Brunssi: Kaupungintalon ravintola 21.11.2017 (HKI)

Pieni ihme oli ensimmäisellä brunssillaan vajaan kuukauden ikäisenä. Tuolloin testasimme sattumien kautta Ison Omenan La Torrefazionen brunssin. Torren brunssin aikoihin elettiin aikamoisia koliikkiaikoja, joten Torrea lukuunottamatta brunssit jätettiin suosiolla pois viikonlopuista, ja lukittauduimme vauvan kanssa neljän seinän sisälle odottamaan rauhallisempia aikoja. Ristiäisten aikaan kotoa oli pakko lähteä liikkeelle. Ristiäisiä vietettiin aurinkoisessa kevätsäässä Kaisankodissa Espoossa, ja tunnelmallisen tilaisuuden päätteeksi koko juhlaporukka nautti Kaisankodin brunssia. Koliikkiajat jatkuivat vielä ristiäisten jälkeen, ja vaikka nuo ajat ovatkin jo takanapäin, emme ole koko perheen voimin brunsseille vielä lähteneet. Suurimpana syynä on ollut se, ettei pieni ihme ole voinut istuskella syöttötuolissa. Voisihan vauvaa rattaissakin syömisen ajan pitää, mutta kun meidän jässikkä ei paikoillaan olevissa rattaissa viihdy, ja rauhallisen brunssin idea kärsii aika paljon kun kaikesta varsin kiinnostunutta vauvaa joutuu pitämään jatkuvasti sylissä. Niinpä brunssien kanssa on odoteltu rauhassa sitä päivää kun pikkuisen voi nakata istumaan syöttötuoliin. Ja se päivä tuli kuin tulikin vihdoin vastaan!

kaupungintalon ravintola_brunssi

Kävi vielä niin mukavasti, että minulla oli lokakuussa synttärit, ja sain pienen ihmeen kummivanhemmilta lahjaksi brunssin uudistetussa ja vastikään kaikelle kansalle avatussa Kaupungintalon ravintolassa.

Älkää antako hieman pelottavan ravintolan nimen hämätä! Kuulimme ystäväpariskunnalta, että ravintolan avautuessa kaikelle kansalle, käynnistettiin sen nimestä kilpailu. Tiedä sitten saiko kilpailuun osallistua vain Kaupungintalon virkamiehet, mutta nimeksi valikoitui niinkin villi aivomyrskyn tuotos kuin Kaupungintalon ravintola. Heh.

Mutta jos totta puhutaan, niin kyllä nimi ainakin minua hieman ihmetyttää. Tai siis jos en tietäisi, että ravintolaan saisi astua kuka tahansa kaduntallaaja, niin varmana en uskaltaisi nenääni ovista sisään tunkea, sillä kuvittelisin ravintolan olevan tarkoitettu vain Kaupungintalon työntekijöille.

kaupungintalon ravintola_brunssikaupungintalon ravintola_brunssi

Mutta kuka vaan saa kyllä astua ravintolaan sisään! Kaupungintalon työntekijät ravintolassa kyllä lounastavat edelleen, mutta muukin kansa on enemmän kuin tervetullutta. Meidän brunssimme aikaan lähellä olevaan pöytään muuten istahti ihan uusi ja tuore Helsingin pormestari! Ettei vain olisi herra Vapaavuori ollut tekemässä ylitöitä lauantaina.

No me emme sentään olleet ylitöissä, vaan testaamassa Kaupungintalon ravintolan brunssia. Jestas minkälainen brunssi se olikaan! Tähän alkuun pitää heti todeta, että hinta-laatusuhde oli brunssilla erinomainen! Vaivaisella 24 eurolla sai syödäkseen valtavat määrät herkullisia ja tuoreita sapuskoita. Kaiken kukkuraksi brunssilla on aina jokin teema, meidän visiitin aikaan herkuteltiin Oktoberfest-brunssilla. Tuolloin tuloillaan oli ainakin Halloween-brunssi lokakuun lopussa.

kaupungintalon ravintola_brunssikaupungintalon ravintola_brunssi

Tarjolla oli toinen toistaan raikkaampia ruokaisia salaatteja, tuoreita leipiä, lapsille oma buffet-pöytä (josta me aikuiset löysimme kyllä monen monta herkkua myös omille lautasillemme), mehuja, smoothieita, jogurttia lisukkeineen, hyvää kaffetta sekä lisäksi vielä tuhdit lämpimät vaihtoehdot. Oktoberfest-teemaan sopien tarjolla oli hurjan pehmeää possunposkea, chorizomakkaraa sekä sinappista perunamuusia.

Eikä siinä todellakaan ollut vielä kaikki! Lisäksi oli tietenkin myös jälkkäreitä. Jestas mitä herkkuja olivatkaan Kaupungintalon ravintolan kokit brunssikansalle loihtineet. Oli ainakin tiramisua, muffineita, suklaaleivoksia, tuoreita hedelmiä sekä semmoista pinkkiä marjapuuron väristä jälkkäriä. Tiramisu sekä suklaaleivokset nousivat ehdottomasti omaksi suosikeikseni!

kaupungintalon ravintola_brunssikaupungintalon ravintola_brunssi

Pieni ihme nautti brunssin syöttötuolissa istuen ja lasten buffet-pöydän hedelmävartaita syöden. Kyllähän siitä aika sotku saatiin aikaan, kun tuollainen 7-kuinen poika sormiruokailee, mutta jälkemme totta kai siivosimme ja sotkujen ansiosta me vanhemmat saimme varsin tervetulleen paussin visusti sylissä viihtyvältä pieneltä ihmeeltä.

kaupungintalon ravintola_brunssi

Vähän harmiksi täytyy todeta, että kovin moni muu ei meidän ja Jan Vapaavuoren lisäksi ollut brunssia löytänyt.. Suuri ravintosali oli hiljainen, ja tyhjiä pöytiä oli valmistettuun ruokamäärään nähden aivan liikaa tyhjinä. Tosi harmi! Tänä viikonloppuna tarjolla on kuitenkin isänpäiväbrunssi, kattauksia löytyy sekä lauantaille että sunnuntaille – toivon hurjasti, että paikalle eksyy useampikin herkkusuu! Onko teillä vielä isänpäivän ohjelma epäselvä? Jos on, niin tänne vaan herkuttelemaan!

kaupungintalon ravintola_brunssikaupungintalon ravintola_brunssi

En nyt sitten tiedä jatkuuko brunssi vielä isänpäivän jälkeen, sillä Kaupungintalon ravintolan nettisivuilla kerrottiin, että 18.11. alkaen ravintolassa aletaan tarjoilla lauantailounasta. Hurjan harmillista jos brunssi ei jatku! Toivotaan nyt kuitenkin, että ainakin isänpäivän kaltaiset juhla-/teemabrunssit pysyisivät valikoimassa. Sen verran laadukas kokonaisuus oli kuitenkin kyseessä!

Ehkä se on se nimi, kukaan ei uskalla sisään kun pelkää, että vastaan tulee vaan kaikenmoisia pormestareita, kunnanvaltuutettuja, ministereitä ja muita pelottavia virkamiehiä! Mutta vaikka tuleekin niin kyllä sinne sekaan mahtuu!

kaupungintalon ravintola_brunssi

Brunssi: Kuuma 30.9.2017 (HKI)

Kuuma on kuumaa kamaa, ainakin jos on Insta-kuvien ja muiden bloggareiden postauksia uskominen. Itsehän en täältä vauvakuplan sisältä ollut koko paikasta edes kuullut, ennen kuin Liemessä-blogin Jenni kyseli, olenko jo testannut Kuuman brunssin. No enpä ollut! Herra Longfieldin kanssa brunsseille lähteminen on vielä hieman vaiheessa, sillä pieni ihme ei nökötä vielä täysin selkä suorana syöttötuolissa, saati että saisi siinä viihdytettyä itseään kovinkaan kauaa. Koko perheen brunssit odottavat siis vielä hetken. Mutta onneksi ystävien kanssa voi brunssitella!

Kuuma brunssi

Viime lauantaina treffasimme ystäväni kanssa tasan kello 12.00 Albertinkadun ja Pursimiehenkadun kulmassa. Tässä kohtaa nököttää uusiin tiloihin muuttanut Kuuma, jossa parveilee ilmeisemmin paljon punavuorelaista hipsterikansaa, mutta hyvin minäkin epähipsteri sinne mukaan solahdin.

Kuuma brunssi

Kuumassa on tarjolla All day breakfastia 16 euron hintaan. Varsin kohtuullista! 16 euron settiin saa valita muutamista vaihtoehdoista itselleen sopivan kombon, ja lisämaksusta brunssilautaselle voi tilata mm. munakokkelia. Settiin kuuluu ruoan lisäksi kahvi taikka tee, kahvin voi vaihtaa erikoiskahviin/-teehen euron lisähinnalla.

Kuuma brunssiKuuma brunssi

Minun aamiaislautaselleni päätyi cafe latte, törkeän hyvä ja rapsakka croissant hillon sekä brie-juuston kera, jogurttiannos tuoreilla vatuilla sekä muhevalla myslillä höystettynä, kolmen munan munakokkeli sekä sitruuna-inkiväärimehu. Alkuun ajattelin, että näinköhän saan itselleni aikaiseksi ihanan brunssiähkyn pienen lautasen avulla, mutta turhaan murehdin. Aikaan saatiin aika täydellinen ähky – sellainen joka ei vedä sinua loppupäiväksi sänkypotilaaksi, mutta tiedät kuitenkin syöneesi isosti, eikä nälkä yllätä kuin vasta iltapala-aikaan.

Kuuma brunssi

Kuuman asiakaskunta oli kahvilan nimen mukaisesti aika kuumaa. Nuoria simpsakoita ihmisiä trendikkäissä vaatteissa, mukaan mahtui isompia kaveriporukoita sekä pariskuntia. Oli paikalla myös ihan pienen pieni vauva sekä kaksi koiraa. Pöytävarauksia Kuumaan ei voi tehdä ja se saattaa tuottaa hieman päänvaivaa, sillä paikka on ilmeisen suosittu. Meille vapautui isosta pöydästä päätypaikat oikein sopivasti, mutta kyllä jonoa aina aika ajoin oli sen verran paljon, että jonottajien päät kääntyilivät pöllöjen tapaan jotta mahdollisesti vapautuva pöytä bongattaisiin mahdollisimman nopeasti. Tosin ei sieltä jonon päästä kukaan saisi mennä vapautuvaa pöytää nappaamaan, se kuuluu niille jotka on jonossa ekana.

Kuuma brunssi

Aamupalalautanen oli kaunis kokonaisuus ja asiakkaiden kännykät napsivat lähes joka pöydässä kuvia hyvännäköisistä annoksista. Kuuman tunnetuin annos taitaa olla avokado-leipä, jota ystävänikin kehui hurjasti. Minä en voi avokadoa laittaa suuhun edes pisaraa, joten otin sen tilalle rapsakan croissantin (enkä pettynyt minäkään).

Mitään varsinaista makeaa jälkiruokaa lautaselle ei kuulunut. Se oli ainoa miinus. Tosin jogurttiannos piti sisällään niin ihanan paksua ja rasvaista jogurttia, että sen saattoi kuvitella olevan makea päätös herkulliselle brunssille.

Kuuma brunssi

Miinusta täytyy antaa lisäksi Kuuman nettisivuista, tai siis Facebook-sivuista. Tietoja aamupalasta yms. ei ole oikein tarjolla. Olisi mahtavaa jos tähänkin puoleen jaksettaisiin panostaa, jotta myös me, jotka ei asuta Punavuoressa, voisimme tutkia tarjontaa ja hintatietoja ennen kuin suuntaamme kurkistamaan paikan päälle, oliko siellä mitään meille sopivaa. Voihan toki lukea ja tutkia paikkaa postausten muodossa blogeista, mutta niidenkin jutut vanhenevat yllättävän nopeasti jos ravintola vaikkapa uudistaa aamupalaa jotenkin.

Mutta muuten Kuuma oli ihan 6/5! Suosittelen!

Kuuma brunssi Kuuma brunssi

Brunssi: Vanha Viilatehdas, Kuninkaan lohet 29.7.2017 (Vantaa)

Moni blogiani pidempään seurannut varmasti tietääkin, että olemme tavanneet herra Longfieldin kanssa hurjan nuorina. Niin nuorina, että olen viettänyt herran kanssa jo yli puolet elämästäni. Olin vasta viidentoista, kun päätimme alkaa olla yhdessä. Heinäkuun viimeisenä päivänä meillä oli 17. vuosipäivä, ja samaisena päivänä juhlimme myös 8. kihlajaispäivää.

brunssi vanha viilatehdas vantaaa

Yhdessä tallustettuihin vuosiin mahtuu niin paljon muistoja, että niistä voisi kirjoittaa kirjasarjan. Tietyltä kantilta kun asiaa ajattelee, niin on täysin käsittämätöntä, että kaksi näinkin erilaista ihmistä on pitänyt yhtä aivan teiniajoista asti.

Suhteessamme taidan rakastaa eniten sitä, että olemme ihan aidosti kasvaneet yhteen. Tunnemme toisemme läpikotaisin, meillä ei ole varmasti mitään sellaista mitä toinen ei toisesta tietäisi, ja tärkeimpänä kaikista pidän sitä, että meillä on hyvä olla yhdessä. Emme kaipaa suuremmin omaa aikaa erossa toisistamme, vaan tykkäämme tehdä ja olla yhdessä.

brunssi vanha viilatehdas vantaaabrunssi vanha viilatehdas vantaaa

Muistan, kun olimme neuvolan järjestämässä perheillassa odottaessani pientä ihmettä. Pariskunnat, joista kaikki siis odottivat esikoistaan, kertoivat tilaisuuden alussa toisistaan, ja satuimme olemaan viimeiset jotka pääsivät ääneen. Kun kerroimme olleemme yhdessä pian 17 vuotta, kuului huoneessa muutama yllättynyt äännähdys. Tilaisuuden vetäjä onnitteli meitä sanoen, että taisimme tehdä hänen järjestämien esikoisperheiltojen ennätyksen. Se tuntui hassulta, sillä yhdessä viettämämme aika ei tunnu pitkältä ajalta.

Lapsia meille olisi toki voinut tulla tässä ajassa jo vaikka vähän suurempikin katras, mutta pienen ihmeen aika tuli vastaan reilun 16 vuoden jälkeen.

mywear Citymarket

Tämän vuoden heinäkuun viimeisenä päivänä emme siis olleet enää kahdestaan, joten vuosipäivän juhlistaminen ei käynyt ihan niin helposti kuin edellisinä 16 vuotena. Pieni ihme ei ole ollut hoidossa, sillä alun koliikkihuudot olivat sen verran rajut, ettemme yksinkertaisesti halunneet viedä vauvaa hoitoon. Eikä meillä muutenkaan ole ollut mitään tarpeita lähteä kahdestaan mihinkään, joten hoitotarpeita ei ole edes ollut. Mutta nyt sellainen tuli vastaan.

Päätimme lähteä viettämään vuosipäivää brunssin merkeissä. Olemmehan hurjia brunssifaneja jo usean vuoden takaa, ja vauvan vieminen hoitoon tuntui jotenkin iisimmältä päivä- kuin ilta-aikaan. Hoitajaksi valikoitui ihana anoppini, ja brunssipaikkaa aloimme metsästää anopin lähimaastosta. Herra Longfield löysi lopulta Vantaalta minulle täysin tuntemattoman paikan, joka osoittautui ihan nappivalinnaksi.

Paikan nimi oli Vanha Viilatehdas, ja sen tiloissa toimii Kuninkaan lohet -niminen ravintola. Ravintolassa tarjoillaan brunssia aina silloin tällöin, ja sattumalta 29.7. brunssi oli ohjelmistossa. Seuraavan kerran brunssia taitaa olla tarjolla syyskuun 9. päivä, jonka lisäksi Isänpäivänä katetaan runsas lounas ravintolan tiloihin.

brunssi vanha viilatehdas vantaaabrunssi vanha viilatehdas vantaaa

En ollut itse koskaan kuullutkaan koko paikasta, vaikka olen asunut Vantaalla reippaasti yli 20 vuotta.

Vanha Viilatehdas on kuitenkin nököttänyt Vantaankosken vieressä jo vuodesta 1888 asti. Viilatehdas oli tuohon aikaan puinen tehdasrakennus, jossa toimi varsinaisen viilatehtaan (ei ne varmaan siellä kynsiviiloja kuitenkaan tehneet) lisäksi mylly ja saha. Vuonna 1903 hirsirakenteinen viilatehdas sai väistyä uuden, tiilisen rakennuksen tieltä. Uusi rakennus tehtiin tismalleen alkuperäisen paikalle, ja on sittemmin laajentunut useaan otteeseen.

Viilatehtaan toiminta lakkasi 1960-luvulla ja sen jälkeen viilatehtaan alue myytiin perikunnan toimesta Vantaan kaupungille. Sitten eivät asiat menneet ihan putkeen, kaupunki ei keksinyt rakennukselle käyttöä, ja vuonna 1984 tehdas tuhopoltettiin, mutta ponnekkaiden vantaalaisten ansioita vuonna 1985 viilatehtaalle ja sen alueelle myönnettiin museoviraston suojelupäätös. Kaupunki alkoi kunnostaa aluetta ja vuonna 2002 löytyi vielä sopiva vuokralainen, joka aloitti ravintolatoiminnan Vanhan Viilatehtaan tiloissa elokuussa 2002.

brunssi vanha viilatehdas vantaaabrunssi vanha viilatehdas vantaaa

Ja nyt tässä kauniissa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa voi brunssitella. Miten mahtavaa!

Brunssi koostuu ikään kuin jättimäisestä salaattipöydästä. Jokainen voi koota mieluisensa kokonaisuuden – enemmän tai vähemmän salaattimaisen. Toki brunssipöydästä löytyy myös croissantit, karjalanpiirakat, kahvit, teet sekä jälkkärit, mutta minusta oli oikein virkistävää huomata, että jotkut keksivät vielä uusia juttuja brunsseille.

Varsinaisia lämpimiä ruokia ei pinaattimunakasta lukuunottamtta ollut tarjolla ollenkaan. Kauniisti katettu, ja upeilla kukka-asetelmilla koristeltu noutopöytä notkuikin freeseistä salaateista, joihin oli piilotettu niin kalaa, kanaa kuin läjäpäin kasviksia ja hedelmiä. Lisukkeita oli vaikka kuinka, ja ensimmäistä kertaa törmäsin brunsseilla murennettuun Aurajuustoon. Jestas se maistui hyvältä perunasalaatin kanssa, nam!

brunssi vanha viilatehdas vantaaabrunssi vanha viilatehdas vantaaabrunssi vanha viilatehdas vantaaa

Ei olla herran kanssa yhdessä brunssiteltukaan sitten pienen ihmeen syntymän, joten ei oikein muistettu miten paljon lautaselle ruokaa kannattaa hamstrata. Liikaahan sitä taas otettiin ja masut alkoivat olla tupaten täynnä jo ennen jälkkäreihin siirtymistä. Urhoollisesti kuitenkin hain muutamia herkkuja lisää, mm. savulohisalaatti, perunasalaatti, puolikuivatut kirsikkatomaatit sekä leikkeleet maistuivat minulle oikein hyvin. Ja jotenkin ihmeen kaupalla sain vielä ahdettua sisääni pari palaa pannukakkua jälkkäriksi. Olipahan hyvää!

brunssi vanha viilatehdas vantaaa

Odotimme molemmat, että ensimmäinen kerta ulkona ilman vauvaa tuntuisi jotenkin oudolta ja erikoiselta, mutta ei se kyllä tuntunut miltään. Ihan normaalilta. Puhelintakaan emme tuijottaneet sen enempää kuin normaalisti, sillä anoppi osaa kyllä hommansa. Katsoimme itse asiassa liudan Horation pentukuvia brunssilla, sillä Horatio tupsahti meille suunnilleen tasan kaksi vuotta sitten. Vitsit Horatio on ollut söpö!

Ruoan jälkeen päätimme tehdä vielä pienen kierroksen Vanhan Viilatehtaan ympäristössä, sillä se näytti varsin kutsuvalta. Lisäksi olimme syöneet tuttuun tapaamme tosi nopeasti, joten ajattelimme kaiken olevan täysin okei anopin tykönä. Köpöttelimme käsi kädessä Vantaanjoen rantoja kunnes oli aika lähteä takaisin.

Kotimatkalla saimme anopilta viestin, että pieni ihme on herännyt ja pullo ei kelpaa. Heh! Sitten vain tuhatta ja sataa pelastamaan anoppi. Kuulimme jo pihalle asti tutun huudon (pienellä ihmeellä on valtavan kova ääni!) ja melkein naureskellen kipitimme pimpottamaan ovikelloa. Anoppi sanoi iloisesti, että oli meillä hyviäkin hetkiä!

No se oli vasta eka kerta, ensi kerralla menee varmasti (TOIVOTTAVASTI) paremmin!

brunssi vanha viilatehdas vantaaa

Ristiäiset ja brunssi Kaisankodissa 21.5.2017 (ESP)

Viime sunnuntaina juhlimme perheen ja kummien kesken pienen ihmeen ristiäisiä aurinkoisessa säässä viehättävässä hyvinvointikartano Kaisankodissa Bodomjärven pohjoispäässä.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Pohdimme pitkään pitäisimmekö ristiäiset kotona vai jossakin muualla. Tykkään järjestää juhlia kotosalla, mutta jokin ääni pääni sisällä hoki, että nyt voisi olla aika antaa ohjakset toisten käsiin. Aloin tutkia ja tehdä listaa varteenotettavista paikoista jo äitiysloman alussa, kun pieni ihme möllötti vielä vatsani sisällä. Tiedustelin kaiken maailman facebook-ryhmissä vinkkejä tunnelmallisista sekä pienistä juhlatiloista Espoossa. Sain hurjasti hyviä vinkkejä ja sitten alkoi karsiminen. Lopulta päädyimme ottamaan yhteyttä Kaisankotiin. Kaisankodissa näytti olevan varattavissa sopivan pieniä juhla- sekä kokoustiloja ja tärkeimpänä kriteerinä oli se, että Kaisankodissa tarjoillaan sunnuntaisin brunssia. Kyllähän kahden brunssiharrastajan täytyy viedä juhlakansa brunssille!

Kaisankoti brunssi

Olen niin iloinen, että emme alkaneet häsätä kastejuhlaa omin päin vihreässä Vihervaarassa. Pieni ihme on ollut alusta asti päivisin niin kovin itkuinen, ettei juhlien järjestämisestä olisi ihan aidosti tullut mitään. Pieni poika on ollut käytännöllisesti katsoen täysin sylivauvana kaiken hereilläoloaikansa (eli paljon, sillä meillä on nukuttu pääsääntöisesti yhdet 2 tunnin päiväunet ja se on sitten siinä), joten siivoaminen, kaupassa käynti, ruokien valmistaminen, koristeiden yms. väsääminen olisi ollut todella hankalaa toteuttaa. Vihreänä kateudesta olen kuunnellut meidän alueen muiden äitien kertomuksia siitä kuinka heidän samanikäiset vauvansa nukkuvat lähes koko päivän, eivät itke juuri yhtään ja kuinka he nököttävät täysin tyytyväisinä sitterissä taikka leikkimatolla useiden tuntien ajan putkeen. Juu, ei meillä..

Kaisankoti brunssi

Itkuisen alun takia jännitimme herra Longfieldin kanssa kastepäivänä ilmojakin enemmän sitä kuinka itkuinen pieni ihme olisi juhlissa. Kastepäivän aamu ei luvannut hyvää, pikkuinen poika sai kahdet ihan kunnolliset ja rajut itkukohtaukset ennen kuin pääsimme lähtemään, ja tottahan toki autossa piti vielä karjua kolmannet huudot. Huh. Aamun aikana taisin sanoa herralle jokusen kerran, että perutaanko koko bileet ja otetaan kuukauden päästä uudestaan. Yritin ehdottaa, että valehdellaan vieraille, että mulle tuli yöllä oksennustauti. Herra pysyi kovana ja ilmoitti, että poika kastetaan tänään, ihan sama vaikka pieni ihme huutaisi koko juhlien ajan kurkku suorana.

Kaisankoti brunssi

No niin ne juhlat sitten pidettiin. Saavuimme hyvissä ajoin Kaisankodin pihalle ja voi jestas miten kaunista paikan päällä oli! Kevät näytti parastaan, luonto oli silmiinpistävän vihreää ja meille varattu juhlatila oli ihan täydellinen. Yksi iso kauniisti katettu pöytä, ja suuret ikkunat, jotka avautuivat suoraan vihreään puutarhaan samalla kun aurinko porotti taivaalla.

Kaisankoti brunssi

Vieraita alkoi saapua paikalle samalla kun minä imetin pienen ihmeen täyteen maitoa ja sitten vaihdettiin päivän tähdelle juhlavaatteet päälle. Instagramin puolella kastepäivän aamuna jo kerroinkin, että pieni ihme kastettiin herra Longfieldin vaarin kastemekossa. Tässä suvussa kiertäneessä mekossa on kastettu ensimmäisen kerran herra Longfieldin vaari vuonna 1922, ja sen jälkeen mm. appiukko sekä tietenkin myös herra Longfield sisaruksineen. Niin ja liuta muitakin herra Longfieldin sukulaisia.

Kaisankoti brunssikastemekko

Kasteseremonia eteni hyvin. Pieni ihme kitisi vain ihan alkuun jokusen minuutin ennen kuin nukahti isänsä syliin. Mikä helpotus! Sen jälkeen saimme nauttia papin lämpimistä sanoista ja julistaa vihdoin juhlavieraille pienen ihmeen nimen (jonka olin kämmännyt etukäteen paikalla olevista juhlavieraista vain äidilleni).

Olemme nyt sen verran tylsiä tyyppejä, että pidämme pikkuisen miehen täällä blogin puolella jatkossakin pienenä ihmeenä. Toivottavasti se sopii teille?

Kaisankoti brunssi

Kasteseremonian jälkeen menimme ottamaan pihalle muutamia perhepotretteja samalla kun ohjasimme vieraat brunssiherkkujen äärelle.

Kaisankodin kartanoravintolan brunssi on katettuna jokaisena sunnuntaina kello 12-15. Näin kesäaikaan brunssista voi nauttia joko kartanon sisällä taikka pihamaalla, jonne on aseteltu nurmikon päälle terassipöytiä sekä tuoleja. Näin idyllisissä maisemissa emme ole brunssia kovin montaa kertaa saaneet syödä.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Brunssi löytyy kokonaisuudessaan noutopöydästä. Se on runsas ja valikoimassa on pyritty sesonkiherkkuihin. Menu vaihtuu kuukausittain ja sen voi kurkata etukäteen Kaisankodin nettisivuilta. Toukokuussa brunssi piti sisällään osuvasti hyvin keväisiä makuja: parsaa, kevätsipulia, uusia perunoita, savustettua lohta, mummonkurkkuja, nokkos-munakasrullaa (nokkosia kannattaa muuten kerätä pihalta nyt kun ne ovat täysin tuoreita), luonnonjogurttia kartanon omalla granolalla, pariloituja kauden kasviksia, kasvis-kevätkääryleitä, focacciaa sekä tapenadea (jota ainakin minä ja äitini luultiin suklaamousseksi. Äitini tunki suolaista tapenadea croissanttien väliin ja hänen ilmeensä oli hauska tajutessaan, ettei kyseessä ollutkaan makeaa tahnaa), mansikka- ja suklaakakkua, juustoja, hedelmiä sekä mm. raparperi-hunajasmoothieta.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Vaikka pieni ihme olikin juhlien pääpisteenä ja vaikka anoppi otti pienen ihmeen hellään syliinsä niin, että me saimme syödä rauhassa (suuret kiitokset siitä ihanalla anopille!), ei rauhassa syömisestä tullut oikein mitään. Oli mukava vaihtaa kuulumisia vieraiden kanssa ja hotkia siinä sivussa ruokaa ripeästi suuhunsa. Niin ja samalla kuunnella milloin pieni ihme saa itkuraivarit, sillä silloin anoppi tulisi mennä pelastamaan. On kyllä tosi harmi, että meillä on ollut pienen ihmeen kanssa karikkoinen ja itkuinen alku. Emme osaa herra Longfieldin kanssa rauhoittua missään kodin ulkopuolella, pelkäämme jatkuvasti, että pieni poika aloittaa kipuitkun, jota ei saa sitten millään loppumaan. Tämä toki tarkoittaa sitä, että kotoa lähtemiselle on asetettu aivan liian suuret muurit. Eikä kotoa lähtemistä autolla helpota yhtään se, että pieni ihme ei viihdy ollenkaan turvakaukalossa, vaan huutaa valehtelematta naama punaisena, hiki hatussa sekä melkein omaan itkuunsa tukehtuen helposti sellaiset 15-30 minuuttia. Yritä siinä sitten ajaa rauhassa määränpäähän keskittyen liikenteeseen ja yrittäen nauttia matkasta. Niin ja arvatkaa kelpaako pikku miehelle tutti..?

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

No mutta takaisin siihen brunssiin. Pidin brunssilla ehdottomasti eniten alkuruoista, salaatit, tuore focaccia, savustettu lohi sekä kauden kasvikset maistuivat tälle mammalle enemmän kuin hyvin. Lisäksi tykkäsin hurjasti tuhdista suklaakakusta sekä keittiömestarin juustovalikoimasta croissanttien kera. Nam! Useampi vieras kehui kartanon omaa granolaa sekä luonnonjogurttia, ja näin jälkikäteen minua harmittaa, etten suurena jogurtin ja myslien ystävänä maistanut niitä ollenkaan! Täytyy varmaan piipahtaa brunssilla kesällä vielä toistamiseen heti kun pienen ihmeen itkuisuus saadaan päättymään ja meillä voi alkaa aivan normaali vauva-arki, josta koko perhe nauttii (Horatiota myöten).

Niin ja kun uudemman kerran brunssille menemme, voisin minä jatkaa brunssilta suoraan hemmoteltavaksi! Kaisankodissa voi nimittäin saunoa, pulahtaa uima- taikka porealtaaseen sekä nauttia erilaisista hemmotteluhoidoista. Sain itseasiassa herralta yhdeksi äitienpäivälahjaksi lahjakortin kauneushoitoihin, ehkäpä käytän lahjakortin Kaisankodissa.

Kaisankoti brunssi

Tiesittekö muuten, että Kaisankoti on saanut nimensä presidenttirouva Kaisa Kallion mukaan? Kaisa Kallio halusi perustaa lepokodin naisille, jotka ”elämän vaikeuksista ja ruumiillisista sairauksista masentuneina tai henkisesti väsyneinä kaipasivat tervehtymistä ja sielunrauhaa”. Kuulostaa siltä, että minäkin sovin tähän kategoriaan tällä hetkellä oikein hyvin, heh! Naisten lepokoti perustettiin alunperin vuonna 1950 Kauniaisiin, kunnes vuonna 1958 se siirtyi nykyiselle paikalle Bodomjärven pohjoispäähän vanhan Bäckbyn kartanon tiloihin. Nykyisin Kaisankotiin ovat tervetulleita niin naiset kuin miehetkin. Paikalle voi tulla nauttimaan kauniista luonnosta, syömään hyvin taikka mennä keräämään voimia hemmotteluhoitojen parissa.

Lisäksi Kaisankodissa voi viettää oikein viehättävät sekä lämminhenkiset ristiäiset! ♥

Sinä päivänä kun Luoja teki sinut Hän ei muuta tehnytkään..

kaisankoti espoo

Yhteistyössä Kaisankoti

 

Brunssi: La Torrefazione 15.4.2017, Iso Omena (ESP)

Lähdettiin pääsiäisviikonloppuna käymään Isossa Omenassa. Tarkoituksena oli ostaa uudet suojakuoret tablettiin sekä mun puhelimeen ja käydä siinä sivussa jossain kahvilla. Pakkasimme itsemme, pienen ihmeen, matkarattaat sekä hoitolaukun autoon kun aamutoimet oli saatu tehtyä, yhdet aamupäiväunet oli nukuttu ja maitobaaria oli tankattu sen verran, että meidän pitäisi päästä kauppakeskukseen asti ilman maitoraivoja. Jestas ne turvakaukalossa auton kyydissä tulevat raivarit on pyllystä! Kun et mitään pysty tekemään.. Tuttia yritän tunkea suuhun, mutta harvoin siitä mitään hyötyä on. Yleensä tutti lentää komeassa kaaressa punanaamaisen vauvan suusta ja huuto vain yltyy.

Tällä kertaa pääsimme kuitenkin perille ilman raivareita! Matkarattaisiin pieni ihme ei tosin suostunut menemään matkan päätteeksi pötköttämään, joten sylihommiksi meni. Kipitimme saman tien vaipanvaihtoon ja sen jälkeen lähdimme etsimään jotain kivaa ja rauhallista kahvilaa.

La Torrefazione_iso omenaLa Torrefazione_iso omena

Tupsahdimme ihan sattumalta La Torrefazionen viereen ja iloksemme huomasimme, että tarjolla oli vielä monen tunnin ajan brunssia! Kaiken kukkuraksi La Torressa oli mukavasti tilaa. Löysimme tosi rauhallisen pöydän ja saatoin alkaa heti imetyshommiin.

Olen ollut koulukavereiden kanssa Helsingin keskustan La Torren brunssilla ja kirjoitellut siitä blogiinkin. Tuolloin tarjolla oli brunssilautasia eri maiden teemoilla. En tiedä onko lautausmallista brunssia tarjolla vielä keskustan kahvilassa, mutta Espoon sisarkahvilassa brunssi tarjoillaan buffetpöydästä.

La Torrefazione_iso omenaLa Torrefazione_iso omena

Vajaan 20 euron hintaiseen brunssiin kuuluu sapuskojen lisäksi mehuja ja kaffet sekä teet. La Torrefazione tuo ainakin mulle heti mieleen päheät ja erikoiset kahviannokset, joita baristat tekevät varmoin ottein, joten on hieman tylsää ettei brunssin hintaan kuulu erikoiskahvia. Toki esim. latten saa ostaa brunssin kylkeen kahden euron lisähinnalla, mutta olisi mahtia jos brunssiin kuuluisi perinteisen suodatinkahvin sijasta erikoiskahvi – kun nyt kerran erikoiskahveja myyvässä kahvilassa ollaan.

Ison Omenan brunssivalikoima ei ollut päätä huimaavan runsas, mutta varsin pätevä. Oli lämpimiä ruokaisia juttuja, salaatteja, ihanan rasvaista jogurttia tykötarpeineen, erilaisia leipiä ja hedelmiä sekä aivan törkeän hyvää mutakakkua jälkkäriksi.

La Torrefazione_iso omenaLa Torrefazione_iso omena

Koska pieni ihme nautti maitobaarin aineksista, en päässyt itse hakemaan ruokia, vaan herra Longfield kiikutti mulle juomat sekä ruoat suoraan pöytään. Varsin hyvät ja mun näköiset mätöt herra osasi valita, taitaa tuntea vaimonsa ruokamieltymykset aika hyvin. Lämpimästä chorizopaistoksesta sekä täytetyistä paprikoista pidin paljon, niin ja siitä ihanan tuhdista jogurtista siemensekoituksineen. Nam!

La Torrefazione_iso omena

Tee oli La Torressa semmoista tavallista pussiteetä, teefriikki olisi arvostanut enemmän haudutettua teetä, mutta ei siinä pussiteessäkään mitään sen suurempaa vikaa ollut. Teen pääsin lisäksi nauttimaan ihan kuumana, sillä pieni ihme otti ja nukahti (jee!) oman maitotäytteisen brunssihetkensä jälkeen matkarattaisiin, joka tarkoitti sitä, että saimme syödä brunssin alusta loppuun ihan rauhassa. Unet jatkuivat vielä brunssin jälkeenkin, joten pääsimme ostamaan ne suojakuoret ja ehdin lisäksi kipaista vähän vaatekaapoissa ennen kuin rattaiden uumenissa alkoi peitto liikkua (en voinut kirjoittaa ”peitto heilua”, se olisi kuulostanut liian härskiltä).

La Torrefazione_iso omena

Ison Omenan La Torrefazionen brunssi oli kaiken kaikkiaan ihan jees. Ei huono eikä myöskään mikään järisyttävän hyvä. Hinta oli kuitenkin kohtuullinen, paikka viihtyisä (ja ainakin meidän visiitin aikaan rauhallinen) ja vaunuille oli hyvin tilaa. Lapsiperheitä paikalla oli itse asiassa aika paljon, eli kyseessä on oikein lapsiystävällinen paikka. Sitä osaa nyt pienen vauvan kanssa arvostaa vähän eri tavalla kuin ennen.

Iso Omenan ravintolamaailma M.E.E.T on muuten juuri avattu. Siellä on vaikka mitä mielenkiintoisia paikkoja, joihin meidän täytyy käydä vielä tutustumassa! Uskoisin myös, että kaikki ostoskeskusten ravintolat ovat sellaisia, joihin uskaltaa astua rohkeasti sisään myös lasten kanssa.

La Torrefazione_iso omena

Brunssi: Kampin Sandro 25.2.2017 (HKI)

Sandron menestykselle ei näy loppua. Taapersimme ensimmäisen kerran Sandroon vuonna 2014, jolloin kävimme testaamassa hurjasti kehuja keränneen vegebrunssin Kalliossa. Vuosien saatossa Sandro on avannut ovet Kallion lisäksi Eiraan sekä Kampin kauppakeskukseen. Eikä tule espoolaisena unohtaa kertoa, että Sandro on juuri avannut ovensa myös Espoossa, Tapiolan Ainoa-ostoskeskuksessa. EDIT 30.3.: Sandro avaa ovensa Ainoassa kesäkuussa!

Ajan kuluessa Sandro on siirtynyt käsittääkseni Royal-ravintoloiden alle, mutta alkuperäiset herrat Sandron takana puuhaavat taustajoukoissa kyllä edelleenkin.

sandro brunssi kamppisandro brunssi kamppi

Helmikuun lopussa oli aika suunnistaa testaamaan Sandron lauantaibrunssi Kampin kauppakeskukseen muutaman ystävän kera. Ennen brunssia osallistuimme Alvar Aallon ateljeen opastettuun kierrokseen Munkkiniemessä, josta olikin hyvä jatkaa matkaa vatsat muristen kohti Kamppia.

Kampissa on tarjolla lauantaisin lihainen vaihtoehto brunssista kello 10-16. Tosin brunssin lihapuoli on lähes olematon (siis hyvällä tavalla), eli sinne voi vegeilijätkin mennä oikein hyvin herkuttelemaan. Nälkä ei varmasti jää kellekkään, tai no ehkä mun isälle, jonka makunystyrät ovat niin omituiset, ettei hän löytäisi Sandrossa varmasti kovin montaa sopivaa ruokaa lautaselleen. Heh!

sandro brunssi kamppisandro brunssi kamppisandro brunssi kamppi

Brunssin hintaan kuuluu muuten edelleen skumpat, joka on oikein kiva lisä. Alkoholitontakin skumppaa löytyi allekirjoittaneelle möhömahalle, joten siitä isot kiitokset Sandrolle. Olisi ollut tylsää kippistellä vesilasilla kaverien kiskoessa kuplajuomaa.

Ei niin kiva lisä on se, ettei Sandron sivuilta löydy brunssin hinnasta mitään tietoja. Enkä minäkään enää muista mitä brunssi kustansi (olikohan se vähän yli 30 euroa, vai vähän alle..?). EDIT 30.3.: Brunssin hinta on lisätty nyt nettisivuille. Brunssi kustantaa 29,90 euroa, ja hintaan sisältyy Mimosa-drinkki. Muutenkin mua ehkä vähän ärsyttää Sandron nettisivut. Ymmärrän kyllä, että on tosi coolia (ja varmasti myös hyödyllistä), että ravintolan nettisivut ovat englanniksi, mutta eikö rinnalla voisi olla myös ihan suomenkieliset nettisivut? Lisäksi Sandron nettisivut ovat suunniteltu vieritysnäytöksi (eli siis selattavaksi esim. tableteilla ja älypuhelimilla), ja se ei omasta mielestäni toimi yhtään jos ja kun sivuja selaa perinteisellä tietokoneella. Mutta saanen syyttää tästä vain itseäni, on tullut opiskeltua sen verran paljon tietojärjestelmien käytettävyyttä, että tämmöiset asiat tuppaavat ärsyttämään välillä aivan turhaan.

sandro brunssi kamppiidsandrobrunssikamppisandro brunssi kamppi

Ruokapuolihan Sandrossa toimii törkeän hyvin. Kaikki ihanat salaatit, mössöt, falafelit ja kastikkeet ovat tosi herkullisia. Lautaselle ei melkein mahdu kaikkia brunssipöydän herkkuja samaan aikaan, vaikka just parasta on tunkea haarukkaan kaikkea mahdollista sekaisin ja sitten vain nauttia eksoottisista mauista. Ainakaan meidän kotikeittiössä ei Sandrossa saatavia makuyhdistelmiä ole tarjolla oikeastaan koskaan.

Ainoa brunssin pettymys oli lammas, jota sai jäystää kuin kengänpohjaa. Kaikki muut sapuskat upposivat meidän kolmen hengen leidiporukan vatsoihin enemmän kuin hyvin. Meille oli lisäksi varattu päheä paikka ikkunoiden vierestä ja pöydästä avautui ihan komeat näkymät Narinkkatorin yli.

sandro brunssi kamppisandro brunssi kamppi

Sandro sijaitsee siis Kampin kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa. En ollut edes tajunnut, että siellä on nykyään niin valtava ravintolamaailma! Sekavahan ravintolamaailma on, ja mekin etsimme Sandroa ihan tosissaan useamman minuutin ajan ennen kuin tajusimme sen olevan piilossa erään kulman takana. Jotain opasteita voisi kyllä Kampin yläkertaan nälkäisiä asiakkaita varten laittaa.

Ilo oli kuitenkin tajuta, että Kampista löytyy niin monia houkuttelevalta näyttäviä kahviloita sekä ravintoloita, jonne ei tarvitse tulla juhlakoltut päällä. Erityisesti ilahduin nähdessäni usean ravintolan ”terassilla” vanhempia lastenvaunujen kanssa. Tänne me tullaan varmasti pienen ihmeen kanssa moikkaamaan kavereita kun sen aika hieman myöhemmin keväällä on! Kamppiin on meidän kotiovelta niin hitsin kätevä bussimatkakin, enää pitää opetella käyttäytymään bussissa lastenvaunujen kanssa. Voi apua!

sandro brunssi kamppisandro brunssi kamppi

Kurkkaa perään myös aiemmat postaukset Sandrosta!

Gluteenittomat kaurapalat

gluteeniton-kauraleipä

Osallistuin viime viikolla Myllärin järjestämälle gluteenittomalle kaurabrunssille. Brunssille oli taiottu kasa herkkuja Myllärin uudehkoilla gluteenittomilla tuotteilla, joihin teistäkin on varmasti ainakin jokunen törmännyt ruokakaupoissa. Myllärin tuotteet ovat ne liilan väriset noin puolen kilon paketit, jotka ainakin aika useassa espoolaisessa ruokakaupassa on laitettu ihan omalle pienelle ständille. Siitä ne kyllä erottuvat aika hyvin värikkäiden pakettiensa ansiosta.

gluteeniton-kauraleipä

Meillä on lähes jatkuvaan käyttöön jo aiemmin päässeet Myllärin gluteenittomat kaurahiutaleet puuron muodossa, sekä saman sarjan myslit, jotka ovat muuten kotimaista tuotantoa (moni mysli tulee meille merten takaa). Brunssilla tutustuin näiden lisäksi kahteen uuteen suosikkiin. Ne ovat Myllärin gluteeniton kotileipurin kaurapala-aines sekä gluteeniton rouhea siemenpuuro.

Siemenpuuroa popsin brunssilla tuoreiden marjojen kera ison vadin, ja tajusin vasta myöhemmin, että puuro piti sisällään pellavansiemeniä, joita ei raskaana ollessa saisi syödä. Niinpä puuroa popsitaan kotosalla seuraavan kerran sen jälkeen, kun pieni ihme on tupsahtanut seuraamme. Kaurapala-ainespaketti sen sijaan revittiin hyvin nopeasti brunssin jälkeen auki myös kotikeittiössä.

gluteeniton-kauraleipägluteeniton-kauraleipä

Puolen kilon kaurapala-ainespaketista tekee tosi helposti parisen kymmentä kauraleivän palasta. Pussin lisäksi kotoa tulee löytyä ainoastaan vettä, suolaa, hiivaa sekä gluteenitonta kaurajauhoa taikinan jauhottamiseen. Jos gluteenittomuus ei ole teidän taloudessa mikään tärkeä ominaisuus, niin jauhottamiseen voi toki käyttää muitakin jauhoja, joita kuivakaapin perukoilta sattuu löytymään.

gluteeniton-kauraleipä

Alla olevan reseptin avulla sitten vain kauraleipää kotona tekemään! Näissä kotitekoisissa kaurapaloissa on muuten kuitua noin 16 %, eli vatsakin kiittää.

Gluteenittomat kaurapalat

noin 20 palaa

Lisäksi jauhottamiseen Myllärin gluteenitonta kaurajauhoa.

1. Sekoita kaurapala-aines, hiiva ja suola kädenlämpöiseen veteen (+42-asteiseen, jos käytät kuivahiivaa). Sekoita taikina hyvin käsin (tai yleiskoneella) kunnes se on tasaista. Peitä taikina liinalla ja anna sen levätä noin 60 minuuttia.

2. Kaada taikina gluteenittomilla kaurajauhoilla jauhoitetulle pöydälle. Jauhoita taikina hyvin (meillä jauhoja meni 2-3 desiä) ja taputtele noin 2-3 cm:n paksuiseksi levyksi (levy saa olla paksu, jotta palat voi leikata kahtia valmiina). Leikkaa levystä suorakaiteen muotoisia paloja ja siirrä ne pellille.

3. Pistele palat kevyesti haarukalla. Paista kaurapaloja 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia (uunin keskitasolla).

Vinkki!

Saat leipiin rapeamman kuoren, kun laitat uunin alaosaan paiston ajaksi vedellä täytetyn, metallisen astian.

gluteeniton-kauraleipä

Brunssi: Hotelli Mesikämmen, Ähtäri 19.2.2017

Kaupallinen yhteistyö Hotelli Mesikämmenen kanssa.

Sain viime viikon alkupuolella varsin ihastuttavan sähköpostin Ähtäristä asti. Meitä pyydettiin tulemaan maistelemaan Hotelli Mesikämmenen brunssia, jota tarjoillaan kevään aikana kerran kuussa aina vappuun asti. Tutkin kalenteria, ja näytti siltä, että ainoa varmasti sopiva ajankohta olisi heti saman viikon sunnuntaina. Vaihdoimme muutamia sähköposteja, jonka jälkeen meille oli varattu hotellihuone sekä brunssi Hotelli Mesikämmenestä, ja päälle saimme vielä liput aivan hotellin vieressä sijaitsevaan Ähtärin eläinpuistoon.

Perjantaina olin viimeistä päivää töissä ennen äitiyslomaa, ja heti lauantaiaamuna auto starttasi kohti Ähtäriä. Aika mainio tapa aloittaa äitiysloma!

Lauantaina ehdimme loistavasti kiertää sekä Ähtärin eläinpuiston että kotieläinpihan upeassa kevätalven säässä. Herra Longfield jorisikin teille jo aiemmin tällä viikolla eläimistä joihin Ähtärissä törmäsimme, joten ei niistä tässä postauksessa sen enempää. Noin kolmen tunnin ulkoilun jälkeen pulahdimme hotellin kylpylään, josta matka jatkui illalliselle hotellin ravintolan puolelle. Sunnuntaina nukuimme pitkään jättäen aamupalan aivan tarkoituksella väliin. Hotellien aamupalat ovat ihania, mutta nyt se oli pakko jättää väliin, sillä kello 11.00 meillä oli pöytävaraus hotellin brunssille.

Viime sunnuntaina brunssin teemana oli ystävänpäivä. Tallustellessamme ravintolan puolelle oli meitä vastassa kauniisti sisustettu, tilava ravintolasali. Taustalla soi tunnelmallinen, ystävänpäiväteemaan hienosti sopiva musiikki. Lisäksi luminen maisema avautui suurista ikkunoista ja brunssiherkkuja oli vaikka muille jakaa. Erityisesti jälkiruokapöytä sai huomiomme heti käännettyä itseensä. Söpösti asetellut jälkiruokaherkut saivat veden herahtamaan kielelle.

Brunssille kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan mennä heti ensimmäiseen kattaukseen, näin buffetpöydät ovat vielä vimosen päälle laitettuina ennen kuin niihin käydään nälkäisten asiakkaiden toimesta käsiksi.

Jälkiruokapöydän lisäksi suuresta tilasta löytyi oma piste salaateille, jogurtille sekä puurolle ja itse tehdyille granoloille (voi nam!), leiville, juomille (kolmea eri mehua sekä vettä), lämpimille ruoille sekä leikkeleille ja muille kylmille ”alku”paloille. Olimme ruoanpaljouden seassa aluksi hieman hädissämme siitä mistä pöydästä lähtisimme liikkeelle, mutta alkupaniikin jälkeen homma lähti rullaamaan ja lautaset täyttyivät kuin itsestään.

Mitenköhän tähän nyt olisi fiksua kertoa mitä kaikkea oli tarjolla!

Leipäpuolesta pitivät huolta talon leipä, croissantit, juustoskonssit, ruisnapit sekä siemennäkkäri. Leipien kaveriksi saattoi lautaselleen napsia marinoitua kukkakaalia, graavattua lohta, hirven paahtopaistia, savumeetvurstia sekä juustoleikkeleitä. Omassa pöydässään olivat vielä salaatit. Niitä oli kolmea eri sorttia: feta-granaattiomena-couscoussalaattia, pesto-perunasalaattia sekä tietenkin caesarsalaattia.

Croissantit sekä juustoskonssit olivat törkeän hyviä, muita emme maistaneet. Minä tungen usein croissantin väliin juustoa, tomaattia sekä salaattia, ja niin tein nytkin. Hyvää oli. Vastapaistetut, lämpimät juustoskonssit maistuivat myös meille molemmille enemmän kuin hyvin.

Lämpimiä ruokia oli myös reilusti tarjolla. Ne onnistuivat kuitenkin olemaan hyvin aamiaismaisia, eli lohta taikka broilerin nuijia ei ollut tarjolla. Sen sijaan oli nakkeja talon sinapilla (iso nam!), parmesan-rucola-munakasta, vuohenjuusto-paprikamuffinsseja, pekonia, pieniä karjalanpiirakoita (kai ne tunnetaan paremmin Vuoksen piirakoina), falafelejä tsatsikilla sekä herra Longfieldin suureksi iloksi blinejä kaikilla lisukkeilla. Blinit ovat raskauden takia jääneet väliin, ja oli kiva, että herra pääsi niillä nyt brunssin yhteydessä herkuttelemaan!

Blinit tosiaan maistuivat herralle, minä pidin taasen hurjasti munakkaasta ja nakeista talon sinapin kera.

Puuroja masuihimme ei mahtunut, niitä muut brunssivieraat kyllä ahkerasti söivät. Tarjolla oli luomukaurapuuroa sekä pitkään haudutettua vaniljaista kookos-ohrapuuroa. Puurojen kanssa tarjolla oli tuoreita mustikoita. Ei huono.

Puurojen sijaan vedimme isot kulholliset paksua maustamatonta jogurttia itse tehtyjen granoloiden kanssa. Jessus, että maistui hyvältä. Kipasimme hakemaan jogurtin ja granolan päälle vielä jälkkäripöydästä tuoreita vadelmia. Olisin ollut tyytyväinen jo ihan pelkästään tähän jogurttiannokseen! Kotonakin syön ihan jokaisena aamuna Valion kreikkalaista jogurttia granaattiomenan siemenien kanssa, aivan törkeän hyvää.

No joko olisi niiden jälkiruokien aika! Kauniisti katettu jälkiruokapöytä jäi varmasti jokaisen brunssittelijan mieleen. Upeat punaherukka-valkosuklaakakut kruunasivat koko pöydän. Kakkua minun möhömahaani ei brunssin loppusuoralla enää mahtunut, mutta sydänkeksejä, suklaa-vadelma kuppikakkuja sekä suklaista marenkia vedin kyllä niin, että napa paukkui. Herra maistoi kakun lisäksi myös kääretorttua ja kehui ruokaa alituiseen tahtiin.

Makean osuuden lisäksi jälkiruoaksi saattoi nauttia myös juustoja (Herra Longfield piti hyvin paljon yhdestä tarjolla olleista juustoista, mutta juuston merkki ja malli on päässyt unohtumaan vaikka oikein erikseen käytiin se kysymässä), hedelmiä sekä marjaista smoothieta. Että kyllä varmasti jokaiselle löytyi jotain!

Yleensä näin runsaiden brunssien akilleen kantapää on juuri liika runsaus. Alkaa olla mahdotonta pitää korkeaa tasoa ja laadukkaita raaka-aineita yllä, jos tarjolla on tuhat ja sata eri lajiketta. Mutta Hotelli Mesikämmenen brunssi ei kaatunut tähän, päinvastoin, valikoiman laajuudesta huolimatta myös laatu oli enemmän kuin kohdillaan! Ehkä tähän on syynä se, ettei brunsseja ole Hotelli Mesikämmenessä tarjolla joka viikonloppu, ja jokaisen brunssin ympärillä on teema, jonka avulla brunssien sisältöä mietitään varmasti tarkemmin kuin ns. perusbrunsseja.

Seuraavan kerran Hotelli Mesikämmenessä brunsseillaan sunnuntaina 5.3.2017. Sen jälkeen 9.4.2017 ja kevään viimeinen brunssi on tarjolla vappuna 1.5.2017. Tarkemmat tiedot löytyvät Hotelli Mesikämmenen nettisivuilta. Meiltä lähtee ainakin tosi isot suositukset!


Ja hei, ettehän unohda arvontaa, joka on käynnissä 4.3.2017 asti! Meillä olisi herra Longfieldin kanssa teille jemmassa yhteensä viisi sisäänpääsyranneketta Ähtäri Zoohon. Rannekkeilla pääsee villieläin- sekä kotieläinpuistoon, ja ne ovat voimassa vuoden päivät. Rannekkeita arvotaan yhteensä kolmelle onnekkaalle: kaksi kahden rannekkeen lippupakettia ja yksi yhden rannekkeen paketti. Lippupakettien arvontaan osallistut jättämällä kommentin herra Longfieldin kirjoittamaan Ähtäri Zoo -postaukseen (ei siis tähän postaukseen) viimeistään lauantaina 4.3.2017. Lippupaketit arvotaan sunnuntaina 5.3.2017.

Yhteistyössä Hotelli Mesikämmen

Brunssi: Munkkivuoren Fazer 5.2.2017 (HKI)

Runebergin päivänä halusimme tehdä yhdessä herra Longfieldin kanssa jotain mukavaa. Herra oli työmatkojen välissä vain viikonlopun kotosalla, ja lauantaina hän oli sen verran tööt töistä ja pitkästä kotimatkasta, että möllötettiin vain sohvalla tuijottamassa House of Cardsia. Sunnuntaina piti päästä jo hieman liikkeelle.

Munkkivuoren Fazer brunssi

Päätimme lähteä leffaan ja sitä ennen jonnekin brunssille. Leffaksi valikoitui aika pian La La Land, jossa komeilee ehkä luomakunnan komein vaaleaverikkö – Ryan Gosling. Leffa on kerännyt kehuja ja pystejä vaikka kuinka, joten odotukset olivat ihan vain Goslingin näkemisen lisäksi aika korkealla. Harmittavasti leffa ei vakuuttanut meitä kumpaakaan. Jotenkin se oli vähän pliisu, vaikkakin varsin kaunista katsottavaa.

No, onneksi ennen leffaa nauttimamme brunssi ei ollut pliisu. Brunssipaikaksi valikoitui Munkkivuoren Fazer, joka on taas pidemmän tauon jälkeen ottanut sunnuntaibrunssin valikoimiinsa. Munkkivuoren Fazerin brunssilla istuimme herran kanssa viimeksi loppuvuonna 2013, ja yllättävän samalta brunssisetti näytti myös reilun kolmen vuoden jälkeenkin.

Munkkivuoren Fazer brunssiMunkkivuoren Fazer brunssi

Vuonna 2013 omia suosikkejani olivat Fazerin oma rapeakuorinen leipä, maalaispalvikinkku, croissantit sekä jälkkärikakut. Nämä pitivät edelleen pintansa, mutta mukaan listalle täytyy nostaa jogurtti mysleineen sekä haudutettu vihreä tee, joka tarjoillaan Fazerin kahviloissa aina ihan mahtavan kokoisista jättikupeista. Teetä pitää saada hörppiä isosta teemukista, pikkuruiset teemukit pitäisi kieltää kokonaan.

Munkkivuoren Fazer brunssi

Fazer Café Munkkivuori tarjoilee brunssia sunnuntaisin kahdessa kattauksessa kello 10.00-11.45 ja 12.00-14.00. Me olimme jälkimmäisessä kattauksessa, ja saimme vielä aamulla tehtyä pöytävarauksen kahdelle. Veikkaan, että pöytävaraus kannattaa tehdä, ettei sitten tule ikävää yllätystä paikan päällä. Meidän visiitin aikaan kahvilassa pörräsi hurjasti punaposkisia ulkoilijoita, jotka tulivat juomaan kupin kuumaa Runebergin tortun kanssa (ne tortut olivat kyllä harmittavasti päässeet jo loppumaan, mutta olihan tarjolla liuta muitakin uunituoreita pullia).

Brunssilla on hintaa 23,90 euroa per aikuinen. Lapset (4-11 vuotta) syövät puoleen hintaan. Vaikka pieni ihme ei ole vielä syntynytkään, niin huomasin, että Munkkivuoren Fazulaan mahtuu oivasti sisään myös rattaiden kanssa. Paikalle voi tulla ihan niiden isojen vankkurienkin kanssa reippaan vaunulenkin päätteeksi. Vessassa oli lisäksi tilava vaipanvaihtopiste, joten ehkä me aloitetaan brunssittelu perheenä sitten kevään/kesän korvilla Munkkivuoresta.

Munkkivuoren Fazer brunssiMunkkivuoren Fazer brunssi

Munkkivuoren Fazer ei ole kooltaan kovin suuri. Myöskään brunssiherkkuja ei ole tarjolla tuhatta eri laatua, mutta ei sillä niin väliä. Kaikki salaatit, leikkeleet, kalat, leivät, pikkulämpimät, jogurtit, juustot, jälkiruokakakut sekä juomat maistuivat oikein herkullisilta. Brunssin hintaan kuuluu myös kahvi (Fazerin omat sekoitukset) sekä haudutettua irtoteetä (iso plussa siitä).

Tykättiin herran kanssa ruoan lisäksi siitä, että kahvila on varsin rauhallinen. Kluuvikadun Fazerilla saa melkein huutaa, että kuulee oman äänensä, mutta täällä on aina ollut mukavan iisi ja rauhallinen ilmapiiri. Plussaa siitäkin!

Nyt vain jännätään milloin pääsemme pienen ihmeen kanssa ensimmäisen kerran brunssille julkiselle paikalle. Jestas kun toivon koko sydämeni pohjasta, että kaikki menee vielä viimeiset raskausviikot hyvin, ja että vauva-arki lähtisi käyntiin pehmeästi ja mukavasti. ♥

Munkkivuoren Fazer brunssiMunkkivuoren Fazer brunssi

Vegemunakas salsalla


Kaupallinen yhteistyö Apetitin kanssa. Kampanjan ideana oli tutustua tarkemmin yhteen Apetitin uuteen Kasvisjauhis-tuoteperheeseen kuuluvaan ruokapakasteeseen ja kehitellä tuotteen ympärille resepti.

Kehittelemäni vegemunakasresepti osallistuu kampanjan aikana reseptikisaan, joka on käynnissä 28.2.2017 asti. Kaikki kisaan osallistuneet reseptit ovat nähtävissä Apetitin kisasivuilla, jossa te voitte käydä antamassa parhaalle reseptille äänenne. Kaikkien äänestäneiden kesken Apetit Ruoka Oy arpoo yhteensä viisi kappaletta 100 euron ravintolalahjakortteja – eli nyt vaan kaikki äänestämään (äänestysaikaa on 28.2.2017 asti)! En muuten suutu, jos äänenne ei mene vegemunakkaalleni, vaikkakin sen maku pääsi yllättämään itsenikin todella positiivisesti. Niin helppoa ja hyvää!

Apetit Kasvisjauhis-pakastetuotteisiin kuuluu kasvisjauhispihvit, kasvisjauhispihvit crispy, sekä kasvisjauhispyörykät, joihin minä tutustuin tarkemmin. Pyörykät ovat koostumukseltaan hyvin pitkälti lihaisten valmispullien oloisia, suutuntuma on kuitenkin selkeästi kevyempi ja sellainen falafelimäinen (eli siis hyvä). Kasvisjauhispyöryköitä voi nakella suuhunsa kylminä, mutta ihan yhtä hyvin ne voi lämmittää mikrossa, paistinpannulla taikka uunissa.

Koko Kasvisjauhis-sarja on sopiva niin sekasyöjille kuin myös vegaaneille. Tuotteet ovat lisäksi laktoosittomia, gluteenittomia, soijattomia, munattomia, runsaskuituisia ja runsasproteiinisia. Mutta mauttomia ne eivät ole! Ja mikä parasta (omalla kohdallani ainakin), tuotteita voi popsia myös möhömahainen odottava äiti, ihan yhtä hyvillä mielin kuin perheen pienimmätkin otukset. Luulen, että jopa erityisen nirso isäni voisi näitä syödä, toki hänelle ei missään nimessä saisi kertoa, että kyseessä on vegaaninen kasvislihapulla – ei, semmoista virhettä ei pitäisi mennä tekemään, sen jälkeen pyörykät jäisivät häneltä aivan varmasti syömättä.

Pyörittelin tovin jos toisenkin päässäni kolmea eri ideaa, joissa uusia Kasvisjauhispyöryköitä olisi voinut käyttää. Lopulta päädyin ehkä listan arkisimpaan ruokaan – munakkaaseen. Meillä kuitenkin syödään yllättävän paljon munakkaita, ne maistuvat sekä aamulla että lounaalla, ja munakkaaseen voi jemmata jääkaapin perukoilta melkeinpä mitä tahansa.

Vegemunakkaaseen tungin Kasvisjauhispyöryköiden lisäksi kasan kasviksia, jonka lisäksi munakkaan lisukkeina toimivat rucola sekä hieman tulinen salsakastike. Kombo toimi yllättävän hyvin, ja vetelin vegemunakasta kahtena päivänä peräkkäin suurella ruokahalulla.

Vegemunakkaan resepti on nähtävissä alla. Sitä saa tosiaan käydä äänestämässä Apetitin kisasivuilla, josta löytyy muuten yhteensä 15 herkullista vegereseptiä! Ne kannattaa käydä kurkkaamassa, jos on vailla uusia vege- tai vegaanisia reseptejä. Vegemunakasta pääsee äänestämään mm. klikkaamalla tätä suoraa linkkiä. Sitten vain onnea 100 euron lahjakorttien arvontaan ja oikein herkullista viikonloppua!

Vegemunakas salsalla

2 annosta

  • ½ pkt Apetit Kasvisjauhispyöryköitä
  • 1 kpl punainen suippopaprika
  • ½ kpl sipuli (isohko)
  • 150 g kirsikkatomaatteja
  • öljyä
  • 4 kpl luomu kananmunaa
  • loraus maitoa (meillä oli rasvatonta luomua)
  • suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  • Tabasco-maustekastiketta
  • 2 kourallista rucolaa
  • raastettua parmesaania
  • 1-2 dl Santa Maria Garlic Salsa -kastiketta

1. Kuori sipuli ja pilko se pieniksi kuutioiksi. Poista suippopaprikan sisältä siemenet ja pilko sekin pienehköiksi paloiksi. Puolita vielä kasvisjauhispyörykät sekä kirsikkatomaatit veitsellä.

2. Paista ensin paistinpannulla tilkassa öljyä kasvisjauhispyörykät. Nosta pyörykät hetkeksi sivuun paistinpannulta. Kuullota pannulla sen jälkeen tilkassa öljyä sipuli sekä paprika.

3. Kasvisten ollessa pannulla, riko kananmunat kulhoon, sekoita joukkoon tilkka maitoa sekä suola ja mustapippuri. Vispaa reippaasti sekaisin noin minuutin ajan.

4. Kaada munaseos sipuleiden ja paprikoiden päälle. Asettele munakkaan päälle kasvisjauhispyöryköiden sekä kirsikkatomaattien puolikkaita, ja anna munakkaan hautua sen jälkeen miedolla lämmöllä paistinpannulla noin 10-15 minuuttia.

5. Siirrä valmis vegemunakas tarjoiluastialle. Ripottele päälle muutamia pisaroita tabascoa. Asettele vegemunakkaan päälle pari kourallista rucolaa, ja raasta päälle hieman parmesaania. Tarjoile valmis munakas medium-tulisuusasteen Santa Maria Garlic Salsan kanssa.

Yhteistyössä Apetit