Italialainen makkarapata siskonmakkaroista

Vuoden 2013 blogin arkistoista löytyy tosi herkullinen resepti siskonmakkarakastikkeeseen. Ihan sekopäistä ajatella, että tuolloin herra Longfield oli vasta aloittanut jatko-opinnot, ja minä olin vasta menossa valintakokeisiin. Nyt on molempien koulut käyty, talot rakennettu, harmaa karvainen kaveri tarkkailee meitä pilven reunalta, Horatio täyttää tänä vuonna jo kolme vuotta ja onhan täällä vihreässä Vihervaarassa 10-kuinen poikavauvakin. Jestas sentään mitä kaikkea näiden viime vuosien aikana on tapahtunut. Ja ne kaikki meidän elämän muutokset on tallennettu tänne pieneen blogiin talteen. Aika söpöä. Hurjaa on myös ajatella, mitä kaikkea seuraavien kolmen-neljän vuoden aikana meidän elämässä tapahtuu, toivottavasti blogi jaksaa sinnitellä vielä silloinkin menossa mukana. ♥

siskonmakkarapasta

Siskonmakkarat ovat edelleen minusta hurjan herkullisia. Niinpä innostuin heti kun törmäsin K-ruoka-lehdessä italialaisen makkarapadan reseptiin. En ole kyllä ihan varma siitä syödäänkö Italiassa siskonmakkaroita, vähän veikkaisin, että reseptiä on hiukan muuteltu suomalaiseen suuhun sopivammaksi.

siskonmakkarapasta

Minäkin jouduin pakon edessä muokkaamaan reseptiä, sillä vaikka olin ruokaostokset reseptin mukaan tehnyt, niin silti menin käyttämään reseptiin tarvittavan tomaattimurskan muutamaa päivää ennen kalapataan. Syytän äitiaivoja. Mutta kerrankin kävi tosi hyvin kun aloin reseptiä hieman suuremmalla kädellä muokkaamaan, omasta versiostani tuli nimittäin todella hyvää. Siis todella hyvää. Suosittelen testaamaan.

Pssst.. Niitä siskonmakkarapastareseptejä löytyi blogista itse asiassa myös toinen! Se on vuodelta 2012. Kurkkaa linkin takaa jos kiinnostaa.

siskonmakkarapasta

Italialainen makkarapata siskonmakkaroista

6 annosta

  • 1 pkt (500 g) siskonmakkaroita
  • 1 kpl punasipuli
  • 5 kpl valkosipulinkynttä
  • 1 rs (200 g) tuoreita herkkusieniä
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 4 dl vettä
  • 2 rkl Knorr Beef -lihafondia
  • 1 rs (125 g) babypinaattia
  • 1 tlk (340 g) salsakastiketta (meillä oli Old El Pason Hot Thick ’n’ chunky -salsaa)
  • 2 dl 15 % ruokakermaa
  • 2 tl pasta basilico -mausteseosta
  • 1-2 tl viherpippureita
  • 1-2 tl roseepippureita
  • 1-2 tl mustapippureita

Lisäksi pastaa, meillä oli Rummon Penne riagatea. Todella hyvää.

1. Kuori ja lohko punasipuli. Kuori ja viipaloi valkosipulit.

2. Puhdista ja paloittele herkkusienet.

3. Kuumenna öljy padassa tai isolla pannulla. Kuullota sipuleita siinä hetki. Purista siskonmakkaroista pieniä nokareita pannulle. Jatka paistamista kunnes ne saavat hieman väriä.

4. Lisää loput raaka-aineet sekä mausteet ja sekoita hyvin. Hauduta vielä noin 15 minuuttia.

5. Tarjoa makkarapata pastan kanssa.

siskonmakkarapasta

Chilihärkää nuudeleilla

Tätä reseptiä varten kaupasta piti hakea ainoastaan thai-chilikastiketta sekä tuoretta inkivääriä, kaikki muut ainekset löytyivät kaapista valmiina. Makean thai-chilikastikkeen kanssa meni kyllä tovi ison Cittarin hyllyjen välissä, en nimittäin millään löytänyt sellaista kivan pientä purkkia, ainoastaan jättimäisen lasipullon, joka oli viimein pakko viskata ostoskärryihin, sillä kaikissa muissa vastaavissa kastikkeissa eivät ainesosat olleet kuitenkaan yhtään samankaltaiset kuin makeassa thai-chilikastikkeessa. Mutta ei se haittaa, chilihärkänuudelit olivat tosi iisi tehdä ja maistuivat oikein maukkailta, joten tätä pöperöä tulemme varmasti tekemään vielä uudemman kerran. Pakkasessakin lojuu naudan ulkofileetä monta monituista pakettia valmiina, niitä kun tulee aina silloin tällöin jemmattua hyvän tarjouksen verukkeella pakastimeen. Se on kyllä hyvä, ei tarvitse meidän sitten hoitovapaalla elää ihan vain tonnikalalla ja purkkihernekeitolla.

chilihärkää nuudeleilla

Herra Longfield kokkasi tämän ruoan. Olimme pienen ihmeen sekä Horation kanssa vaunulenkillä ja kun tulimme kotiin, jätin vauvan ulos nukkumaan ja kipitin hyvän tuoksun saattelemana suoraan ruokapöytään. Pieni ihme heräsi tosin noin 5 minuutin päästä, joten lounasta syötiin koko perheen voimin ruokapöydän ääressä.

chilihärkää nuudeleilla

On se muuten kumma, kun kaikissa vauvaohjeissa neuvotaan syömään jo ihan vauvasta asti perheen kanssa yhtä aikaa, jotta lapsi tottuu ja näkee heti mallia perheen ruokakulttuurista. Ihan jees juttuhan se on, erityisesti kun pienelle ihmeelle maistuu sormiruokakin tosi hienosti ja siinä sivussa saa itsekin syötyä aika rauhassa. Mutta meidän jässikälle ei yleensä koskaan maistu omat soseet ja ruoat jos vanhempien lautasella on jotain. Ihan sama onko siellä ruisleipää, tulista keittoa, sushia, nakkikastiketta, maksalaatikkoa tai ihan mitä vaan, äidin ja isän lautaselta on saatava ruokaa. Ja saahan hän, aina.. Koska äiti on heikko. Mutta onhan se nyt törkeän söpöä kun pieni jässikkä osoittaa tiukka ilme kasvoillaan äidin lautasta, sormi visusti ojossa ja melkein huutaa ”anna-anna-anna-anna-anna”. Niinpä meillä on maisteltu sujuvasti mm. sushiriisiä, ruisleipää voilla, erilaisia leikkeleitä, jogurtteja, rahkoja, vanukkaita, nakkikastikkeen nakkeja, spaghettia, maksalaatikon rusinoita jne..

Chilihärkänuudeleista pieni ihme sai maistaa nuudeleita (ne oli napattu hänelle sivuun jo ruoanlaiton yhteydessä) sen verran tujua kastike oli, etten sitä sentään vauvalle tohtinut antaa.

chilihärkää nuudeleilla

Chilihärkää nuudeleilla

4 annosta

  •  200 g nuudeleita
  • 350 g naudan ulkofileetä suikaleina
  • 2 rkl öljyä
  • 1 pieni purjo suikaleina
  • 2 punaista paprikaa suikaleina
  • 1 tl raastettua tuoretta inkivääriä
  • 3 hienonnettua valkosipulin kynttä
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 6 rkl makeaa thai-chilikastiketta
  • ½ limetin mehu
  • 1 rkl seesamiöljyä

1. Kuumenna öljy wokissa/isossa paistinpannussa ja ruskista lihasuikaleita siinä pari minuuttia. Lisää kasvikset, inkivääri sekä valkosipuli ja paista 3-4 minuuttia koko ajan käännellen.

2. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Valuta siivilässä ja anna oleilla siinä hetken aikaa.

3. Mausta kastike soija- ja chilikastikkeella sekä limetin mehulla. Lisää valmiit nuudelit ja tilkka seesamiöljyä. Kuumenna vielä koko ajan sekoittaen, niin että kastike ja nuudelit ovat hyvin sekaisin. Sitten vain syömään!

chilihärkää nuudeleilla

Kapen savulohipasta

Tykkään sympaattisesta Kari Aihisesta hurjasti. Sanoi hän sitten Puoli seiskassa mitä lystää, niin tykkään hänestä ja hänen hassusta sekä räväkästä puhetyylistään. Olin ihan viimeisilläni raskaana kun pääsin näkemään Kapen ensimmäistä kertaa livenä. Istuimme Myllärin brunssilla Kapen luotsaamassa Rosterissa, ja olin hormonipäissäni aivan sekaisin Kapesta eikä ruoka oikein maistunut, vaikka tarjolla oli vaikka mitä brunssiherkkuja.

Kapen savulohipasta

Sitten törmäsin jossain välissä Punavuori Gourmet -blogin Anikon kuvaan Kapen uudesta reseptikirjasta, ja sanoin siltä istumalta herra Longfieldille, että tuon kirjan haluan joululahjaksi. Ja pukkihan sen minulle kiikutti.

Kape 24 h -kirjaa en ole harmikseni vauva-arjen keskellä liiemmin ehtinyt selailla, mutta herra kävi sen kannesta kanteen läpi etsiessään jotain kivaa ja iisiä reseptiä. Kuulemani mukaan herra oli selaamisen alkumetreillä kovin pettynyt, sillä reseptit olivat toinen toisensa jälkeen todella vaativia, ainesosalistat julmetun pitkiä ja ruokakuvat sellaisia, ettei kyseisiä annoksia saisi kokoon kotikeittiössä koskaan. Ainakaan meillä. Mutta loppua kohden pettymys alkoi hieman väistyä kun vastaan alkoi tulla ”normaalien” ihmisten keittiöön sopivia reseptejä, kuten sivulla 234 oleva currylla maustettu savulohipasta.

Kapen savulohipasta

Kape kertoo reseptin yhteydessä pastan valmistuvan hetkessä, ja että se on yksi hänen poikiensa suosikeista ja että tätä reseptiä on jaettu eniten myös kavereille viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Näiden saatesanojen jälkeen herra Longfield oli sitä mieltä, että tätä pastaa meidänkin on pakko kokeilla.

Ja hyvä, että kokeiltiin! Curry passasi oikein mainiosti savulohen kaveriksi, vaikka sitä etukäteen hieman epäilimme. Ruokaisa pasta maistui vihreässä Vihervaarassa joulun jälkeen varsin mainiolta monen päivän kinkku- ja laatikkoähkyn jälkeen.

Kapen savulohipasta

4 annosta

  • tuoretta tilliä
  • 200 g kylmäsavulohta
  • 200 g lämminsavulohta
  • pastaa (meillä oli Rummon kierrepastaa, johon kastike tarrautuu ihanasti)
  • ½ purjo
  • voita paistamiseen
  • 3 tl curryjauhetta
  • 3 dl kuohukermaa
  • ½ prk ranskankermaa
  • 1 rkl sitruunamehua
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä

1. Silppua tilli ja leikkaa lohet reilun kokoisiksi paloiksi (älä tee lohesta liian pientä silppua, tai kala menee kastikkeen seassa mössöksi). Tarkista, että kala on ruodotonta.

2. Kiehauta vesi isossa kattilassa ja keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Älä keitä pastaa ylikypsäksi, suutuntuma pitää olla.

3. Huuhtele sekä pilko purjo ja paista sitä voissa kevyesti niin, että pinta ei ruskistu. Lisää curry ja anna kypsyä vielä hetken, kunnes purjo pehmenee hieman. Lisää kerma ja keitä kastiketta kokoon noin 5 minuuttia.

4. Sekoita lohipalat varovasti joukkoon. Viimeistele ranskankermalla, sitruunamehulla ja tillisilpulla. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla (suolan kanssa kannattaa olla varovainen, sillä kylmä- ja lämminsavulohet ovat itsessään jo varsin suolaisia).

Kapen savulohipasta

Helppoa ja hyvää: Kaunis marja-trifle

Marja-triflestä tuli kerrasta mun jälkkärisuosikki! Siis niin hyvää ja helppoa, ettei sitä voi edes todeksi uskoa.

trifle

Meille saapui ystäväpariskunta eräänä viikonloppuna kylään, ja heille piti kehitellä jotain iisiä jälkiruokaa. Iisiä siitä syystä, ettei täällä vauva-arjen keskellä enää mitään viiden ruokalajin illallisia ehditä tehdä. Kuten olen jo aiemmin sanonut, meidän uusi motto on ”helppous edellä”, ja se mielessä piti tarjottavat ystäville keksiä.

Varsinaiseksi ruoaksi olimme päättäneet jo aiemmin tehdä herkullista maalaiskanasalaattia paistovalmiiden naan-leipien kera. Jos ette vielä ole antaneet Santa Marian paistovalmiille naan-leiville mahdollisuutta, niin ostakaa paketti ja testatkaa. Me tykätään ihan julmetusti! Kaksi pakettia ollaan saatu vuosien saatossa myös poltettua mustiksi grillivastusten alla uunissa, joten ihan vinkkinä voimme sanoa, että kytätkää niiden paistumista silmä kovana.

trifle

Jälkkäriä miettiessäni muistin yhtäkkiä kälyn esikoisen 1-vuotissyntymäpäivillä syömämme todella makean ja herkullisen triflen. Etsin sen reseptiä kälyn blogista, mutta ei se ollut sinne (vielä) ilmestynyt. Piti siis kysellä perään, että mikäs se ihana jälkkäri oli ja oliko sitä vaikea tehdä.

No olihan se helppo ja reseptinkin sain käsiini. Resepti on peräisin Kinuskikissan blogista, ja me noudatimme sitä tarkasti, puolittaen kuitenkin alkuperäisen reseptin ainekset, sillä meitä oli vain neljä aikuista jälkiruoalla herkuttelemassa.

trifle

En olisi voinut uskoa, että jotain näin herkullista saa aikaan niin helposti ja nopeasti. Trfilen kanssa pätee vain muutama sääntö, älä sekoita joukkoon liikaa kardemummaa, äläkä tee sitä tunteja ennen tarjoilua valmiiksi, sillä keksinmurut vettyvät aika nopeasti.

Sitten vain tajuttoman hyvän reseptin kimppuun!

trifle

Marja-trifle

4-6 annosta

Kerros 1

  • 4 dl vispikermaa
  • 2 rkl sokeria
  • ½ rkl vaniljasokeria
  • 1 tl kardemummaa
  • 150 g mascarponejuustoa

Kerros 2

  • 1 pkt murennettuja Digestive-keksejä

Kerros 3

  • 350 g mansikoita (siivuina)
  • 3 dl mustikoita (meillä oli pensasmustikoita)

Pinnalle

  • mansikoita, mustikoita sekä keksimurua

1. Mittaa kulhoon kerma, sokerit ja kardemumma. Vatkaa vaahdoksi. Sekoita joukkoon mascarponejuusto.

2. Murskaa keksit tasaiseksi hakkeeksi.

3. Kokoa kakku latomalla lasikulhoon (tilavuus 1 litra) vuorotellen täytettä, marjoja ja murskattuja keksejä.

4. Laita pinnalle koristeeksi marjoja sekä ripottele päälle hieman keksimurua.

trifle

Mutakakku mascarpone-vaahdolla

mutakakku

Viime viikonloppuna meillä vietettiin herra Longfieldin synttäreitä. Synttärilahjaa olin suunnittelut kuukausia etukäteen, tai oikeastaan jo useamman vuoden ajan. Herra on aina silloin tällöin sanonut, että olisi mahtavaa jos meillä olisi kotona piano. Hänhän on kovin musikaalinen tapaus, ja meiltä löytyy kitaroita ja bassoja vaikka muille jakaa. Mutta pianoa meillä ei ole koskaan ollut. Pianon ostamista olen suunnitellut jo pitkään, mutta aina on ollut jotain muita rahallisia menoja samaan aikaan ja pianon osto on jäänyt tekemättä. Nyt kuitenkin päätin haalia kaikki säästöt kasaan ja ostaa herralle hänen kauan haaveilemansa soittimen.

yamaha digitaalipiano

Päädyin hommaamaan kompaktin kokoisen digitaalisen pianon, jota voi soitella myös luurit päässä kun pieni ihme on nukkumassa. Luureja taikka pianotuoleja herra ei vielä saanut, niitä ostellaan sitten seuraavien vuosien ajan joulu- ja synttärilahjoiksi. Toivon todella, että piano tulee tulevaisuudessa yhdistämään isän ja pojan suhdetta. Lisäksi olisi ihan mahtavaa, jos pienelle ihmeelle siunautuisi edes hippasen verran isänsä musikaalisuutta! Multa kun sitä ei löydy yhtään. Ei siis yhtään. Häävalssinkin ajan mies joutui kuiskaamaan korvaani tahtia, että pysyin askelissa mukana.

yamaha digitaalipiano

Pyysimme viikonloppuna pienen ihmeen kummitädin sekä -sedän meille synttäri-illalliselle. Meidän illalliset starttaa nykyisin jo kolmen aikaan, eli en ole ihan varma voidaanko puhua synttäri-illallisesta.

Meidän uusi mottohan on ”helppous edellä”, ja tätä vaalittiin myös synttäri-illallisen valmisteluissa. Herra haki sushit LN-Sushi Artista, minä hain Alkosta hyvää valkoviiniä sekä kaupan pakastealtaasta mutakakun ja marjamyyjiltä pari pussia marjoja. Siinä se melkein oli – voisiko paljon helpommalla enää päästä?

mutakakku

Ruoka oli tosi hyvää ja meillä oli hurjan mukava ilta(päivä)! Nauru raikasi ja masut saatiin susheista sekä mutakakusta täyteen.

Ihan en kuitenkaan kehdannut pelkkää pakastealtaan mutakakkua synttärisankarille ja vieraille tarjota, vaan tuunasin kakkua hieman. Haluatteko tietää miten? Kurkatkaa resepti alta, sen tekoon ei kauaa mene!

mutakakku

Mutakakku mascarpone-vaahdolla

4 annosta

  • 1 kpl pakastealtaan mutakakku (meillä oli Frödingen)
  • 1½ dl kermaa
  • 1½ dl mascarponea
  • mansikoita
  • (pensas)mustikoita
  • tomusokeria koristeeksi

1. Sulata kakku pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Vaahdota kerma ja lisää joukkoon mascarpone. Sekoita vielä hyvin keskenään.

3. Kippaa kerma-mascarponevaahto kakun päälle.

4. Viimeistele kakku marjoilla sekä tomusokerilla.

mutakakku

Helppo ja nopea tonnikalamousse ruisnapeille

Voih! Näin kotiäitinä sitä on opinnut rakastamaan kaikkea helppoa. Jos meidän entinen motto oli jotain suunnitellaan kolme päivää, tehdään toiset kolme päivää, ja jos ei mene täydellisesti, tehdään kaikki alusta niin kauan kunnes on täydellistä niin nykyään motto voisi olla helpoimman kautta.

Enää ei vaan ehdi viikata sukkia täydellisiin pinoihin, lajitella vaatteita kaappiin hihanpituuksien mukaan (värien mukaan saa nykyään riittää), jynssätä koiran kuolaa seinistä joka viikko, tehdä valokuva-albumeita yötä myöten, suunnitella matkoja kuukausitolkulla (Espanjan reissua varten olen sentään ostanut yhden matkaoppaan, ei sitä kyllä ennen reissua ehditty avata kertaakaan..), nyppiä rikkaruohoja perennapenkistä useita kertoja viikossa jotta puutarha näyttäisi täydelliseltä (ehtisi edes nurmikon leikata) tai edes kaivaa hiusharjaa ja meikkejä joskus esiin.

tonnikalamousse

Tässä äitiyden ja vanhemmuuden alkutaipaleella on ollut pakko jättää tekemättä kaikki sellainen turha, jota on ennen pitänyt välttämättömänä. Vaikka voisi kuvitella, että kaltaiseni järjestysfriikki olisi hermostuneempi taikka kiukkuisempi kuin ennen, niin päinvastoin. En rehellisesti sanottuna edes muista milloin olisimme riidelleet herra Longfieldin kanssa pienen ihmeen syntymän jälkeen, en muista edes kiukutelleeni kovinkaan paljon. Semmoiseen turhaan ei vain ole aikaa, eikä kallista yhteistä aikaa kannata todellakaan tuhlata ärräpäiden viljelemiseen. Ihan kasvattava kokemus on siis vauvan tulo ollut senkin osalta!

Nykyään meillä ei ole enää kolmen ruokalajin illallista tarjolla vieraille, eikä pöytä notku omatekemiä herkkuja kun kavereita saapuu kylään. Nykyään ostetaan paljon valmista ja tehdään itse jaksamisen rajoissa iisejä juttuja. Näin mennään nyt sen hetken kun vauva-arki alkaa asettua (asettuuko se koskaan?!) ja pieni ihme ei vaadi aivan jatkuvaa huomiota osakseen.

tonnikalamousse

Helposta puheenollen, nyt tulisi kyllä ehkä maailman nopein ja herkullisin suolainen tarjottava vieraille. Söin näitä täytettyjä ruisnappeja kälyni luona ja jäin totaalisesti koukkuun. Reseptiä muokkasin ihan vain vähän, jottei se nyt täysin samanlaisena pärähdä tänne kuin mitä se on kälyn Tasty Travellisimo -blogissa.

tonnikalamousse

Tonnikalaruisnapit

noin 20 kpl

  • ruisnappeja
  • 1 prk tonnikalaa (meillä oli öljyssä)
  • 1 dl Hellmann’s majoneesia
  • 2 rkl sitruunan mehua (meillä oli purkkitavaraa)
  • Santa Marian Chili Explosion -mausteseosta
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria

1. Valuta tonnikalasta öljy pois.

2. Kaada tonnikala astiaan ja sekoita mukaan kaikki muut ainekset. Maista ja lisää tarvittaessa Chili Explosionia, suolaa, mustapippuria ja/tai sitruunan mehua.

3. Anna seoksen maustua hetki jääkaapissa ja täytä ruisnapit vasta juuri ennen tarjoilua, jotta ne eivät mene liian vetisiksi. Täyttäminen onnistuu helposti pienellä lusikalla.

Psssst.. Jos haluat nappeihin enemmän väriä ja kauniimman ulkonäön, leikkaa päälle tuoretta ruohosipulia.

tonnikalamousse

Tuorepastaa pikana vauva-arjen keskellä

Olen tämän viikon työmatkaleskenä. Viimeksi olin yksin vauvan kanssa vielä silloin, kun pienellä ihmeellä oli kovat koliikit päällä. Taltioin tuon viikon blogiinkin 8 päivää yksin koliikkivauvan kanssa -postauksen muodossa. Viikko ei ollut helpoin mahdollinen, ja siihen mahtui kovasti kyyneleitä sekä minulta että pieneltä ihmeeltä.

Mutta nyt kaikki on toisin! Meillä menee pikkuisen kanssa niin paljon paremmin kuin viimeksi! Koliikit on selätetty, huuli- ja kielijänteet on leikattu ja elämä on viimein alkanut tuomaan ihanan hömppäistä vauva-arkea vihreään Vihervaaraan. Herra Longfieldin lähtiessä reissuun mua ei pelottanut tuleva viikko enkä tirauttanut kyyneleitä, olo oli luottavainen sekä jopa vähän odottava, sillä pieni ihme on niin valloittava tyyppi, että hänen kanssaan viettää aikaa enemmän kuin mieluusti.

vegaanipasta

Tuttuun tapaan olin tehnyt yksinäisen viikon osalle muutamia lupauksia. En pese pyykkiä yhtään koneellista, en imuroi, en pese lattioita, käytän mahdollisimman vähän astioita (viimeksi käytin kertiksiä, mutta ihan niin seko en ole enää), en stressaa vaate-/tavararöykkiöistä yhtään, en kirjoita blogia (ellei siihen tule mahdottoman hyvää mahdollisuutta pitkien päiväunien muodossa) enkä muutenkaan tee mitään ylimääräistä.

Ruokapuolen kanssa teimme jälleen yhdessä herran kanssa pakastimeen ruokaa valmiiksi. Siellä majaili jo valmiina viime viikolla postaamaani mac&cheesea, jonka lisäksi teimme ison kattilallisen mun herkkuruokaa – punakastiketta.

vegaanipasta

Punakastikkeen ollessa valmiina pakastimessa, ei mun tarvinnut tehdä lounaan eteen muuta kuin ottaa kastike jääkaapin puolelle edellisenä iltana ja keittää nopsaan tuorepastat kun nälkä pääsi yllättämään.

Ja tällä kertaa ei muuten ollut lautasella ihan mitä tahansa tuorepastaa, vaan gluteeniton, munaton, maidoton ja geenimuunnelluista viljoista vapaa vegaanituote. Kyllä! Luitte ihan oikein, nämä kaikki sanat käyvät toteen Glut0-tuorepastoissa (*pasta saatu blogin kautta). Totta puhuakseni en odottanut, että vegaanipasta yltää maultaan tai suutuntumaltaan kovin lähelle normaalia pastaa, mutta jestas olin väärässä. Glut0-tuorepasta näytti ihan normaalilta tuorepastalta, se keitettiin ihan normaalien tuorepastojen tapaan (kolme minuuttia kiehuvassa vedessä ja pasta on valmis) ja ennen kaikkea se maistui ihan normaalilta pastalta! Lisäksi suutuntuma oli kivan rapsakka, ikään kuin al dente. Mun lautaselle päätyi muuten Glut0:n Rigatoni-tuorepasta.

vegaanipastavegaanipasta

Onhan tää toki vähän hassua kertoa vegaanipastasta postauksen yhteydessä, jonka toisena päätähtenä on tomaattinen jauhelihakastike.. Mutta tätä yhdistelmää olen kuitenkin tällä viikolla kahdesti jo syönyt.

Tai ei se ole hassua, punakastikkeen voi hyvin toteuttaa myös korvaamalla jauhelihan vaikkapa Härkiksellä tai soijarouheella.

Mutta nyt mun täytyy jatkaa laatuajan viettämistä pikkuisen poikani kanssa. Ai että hän on ihana pakkaus! ♥

vegaanipasta

Rahkainen marjasmoothie

Eräänä heinäkuisena aamuna velourasuinen leidi karautti meidän pihalle jo ennen yhdeksää. Normaalistihan emännillä ja isännillä on pöytä koreana, mutta nytpä ei ollut. Keittiönpöydällä lojui vielä aamusta sekalaisia kasoja vanhoja posteja, kuitteja, jokunen likainen astia, pienen ihmeen vauvakirja, läppäri ja lukemattomia lehtiä.

marjasmoothie

Velourasuisella leidillä oli mukanaan kassillinen ruokaa sekä vohvelipannu, sillä meillä oli aamupalatreffit. Tosin tällä kertaa meidän panos oli aika heikko. Emme olleet ehtineet käydä vielä ystäväni saavuttua edes kaupassa hommaamassa meille nakitettuja juttuja.. Herra sai lattiat sentään imuroitua noin viisi minuuttia ennen kuin ystäväni auto saapui pihaan. Kyllä on tahti muuttunut sen jälkeen kun pieni ihme saapui vihreään Vihervaaraan.

marjasmoothie

No herra lähti sitten käymään lähikaupassa (onneksi niitä on nykyään jopa kaksi ihan lähellä) ja pian pääsimme valmistelemaan aamupalaa yhdessä.

Ystäväni valmisti vohvelitaikinan valmiiksi, leikkasi melonin paloiksi, ja minä törkkäsin pekonit uunin, laitoin kahvin tippumaan, siivosin ruokapöydän ja katoin sen. Nostimme lautasille tuoreet karjalanpiirakat lisukkeineen ja sitten pitikin enää tehdä smoothie.

marjasmoothie

En ollut edes tajunnut miten näppärästi keittiön monitoimikoneen pirtelöosalla saa surrautettua herkullisen aamupalasmoothien. Onhan meillä smoothieita ennenkin tehty, mutta ystäväni versio yllätti näppäryyden lisäksi myös ainesten yksinkertaisuudella.

Kauniin roosan väriset smoothiet koristeltiin lopuksi tuoreilla vadelmilla. Kuvissa näkyy paperiset pillit, mutta ne vaihdettiin perinteisiin muovipilleihin, sillä paperipilli tuntui suussa vähän ällöttävältä.

marjasmoothie

Rahkainen marjasmoothie

4 annosta

  • 4 kypsää banaania
  • 4 prk (á 2,5 dl) maustamatonta maitorahkaa (meillä oli Ehrmannin rahkaa)
  • 1 ps (250 g) pakastemarjoja (meillä oli Pakkasmarjojen Kuningas Marjasekoitus)
  • isohko loraus maitoa
  • 1 rkl sokeria
  • tuoreita marjoja koristeluun

1. Pilko banaanit ja viskaa sen jälkeen kaikki ainekset tehosekoittimeen.

2. Surruta tehosekoitinta pari minuuttia kunnes smoothie on tasaista. Koristele halutessasi smoothie tuoreilla marjoilla.

marjasmoothie

Pakko linkata tähän loppuun vielä blogissa aiemmin ilmestyneet smoothiereseptit. Niitähän olikin yllättävän monta!