Ristiäiset ja brunssi Kaisankodissa 21.5.2017 (ESP)

Viime sunnuntaina juhlimme perheen ja kummien kesken pienen ihmeen ristiäisiä aurinkoisessa säässä viehättävässä hyvinvointikartano Kaisankodissa Bodomjärven pohjoispäässä.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Pohdimme pitkään pitäisimmekö ristiäiset kotona vai jossakin muualla. Tykkään järjestää juhlia kotosalla, mutta jokin ääni pääni sisällä hoki, että nyt voisi olla aika antaa ohjakset toisten käsiin. Aloin tutkia ja tehdä listaa varteenotettavista paikoista jo äitiysloman alussa, kun pieni ihme möllötti vielä vatsani sisällä. Tiedustelin kaiken maailman facebook-ryhmissä vinkkejä tunnelmallisista sekä pienistä juhlatiloista Espoossa. Sain hurjasti hyviä vinkkejä ja sitten alkoi karsiminen. Lopulta päädyimme ottamaan yhteyttä Kaisankotiin. Kaisankodissa näytti olevan varattavissa sopivan pieniä juhla- sekä kokoustiloja ja tärkeimpänä kriteerinä oli se, että Kaisankodissa tarjoillaan sunnuntaisin brunssia. Kyllähän kahden brunssiharrastajan täytyy viedä juhlakansa brunssille!

Kaisankoti brunssi

Olen niin iloinen, että emme alkaneet häsätä kastejuhlaa omin päin vihreässä Vihervaarassa. Pieni ihme on ollut alusta asti päivisin niin kovin itkuinen, ettei juhlien järjestämisestä olisi ihan aidosti tullut mitään. Pieni poika on ollut käytännöllisesti katsoen täysin sylivauvana kaiken hereilläoloaikansa (eli paljon, sillä meillä on nukuttu pääsääntöisesti yhdet 2 tunnin päiväunet ja se on sitten siinä), joten siivoaminen, kaupassa käynti, ruokien valmistaminen, koristeiden yms. väsääminen olisi ollut todella hankalaa toteuttaa. Vihreänä kateudesta olen kuunnellut meidän alueen muiden äitien kertomuksia siitä kuinka heidän samanikäiset vauvansa nukkuvat lähes koko päivän, eivät itke juuri yhtään ja kuinka he nököttävät täysin tyytyväisinä sitterissä taikka leikkimatolla useiden tuntien ajan putkeen. Juu, ei meillä..

Kaisankoti brunssi

Itkuisen alun takia jännitimme herra Longfieldin kanssa kastepäivänä ilmojakin enemmän sitä kuinka itkuinen pieni ihme olisi juhlissa. Kastepäivän aamu ei luvannut hyvää, pikkuinen poika sai kahdet ihan kunnolliset ja rajut itkukohtaukset ennen kuin pääsimme lähtemään, ja tottahan toki autossa piti vielä karjua kolmannet huudot. Huh. Aamun aikana taisin sanoa herralle jokusen kerran, että perutaanko koko bileet ja otetaan kuukauden päästä uudestaan. Yritin ehdottaa, että valehdellaan vieraille, että mulle tuli yöllä oksennustauti. Herra pysyi kovana ja ilmoitti, että poika kastetaan tänään, ihan sama vaikka pieni ihme huutaisi koko juhlien ajan kurkku suorana.

Kaisankoti brunssi

No niin ne juhlat sitten pidettiin. Saavuimme hyvissä ajoin Kaisankodin pihalle ja voi jestas miten kaunista paikan päällä oli! Kevät näytti parastaan, luonto oli silmiinpistävän vihreää ja meille varattu juhlatila oli ihan täydellinen. Yksi iso kauniisti katettu pöytä, ja suuret ikkunat, jotka avautuivat suoraan vihreään puutarhaan samalla kun aurinko porotti taivaalla.

Kaisankoti brunssi

Vieraita alkoi saapua paikalle samalla kun minä imetin pienen ihmeen täyteen maitoa ja sitten vaihdettiin päivän tähdelle juhlavaatteet päälle. Instagramin puolella kastepäivän aamuna jo kerroinkin, että pieni ihme kastettiin herra Longfieldin vaarin kastemekossa. Tässä suvussa kiertäneessä mekossa on kastettu ensimmäisen kerran herra Longfieldin vaari vuonna 1922, ja sen jälkeen mm. appiukko sekä tietenkin myös herra Longfield sisaruksineen. Niin ja liuta muitakin herra Longfieldin sukulaisia.

Kaisankoti brunssikastemekko

Kasteseremonia eteni hyvin. Pieni ihme kitisi vain ihan alkuun jokusen minuutin ennen kuin nukahti isänsä syliin. Mikä helpotus! Sen jälkeen saimme nauttia papin lämpimistä sanoista ja julistaa vihdoin juhlavieraille pienen ihmeen nimen (jonka olin kämmännyt etukäteen paikalla olevista juhlavieraista vain äidilleni).

Olemme nyt sen verran tylsiä tyyppejä, että pidämme pikkuisen miehen täällä blogin puolella jatkossakin pienenä ihmeenä. Toivottavasti se sopii teille?

Kaisankoti brunssi

Kasteseremonian jälkeen menimme ottamaan pihalle muutamia perhepotretteja samalla kun ohjasimme vieraat brunssiherkkujen äärelle.

Kaisankodin kartanoravintolan brunssi on katettuna jokaisena sunnuntaina kello 12-15. Näin kesäaikaan brunssista voi nauttia joko kartanon sisällä taikka pihamaalla, jonne on aseteltu nurmikon päälle terassipöytiä sekä tuoleja. Näin idyllisissä maisemissa emme ole brunssia kovin montaa kertaa saaneet syödä.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Brunssi löytyy kokonaisuudessaan noutopöydästä. Se on runsas ja valikoimassa on pyritty sesonkiherkkuihin. Menu vaihtuu kuukausittain ja sen voi kurkata etukäteen Kaisankodin nettisivuilta. Toukokuussa brunssi piti sisällään osuvasti hyvin keväisiä makuja: parsaa, kevätsipulia, uusia perunoita, savustettua lohta, mummonkurkkuja, nokkos-munakasrullaa (nokkosia kannattaa muuten kerätä pihalta nyt kun ne ovat täysin tuoreita), luonnonjogurttia kartanon omalla granolalla, pariloituja kauden kasviksia, kasvis-kevätkääryleitä, focacciaa sekä tapenadea (jota ainakin minä ja äitini luultiin suklaamousseksi. Äitini tunki suolaista tapenadea croissanttien väliin ja hänen ilmeensä oli hauska tajutessaan, ettei kyseessä ollutkaan makeaa tahnaa), mansikka- ja suklaakakkua, juustoja, hedelmiä sekä mm. raparperi-hunajasmoothieta.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Vaikka pieni ihme olikin juhlien pääpisteenä ja vaikka anoppi otti pienen ihmeen hellään syliinsä niin, että me saimme syödä rauhassa (suuret kiitokset siitä ihanalla anopille!), ei rauhassa syömisestä tullut oikein mitään. Oli mukava vaihtaa kuulumisia vieraiden kanssa ja hotkia siinä sivussa ruokaa ripeästi suuhunsa. Niin ja samalla kuunnella milloin pieni ihme saa itkuraivarit, sillä silloin anoppi tulisi mennä pelastamaan. On kyllä tosi harmi, että meillä on ollut pienen ihmeen kanssa karikkoinen ja itkuinen alku. Emme osaa herra Longfieldin kanssa rauhoittua missään kodin ulkopuolella, pelkäämme jatkuvasti, että pieni poika aloittaa kipuitkun, jota ei saa sitten millään loppumaan. Tämä toki tarkoittaa sitä, että kotoa lähtemiselle on asetettu aivan liian suuret muurit. Eikä kotoa lähtemistä autolla helpota yhtään se, että pieni ihme ei viihdy ollenkaan turvakaukalossa, vaan huutaa valehtelematta naama punaisena, hiki hatussa sekä melkein omaan itkuunsa tukehtuen helposti sellaiset 15-30 minuuttia. Yritä siinä sitten ajaa rauhassa määränpäähän keskittyen liikenteeseen ja yrittäen nauttia matkasta. Niin ja arvatkaa kelpaako pikku miehelle tutti..?

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

No mutta takaisin siihen brunssiin. Pidin brunssilla ehdottomasti eniten alkuruoista, salaatit, tuore focaccia, savustettu lohi sekä kauden kasvikset maistuivat tälle mammalle enemmän kuin hyvin. Lisäksi tykkäsin hurjasti tuhdista suklaakakusta sekä keittiömestarin juustovalikoimasta croissanttien kera. Nam! Useampi vieras kehui kartanon omaa granolaa sekä luonnonjogurttia, ja näin jälkikäteen minua harmittaa, etten suurena jogurtin ja myslien ystävänä maistanut niitä ollenkaan! Täytyy varmaan piipahtaa brunssilla kesällä vielä toistamiseen heti kun pienen ihmeen itkuisuus saadaan päättymään ja meillä voi alkaa aivan normaali vauva-arki, josta koko perhe nauttii (Horatiota myöten).

Niin ja kun uudemman kerran brunssille menemme, voisin minä jatkaa brunssilta suoraan hemmoteltavaksi! Kaisankodissa voi nimittäin saunoa, pulahtaa uima- taikka porealtaaseen sekä nauttia erilaisista hemmotteluhoidoista. Sain itseasiassa herralta yhdeksi äitienpäivälahjaksi lahjakortin kauneushoitoihin, ehkäpä käytän lahjakortin Kaisankodissa.

Kaisankoti brunssi

Tiesittekö muuten, että Kaisankoti on saanut nimensä presidenttirouva Kaisa Kallion mukaan? Kaisa Kallio halusi perustaa lepokodin naisille, jotka ”elämän vaikeuksista ja ruumiillisista sairauksista masentuneina tai henkisesti väsyneinä kaipasivat tervehtymistä ja sielunrauhaa”. Kuulostaa siltä, että minäkin sovin tähän kategoriaan tällä hetkellä oikein hyvin, heh! Naisten lepokoti perustettiin alunperin vuonna 1950 Kauniaisiin, kunnes vuonna 1958 se siirtyi nykyiselle paikalle Bodomjärven pohjoispäähän vanhan Bäckbyn kartanon tiloihin. Nykyisin Kaisankotiin ovat tervetulleita niin naiset kuin miehetkin. Paikalle voi tulla nauttimaan kauniista luonnosta, syömään hyvin taikka mennä keräämään voimia hemmotteluhoitojen parissa.

Lisäksi Kaisankodissa voi viettää oikein viehättävät sekä lämminhenkiset ristiäiset! ♥

Sinä päivänä kun Luoja teki sinut Hän ei muuta tehnytkään..

kaisankoti espoo

Yhteistyössä Kaisankoti

 

Brunssi: La Torrefazione 15.4.2017, Iso Omena (ESP)

Lähdettiin pääsiäisviikonloppuna käymään Isossa Omenassa. Tarkoituksena oli ostaa uudet suojakuoret tablettiin sekä mun puhelimeen ja käydä siinä sivussa jossain kahvilla. Pakkasimme itsemme, pienen ihmeen, matkarattaat sekä hoitolaukun autoon kun aamutoimet oli saatu tehtyä, yhdet aamupäiväunet oli nukuttu ja maitobaaria oli tankattu sen verran, että meidän pitäisi päästä kauppakeskukseen asti ilman maitoraivoja. Jestas ne turvakaukalossa auton kyydissä tulevat raivarit on pyllystä! Kun et mitään pysty tekemään.. Tuttia yritän tunkea suuhun, mutta harvoin siitä mitään hyötyä on. Yleensä tutti lentää komeassa kaaressa punanaamaisen vauvan suusta ja huuto vain yltyy.

Tällä kertaa pääsimme kuitenkin perille ilman raivareita! Matkarattaisiin pieni ihme ei tosin suostunut menemään matkan päätteeksi pötköttämään, joten sylihommiksi meni. Kipitimme saman tien vaipanvaihtoon ja sen jälkeen lähdimme etsimään jotain kivaa ja rauhallista kahvilaa.

La Torrefazione_iso omenaLa Torrefazione_iso omena

Tupsahdimme ihan sattumalta La Torrefazionen viereen ja iloksemme huomasimme, että tarjolla oli vielä monen tunnin ajan brunssia! Kaiken kukkuraksi La Torressa oli mukavasti tilaa. Löysimme tosi rauhallisen pöydän ja saatoin alkaa heti imetyshommiin.

Olen ollut koulukavereiden kanssa Helsingin keskustan La Torren brunssilla ja kirjoitellut siitä blogiinkin. Tuolloin tarjolla oli brunssilautasia eri maiden teemoilla. En tiedä onko lautausmallista brunssia tarjolla vielä keskustan kahvilassa, mutta Espoon sisarkahvilassa brunssi tarjoillaan buffetpöydästä.

La Torrefazione_iso omenaLa Torrefazione_iso omena

Vajaan 20 euron hintaiseen brunssiin kuuluu sapuskojen lisäksi mehuja ja kaffet sekä teet. La Torrefazione tuo ainakin mulle heti mieleen päheät ja erikoiset kahviannokset, joita baristat tekevät varmoin ottein, joten on hieman tylsää ettei brunssin hintaan kuulu erikoiskahvia. Toki esim. latten saa ostaa brunssin kylkeen kahden euron lisähinnalla, mutta olisi mahtia jos brunssiin kuuluisi perinteisen suodatinkahvin sijasta erikoiskahvi – kun nyt kerran erikoiskahveja myyvässä kahvilassa ollaan.

Ison Omenan brunssivalikoima ei ollut päätä huimaavan runsas, mutta varsin pätevä. Oli lämpimiä ruokaisia juttuja, salaatteja, ihanan rasvaista jogurttia tykötarpeineen, erilaisia leipiä ja hedelmiä sekä aivan törkeän hyvää mutakakkua jälkkäriksi.

La Torrefazione_iso omenaLa Torrefazione_iso omena

Koska pieni ihme nautti maitobaarin aineksista, en päässyt itse hakemaan ruokia, vaan herra Longfield kiikutti mulle juomat sekä ruoat suoraan pöytään. Varsin hyvät ja mun näköiset mätöt herra osasi valita, taitaa tuntea vaimonsa ruokamieltymykset aika hyvin. Lämpimästä chorizopaistoksesta sekä täytetyistä paprikoista pidin paljon, niin ja siitä ihanan tuhdista jogurtista siemensekoituksineen. Nam!

La Torrefazione_iso omena

Tee oli La Torressa semmoista tavallista pussiteetä, teefriikki olisi arvostanut enemmän haudutettua teetä, mutta ei siinä pussiteessäkään mitään sen suurempaa vikaa ollut. Teen pääsin lisäksi nauttimaan ihan kuumana, sillä pieni ihme otti ja nukahti (jee!) oman maitotäytteisen brunssihetkensä jälkeen matkarattaisiin, joka tarkoitti sitä, että saimme syödä brunssin alusta loppuun ihan rauhassa. Unet jatkuivat vielä brunssin jälkeenkin, joten pääsimme ostamaan ne suojakuoret ja ehdin lisäksi kipaista vähän vaatekaapoissa ennen kuin rattaiden uumenissa alkoi peitto liikkua (en voinut kirjoittaa ”peitto heilua”, se olisi kuulostanut liian härskiltä).

La Torrefazione_iso omena

Ison Omenan La Torrefazionen brunssi oli kaiken kaikkiaan ihan jees. Ei huono eikä myöskään mikään järisyttävän hyvä. Hinta oli kuitenkin kohtuullinen, paikka viihtyisä (ja ainakin meidän visiitin aikaan rauhallinen) ja vaunuille oli hyvin tilaa. Lapsiperheitä paikalla oli itse asiassa aika paljon, eli kyseessä on oikein lapsiystävällinen paikka. Sitä osaa nyt pienen vauvan kanssa arvostaa vähän eri tavalla kuin ennen.

Iso Omenan ravintolamaailma M.E.E.T on muuten juuri avattu. Siellä on vaikka mitä mielenkiintoisia paikkoja, joihin meidän täytyy käydä vielä tutustumassa! Uskoisin myös, että kaikki ostoskeskusten ravintolat ovat sellaisia, joihin uskaltaa astua rohkeasti sisään myös lasten kanssa.

La Torrefazione_iso omena

Brunssi: Kampin Sandro 25.2.2017 (HKI)

Sandron menestykselle ei näy loppua. Taapersimme ensimmäisen kerran Sandroon vuonna 2014, jolloin kävimme testaamassa hurjasti kehuja keränneen vegebrunssin Kalliossa. Vuosien saatossa Sandro on avannut ovet Kallion lisäksi Eiraan sekä Kampin kauppakeskukseen. Eikä tule espoolaisena unohtaa kertoa, että Sandro on juuri avannut ovensa myös Espoossa, Tapiolan Ainoa-ostoskeskuksessa. EDIT 30.3.: Sandro avaa ovensa Ainoassa kesäkuussa!

Ajan kuluessa Sandro on siirtynyt käsittääkseni Royal-ravintoloiden alle, mutta alkuperäiset herrat Sandron takana puuhaavat taustajoukoissa kyllä edelleenkin.

sandro brunssi kamppisandro brunssi kamppi

Helmikuun lopussa oli aika suunnistaa testaamaan Sandron lauantaibrunssi Kampin kauppakeskukseen muutaman ystävän kera. Ennen brunssia osallistuimme Alvar Aallon ateljeen opastettuun kierrokseen Munkkiniemessä, josta olikin hyvä jatkaa matkaa vatsat muristen kohti Kamppia.

Kampissa on tarjolla lauantaisin lihainen vaihtoehto brunssista kello 10-16. Tosin brunssin lihapuoli on lähes olematon (siis hyvällä tavalla), eli sinne voi vegeilijätkin mennä oikein hyvin herkuttelemaan. Nälkä ei varmasti jää kellekkään, tai no ehkä mun isälle, jonka makunystyrät ovat niin omituiset, ettei hän löytäisi Sandrossa varmasti kovin montaa sopivaa ruokaa lautaselleen. Heh!

sandro brunssi kamppisandro brunssi kamppisandro brunssi kamppi

Brunssin hintaan kuuluu muuten edelleen skumpat, joka on oikein kiva lisä. Alkoholitontakin skumppaa löytyi allekirjoittaneelle möhömahalle, joten siitä isot kiitokset Sandrolle. Olisi ollut tylsää kippistellä vesilasilla kaverien kiskoessa kuplajuomaa.

Ei niin kiva lisä on se, ettei Sandron sivuilta löydy brunssin hinnasta mitään tietoja. Enkä minäkään enää muista mitä brunssi kustansi (olikohan se vähän yli 30 euroa, vai vähän alle..?). EDIT 30.3.: Brunssin hinta on lisätty nyt nettisivuille. Brunssi kustantaa 29,90 euroa, ja hintaan sisältyy Mimosa-drinkki. Muutenkin mua ehkä vähän ärsyttää Sandron nettisivut. Ymmärrän kyllä, että on tosi coolia (ja varmasti myös hyödyllistä), että ravintolan nettisivut ovat englanniksi, mutta eikö rinnalla voisi olla myös ihan suomenkieliset nettisivut? Lisäksi Sandron nettisivut ovat suunniteltu vieritysnäytöksi (eli siis selattavaksi esim. tableteilla ja älypuhelimilla), ja se ei omasta mielestäni toimi yhtään jos ja kun sivuja selaa perinteisellä tietokoneella. Mutta saanen syyttää tästä vain itseäni, on tullut opiskeltua sen verran paljon tietojärjestelmien käytettävyyttä, että tämmöiset asiat tuppaavat ärsyttämään välillä aivan turhaan.

sandro brunssi kamppiidsandrobrunssikamppisandro brunssi kamppi

Ruokapuolihan Sandrossa toimii törkeän hyvin. Kaikki ihanat salaatit, mössöt, falafelit ja kastikkeet ovat tosi herkullisia. Lautaselle ei melkein mahdu kaikkia brunssipöydän herkkuja samaan aikaan, vaikka just parasta on tunkea haarukkaan kaikkea mahdollista sekaisin ja sitten vain nauttia eksoottisista mauista. Ainakaan meidän kotikeittiössä ei Sandrossa saatavia makuyhdistelmiä ole tarjolla oikeastaan koskaan.

Ainoa brunssin pettymys oli lammas, jota sai jäystää kuin kengänpohjaa. Kaikki muut sapuskat upposivat meidän kolmen hengen leidiporukan vatsoihin enemmän kuin hyvin. Meille oli lisäksi varattu päheä paikka ikkunoiden vierestä ja pöydästä avautui ihan komeat näkymät Narinkkatorin yli.

sandro brunssi kamppisandro brunssi kamppi

Sandro sijaitsee siis Kampin kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa. En ollut edes tajunnut, että siellä on nykyään niin valtava ravintolamaailma! Sekavahan ravintolamaailma on, ja mekin etsimme Sandroa ihan tosissaan useamman minuutin ajan ennen kuin tajusimme sen olevan piilossa erään kulman takana. Jotain opasteita voisi kyllä Kampin yläkertaan nälkäisiä asiakkaita varten laittaa.

Ilo oli kuitenkin tajuta, että Kampista löytyy niin monia houkuttelevalta näyttäviä kahviloita sekä ravintoloita, jonne ei tarvitse tulla juhlakoltut päällä. Erityisesti ilahduin nähdessäni usean ravintolan ”terassilla” vanhempia lastenvaunujen kanssa. Tänne me tullaan varmasti pienen ihmeen kanssa moikkaamaan kavereita kun sen aika hieman myöhemmin keväällä on! Kamppiin on meidän kotiovelta niin hitsin kätevä bussimatkakin, enää pitää opetella käyttäytymään bussissa lastenvaunujen kanssa. Voi apua!

sandro brunssi kamppisandro brunssi kamppi

Kurkkaa perään myös aiemmat postaukset Sandrosta!

Gluteenittomat kaurapalat

gluteeniton-kauraleipä

Osallistuin viime viikolla Myllärin järjestämälle gluteenittomalle kaurabrunssille. Brunssille oli taiottu kasa herkkuja Myllärin uudehkoilla gluteenittomilla tuotteilla, joihin teistäkin on varmasti ainakin jokunen törmännyt ruokakaupoissa. Myllärin tuotteet ovat ne liilan väriset noin puolen kilon paketit, jotka ainakin aika useassa espoolaisessa ruokakaupassa on laitettu ihan omalle pienelle ständille. Siitä ne kyllä erottuvat aika hyvin värikkäiden pakettiensa ansiosta.

gluteeniton-kauraleipä

Meillä on lähes jatkuvaan käyttöön jo aiemmin päässeet Myllärin gluteenittomat kaurahiutaleet puuron muodossa, sekä saman sarjan myslit, jotka ovat muuten kotimaista tuotantoa (moni mysli tulee meille merten takaa). Brunssilla tutustuin näiden lisäksi kahteen uuteen suosikkiin. Ne ovat Myllärin gluteeniton kotileipurin kaurapala-aines sekä gluteeniton rouhea siemenpuuro.

Siemenpuuroa popsin brunssilla tuoreiden marjojen kera ison vadin, ja tajusin vasta myöhemmin, että puuro piti sisällään pellavansiemeniä, joita ei raskaana ollessa saisi syödä. Niinpä puuroa popsitaan kotosalla seuraavan kerran sen jälkeen, kun pieni ihme on tupsahtanut seuraamme. Kaurapala-ainespaketti sen sijaan revittiin hyvin nopeasti brunssin jälkeen auki myös kotikeittiössä.

gluteeniton-kauraleipägluteeniton-kauraleipä

Puolen kilon kaurapala-ainespaketista tekee tosi helposti parisen kymmentä kauraleivän palasta. Pussin lisäksi kotoa tulee löytyä ainoastaan vettä, suolaa, hiivaa sekä gluteenitonta kaurajauhoa taikinan jauhottamiseen. Jos gluteenittomuus ei ole teidän taloudessa mikään tärkeä ominaisuus, niin jauhottamiseen voi toki käyttää muitakin jauhoja, joita kuivakaapin perukoilta sattuu löytymään.

gluteeniton-kauraleipä

Alla olevan reseptin avulla sitten vain kauraleipää kotona tekemään! Näissä kotitekoisissa kaurapaloissa on muuten kuitua noin 16 %, eli vatsakin kiittää.

Gluteenittomat kaurapalat

noin 20 palaa

Lisäksi jauhottamiseen Myllärin gluteenitonta kaurajauhoa.

1. Sekoita kaurapala-aines, hiiva ja suola kädenlämpöiseen veteen (+42-asteiseen, jos käytät kuivahiivaa). Sekoita taikina hyvin käsin (tai yleiskoneella) kunnes se on tasaista. Peitä taikina liinalla ja anna sen levätä noin 60 minuuttia.

2. Kaada taikina gluteenittomilla kaurajauhoilla jauhoitetulle pöydälle. Jauhoita taikina hyvin (meillä jauhoja meni 2-3 desiä) ja taputtele noin 2-3 cm:n paksuiseksi levyksi (levy saa olla paksu, jotta palat voi leikata kahtia valmiina). Leikkaa levystä suorakaiteen muotoisia paloja ja siirrä ne pellille.

3. Pistele palat kevyesti haarukalla. Paista kaurapaloja 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia (uunin keskitasolla).

Vinkki!

Saat leipiin rapeamman kuoren, kun laitat uunin alaosaan paiston ajaksi vedellä täytetyn, metallisen astian.

gluteeniton-kauraleipä

Brunssi: Hotelli Mesikämmen, Ähtäri 19.2.2017

Kaupallinen yhteistyö Hotelli Mesikämmenen kanssa.

Sain viime viikon alkupuolella varsin ihastuttavan sähköpostin Ähtäristä asti. Meitä pyydettiin tulemaan maistelemaan Hotelli Mesikämmenen brunssia, jota tarjoillaan kevään aikana kerran kuussa aina vappuun asti. Tutkin kalenteria, ja näytti siltä, että ainoa varmasti sopiva ajankohta olisi heti saman viikon sunnuntaina. Vaihdoimme muutamia sähköposteja, jonka jälkeen meille oli varattu hotellihuone sekä brunssi Hotelli Mesikämmenestä, ja päälle saimme vielä liput aivan hotellin vieressä sijaitsevaan Ähtärin eläinpuistoon.

Perjantaina olin viimeistä päivää töissä ennen äitiyslomaa, ja heti lauantaiaamuna auto starttasi kohti Ähtäriä. Aika mainio tapa aloittaa äitiysloma!

Lauantaina ehdimme loistavasti kiertää sekä Ähtärin eläinpuiston että kotieläinpihan upeassa kevätalven säässä. Herra Longfield jorisikin teille jo aiemmin tällä viikolla eläimistä joihin Ähtärissä törmäsimme, joten ei niistä tässä postauksessa sen enempää. Noin kolmen tunnin ulkoilun jälkeen pulahdimme hotellin kylpylään, josta matka jatkui illalliselle hotellin ravintolan puolelle. Sunnuntaina nukuimme pitkään jättäen aamupalan aivan tarkoituksella väliin. Hotellien aamupalat ovat ihania, mutta nyt se oli pakko jättää väliin, sillä kello 11.00 meillä oli pöytävaraus hotellin brunssille.

Viime sunnuntaina brunssin teemana oli ystävänpäivä. Tallustellessamme ravintolan puolelle oli meitä vastassa kauniisti sisustettu, tilava ravintolasali. Taustalla soi tunnelmallinen, ystävänpäiväteemaan hienosti sopiva musiikki. Lisäksi luminen maisema avautui suurista ikkunoista ja brunssiherkkuja oli vaikka muille jakaa. Erityisesti jälkiruokapöytä sai huomiomme heti käännettyä itseensä. Söpösti asetellut jälkiruokaherkut saivat veden herahtamaan kielelle.

Brunssille kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan mennä heti ensimmäiseen kattaukseen, näin buffetpöydät ovat vielä vimosen päälle laitettuina ennen kuin niihin käydään nälkäisten asiakkaiden toimesta käsiksi.

Jälkiruokapöydän lisäksi suuresta tilasta löytyi oma piste salaateille, jogurtille sekä puurolle ja itse tehdyille granoloille (voi nam!), leiville, juomille (kolmea eri mehua sekä vettä), lämpimille ruoille sekä leikkeleille ja muille kylmille ”alku”paloille. Olimme ruoanpaljouden seassa aluksi hieman hädissämme siitä mistä pöydästä lähtisimme liikkeelle, mutta alkupaniikin jälkeen homma lähti rullaamaan ja lautaset täyttyivät kuin itsestään.

Mitenköhän tähän nyt olisi fiksua kertoa mitä kaikkea oli tarjolla!

Leipäpuolesta pitivät huolta talon leipä, croissantit, juustoskonssit, ruisnapit sekä siemennäkkäri. Leipien kaveriksi saattoi lautaselleen napsia marinoitua kukkakaalia, graavattua lohta, hirven paahtopaistia, savumeetvurstia sekä juustoleikkeleitä. Omassa pöydässään olivat vielä salaatit. Niitä oli kolmea eri sorttia: feta-granaattiomena-couscoussalaattia, pesto-perunasalaattia sekä tietenkin caesarsalaattia.

Croissantit sekä juustoskonssit olivat törkeän hyviä, muita emme maistaneet. Minä tungen usein croissantin väliin juustoa, tomaattia sekä salaattia, ja niin tein nytkin. Hyvää oli. Vastapaistetut, lämpimät juustoskonssit maistuivat myös meille molemmille enemmän kuin hyvin.

Lämpimiä ruokia oli myös reilusti tarjolla. Ne onnistuivat kuitenkin olemaan hyvin aamiaismaisia, eli lohta taikka broilerin nuijia ei ollut tarjolla. Sen sijaan oli nakkeja talon sinapilla (iso nam!), parmesan-rucola-munakasta, vuohenjuusto-paprikamuffinsseja, pekonia, pieniä karjalanpiirakoita (kai ne tunnetaan paremmin Vuoksen piirakoina), falafelejä tsatsikilla sekä herra Longfieldin suureksi iloksi blinejä kaikilla lisukkeilla. Blinit ovat raskauden takia jääneet väliin, ja oli kiva, että herra pääsi niillä nyt brunssin yhteydessä herkuttelemaan!

Blinit tosiaan maistuivat herralle, minä pidin taasen hurjasti munakkaasta ja nakeista talon sinapin kera.

Puuroja masuihimme ei mahtunut, niitä muut brunssivieraat kyllä ahkerasti söivät. Tarjolla oli luomukaurapuuroa sekä pitkään haudutettua vaniljaista kookos-ohrapuuroa. Puurojen kanssa tarjolla oli tuoreita mustikoita. Ei huono.

Puurojen sijaan vedimme isot kulholliset paksua maustamatonta jogurttia itse tehtyjen granoloiden kanssa. Jessus, että maistui hyvältä. Kipasimme hakemaan jogurtin ja granolan päälle vielä jälkkäripöydästä tuoreita vadelmia. Olisin ollut tyytyväinen jo ihan pelkästään tähän jogurttiannokseen! Kotonakin syön ihan jokaisena aamuna Valion kreikkalaista jogurttia granaattiomenan siemenien kanssa, aivan törkeän hyvää.

No joko olisi niiden jälkiruokien aika! Kauniisti katettu jälkiruokapöytä jäi varmasti jokaisen brunssittelijan mieleen. Upeat punaherukka-valkosuklaakakut kruunasivat koko pöydän. Kakkua minun möhömahaani ei brunssin loppusuoralla enää mahtunut, mutta sydänkeksejä, suklaa-vadelma kuppikakkuja sekä suklaista marenkia vedin kyllä niin, että napa paukkui. Herra maistoi kakun lisäksi myös kääretorttua ja kehui ruokaa alituiseen tahtiin.

Makean osuuden lisäksi jälkiruoaksi saattoi nauttia myös juustoja (Herra Longfield piti hyvin paljon yhdestä tarjolla olleista juustoista, mutta juuston merkki ja malli on päässyt unohtumaan vaikka oikein erikseen käytiin se kysymässä), hedelmiä sekä marjaista smoothieta. Että kyllä varmasti jokaiselle löytyi jotain!

Yleensä näin runsaiden brunssien akilleen kantapää on juuri liika runsaus. Alkaa olla mahdotonta pitää korkeaa tasoa ja laadukkaita raaka-aineita yllä, jos tarjolla on tuhat ja sata eri lajiketta. Mutta Hotelli Mesikämmenen brunssi ei kaatunut tähän, päinvastoin, valikoiman laajuudesta huolimatta myös laatu oli enemmän kuin kohdillaan! Ehkä tähän on syynä se, ettei brunsseja ole Hotelli Mesikämmenessä tarjolla joka viikonloppu, ja jokaisen brunssin ympärillä on teema, jonka avulla brunssien sisältöä mietitään varmasti tarkemmin kuin ns. perusbrunsseja.

Seuraavan kerran Hotelli Mesikämmenessä brunsseillaan sunnuntaina 5.3.2017. Sen jälkeen 9.4.2017 ja kevään viimeinen brunssi on tarjolla vappuna 1.5.2017. Tarkemmat tiedot löytyvät Hotelli Mesikämmenen nettisivuilta. Meiltä lähtee ainakin tosi isot suositukset!


Ja hei, ettehän unohda arvontaa, joka on käynnissä 4.3.2017 asti! Meillä olisi herra Longfieldin kanssa teille jemmassa yhteensä viisi sisäänpääsyranneketta Ähtäri Zoohon. Rannekkeilla pääsee villieläin- sekä kotieläinpuistoon, ja ne ovat voimassa vuoden päivät. Rannekkeita arvotaan yhteensä kolmelle onnekkaalle: kaksi kahden rannekkeen lippupakettia ja yksi yhden rannekkeen paketti. Lippupakettien arvontaan osallistut jättämällä kommentin herra Longfieldin kirjoittamaan Ähtäri Zoo -postaukseen (ei siis tähän postaukseen) viimeistään lauantaina 4.3.2017. Lippupaketit arvotaan sunnuntaina 5.3.2017.

Yhteistyössä Hotelli Mesikämmen

Brunssi: Munkkivuoren Fazer 5.2.2017 (HKI)

Runebergin päivänä halusimme tehdä yhdessä herra Longfieldin kanssa jotain mukavaa. Herra oli työmatkojen välissä vain viikonlopun kotosalla, ja lauantaina hän oli sen verran tööt töistä ja pitkästä kotimatkasta, että möllötettiin vain sohvalla tuijottamassa House of Cardsia. Sunnuntaina piti päästä jo hieman liikkeelle.

Munkkivuoren Fazer brunssi

Päätimme lähteä leffaan ja sitä ennen jonnekin brunssille. Leffaksi valikoitui aika pian La La Land, jossa komeilee ehkä luomakunnan komein vaaleaverikkö – Ryan Gosling. Leffa on kerännyt kehuja ja pystejä vaikka kuinka, joten odotukset olivat ihan vain Goslingin näkemisen lisäksi aika korkealla. Harmittavasti leffa ei vakuuttanut meitä kumpaakaan. Jotenkin se oli vähän pliisu, vaikkakin varsin kaunista katsottavaa.

No, onneksi ennen leffaa nauttimamme brunssi ei ollut pliisu. Brunssipaikaksi valikoitui Munkkivuoren Fazer, joka on taas pidemmän tauon jälkeen ottanut sunnuntaibrunssin valikoimiinsa. Munkkivuoren Fazerin brunssilla istuimme herran kanssa viimeksi loppuvuonna 2013, ja yllättävän samalta brunssisetti näytti myös reilun kolmen vuoden jälkeenkin.

Munkkivuoren Fazer brunssiMunkkivuoren Fazer brunssi

Vuonna 2013 omia suosikkejani olivat Fazerin oma rapeakuorinen leipä, maalaispalvikinkku, croissantit sekä jälkkärikakut. Nämä pitivät edelleen pintansa, mutta mukaan listalle täytyy nostaa jogurtti mysleineen sekä haudutettu vihreä tee, joka tarjoillaan Fazerin kahviloissa aina ihan mahtavan kokoisista jättikupeista. Teetä pitää saada hörppiä isosta teemukista, pikkuruiset teemukit pitäisi kieltää kokonaan.

Munkkivuoren Fazer brunssi

Fazer Café Munkkivuori tarjoilee brunssia sunnuntaisin kahdessa kattauksessa kello 10.00-11.45 ja 12.00-14.00. Me olimme jälkimmäisessä kattauksessa, ja saimme vielä aamulla tehtyä pöytävarauksen kahdelle. Veikkaan, että pöytävaraus kannattaa tehdä, ettei sitten tule ikävää yllätystä paikan päällä. Meidän visiitin aikaan kahvilassa pörräsi hurjasti punaposkisia ulkoilijoita, jotka tulivat juomaan kupin kuumaa Runebergin tortun kanssa (ne tortut olivat kyllä harmittavasti päässeet jo loppumaan, mutta olihan tarjolla liuta muitakin uunituoreita pullia).

Brunssilla on hintaa 23,90 euroa per aikuinen. Lapset (4-11 vuotta) syövät puoleen hintaan. Vaikka pieni ihme ei ole vielä syntynytkään, niin huomasin, että Munkkivuoren Fazulaan mahtuu oivasti sisään myös rattaiden kanssa. Paikalle voi tulla ihan niiden isojen vankkurienkin kanssa reippaan vaunulenkin päätteeksi. Vessassa oli lisäksi tilava vaipanvaihtopiste, joten ehkä me aloitetaan brunssittelu perheenä sitten kevään/kesän korvilla Munkkivuoresta.

Munkkivuoren Fazer brunssiMunkkivuoren Fazer brunssi

Munkkivuoren Fazer ei ole kooltaan kovin suuri. Myöskään brunssiherkkuja ei ole tarjolla tuhatta eri laatua, mutta ei sillä niin väliä. Kaikki salaatit, leikkeleet, kalat, leivät, pikkulämpimät, jogurtit, juustot, jälkiruokakakut sekä juomat maistuivat oikein herkullisilta. Brunssin hintaan kuuluu myös kahvi (Fazerin omat sekoitukset) sekä haudutettua irtoteetä (iso plussa siitä).

Tykättiin herran kanssa ruoan lisäksi siitä, että kahvila on varsin rauhallinen. Kluuvikadun Fazerilla saa melkein huutaa, että kuulee oman äänensä, mutta täällä on aina ollut mukavan iisi ja rauhallinen ilmapiiri. Plussaa siitäkin!

Nyt vain jännätään milloin pääsemme pienen ihmeen kanssa ensimmäisen kerran brunssille julkiselle paikalle. Jestas kun toivon koko sydämeni pohjasta, että kaikki menee vielä viimeiset raskausviikot hyvin, ja että vauva-arki lähtisi käyntiin pehmeästi ja mukavasti. ♥

Munkkivuoren Fazer brunssiMunkkivuoren Fazer brunssi

Vegemunakas salsalla


Kaupallinen yhteistyö Apetitin kanssa. Kampanjan ideana oli tutustua tarkemmin yhteen Apetitin uuteen Kasvisjauhis-tuoteperheeseen kuuluvaan ruokapakasteeseen ja kehitellä tuotteen ympärille resepti.

Kehittelemäni vegemunakasresepti osallistuu kampanjan aikana reseptikisaan, joka on käynnissä 28.2.2017 asti. Kaikki kisaan osallistuneet reseptit ovat nähtävissä Apetitin kisasivuilla, jossa te voitte käydä antamassa parhaalle reseptille äänenne. Kaikkien äänestäneiden kesken Apetit Ruoka Oy arpoo yhteensä viisi kappaletta 100 euron ravintolalahjakortteja – eli nyt vaan kaikki äänestämään (äänestysaikaa on 28.2.2017 asti)! En muuten suutu, jos äänenne ei mene vegemunakkaalleni, vaikkakin sen maku pääsi yllättämään itsenikin todella positiivisesti. Niin helppoa ja hyvää!

Apetit Kasvisjauhis-pakastetuotteisiin kuuluu kasvisjauhispihvit, kasvisjauhispihvit crispy, sekä kasvisjauhispyörykät, joihin minä tutustuin tarkemmin. Pyörykät ovat koostumukseltaan hyvin pitkälti lihaisten valmispullien oloisia, suutuntuma on kuitenkin selkeästi kevyempi ja sellainen falafelimäinen (eli siis hyvä). Kasvisjauhispyöryköitä voi nakella suuhunsa kylminä, mutta ihan yhtä hyvin ne voi lämmittää mikrossa, paistinpannulla taikka uunissa.

Koko Kasvisjauhis-sarja on sopiva niin sekasyöjille kuin myös vegaaneille. Tuotteet ovat lisäksi laktoosittomia, gluteenittomia, soijattomia, munattomia, runsaskuituisia ja runsasproteiinisia. Mutta mauttomia ne eivät ole! Ja mikä parasta (omalla kohdallani ainakin), tuotteita voi popsia myös möhömahainen odottava äiti, ihan yhtä hyvillä mielin kuin perheen pienimmätkin otukset. Luulen, että jopa erityisen nirso isäni voisi näitä syödä, toki hänelle ei missään nimessä saisi kertoa, että kyseessä on vegaaninen kasvislihapulla – ei, semmoista virhettä ei pitäisi mennä tekemään, sen jälkeen pyörykät jäisivät häneltä aivan varmasti syömättä.

Pyörittelin tovin jos toisenkin päässäni kolmea eri ideaa, joissa uusia Kasvisjauhispyöryköitä olisi voinut käyttää. Lopulta päädyin ehkä listan arkisimpaan ruokaan – munakkaaseen. Meillä kuitenkin syödään yllättävän paljon munakkaita, ne maistuvat sekä aamulla että lounaalla, ja munakkaaseen voi jemmata jääkaapin perukoilta melkeinpä mitä tahansa.

Vegemunakkaaseen tungin Kasvisjauhispyöryköiden lisäksi kasan kasviksia, jonka lisäksi munakkaan lisukkeina toimivat rucola sekä hieman tulinen salsakastike. Kombo toimi yllättävän hyvin, ja vetelin vegemunakasta kahtena päivänä peräkkäin suurella ruokahalulla.

Vegemunakkaan resepti on nähtävissä alla. Sitä saa tosiaan käydä äänestämässä Apetitin kisasivuilla, josta löytyy muuten yhteensä 15 herkullista vegereseptiä! Ne kannattaa käydä kurkkaamassa, jos on vailla uusia vege- tai vegaanisia reseptejä. Vegemunakasta pääsee äänestämään mm. klikkaamalla tätä suoraa linkkiä. Sitten vain onnea 100 euron lahjakorttien arvontaan ja oikein herkullista viikonloppua!

Vegemunakas salsalla

2 annosta

  • ½ pkt Apetit Kasvisjauhispyöryköitä
  • 1 kpl punainen suippopaprika
  • ½ kpl sipuli (isohko)
  • 150 g kirsikkatomaatteja
  • öljyä
  • 4 kpl luomu kananmunaa
  • loraus maitoa (meillä oli rasvatonta luomua)
  • suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  • Tabasco-maustekastiketta
  • 2 kourallista rucolaa
  • raastettua parmesaania
  • 1-2 dl Santa Maria Garlic Salsa -kastiketta

1. Kuori sipuli ja pilko se pieniksi kuutioiksi. Poista suippopaprikan sisältä siemenet ja pilko sekin pienehköiksi paloiksi. Puolita vielä kasvisjauhispyörykät sekä kirsikkatomaatit veitsellä.

2. Paista ensin paistinpannulla tilkassa öljyä kasvisjauhispyörykät. Nosta pyörykät hetkeksi sivuun paistinpannulta. Kuullota pannulla sen jälkeen tilkassa öljyä sipuli sekä paprika.

3. Kasvisten ollessa pannulla, riko kananmunat kulhoon, sekoita joukkoon tilkka maitoa sekä suola ja mustapippuri. Vispaa reippaasti sekaisin noin minuutin ajan.

4. Kaada munaseos sipuleiden ja paprikoiden päälle. Asettele munakkaan päälle kasvisjauhispyöryköiden sekä kirsikkatomaattien puolikkaita, ja anna munakkaan hautua sen jälkeen miedolla lämmöllä paistinpannulla noin 10-15 minuuttia.

5. Siirrä valmis vegemunakas tarjoiluastialle. Ripottele päälle muutamia pisaroita tabascoa. Asettele vegemunakkaan päälle pari kourallista rucolaa, ja raasta päälle hieman parmesaania. Tarjoile valmis munakas medium-tulisuusasteen Santa Maria Garlic Salsan kanssa.

Yhteistyössä Apetit

Brunssi: Klaus K 22.1.2017 (HKI)

Hommasimme joululahjaksi herra Longfieldin pikkuveljelle sekä hänen avovaimolleen brunssilahjakortin Klaus K:n brunssille. Lahjakortti oli neljälle, mutta lahjan saajat eivät saaneet valita brunssiseuraansa itse, sillä me halusimme lähteä mukaan.

Klaus K:n brunssilla olemme käyneet herran ja erilaisten ystäväkokoonpanojen kanssa ehdottomasti eniten kaikista testaamistamme brunssipaikoista. Klaus K:n brunssin merkeissä on juhlittu vuosipäiviä, kihlajaisia, synttäreitä ja isoin porukka istui saman pöydän ääreen häittemme jälkeen – kaasot sekä bestmanit saivat meiltä kiitokset brunssin merkeissä.

Klaus K:n brunssi on viehättänyt meitä jo vuosia. Emmehän me sinne muuten olisi eksyneet aina vain uudestaan. Klaus K:n ilmapiiri on rento, mutta silti tyylikäs ja arvokas. Brunssille voi vetää astetta paremmat koltut niskaan, mutta ihan yhtä hyvin sinne voi saapua rennosti farkuissa, löysässä paidassa sekä meikittömänä, hiukset ponnarilla. Palvelu on pelannut jokaisella käyntikerralla, ja ennen kaikkea ruoka on aina ollut hyvää. Erittäin hyvää.

Pidämme myös siitä, että brunsseja järjestetään aika ajoin erilaisilla teemoilla, jonka lisäksi menu uudistuu riittävän usein. Esimerkiksi nyt tammikuussa pääruokakonsepti on uusittu. Ensimmäisillä kerroilla vuosia sitten lämmin pääruoka tilattiin keittiöstä erikseen, ja se oli tosiaan ihan kunnon pääruoka. Ähky tuli aina, sillä alkuruoat sekä jälkkärit ovat tällä brunssilla meidän mielestä olleet aina ihan huippuja. Ja kun siihen päälle ahtaa sisäänsä vielä hampurilaisaterian, on mojova ähky taattu. No, jossain välissä pääruoka siirtyi buffetpöytään alkupalojen ja jälkkärien kanssa. Tämä uudistus oli meistä hieman hölmö, sillä suttuiset pääruokabuffet-astiat veivät Klaus K:n varsin tyylikästä brunssikokemusta hieman huonompaan suuntaan (eikä tämä muutos näkynyt brunssin hinnassa laskevasti). Tähän tuli ainakin meistä odotettu muutos nyt tammikuussa, sillä nykyään pääruoka tilataan taas keittiöstä, mutta se ei ole enää massiivinen risotto- taikka hampurilaisannos, vaan hillitympi enemmän aamiaiselle/lounaalle sopiva annos. Meidän vierailumme aikaan, reipas viikko sitten, tarjolla oli pääruoaksi joko eggs benedict, tattariblini tai punajuuriraviolit.

Pääruoka-annokset olivat pieniä, joten alku- sekä jälkiruokia sai mätätä ihan rauhassa useamman satsin. Tämä on ihan totta vain plussaa, sillä nämä ovat edelleen brunssin ehdottomasti parasta antia. Alkupalapöydän leivät, kalat, leikkeleet, nakit, munakokkeli, puurot, myslit ja jogurtit vievät yksinkertaisesti kielen mennessään. Oma ikuinen suosikkini on törkeän rapea leipä höystettynä aidolla voilla sekä leppäsavustetulla porsaanniskalla. Olen tainnut kehua porsaanniskaa jokaisella käyntikerralla, enkä voinut olla mainitsematta siitä tälläkään kertaa tarjoilijalle. Aivan törkeän hyvää.

Pääruoaksi koko meidän sakki otti perinteiset eggs benedictit, jotka tarjoiltiin fiksusti ilman tuhtia leipää. Jos leipää olisi tehnyt mieli, olisi sitä voinut hakea alkupalapöydästä, mutta siihen meillä kellään ei ollut tarvetta. Sitruunainen bearnaisekastike teki minuun suuren vaikutuksen, ja ainahan ne uppomunat ovat hyviä. Nam.

Jälkkäripöydän ehdoton kruunu oli tällä kertaa överi suklaa-kinuski-tökkäyskakku. Jessus. Vaikka lääkäri on sanonut minulle, että loppuraskauden ajan olisi hyvä olla sokerien kanssa tarkkana, mikäli en halua puskea viisikiloista pientä ihmettä keväällä sisältäni, unohdin lääkärin sanat tarkoituksella brunssilla. Kyllä voi silloin tällöin yhden kakkupalan syödä. Kerrotaan nyt tähän väliin, että sokeriarvoni ovat olleet läpi raskauden hyvät, sisällä vain kasvaa ilmeisesti melkoinen jässikkä (osaksi perinnöllisistä syistä), joten siksi sokerien kanssa pitäisi olla tarkkana. Mitään sokerilakkoa ei lääkärin mukaan tarvinnut aloittaa, kunhan ei vaan joka päivä kajoaisi irttareihin ja suklaaseen.

Jälkkäripöydästä löytyi myös mm. karpaloskonsseja, joista pidän hurjasti. Kyseisiä skonsseja on ollut Klaus K:n brunssilla jo vuosia (ainakin oman muistikuvani mukaan), ja en voi edelleenkään ymmärtää, miten niin ruttuinen ja kuivannäköinen leivonnainen voi maistua niin herkulliselta! Näitä olisi mahtavaa oppia tekemään myös itse.

Klaus K:n brunssia on tarjolla lauantaisin sekä sunnuntaisin kello 12-15. Hinta per pärstä on 35 euroa. Hintaan kuuluu ruokien lisäksi mehut, vedet sekä kahvi ja tee. Erikoiskahvit sekä viinit maksetaan sitten erikseen. Listalta löytyi mm. mukavan makuinen alkoholiton skumppa allekirjoittaneelle möhömahalle. Koko brunssimenun voi kurkistaa seuraavan linkin takaa, menu tosin vaihtuu aika ajoin ja tuoreimman listan löytää suoraan Klaus K:n sivuilta.

Onko Klaus K:n brunssi teille entuudestaan tuttu? Me ollaan pikaisten laskelmien mukaan käyty täällä noin 10 kertaa vuodesta 2011 lähtien, aika hyvin.


Jos muuten kaipaatte vinkkejä brunssipaikoista, niin kurkatkaa ihmeessä koostamani Brunssiarvostelut-sivu! Sieltä löytyy tuhoton määrä brunssiarvosteluja monien vuosien takaa. Harmittavaa kyllä, moni hyväkin paikka on tässä vuosien saatossa sulkenut ovensa.. Olen yrittänyt pitää listaa ajantasalla, mutta ihan viimeisintä tilannetta en ole Brunssiarvostelut-sivulle ehtinyt päivittää. Täytyypä ottaa se heti työn alle.

Brunssiarvostelut

Brunssi: Krog Roba 8.1.2017 (HKI)

Suuntasimme sunnuntaina koulukaverien kanssa Krog Robaan. Tiedossa oli valmistujaisbrunssi! Meidän koulukaveriporukan viimeinenkin leidi sai urakan pakettiin, ja tottahan toki sitä piti hieman juhlistaa ennen varsinaisia valmistujaisjuhlia, joita tietenkin odotamme innoissamme. Tällä valmistujaiskierroksella koulun järjestämissä juhlissa sai ensimmäistä kertaa painaa päähänsä oikean valmistujaislakin. Tämän kuullessani olin vähän kade, omissa valmistujaisjuhlissa päälle sai vain sinisen Harry Potter -viitan. Mutta oli se viittakin päheä, se teki koulun juhlasta astetta arvokkaamman ja juhlavamman myös.

Olimme ostaneet vastavalmistuneelle lahjakortin brunssille, ja sen kaveriksi annoimme näin alkuun myös pullon kuplivaa sekä kukkakimpun. Varsinaisten lahjojen aika on sitten kun saamme kutsun juhliin, heh!

Krog Roban brunssista olen lukenut muutamista blogeista. Blogien teksteistä mieleen on jäänyt ennen kaikkea kaunis sisustus. Astuessani sisään Krog Robaan yllättyin silti hurjan positiivisesti – ravintolasali oli silmiä hivelevän kaunis paikka. Kaikki näytti hyvältä, kalusteista kattaukseen ja aina ruoan esillepanoon asti. Niin herkullisen näköistä, minne vain silmänsä kohdistikaan.

Rakennus on toiminut sekä Helsingin energialaitoksena että viimeksi poliisilaitoksena. Krog Roban yhteydessä toimii Hotel Lilla Roberts, jonne tahtoisin kovasti päästä yöpymään. Brunssin testaamisen jälkeen olisi mahtavaa päästä herkuttelemaan myös hotellin aamupalalla, veikkaan senkin olevan aika hyvä. Ehkä me tehdään pieni retki Helsinkiin herran kanssa hääpäivän kunniaksi, kun itse hääpäivänä herra poti sen verran pahaa keuhokuumetta, että jäi kaikki suunnitelmat toteuttamatta.

Krog Roba tarjoilee lauantaisin ja sunnuntaisin omien sanojensa mukaan brunssimaista All Day Breakfastia, joka koostuu buffetpöydän herkuista sekä erikseen tilattavista a la carte annoksista. Brunssin (noutopöydän) hinta on 29 euroa henkilöltä ja siihen päälle tulee sitten erikseen a la carte -annosten hinnat, jos semmoisia haluaa tilata. Meidän vierailun perusteella voin kyllä sanoa, ettei listan annoksia kannata edes vilkaista, noutopöytä on kattava ja sen avulla saa mahtavan ähkyn aikaan (me olimme brunssilla 12.30-15 ja kello on nyt kohta yhdeksän illalla, ja vatsa on vieläkin aivan täynnä). Brunssille voi tulla 12.30-15.00. Pöytävaraus kannattaa tehdä etukäteen, paikalla oli porukkaa reippaasti ja kaikki pöydät olivat varattuina.

Noutopöytiä oli kolme, yhdessä kylmät sapuskat, toisessa lämpimät ja kolmannessa komeilivat jälkiruoat sekä luonnonjogurtti useilla eri lisukkeilla varustettuna. Mehut, vesi, kahvi sekä tee kuuluivat brunssin hintaan. Kahvi ja tee tuodaan pöytään pyynnöstä, muut juomat saa hakea itse.

Ruokapuolesta piti huolta ainakin rapea, itse leivottu maalaispatonki, croissantit, keitetyt luomumunat, tomaatilla maustettu munakokkeli, pekoni, bratwurstit, herkullinen palvikinkku, lämminsavulohi, lohi- ja sienipiirakat, salaatit, marinoitu punasipuli, mummonkurkut, tautisen hyvä ryytisinappimajoneesi, hedelmät, brunssikakku, juustovalikoima, erilaiset Brunbergit suukot, karkit sekä keksit. Että kyllä siellä kaikille oli jotakin!

Olen nyt ollut 4D-ultran jälkeen aika tarkkana sokerin käytön kanssa, koska lääkäri siellä totesi, että vatsani sisällä möyrii aika iso otus. Että jos en halua puskea keväällä itsestäni ulos reipasta 4500 grammaa, niin loppuraskauden ajan sokerin kanssa kannattaa olla tarkkana. Voi kyllä olla, etten voi asiaan paljon itse vaikuttaa. Äitini on ollut molemmissa raskauksissa simpsakassa kunnossa ja vältellyt sokereita, ja silti sieltä putkahti kaksi yli 4500 grammaista tyttöä – ilman mitään kipulääkityksiä. Arvostan! Lääkärin mukaan vauvan koko on yllättävän perinnöllistä erityisesti äidiltä tyttärelle, heh..

Mutta siis Krog Roban jälkkäripöytä näytti sen verran hyvältä, että päätin juhlan kunniaksi nostella lautaselle just sen verran makeita juttuja kuin mieli teki. Ei niitä sitten loppupeleissä mitenkään kamalan paljon lautaselle päätynyt, mutta enemmän kuin pitkään aikaan.

Kokonaisuudessaan brunssi toimi musta upeasti. Kaikki sapuskat olivat herkullisia, palvelu pelasi, miljöö oli enemmän kuin kaunis ja seura hyvää. Melkein kolme tuntia me siellä istuttiin ja joristiin niin kovasti, että muut pöydät oli jo siivottu ja henkilökunta veti melkein ulkovaatteitaan päälle kun me tajuttiin vasta nousta pöydästä. Tänne tarttee tulla herra Longfieldinkin kanssa – aamupalalle tai brunssille.

Tomaatti-juusto-basilikamunakokkeli

Muistatteko vielä savulohi-kevätsipulimunakokkelin, jolla herkuteltiin toissa viikonloppuna kaiken häsän ja työkiireiden keskellä? No ne kiireet eivät ole varsinaisesti loppuneet vielä mihinkään, vaikka pääsinkin kahdesta projektista viime viikonloppuna eroon. Työkiirettä riittää aina ihan vuodenvaihteeseen asti, ja siitä onkin sitten enää muutama tovi äitiysloman alkuun. Ihan hullua!

Tuossa noin neljän kuukauden päästä meillä pitäisi olla pieni ihme sylissä ihmeteltävissä, ja sitten työkiireet ovat kaukainen muisto vain. Miten mahtavalta tuo ajatus tuntuukaan.. Nyt pitää skarpata enää pienen pieni hetki, hoitaa hommat kunnialla loppuun ja sen jälkeen päästä kokemaan jotain valtavan ainutkertaista ja ihmeellistä.

Toissa viikonloppuna puputimme siis lauantaina savulohi-kevätsipulimunakasta ja sunnuntaina oli tomaatti-juusto-basilikamunakokkelin vuoro.

munakokkeli_jamie-oliver3-kopio

Tomaattinen versio sai odottaa sunnuntaina aina lounaaseen asti, sillä aloin tehdä ylitöitä heti aamusta ja vedin aamupalaksi ihan perinteisen leipä-, jogurtti- ja hedelmäyhdistelmän. Tein töitä sunnuntaina kotoa käsin ja sain lounaan kätevästi työkoneen viereen valmiina. Herra Longfield vastasi jälleen sunnuntaina ruokapuolesta, jotta minä sain tohertaa rauhassa niiden pirun töiden parissa.

munakokkeli_jamie-oliver1-kopio

Hieman yllätykseksi satuin pitämään tomaatti-juusto-basilikamunakokkelista vielä enemmän kuin savulohisesta versiosta, vaikka olin varma, ettei savulohi-kevätsipulikokkelia voittanutta voi olla. Väärässä olin. Tomaattinen versio maistui todella hyvältä pehmeän kauraleivän päällä. Voi nam!

Tomaatti-juusto-basilikamunakokkeli

2 annosta

  • 4 palaa lempileipääsi (meillä oli Vaasan Kaurasydämiä)
  • 4 kpl kypsää tomaattia
  • suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  • öljyä
  • 4 kpl kananmunia
  • 16 tuoretta basilikan lehteä
  • 10-20 g lempijuustoasi raastettuna (meillä oli Valion punaista emmentalia)

1. Esilämmitä paistinpannu keskikuumaksi liedellä. Lisää paistinpannulle tilkka öljyä.

2. Hienonna tomaatit ja siirrä ne paistinpannulle. Lisää hieman suolaa sekä mustapippuria ja paista viiden minuutin ajan.

3. Vatkaa kananmunat rikki ja revi sekaan tuoreet basilikan lehdet.

4. Siirrä paksu tomaattiseos pannulla hieman sivuun ja sulata sen päällä juustoraaste.

5. Kaada munatkin lämmenneelle pannulle ja sekoita noin 10 sekunnin välein muovi- tai kumilastalla niin, ettei munakokkeli pääse kypsymään kuten munakas. Munakokkeli on valmis, kun seos on pehmeää ja hieman raakaa.

6. Paahda leivänpalat paahtimessa ja nostele munakokkelia paahdettujen leipien päälle.

munakokkeli_jamie-oliver2-kopio