Karlovy Vary, Tsekki

Tässäpä seuraavaksi postausta tsekkiläisestä kylästä nimeltään Karlovy Vary. Herra Longfield kirjoitti postausta matkalla Cesky Krumloviin, joten älkää piitatko vähän hassusta aikamuodosta. Oikeesti me ollaan jo kotona ja odotetaan keihäskarsinnan alkua. Pitkämäestä me ei muuten tykätä, se saisi astua vaikka kaikki heittonsa yli!

Karlovy Vary

Heippa, Herra Longfield täällä. Huli tossa vieressä ajaa autoa pitkin Tsekin maaseutuja, joten mä pääsin kirjottelemaan paikasta josta just äsken lähdettiin pois. Sen paikan nimi oli Karlovy Vary, ja se oli jännä paikka.

Karlovy Vary, tai Karlsbad niinku saksalaiset sitä kutsuu, on kaupunki Tsekin luoteiskolkassa, ja se on tullut tunnetuksi kylpyläpaikkana jo niin kauan että varmaan Jeesuskin on täällä käynyt opetuslastensa kanssa pulikoimassa. Kaiken maailman kuninkaat ja keisarit ja muu ylimystö tapasi matkata tänne vedessä lillumaan, koska seudulla on paljon kuumia lähteitä joista pulppuava lämmin ja mineraalipitoinen vesi on todettu jotenkin terveyttä edistäväksi. Nykyisin Karlovy Varyyn suuntaa paljon ihmisiä paitsi läheisistä keski-Euroopan maista, myös Venäjältä, mikä nyt ei ole mikään hirveän suuri yllätys koska venäläiset nyt tuntuvat ilmaantuvan minne tahansa missä on lämmintä vettä.

Karlovy Vary

Karlovy Vary

Me ajeltiin Karlovy Varyyn Prahasta, ja reitti oli aika helppo, lentokentältä lähtenyt moottoritie kutistui lähempänä Karlovy Varya pienemmäksi, mutta tie pysyi koko ajan hyväkuntoisena. Oltiin saatu paikasta suosituksia Hulin työkavereilta, ja oltiin myös sen verran tehty taustatutkimusta että tajuttiin paikan olevan jonkinlainen kylpyläkeidas ja turistien suosiossa.

Kun oltiin saatu auto parkkiin järkyttävän ruman ja jättimäisen hotellin parkkihalliin, asteltiin Karlovy Varyn kaduille. Kaupunki oli hotellia lukuunottamatta tosi nätti, kaikki talot ja puutarhat ja kadut oli tiptop-kunnossa. Paikkoja ihasteltuamme kiinnitti huomiomme ympärillä kulkevat ihmiset, näistä suurin osa meinaan kantoi käsissään jonkinlaista nokkamukia. Hetken aikaa ihmeteltyämme saavuttiin jonkunlaiselle suihkulähteelle, ja siellä ihmiset tunki näitä nokkamukejaan lähteestä pulppuavan veden alle ja asettuivat läheisille penkeille mukiensa sisältöä ryystämään. Kun otimme Karlovy Varysta selvää, luimme kyllä näistä kaupungista löytyvistä lähteistä, jotka pumppaavat maan pinnalle kuumaa ja mineraalipitoista vettä, mutta ei jotenkin ymmärretty että niistä pitää oikeasti juoda, minä ainakin olin ymmärtänyt että niihin mennään jotenkin pulikoimaan.

Karlovy Vary

Karlovy Vary

Mekin sitten ostettiin jostain kojusta nokkamuki (niitä myytiin ihan joka paikassa), ja suunnattiin lähimmälle lähteelle vettä juomaan. Hyi hitto se oli pahaa! Vesi oli jotain 50-asteista ja se maistui tiskivedeltä. Kokeiltiin muitakin matkan varrelta löytyviä lähteitä, mutta ei niistä mistään mitään nektaria tullut. Näitä ällöttävän makuisia vesiä tänne on kuitenkin ihmiset saapuneet juomaan siis jo satojen vuosien ajan, mutta en usko että kovinkaan monen terveydentila olisi jotenkin suunnattomasti näiden litkujen ryypiskelyjen takia parantunut.

Karlovy Vary

Karlovy Vary

Öklöttävien kuumien vesien lisäksi söimme Karlovy Varyssä myös todella hyvää ruokaa, paikassa nimeltä Bernard. Jostain oltiin luettu vinkki tästä paikasta, ja onneksi oltiin, ei tänne olisi muuten löytänyt: ravintola oli jossain pikkukadulla vähän kauempana nokkamukit kädessä vaeltavien mummojen ja pappojen kansoittamalta pääkadulta.

Karlovy Vary

Koska Karlovy Vary on kylpyläkaupunki, mentiin mekin sitten kylpylöimään. Venäläiset, nuo hassut vesissä killujat, ovat ottaneet asiakseen rakentaa Karlovy Varyyn omia kylpylöitään, ja yhteen sellaiseen mekin sitten asteltiin sisään. Saatiin ravisteltua tiskillä könöttänyt, käsittämättömän flegmaattinen täti-ihminen sen verran hereille että se selitti meille kuinka kylpylä toimii: varasimme kahden tunnin pakettihässäkän, johon kuului kaksi eri hoitoa. Hoitojen välisen ajan sai lillua uima-altaissa, suihkussa tai vaikka ryystää teetä. Huli otti jonkun ihme vesihieronnan ja kuuma/kylmävesiallashoidon, mä otin normihieronnan ja jonkun happihengittelysession. Hieronta oli mitä hieronta normaalisti on, oikein jees, mutta se happihengittely oli aika dorkaa, mulle tungettiin nenään semmoset letkut mitä joillain tosi vanhoilla ihmisillä joskus näkee ja sitten pistettiin joku kompressori päälle, ja se sitten tuuttasi letkuista ulos happea. Sitä piti hengitellä puoli tuntia paikallaan istuen.

Hoitojen ja vedessä lillumisen jälkeen oli aika suunnata takaisin rumuutta huokuvaan betonimöhkälehotelliin, ja jatkaa matkaa kohti Cesky Krumlovia. Matkalla ohitettiin vielä niitä ihme lähteitä, mutta ei enää erehdytty niistä juomaan, oltiin jo ihan tarpeeksi terveitä.

Karlovy Vary


«Vuosi sitten: Luksusta tarjoaa G. W. Sundmans»

Český Krumlov, Tsekki

Cesky Krumloviin ihastuimme molemmat ensisilmäyksellä – pieni kylä, jonka keskellä nököttää suuren suuri linna, ei voi jättää ketään kylmäksi.

Český Krumlov

Olimme varanneet hotellin Cesky Krumlovista kahdeksi yöksi. Tarkoituksena oli viettää pienessä kylässä vuosipäiväämme, joka sattuu olemaan myös kihlajaispäivämme. Jos joku ei vielä tiedä, me ollaan sellainen teinipari, sillä olin 15 vee ja herra Longfield 17 vee kun tavattiin ensimmäistä kertaa. Vietimme tsekkiläisessä kylässä siis 12-vuotispäiväämme. Kihloista oli kulunut 3 vuotta, joten sitäkin oli syytä juhlistaa heinäkuun viimeisenä päivänä.

Český Krumlov

Saavuimme kylään myöhään illalla, jolloin aurinko oli jo laskenut ihan kokonaan horisontin taakse. Pientä kylää valaisivat enää katuvalot hotellien ja ravintoloiden valokylttien ohella. Hotelliin kirjoittautumisen jälkeen lähdimme viemään vuokra-autoamme parkkialueelle. Cesky Krumlovin keskusta on autotonta aluetta, joten autot pitää jättää hieman keskustan ulkopuolella oleville parkkialueille (matkalaukut sai viedä autolla hotellille, mutta autoa ei saa jättää keskustan alueelle sen pidemmäksi aikaa). Hotellista saimme lapun, jolla pääsimme sisään eräälle parkkialueelle. Parkkeeraaminen maksoi 10 euroa päivä.

Český Krumlov

Kun olimme saaneet auton parkkiin, lähdimme tallustamaan kohti hotellia. Emme olleet uskoa silmiämme kävellessämme kapeilla mukulakivikaduilla ihastellen suloista ja sympaattista kylää. Turisteja tuli vastaan vain muutamia, ja baareissa ja ravintoloissakin oli kohtuullisen hiljaista. Eräältä kujalta sitten näimme ensi vilauksemme Cesky Krumlovin massiivisesta linnasta. Linna oli valaistu upeasti, ja jäimme molemmat tuijottamaan sitä haltioituneena.

Český Krumlov

Kellon lyödessä puolta yötä raahasimme itsemme väsyneinä hotellihuoneeseemme. Hotellimme oli kyllä enemmänkin majatalo, jossa oli vain 10 huonetta. Me saimme huoneen numeron 10, joka sijaitsi hotellin ylimmässä kerroksessa. Raahattuamme laukut huoneeseemme avasimme ikkunan, josta avautui kaunein näkymä jota olen vähään aikaan nähnyt. Massiivinen linna nökötti suoraan ikkunamme edessä, ja upeasti valaistuna se sai meidät jälleen haukkomaan henkeämme.

Český Krumlov

Aamulla suuntasimme hotellin aamupalalle, joka tarjoiltiin ihan meidän hotellihuoneen oven takana sijainneessa ruokailutilassa. Tila oli ihanan intiimi ja paikalla oli meidän lisäksi yhdeksän aikaan aamulla vain kaksi mummelia. Rojahdimme hymyssä suin rottinkisiin tuoleihin, ja aloimme hörppiä todella hyvää kahvia sellaisista jättimäisistä keltaisista teemukeista. Olimme hieman pelänneet näin pienen hotellin aamupalatarjontaa, mutta aamupala oli oikein runsas ja saimme vatsamme täyteen. Yritän jaksaa jossain välissä tehdä hotellista ihan oman postauksen, mutta katsotaan miten sen kanssa nyt käy (kirjoitettavaa on reissulta ihan kamalan paljon, enkä millään varmaan jaksa ihan kaikkea suunnittelemiani juttuja raapustaa tänne).

Český Krumlov

Aamupalan jälkeen otimme suunnaksemme sen upean linnan, jota olimme edellisenä iltana ihailleet suut auki. Herra Longfield on varsinainen linnafani, ja hän onkin työmatkoillaan käynyt katsomassa monia eri linnoja niin Saksassa, Puolassa kuin Skotlannissakin. Silti hän oli sitä mieltä, että Cesky Krumlovin linna oli yksi hienoimmista. Sen kanssa kilpailee upeimman linnan tittelistä vain Puolassa sijaitseva Malborkin linna.

Ja olihan tämä linna mustakin upea! Linnan sisääntuloportin vierellä olevissa vallihaudoissa asustelee kolme karhua, joita tuijotimme valehtelematta parin tunnin ajan. Karhuja on ollut näissä vallihaudoissa aina vuodesta 1707 asti. Karhut varastivat sydämeni täysin, ja olen sitä mieltä, että Cesky Krumlovin linna vie upeimman linnan tittelin mennen tullen!

Český KrumlovČeský KrumlovČeský Krumlov

Kun olimme viimein saaneet tarpeeksi karhuista, lähdimme tutustumaan linnaan tarkemmin. Linnan historia ei ole kovin kummoinen, siellä ei ole asunut kunkkuja, siellä ei olla sodittu kummemmin, siellä on oikeastaan vaan elelty ihan rauhassa. Tämän takia päätimme jättää linnan museon väliin ja ostimme liput vain linnan torniin. Tornin huipulle oli matkaa noin 170 porrasta, ja periltä aukesi odotetusti upeat näkymät yli pienen kylän.

Český KrumlovČeský KrumlovČeský Krumlov

Päästyämme alas tornista kiertelimme linnan alueella vielä hyvin tovin. Linnan vieressä oli hieno puutarha, ja lisäksi linnan muureilta avautui upeita maisemia alas kylään ja Vltava-joelle. Alueella oli myös kuja, jossa eri alojen käsityöläiset myivät tuotteitaan. Kiertelimme kujalla syöden käsintehtyä toffeeta sekä lakua. Ostimme myös sellaisia sipsejä, joita teki tosi hikinen mies. Sipsit olivat parhaita maistamiamme sipsejä, ja niitä mulla on ikävä jo nyt.

Český Krumlov

Linnaan tutustumisen jälkeen jatkoimme matkaa Marionette-nukkejen museoon. Näitä museoita löysimme kylästä kaksi, me valitsimme osoitteessa Latrán č.6 olevan museon. Museo sijaitsi vanhan puutalon ullakolla, jonne oli koottu eri teatteriesityksissä käytettyjä nukkeja. Nuket olivat metkoja ja istahdimme myös katsomaan museossa DVD:llä pyörivää nukketeatteriesitystä.

Český Krumlov

Museossa seikkailun jälkeen päätimme lähteä kumiveneajelulle Vltava-joelle. Kumiveneitä ja kanootteja kulki joella koko ajan, ja koska herra Longfield harrastaa kanoteeraamista, piti meidänkin päästä tätä vesiurheilua testaamaan. Kumiveneajelusta saatte kuitenkin lukea ihan oman postauksen, se oli sen verran hauskaa puuhaa, että se ansaitsee enemmän palstatilaa.

Kellekkään ei varmaan jäänyt epäselväksi, että me rakastuttiin tähän pieneen kylään ihan todella paljon. Cesky Krumlov on ensimmäinen kohde, jonne aloimme jo suunnitella uutta reissua. Yleensä meillä ei ole tapana matkustella samoihin paikkoihin uudestaan, mutta tänne on päästävä vielä uudemman kerran, vaikka ihan vaan päiväksi..