole mitään hätää, hän on terve, kasvaa t o d e l l a hyvin (ilmeisesti mun maitobaari tuottaa kermaa maidon sijasta) eikä mikään anna merkkejä siitä, että itkuun olisi jokin sairauteen tai vaivaan liittyvä syy. Huh! Huojentavaa oli myös kuulla, että tämän pitäisi helpottaa kuukauden sisällä jo huomattavasti. Eli enää ei pitäisi kauaa jaksaa kovia itkukohtauksia päiväsaikaan (yöthän menee onneksi edelleen hyvin rauhallisesti). Soittoaika meille kuitenkin varattiin kahden viikon päähän, mikäli oireet pahenevat, tulee lääkäriin kipittää uudestaan ja sitten tutkitaan itkun syytä vielä tarkemmin.

Ei hitto, taas mä lipesin aiheesta! Takaisin siihen reippaaseen viikonvaihteeseen!

lämmin kanasalaatti

Kuuntelin yhteensä 10 tuntia Sinuhe Egyptiläistä tehden pihalla hommia. Sain kaksi isointa terassia pestyä sekä öljyttyä. Saatiin terassikalusteet pestyä ja kannettua ne omille paikoilleen. Pesin grillin (miten sen huolto olikin taas unohtunut viime syksynä). Herra Longfield kunnosti ruohonleikkurin ja ajoi nurmikon, ja minä trimmasin kaikki nurtsin reunat trimmerillä. Kitkin molemmat isot perennapenkit ja tuhosin Fiskarsin voikukkaraudalla ison kasan nurmikolla lymyileviä voikukkia. Ah!

Kun minä häsäsin pihalla, piti herra Longfield pientä ihmettä kantorepussa ja laittoi meille ruokaa. Kaivoin Stockan sivuilta reseptin, jossa yhdistettiin uusia pottuja sekä parsaa lämpimään salaattiin. Resepti vaikutti niin hyvältä, että sitä piti päästä testaamaan heti kun törmäsin kaupassa uusiin pottuihin. Oli muuten hyvää, suosittelen testaamaan!

lämmin kanasalaatti

Hyvä ruoka parempi mieli! Niin se vain menee. Itkuakin jaksoi taas kuunnella kun sai syödä rauhassa hyvää ruokaa herra Longfieldin kanssa.

Kanaa lämpimällä perunasalaatilla

4 annosta

  • 1 kg uuden sadon perunoita
  • 400 g vihreää parsaa
  • 2 kpl kevätsipulia
  • 1 kpl sipuli
  • 3 kpl valkosipulinkynttä
  • oliiviöljyä
  • ¾ dl valkoviiniä
  • 1 rkl dijoninsinappia
  • 4 rkl hienonnettua lehtipersiljaa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 1 pkt ohuita kanan rintaleikkeleitä
  • 1 prk Philadelphia-tuorejuustoa

1. Raaputa perunat puhtaiksi. Keitä suolalla maustetussa vedessä kypsiksi.

2. Katkaise parsoista kovat tyvet. Keitä suolalla maustetussa vedessä noin 4 minuuttia. Kaada keitinvesi pois. Huuhtele kylmällä vedellä. Leikkaa viipaleiksi.

3. Hienonna kevätsipulit ja laita ne hetkeksi sivuun. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulit. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita noin minuutti koko ajan sekoitellen. Ota pannu pois lämmöltä. Lisää joukkoon kevätsipuli, valkoviini, sinappi ja yrttisilppu.

4. Puolita tai viipaloi lämpimät perunat. Sekoita niiden joukkoon parsat ja sipulikastike. Mausta suolalla ja pippurilla.

5. Paista kanat pannulla öljytilkassa kypsiksi.

6. Sivele kanojen pintaan Philadelphia-tuorejuustoa ja anna olla kuumalla pannulla vielä hetki niin, että tuorejuusto sulaa hieman kanan pintaan. Viimeistele rouhitulla mustapippurilla.

lämmin kanasalaatti

Karjalanpaisti

Mokka ja Moen tassu, Herra Longfield tässä.

Tänä vuonna kävi semmonen juttu, että meillepä syntyi poika, ei oo varmaan kukaan siitä vielä täällä blogissa sanallakaan kuullut. Mutta näin kävi, ja koska näin kävi, piti toukokuussa yhtenä sunnuntaina nyt sitten yhtäkkiä alkaa tekemään Hulille ruokaa koska se toukokuinen sunnuntai oli äitienpäivä ja koska meille syntyi poika niin Huli on nyt sitten äiti ja sille pitää äitienpäivänä tehdä ruokaa ja antaa lahjoja ja jotenkin kauheasti huomioida koko päivän ajan. Marraskuussa sitten puntit onneksi tasoittuu kun on isänpäivä. Miksiköhän se muuten on isänpäivä, yksikössä, mutta äitienpäivä on monikossa äitien eikä äidinpäivä?

perunamuusi

No, sama se. Minä en tehnyt muille äideille kuin Hulille ruokaa vaikka päivän nimessä äidit oli monikossa, mutta otin kyllä inspistä ruokaan äitini äidistä, joka aina teki meille karjalanpaistia kun mentiin jonnekin Savon sydämeen aikanaan mummon luo vierailulle. Karjalanpaisti oli juhlavinta ruokaa mitä mummo tiesi, ja oli aika mukavaa että se jaksoi aina sitä meille vääntää kun sinne savolaiselle maatilalle oikein Hessoista asti päräytettiin. Muistaakseni olin pienenä poikana aika nirso, mutta mummon karjalanpaisti oli aina hyvää ja sitä mieluusti söin – paitsi jos lautaselle volahti semmonen pelkkää läskiä oleva pala, hyi hitto, niitä en voinut syödä. Mutta onneksi ei tarvinnutkaan, koska ukko, eli äitini isä, hori ne aina hyvällä ruokahalulla sisäänsä ja ihmetteli vielä että miten poika ei ymmärrä hyvän päälle, annapa tänne se läskinpala niin kyllä minä syön!

perunamuusi

Reseptiä hakiessani vastaan tuli kaikenlaista kermaista ja mausteista ja etnistä karjalanpaistia, mutta ei niistä mikään kelvannut koska mummokaan ei mitään kermoja tai etnoja paistin sekaan laittanut. Hyvää reseptiä hakiessani selvisi myös, että joidenkin mielestä karjalanpaistiin ei kuulu porkkana, mutta ne ihmiset ovat ihan totaalisen väärässä koska mummon karjalanpaistissa oli porkkanoita ja se oli karjalanpaistia. Minä kimpaannuin moisista hötökommenteista sen verran että kun löysin jonkun hyvän reseptin pohjaksi missä oli porkkanaakin mukana, nelinkertaistin vielä kiusallani porkkanan määrän, ja nyt kun tämäkin resepti on netissä ja tulee löytymään ehkä googlella kun sinne kirjoittaa karjalanpaisti, niin katsokaapa vaan, porkkanaa on karjalanpaistissa koska niin lukee netissä ja kaikki mikä lukee internetissä on totta.

karjalanpaisti

Tässäpä tämä ainoa oikea karjalanpaistin resepti nyt on:

Karjalanpaisti

4-6 annosta

1. Lohko sipulit ja viipaloi porkkanat.

2. Ruskista lihat pannulla. Laita ne sen jälkeen pataan muiden ainesten kanssa. Kaada päälle vettä niin paljon, että lihat peittyvät.

3. Laita pata 150 asteiseen uuniin vähintään 3 tunniksi. Lisää tarvittaessa vettä. Tarkista lopuksi maku ja lisää mausteita tarvittaessa.

4. Tarjoile Hulille äitienpäivänä perunamuusin ja salaatin kanssa, kuuntele ruokamusiikkina vähän pienen ihmeen huutoa ja anna läskinpalat ukon sijaan Horatiolle. Tai sitten syöt vaan itseksesi joku tiistai raakana koko kattilallisen läskinpaloineen päivineen.

karjalanpaisti

Savulohi-sienipiirakka

Kärryttelin pienen ihmeen kanssa tovin yksikseni pitkin ja poikin Espoon keskuspuistoa. Vastaan tuli eräällä lenkillä kaksi naista vaunujen ja koirien kanssa. Ajattelin naiset nähtyäni, että olisipa kiva saada itsekin kärryttelyseuraa. En kuitenkaan uskaltanut kääntyä ja huikata naisille, että voisinko liittyä heidän seuraan, vaan jatkoin matkaani Horation ja vaunujen kanssa toiseen suuntaan.

savulohi-sienipiirakka

Kotona päätin kuitenkin laittaa viestiä meidän asuinalueen kotiäitien facebook-ryhmään. Tiedustelin, että mikäli alueelle on muodostunut kärrylenkkiporukoita, liittyisin enemmän kuin mieluusti mukaan. Yksi asia johti toiseen, ja pian olimme porukalla sopineet viikottaisista vaunulenkeistä sekä kahviringin perustamisesta. Vaunulenkeille startattaisiin aina tiistaisin leikkipuiston kulmilta, ja torstaisin kokoontuisimme toistemme luokse kahvittelemaan nyyttäriperiaatteella.

Käyn tiistaisin seurakunnan vauvakerhossa, joten vaunulenkeille en aina pääse mukaan. Mutta torstain kahvirinki sopii omiin aikatauluihin lähes poikkeuksetta.

savulohi-sienipiirakka

Kokoonnuimme viime viikon torstaina ensimmäisen kerran kahvittelemaan ja voitteko arvata mitä tapahtui? Kahvittelemaan saapui kaksi tuttua naamaa mun työpaikalta. Siis kaksi! Ollaan oltu molempien kanssa samoissa projekteissa, törmätty saman kerroksen käytävillä sekä ruokalassa ja molempien naisten vauvamasut kyllä huomasin alkuvuoden aikana. Eipä sitten vaan olla koskaan törmätty täällä kotiseuduilla.

Eikä tässä vielä kaikki. Työkavereiden lisäksi paikalle tupsahti meidän naapuri sekä läjä muita äitejä, jotka viettävät kaiket päivät kotosalla vauvan/lasten kanssa. Ihan uskomatonta! Ja minä luulin, ettei täällä asu ketään muita samassa tilanteessa olevia naisia, mutta niin vain yht’äkkiä meitä istui kymmenkunta saman katon alla vauvat kainalossa. Niin siistiä!

savulohi-sienipiirakka

Ensimmäisille mammatreffeille kokkasin savukala-sienipiirakkaa. Käytin piirakkaan appiukolta saatuja kuivattuja kanttarelleja, mutta piirakkaan voi hyvin piilottaa mitä vain sieniä (kuivattuja tai tuoreita) mistä itse eniten tykkää. Alkuperäisessä reseptissä taidettiin mainita mustatorvisienet.

Savulohi-sienipiirakka

  • 1 kpl Myllyn Paras Pyöreä ruis-kaura piirakkataikina
  • 3 dl kuivattuja kanttarelleja (tai muita sieniä)
  • 1 kpl purjo
  • 250 g savulohta
  • 240 g (1 prk) Creme Bonjour valkosipuli-yrtit
  • 3 kpl kananmunaa
  • ½ dl ruokakermaa
  • 1 rkl sinappia
  • ½ tl yrttisuolaa
  • ½ tl sitruunapippuria

1. Sulata pakastetaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Painele taikina leivinpaperin päälle irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille.

2. Liuota kuivattuja sieniä noin 30 minuuttia kylmässä vedessä. Paista sieniä pannulla voinokareessa, kunnes neste on haihtunut. Siirrä sienet pannulta astiaan odottamaan. Kuullota silputtu ja pesty purjo pannulla pehmeäksi.

3. Revi savulohi pienehköiksi paloiksi.

4. Yhdistä keskenään muut täytteen ainekset ja sekoita seos tasaiseksi.

5. Levitä taikinapohjalle sienet, kalapalat ja kuullotettu purjo. Kaada päälle täyteseos ja paista piirakkaa 200 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja saanut kauniin kullanruskean värin.

Kurkkaa myös kasa muita suolaisten piirakoiden reseptejä seuraavan linkin takaa!

idsavulohi-sienipiirakka

Tortelliini-mansikkasalaatti

Kyllä on some mahtava paikka! Pienen vauvan kanssa ei enää koneella suuremmin ole aikaa viettää, mutta puhelimesta en suostuisi luopumaan mistään hinnasta. Vaikka monet vauvaoppaat kertovat heti etusivulla, että ”ei ruutuaikaa vaan naama-aikaa”, niin siitäkin huolimatta puhelimen kautta avautuu kontaktit maailmalle samalla kun itse nököttää tissitakiaisen kanssa sohvalla.

Toisaalta oma äitini kertoi lukeneensa tuhottoman määrän kirjoja minua imettäessään. Miten se nyt eroaa siitä, että minä luen uutisia sekä blogeja, selaan Instagramia ja kirjoittelen postauksia kännykällä samalla kun maitobaari on auki?

mansikkasalaatti

No mutta siihen salaattiin. Törmäsin siihen nimittäin somessa, tarkemmin sanottuna Instagramissa. Värikäs salaatti kiinnitti heti huomioni ja sai veden herahtamaan kielelle. Jo heti seuraavana päivänä kipitimme vaunujen kanssa lähikauppaan ja ostimme salaattiin vaadittavat ainekset.

Myöhemmin samana päivänä pieni ihme nukahti iltapäiväpäiväunilleen herra Longfieldin rinnalle ja minä pääsin kokkaamaan itselleni värikästä salaattia.

Salaatin kokoaa eteensä lautaselle vartissa. Pisin aika menee tortelliinien keittämiseen, tai siis veden kiehumiseen. Ainakin jos ei omista induktioliettä, jolla kuulemma vesikin alkaa kiehua kattilassa vain muutamassa minuutissa. Tortelliinit valmistuvat veden kiehumisen jälkeen viidessä minuutissa.

mansikkasalaatti

Bongasin salaatin Mirkemirian Instagram-tililtä, jossa Mirkemiria antoi mulle vinkin kehittämäänsä salaattiin, sen jälkeen kun olin sitä kommentoinut ja todennut, että kyseistä salaattia on pakko kokeilla itsekin kotosalla. Tortelliineiksi kannattaa Mirkemirian vinkin perusteella valita juustotäytteinen vaihtoehto, sillä se riitelee vähiten mansikan kepeän kesäisen maun kanssa. Yhdyn tähän, juustotäytteiset tortelliinit toimivat salaatissa tosi hyvin.

mansikkasalaatti

Tortelliini-mansikkasalaatti

  • valmista salaattisekoitusta
  • tuoreita mansikoita
  • juustotäytteisiä tortelliineja keitettyinä (yhden hengen annokseen puolikas paketti)
  • fetaa
  • paahdettuja siemeniä (mulla oli valmiiksi paahdettuja)
  • öljypohjaista caesar-kastiketta, tai muuta salaatinkastiketta (yhden hengen annokseen noin 1 rkl)

1. Keitä tortelliinit pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Laita pesty salaatti lautasen pohjalle, pilko tuoreet mansikat kahteen tai neljään osaan ja kippaa salaatin päälle. Murenna feta (tai käytä valmiita kuutioita) ja viskele lautaselle. Kaada salaatinkastike lautaselle ja heittele siemeniä sekaan sen verran kuin mieli tekee. Lopuksi nosta lautaselle keitetyt tortelliinit ja sitten vain herkuttelemaan!

mansikkasalaatti