Valofestivaali Lux Helsinki 2015

Lux Helsinki 2015

Lux Helsinki –valofestivaali kuuluu useiden valokuvaajien suosikkitapahtumien joukkoon. Pimeässä illassa värikkäät valot sekä tuliesitykset näyttävät upeilta, mutta ne antavat myös valokuvausta harrastaville mahdollisuuden alkaa leikkiä kameroillaan. Erilaiset valoshowt saadaan vangittua kameran muistikortille tavoilla, joita pelkällä ihmissilmällä ei näe. Pitkät valotusajat ja zoomilla kikkaileminen ovat vain muutamia tapoja, joiden avulla jokainen voi tehdä omanlaista taidettaan, jo ihan kännykkäkameran avulla. Hauskoja ja erilaisia teoksia saadaan siis helposti aikaan, eikä filtereitä tarvita välttämättä ollenkaan – värikkäät valot ja luovuus antavat kuvaan yleensä kaiken tarpeellisen. Luomukuvausta parhaimmillaan!

Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015

Me suunnistimme Lux Helsinki 2015 –tapahtumaan eilen tiistaina. Olin loppiaisen ylitöissä, mutta pääsin lähtemään ihmisten aikoihin kotiin, ja auton saimme Töölöntorin kupeeseen parkkiin viiden jälkeen. Lux Helsinki –valofestivaali ilahduttaa kansaa vielä huomiseen asti (8.1.). Showt ovat pääsääntöisesti auki viidestä kymmeneen, tarkemmat aikataulut ja tapahtumapaikat näkee kätevästi Lux Helsinki –tapahtuman nettisivuilta.

Me kiersimme melkein kaikki teokset läpi kylmässä tiistai-illassa (pakkasta oli 15 astetta). Vaatteita meillä oli kyllä niin paljon, ettei kylmyys päässyt häiritsemään kuin vasta Senaatintorilla, jossa tapitimme puolisen tuntia Fire Circus Walkean tulishowta katsellen. Se seisominen oli mun varpaille liikaa, vaikka jalassa oli saappaat, ja saappaissa paksut villapohjalliset. Kylmyys oli liikaa myös kameran akulle, joka hyytyi ikävästi juuri tulishown alussa.. Sain napattua showsta pari hassua kuvaa ja sitten akku sanoi itsensä irti. Tosi harmi, show oli upea, ja siitä olisi saanut otettua kauniita kuvia. No, ihan oma moka se kyllä oli, olisi pitänyt ladata vara-akku ajoissa ja ottaa se mukaan..

Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015

Köpöttelimme Töölöstä Finlandia-talon, Musiikkitalon, Sanomatalon ja Rautatieaseman kautta Senaatintorille. Senaatintorin ympäristössä oli useampi teos, ja ne kaikki kävimme myös kurkkaamassa. Erityisesti koko tapahtumasta mieleen jäivät tunnelmallinen Lantern Park (lyhtypuisto), hieman outo, mutta upeasti toteutettu Shift, sekä koko Lux Helsingin varmasti kuvatuin teos OVO-muna. Niin ja tosi makea oli myös Finlandia-talon edessä oleva Anonymous-valoteos (herra Longfield piti erityisen paljon)!

Senaatintorilla katsoimme Fire Circus Walkean tulishown, jonka jälkeen kävelimme varpaat tunnottomina Strinbergin kahvilaan, jossa joimme kahvia ja teetä sekä söimme vähän suolaista murkinaa. Tee lämmitti ihanasti, ja rauhallisen paussin jälkeen matkasimme takaisin autolle ja sitten kotiin. Kotona kävin reilun puolen tunnin tulikuumassa suihkussa. Varpaisiinkin alkoi palata tunto suihkun aikana!

Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015Lux Helsinki 2015

Sukulaiset Chjokon suklaabrunssilla

chjoko suklaabrunssi (1)

Kävimme Chjokon suklaabrunssilla herra Longfieldin sekä Oxygenol-pariskunnan kanssa ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Suunnitellessani tänä syksynä omia kolmekymppisiäni sukulaisille, mieleeni tupsahti idea, että lähimmät sukulaiset olisi ihana viedä suklaabrunssille! Kysyin vielä töissä lounaalla työkavereilta veisinkö sukulaiset suklaabrunssille vai normaalille brunssille. Kaikki taisivat sanoa melkein samaan aikaan, että suklaabrunssille, koska se kuvastaa enemmän mua. Hah!

chjoko suklaabrunssi (5)

Otin Chjokoon yhteyttä ja sain varattua meidän porukalle kabinetin. Chjokon kabinetti ei sijaitse kahvilassa, vaan aivan sen vieressä. Kabinettiin mennään sisään omasta sisäänkäynnistä, ja siellä on vessa, jota kahvilan puolen väki voi myös käyttää. Muutama Chjokon asiakas käytti vessaa meidän brunsseilun aikana, mutta se ei häirinnyt oikeastaan yhtään.

Koska olimme sukulaisten kanssa kabinetissa emmekä kahvilan varsinaisissa tiloissa, tuotiin brunssiherkkuja meille jatkuvasti lisää. Kabinetin sivupöydälle oli koottu ennen tuloamme kasat suklaisia herkkuja, ja lisää tuotiin sitä mukaan kun ehdimme herkkuja tuhota. Myös kahvia ja mielettömän herkullista kuumaa suklaakaakaota tuotiin mukavaa tahtia brunssiseurueellemme.

chjoko suklaabrunssi (9)chjoko suklaabrunssi (3)chjoko suklaabrunssi (2)chjoko suklaabrunssi (6)chjoko suklaabrunssi (4)

Koska olimme juhlistamassa synttäreitäni, tuotiin mulle myös lahjoja. Jee! Paketeista paljastui ainakin kukkia, Nalle Puh -taulu, teekannu, lahjakortti kampaajalle sekä prinsessa-Barbie! Barbie saattaa kuulostaa hassulta lahjalta kolmekymppiselle, mutta se oli ihana lahja. Sain pinkin Barbien isoveljeltäni, joka antoi minulle barbeja lahjaksi aina kun olin pikkutyttö. Veljeni on minua 14 vuotta vanhempi, ja hän tosiaan osti pikkuiselle Hulille aina komeimmat Barbie-linnat ja -nuket jouluina sekä synttäreinä. Perinteestä täytyi pitää kiinni, joten niinpä Barbie putkahti myös kolmekymppisen Hulin synttäripaketista. Kiitos! Sain muuten viime jouluna herra Longfieldiltä lahjaksi Jennifer Lopez -Barbien, mulla alkaa olla aika komea setti kasassa.

chjoko suklaabrunssi (8)

Suklaabrunssin herkkuja suuhun mättäessä aika kului nopeasti, ja saimme juteltua ja vaihdettua kuulumisia. Herra Longfield raahasi mukanaan akustisen kitaran, ja sain hienon onnittelulaulun kaksikielisesti kitaran säestyksellä.

Chjokon suklaakaakao sekä salmiakkisuklaapallot keräsivät hurjasti kehuja. Maistelin brunssin aikana niin montaa herkkua, että jossain vaiheessa en enää pystynyt muistamaan mikä maistui miltäkin, vaikka kuinka yritin pitää parhaista herkuista päässäni kirjaa.

Pöytää koristivat ilmapallot sekä punaiset neilikat, jotka otimme kotoa mukaamme. Chjokon kabinettiin saatiin pienillä koristeilla mukavaa fiilistä ja tunnelmaa. Kaiken kaikkiaan oli oikein ihana ja onnistunut suklainen brunssi. Kiitokset tärkeillä sukulaisille, että olitte mukana!

chjoko suklaabrunssi (7)

¡Salsasynttärit!

Jokohan olisin valmis kertomaan teille hieman viime lauantaina juhlituista kolmekymppisistäni, joita biletettiin salsan rytmeissä? No, yritetään ainakin!

Meidän vihreän Vihervaaran pihaan oli sytytetty liuta kynttilöitä, ja vieraita alkoi tulla ovista sisään kuuden aikaan illalla. Kaiken kaikkiaan juhlijoita taisi olla reippaat 20 paikalla yhtä aikaa. Kaikki mahtuivat hyvin sisään, vaikka istumapaikkoja ei ihan jokaiselle riittänytkään.

Ilta lähti käyntiin ruoalla. Juhlien salsateemaan sopien tarjolla oli tietenkin tapaksia. Olen kerran aiemmin tehnyt tapaksia hieman isommalle porukalle, ja todennut niiden väsäämisen todella raskaaksi. Niinpä olin tällä kertaa viisas ja tilasin tapakset muualta. Hurjan taitava Hanna, Hannan soppa -blogista, saapui meille lauantaina yhdeltä, ja alkoi väsäämään yhdessä suunnittelemamme menun sapuskoja. Olimme käyneet Hannan kanssa torstaina yhdessä Heinon tukussa ”vähän” ostoksilla, joten kaikki ruoka-aineet löytyivät meidän jääkaapista jo valmiina.

Heinon tukku Heinon tukku

Samaan aikaan kun Hanna saapui, lähti herra Longfield viemään koiraa hoitoon vanhemmilleni sekä hakemaan synttärikakkua Haagasta. Löysin itseni hyvin pian herran lähdön jälkeen makaamasta sohvalta kännykkä kädessä samalla kun Hanna sekoili meidän keittiössä. Kämppä oli siivottu ja kaikki oli ruokaa vaille valmista illan juhliin. Tunsin itseni sen verran rikolliseksi ja toimettomaksi, että lähdin hääräämään Hannan avuksi (tai haitaksi) keittiöön. Väsäsin seuraavien tuntien aikana ainakin tomaatti-salamitikkuja, salsalihapullia sekä täytin kuivattuja taateleita pähkinöillä ja raastetulla parmesaanilla. Neljän aikaan mun oli aika siirtyä ehostamaan itseäni ja Hanna jäi touhuamaan keittiöön yksin.

Hannan soppa -blogin Hanna hoitaa!
Hannan soppa -blogin Hanna hoitaa!

salsa (9)

En tiedä miten Hanna siihen pystyi, mutta kuudelta kaikki tapakset olivat tarjoiluastioissaan pöydässä, tiskit oli tiskattu ja keittiö oli siisti! Uskomatonta! Ja ennen kaikkea minä oli (lähes) stressitön. Hah.

Tapaspöytä näytti upealta ja ihanan värikkäältä! En olisi koskaan pystynyt loihtimaan yhtä upeita ja herkullisia ruokia. Tuhannesti vielä kerran kiitoksia Hannalle!

Tapaspöydän antimista on minulta jo kyselty, joten tässä vielä koko menu kaikessa komeudessaan kuvien kera:

  • marinoidut sienet
  • marinoidut oliivit
  • parmesanilla & saksanpähkinöillä täytetyt taatelit
  • gazpacho
  • yrttimarinoitu manchego
  • perunamunakas
  • chilikatkaravut & chorizo
  • salamiviipaleet & kirsikkatomaatit
  • ras-el-hanout possufileekuutiot
  • kana-katkarapu-filotaikinanyytit
  • salsalihapullat
  • hedelmäpalat
  • maalaisleipää ja tapenadea (tomaattista & tavallista)
  • salsaa (tulista & ei-tulista) & nachoja tarjoiltuna sombrerosta

tapas tapas tapas tapas

Ruokien lisäksi tarjolla oli muutamia muitakin salsateemaan sopivia pieniä juttuja. Ruokapöydässä oli kannullinen sangriaa, joka oli aivan törkeän hyvää! Teen jossain välissä sangriasta vielä oman postauksen, sillä sen simppeli resepti tulee saada muidenkin tietoon. Sangriaa kaadettiin Finnmarilta ostamastani booliastiasta hieman isompiin muovisiin mukeihin, joihin sai kirjoittaa oman nimensä mukien vieressä olevalla tussilla. Homma toimi hienosti, eikä mukit menneet sekaisin.

Sangrian lisäksi olohuoneesta löytyi pieni pöytä, jota nimitin Cuba Libre -pisteeksi. Pöydällä oli pullo Aasian reissulta ostamaamme Sailor Jerry -rommia, cokista, limelohkoja sekä suklaisia sikareita. Pöydällä oli myös muovisia laseja sekä pillejä, ja jokainen vieras sai tehdä oman maun mukaan Cuba Libre -drinkkejä (jäitä sai hakea pakastimesta).

Harmikseni en muistanut ottaa suklaisista sikareista yhtään kuvaa (nyyh), mutta ne oli sellaisia isoja Twix-suklaapatukoita, joiden alapäähän olin leikannut Pinterestistä löytämiäni sikarivöitä.

salsa (7) salsa (8)

Jotta vieraat saatiin vielä paremmin salsatunnelmiin, olimme puhaltaneet herran kanssa reippaat 40 ilmapalloa koristeeksi pitkin kämppää, katossa roikkui värikkäitä pallovaloja, ja muutamassa ovenkarmissa oli kiinni erivärisiä hunajakennopalloja. Ruokapöytää koristi serpentiini sekä muutaman punainen neilikka. Niin ja totta kai taustalla soi salsa!

salsa (5)salsa (6)

Mutta palataan takaisin itse synttäri-iltaan. Tapakset maistuivat odotetusti todella herkullisilta, sangria oli mukavan makeaa ja ilta lähti muutenkin kivoissa fiiliksissä käyntiin! Vieraita saapui pitkin iltaa lisää, ja käsiini ojennettiin jatkuvasti toinen toistaan ihanempia lahjapaketteja. Olin päättänyt jättää lahjojen avaamisen seuraavaan päivään, jotta voisin ihailla ja tutkia niitä kaikessa rauhassa.

Kun sangria alkoi vähentyä ja kello löi kahdeksaa, soi ovikellomme. Kaikki vieraat olivat jo saapuneet, joten ilmassa oli hieman hämmentynyt ilmapiiri: Kuka sieltä tulee? Onko sulla meille joku yllätys? Ehkä mulla oli.. Hah! Vai mitä sanotte siihen, kun sisään asteli Salsa Studion ihana Yosuel, joka veti meille reippaan puolen tunnin salsatunnin tosta noin vaan meidän olkkarissa?!

Se oli niin ihanaa!! Yosuel vetää mun työpaikalla kerran viikossa Latin dance -tuntia, jolla olen käynyt nyt elokuun lopusta asti. Oikeastaan koko synttäreiden teema sai alkunsa Yosuelin tunneilta, joilla olen viihtynyt hurjan hyvin. Onneksi rohkenin kysyä Salsa Studiolta jos Yosuel voisi tulla tanssittamaan meidän synttäriporukkaa. Luulen, että jokainen vieras nautti (rohkeista) muuvseista ja antoi palaa täysillä! Minä ainakin nautin!

salsa (15) salsa (16) salsa (1)

Tanssitunnin perään pääsin vielä tanssimaan Yosuelin kanssa parisalsaa ihan kahdestaan. Se oli aika jännää ja jalat meni enemmän solmuun kuin ehkä koskaan ennen, mutta ei sillä niin väliä. Ihanaa se oli silti! Kiitos Yosuel sekä Salsa Studio!

Salsahetken jälkeen tiedossa oli vielä yksi ylläri vieraille. Kun syke oli hieman laskenut kuumien muuvsien jälkeen, alkoi kaiuttimista soida salsarytmiin tehty Happy Birthday -biisi, ja olohuoneen keskelle kannettiin punainen salsabarbiekakku. Kakku ei ollut minun tekemäni, vaan sen oli loihtunut työkaverini, joka tekee kakkuja erilaisiin juhliin ihan harrastusmielessä. Kakku oli upea – aivan käsittämättömän upea. Se oli koristeltu sokerimassalla, ja sen alta paljastui suklaa-appelsiinimoussekakku, joka oli ainakin minusta ja herrasta todella hyvää.

Ennen kuin pääsin leikkaamaan kakusta ensimmäisen palan, piti sitä tietenkin kuvata tovi jos toinenkin. Kuvaussession jälkeen ihan harmitti rikkoa kaunis kakku kakkulapiolla. Mutta syötäväksihän se oli tarkoitettu.

barbiekakku

Suut suklaassa ilta jatkui rennoissa fiiliksissä. Salsamusiikki vaihdettiin jossain vaiheessa hieman clubimaisempaan musaa, ja sangria väheni vähenemistään. Yritin kovasti jutella kaikille vierailla ja tanssahdella siinä välissä olohuoneen lattialla. Vieraita lähti kotiin, jatkoille ja ties minne pitkin iltaa. Hieman kahdentoista jälkeen mietimme herran kanssa lähdemmekö me jatkoille vai emme. Arvelimme lopulta jonojen olevan siihen aikaan illasta hurjan pitkät Halloweeninkin takia, joten päätimme jäädä kotiin. Viisas päätös. Pääsimme yhden jälkeen nukkumaan ja aamulla olo oli vain vähän hatara.

Hieman hatarasta olosta huolimatta hymyilin koko sunnuntain. Juhlat olivat omasta mielestäni todella onnistuneet, enkä voinut lakata muistelemasta edellistä iltaa herran kanssa. Sunnuntai-iltana availin lisäksi lahjoja ja hymyilin sen jälkeen kovasti paljon lisää..

Kiitos! ♥

Niin paljon ihania lahjoja.. <3
Niin paljon ihania lahjoja <3

Kansallisoopperan kulisseissa kuhisee!

Pääsin kokemaan elokuun lopussa jotain aivan erityistä. Tanssin tuolloin balettia Kansallisoopperan päänäyttämöllä!

Okei, ei katsomossa ollut sillä hetkellä ketään, heiluttiin näyttämöllä muutaman muun bloggarin kanssa (paikalla oli mm. Sillä Sipulin ihanan energinen Merituuli) Kansallisoopperan ja Kanrestan järkkäämässä bloggari-illassa ennen illan varsinaista showta – Onegin balettia.

Kansallisooppera päänäyttämö Kansallisooppera päänäyttämö

Ilta aloitettiin kierroksella Kansallisoopperan kulisseissa. Pääsimme näkemään käytävillä seuraavan päivän Figaron häät -oopperan ensi-illan pukuja. Hiplasimme niitä haltioutuneena, ja tiedustelin onko pukuja mahdollista ostaa sen jälkeen kun esityksen on esitetty (kotona olisi kiva leikkiä prinsessaa). Ostomahdollisuuksia on todella harvoin, puvut tehdään käsityönä ja ne käytetään lähes poikkeuksetta aivan puhki. Pukuja lähetetään myös eri teattereihin ja jopa ympäri maailmaa, jossa niitä muutetaan uusien tanssijoiden ja esiintyjien mittojen mukaan, kunnes ne lopulta käytännöllisesti katsoen hajoavat käsiin. Fiksua!

Saimme myös ruokabloggaajina kuulla näyttämöllä olevien ruokien valmistuksesta. Nekin ovat täysin käsityötä. Leivosten yksityiskohtiin käytetään jopa kynsilakkaa, jotta niistä saadaan mahdollisimman aidon näköisiä. Figaron häitä varten leivosvatiin tullaan lisäämään myös jokaiseen esitykseen yksi oikea leivos, jonka näyttelijä syö lavalla.

Tämä syötävä leivos valitaan yhdessä näyttelijän kanssa, sillä oopperalaulajalle ei ole ihan sama vetääkö hän lavalla muhkean tahmean marsipaanileivoksen vai hieman kevyemmän ja helpommin nieltävän marjatortun. Eipä ole tällainen koskaan katsomossa istuessa tullut mieleen.

Kansallisooppera Figaron häät Kansallisooppera Figaron häät Kansallisooppera Ovela Ketta Kansallisooppera Ovela Ketta

Pukujen ja leivosten lisäksi pääsimme kurkistamaan hurjan upeita ja valtavan kokoisia Klaus Haapaniemen suunnittelemia Ovela Kettu -oopperaan tulevia lavasteita. Kansallisoopperan maalaamon lattialla oli useita todella suuria kankaita, joihin maalarit maalaavat Klaus Haapaniemen lähettämiä kuvioita. Mallikappaleet ovat hieman A4-paperiarkkia isompia, joista maalarit suurentavat teokset suuriin lakanoihin. Huikeaa!

Kulisseissa kiertelyn jälkeen kävimme vielä Kanrestan tiloissa – sekä keittiössä että henkilökunnan ruokalassa, jossa vilisee Kansallisoopperan työntekijöiden lisäksi tanssijoita sekä muusikoita. Kuuminta hottia tanssijoiden keskuudessa on kuulemma keitetyt kananmunat sekä avokadot, joita oli ruokalan lasitiskin takana vinot pinot.

Ihanaa iltaan kuului myös itse illan esitys, joka oli tuona päivänä baletti nimeltään Onegin. Saimme kuulla ennen esityksen alkua Heidi Almin teosesittelyn illan showsta samppanjalasit kädessämme. Teosesittelyitä järjestetään Kansallisoopperassa usein, ilmaiseen esittelyyn kannattaa mennä ehdottomasti kuuntelemaan mitä illan show pitää sisällään! Teosesittelyn avulla esityksestä saa paljon enemmän irti, ainakin jos ooppera ja baletti eivät ole täysin tuttuja juttuja. Teosesittelyn ajankohdat voi kurkata Kansallisoopperan nettisivuilta.

Kansallisooppera Onegin

Vielä ennen katsomoon istahtamista saimme nauttia Kanrestan herkuista. Maistelimme hurjan herkullista Oopperan isoa maistelulautasta, joka piti sisällään kauden herkkuja. Lautasella on aina muutamaa eri kalajuttua, pari eri lihajuttua, paria eri juustoa, kasviksia ja leipää. Maistelulautasen voi tilata etukäteen, ja sitä saa niin isona kuin pienenä (iso on iso). Maistelulautanen pitää sisällään suolaisia herkkuja ja se suositellaan siitä syystä nautittavaksi ennen esitystä.

Kansallisooppera maistelulautanen Kansallisooppera maistelulautanen Kansallisooppera maistelulautanen

Mahat täysinä ja suut hymyssä lähdimme suunnistamaan kohti katsomoa odottaen illan balettiesitystä. Meille oli varattu hyvät paikat permannolta, josta saattoi seurata illan esitystä haltioutuneena mm. naistanssijoiden kepeydestä ja miestanssijoiden persuksista! Huhuh!

Herra Longfield ei välitä kovin paljon baletista, vaikka on sitä kyllä pari kertaa suostunut kanssani tulemaan katsomaan, joten esitystä oli todella mukava seurata vaihteeksi porukassa jossa muutkin nykivät paikoillaan ja hymähtelivät upeiden hyppyjen mukana.

Ensimmäisellä väliajalla tepastelimme porukassa meille varattuihin pöytiin, jossa meitä odotti tällä kertaa komeat afternoon tea -setit. Wau. Herkkuja oli vaikka kuinka ja tietenkin kaikkea oli ihan pakko maistaa.

Afternoon tea -setti on ymmärtääkseni kohtuullisen suosittu väliaikatarjoilu, ja en kyllä ihmettele sitä yhtään. Näyttävään settiin kuuluu rapu-, kurkku- ja porosandwich, lohikreemillä varustettua leipää, spelttiskonssia (törkeän hyvää) lisukkeineen, omenapiiras, macaron, suklaaleivos sekä tuoreita marjoja. Niin ja tietenkin kahvia, teetä ja vettä.

Kansallisooppera afternoon tea Kansallisooppera afternoon tea

Herkuttelun lomassa puheensorina täytti suuren tilan. Saimme kuulla, että eräs tanssijatar oli satuttanut jalkansa ensimmäisen osan aikana eikä pystyisi enää jatkamaan tanssimista. Huomasimme kyseisen tanssijan hieman oudon alastulon erään hypyn jälkeen, ja nyt syy outoon alastuloon siis selvisi. Paikalle saatiin onneksi toinen tanssija ja illan show saattoi jatkua.

Onegin baletti piti sisällään kaksi väliaikaa, toisella väliajalla saimme nauttia upeista näkymistä Töölönlahdelle auringonlaskun aikaan. Lipitimme vielä lisää kuohuvaa ennen kuin astelimme katsomaan baletin viimeisen osan. Illan päätteeksi jokainen osallistuja kiitti ja kumarsi komeasti. Huikea ilta, kiitos vielä Kansallisooppera sekä Kanresta!

Kansallisooppera Onegin

Linnanmäki ja ravintola Ilona

Linnanmäellä järjestetään tuttuun tapaan valokarnevaali nyt lokakuussa. 11.-19.10. kannattaa siis suunnata Lintsille kameroiden ja jalustojen kanssa, sillä valokarnevaalin aikaan saa napattua helposti upeita kuvia!

Alla olevat kuvat olen ottanut valokarnevaaleilta pari vuotta sitten. Lisää kuvia löytyy pari vuotta sitten julkaistusta postauksesta.

valokarnevaali valokarnevaali valokarnevaali

Meiltä valokarnevaali jää tänä vuonna väliin, sillä lomailemme Aasiassa samaan aikaan synttäreitäni juhlien. Kävimme Lintsillä kyllä jo kesällä. Hurjistelimme tuolloin herra Longfieldin kanssa läpi lähes kaikki laitteet (mukaan lukien kaikki hurjimmat vekottimet) niin, että mahassa kiersi kolmen tunnin pyörityksen jälkeen oikein kunnolla.

Lempparilaitteisiini aina kuulunut Mustekala oli edelleen hurjan ihana! Mutta kyllä Ukko ja Kingikin sai tämän leidin hymyilemään. Kingi oli jopa niin hauska, että menimme siihen kaksi kertaa peräkkäin. Jihuu!!

Nykyisin Kehrä-nimellä kulkeva laite oli lapsuudessani äitini suosikkini. Hän sai sinne joskus aikoinaan jotenkin mystisesti houkuteltua myös isäni. Legendan mukaan isäni oli huutanut apua pää äitini kainalossa, kun silloin Enterprise-nimellä kulkenut laite meni kovaa ympäriämpäri. Heh, iskä on kovin!

linnanmäki (2) linnanmäki (5) linnanmäki (8) linnanmäki (14) linnanmäki (17) linnanmäki (24) linnanmäki (28) linnanmäki (30) linnanmäki (32)

Kolmen tunnin kieputuksen jälkeen meille tuli tietenkin nälkä. Linnanmäellä saa nykyisin muutakin safkaa kuin 10 euron makkaraperunoita, joten niinpä me talsimme ravintolamaailma Kattilaan katsomaan mitä tarjolla oli.

Päädyimme lopulta suomalaiseen Ilona-ravintolaan, jossa söimme poronkäristystä (18,90 €) ja kanttarelliohrattoa (18,50 €). Herran poronkäristys oli herkullista, mutta perunamuussi oli herran mielestä tavallista mummonmuusia. Miinusta siis siitä. Oma paahdetulla vuohenjuustolla kruunattu kanttarelliohrattoni vei kielen mennessään, todella herkullista.

Ilonan annoksen syötyäni innoistuin tekemään vastaavaa sienirisottoa myös kotona. En onnistunut kuitenkaan ihan yhtä hyvin, vaikka tekemäni suppilovahverorisotto olikin oikein maistuvaa.

linnanmäki (38) linnanmäki (40)

Dragonmelonta 2014

Suomen Dragonliitto järjestää vuosittain loppukesästä hauskan ja urheilullisen dragonmelontakisan/-tapahtuman kaikille melonnasta kiinnostuneille. Olemme osallistuneet karnevaalihenkiseen melontakisaan nyt kaksi vuotta peräkkäin, ja ensi vuoden keväällä starttaavia treenejä odottelemme jo innoissamme!

dragonmelontadragonmelonta

Dragonmelonta ei välttämättä sano monelle yhtään mitään, joten kerrotaanpas lajista hieman. Dragonmelonnassa melotaan lohikäärmeveneellä (katso kuvat yllä) maksimissaan 20 hengen joukkueessa merimailin mittainen matka niin kovaa kuin vain pystyy. Merimaili on pitkä matka, varsinkin kun istut (isolla kankulla) kapealla puupalikalla lähes kokonaan laidan yli kallistuneena meloen kuin hullu koko ajan yhdeltä ja samalta puolelta. Kankku, alaselkä ja lavat huutavat jo pienen matkan jälkeen hoosiannaa! Mutta vaikka sattuu, ei melomista voi lopettaa, sillä dragonmelonnassa on kyse yhteispelistä. Kaikkien pitää pysyä tahdissa ja meloa samaan aikaan, kukaan ei voi sooloilla, tai homma menee läskiksi (vauhti tyssää kuin seinään ja pitkä vene alkaa nykiä).

Melojien lisäksi veneen keulassa istuu rummunlyöjä, joka hakkaa ja huutaa tahtia samaan tahtiin mitä veneen etummainen pari meloo. Rummunlyöjä ei siis määrää tahtia, sen tekevät veneen etupenkillä istuvat melojat (sain tänä vuonna kunnian meloa etummaisessa rivissä, se oli kovaa hommaa!). Dragonveneen perässä seisoo lisäksi perämies, joka ohjaa valtavaa venettä pitkällä puisella melalla. En ehkä ikinä pysyisi veneen perässä pystyssä, joten nostan kaikille perämiehille hattua. Vauhti on kovaa, ja siinä vauhdissa pitäisi pysyä itse pystyssä, ohjata venettä ja varoa, ettei pitkä vene törmää muihin veneisiin. Ei ihan helppo nakki.

dragonmelontadragonmelontadragonmelonta

Dragonmelontakisa koostuu alkueristä, välieristä sekä finaalista. Alku- sekä välierät järjestetään alkuviikosta ja perjantaisin kovimmat kisaajat kohtaavat finaalissa!

Me emme yltäneet tänä(kään) vuonna virallisille palkintopalleille, mutta emme todellakaan lähteneet finaalista tyhjin käsin kotiin. Saimme nimittäin jopa kaksi upeaa pystiä! Toinen tuli parhaasta rummunlyöjästä (herra Longfieldin mukaan tämä oli lohdutuspalkinto, ja p*skat sanon minä) ja toinen pysti tupsahti parhaiten pukeutuneesta joukkueesta. Hyvä me!!

Oli kyllä huikeaa saada pystit ja juoda niistä onnittelumaljat joukkueen kesken!

dragonmelonta

Perjantaisin järjestettävän finaalin lomassa paikalta voi ostaa ruokaa ja ilojuomaa. Paikalla oli tänä vuonna myös hyvä bändi, ja innokkaimmat melojat riehaantuivat tanssiaskeliin sateisessa illassa. Tunnelma oli todella lämmin ja mukava, joten mitä sitä välittämään parista pisarasta!

Melontatapahtuman järjestää siis Suomen Dragonliitto. Tapahtuma on hyväntekeväisyystoimintaa, ja sen järjestäjät ovat valinneet jo 24 vuoden ajan taloudellisen tukensa kohteeksi HUS:n Lasten- ja nuortensairaalan vastasyntyneiden teho-osaston, jonne on hankittu hengityskoneita ja muita tehohoitovälineitä jo yli puolella miljoonalla. Aika upeaa! Kiitos Suomen Dragonliitto!

Tänä vuonna tapahtumassa järjestettiin finaalipäivänä myös leikkimielinen suppauskisa, jonne minä tietenkin innokkaana suppaajana ilmoittauduin mukaan. Pääsin leikiten suppauskisan finaaliin, jonka kyllä lopulta hävisin kahdelle salskealle miehelle suurista kannustushuudoista huolimatta. Tuuletin häviöstä huolimatta komeasti maaliin pääsyn jälkeen, vaikka oikeasti mua tietenkin harmitti häviö (ihan) vähän. Heh!

dragonmelontadragonmelonta dragonmelonta dragonmelonta

Kun olimme käyneet vaihtamassa märät vaatteemme autojen takana kuiviin, oli aika ottaa pari siideriä ja räkättää tyhmille jutuille joukkukavereiden kanssa! Osa porukasta jatkoi iltaa vielä baariin, mutta minä hipsin kotiin auringonlaskun aikaan, sillä seuraavana päivänä piti suunnistaa serkkuni häihin.

Ilta oli sateen jälkeen todella kaunis, ja sain napattua alla olevan kuvan iPhonella, eikö ole upea? Näissä maisemissa oli hyvä laahustaa kotiin miettien samalla ensi vuoden kisan strategiaa!

dragonmelonta

Stockmann Street Gastro Tour 2014

Street food (katusafka) on ollut jo pidemmän aikaa lähes kaikkien huulilla. Viimeistään silloin voidaan puhua street foodin läpimurrosta kun Stockmann lähtee leikkiin mukaan!

Stockmann Herkussa alkoi tänään 21.8. Stockmann Street Gastro Tour 2014 -kampanja, joka näkyy mm. Herkun valikoimassa aina syyskuun loppuun asti. Kampanjan ns. kick offia vietetään tämän viikon lauantaihin asti. Keskuskadulle on parkkeerannut kaksi ruokarekkaa (tuttavallisemmin food truckia), joista voi ostaa 7 – 9 euron hintaisia street food -annoksia.

Tarjolla on Street Gastro -äijien ja Stockmannin yhdessä kehittelemiä ruokia, joissa maistuu mm. lammas, pulled pork, falafelit sekä tulinen chilimakkara. Kuulostaa herkulliselta?

Stockmann Street GastroStockmann Street Gastro

Pääsin muutamien muiden bloggareiden kanssa maistelemaan kampanjan street foodeja jo viime viikolla Stockan Herkkuun. Paikalla oli kokkaamassa iki-ihana Jenni Liemessä-blogista, Street Gastro -äijien toinen äijä sekä Stockmannin oma kokki. Ahdoimme itsemme illan aikana ähkyyn, vaikka annoksista oli tehty huomattavasti normaalia pienempiä. Mutta kun kaikkia piti maistaa.. Heh!

Stockmann Street GastroStockmann Street GastroStockmann Street Gastro

Stockmann Street Gastro
Ramen burgereita saa Stockmannin Herkusta kampanjan aikana

Omaksi suosikikseni nousi jo viime viikolla Chili Hot Dog, joka pitää sisällään Harjun Makkaratehtaan seitsemän chilin makkaraa (potkua löytyy!), harissamajoneesia, sinappista coleslawia sekä tummalla siirapilla voideltua sämpylää. Ah ja nam! Nappasin tänään Keskuskadulla jälleen Chilidogin käteeni, ja söin sen ennen kuin ehdin ottaa siitä kuvaa. Törkeän hyvää. Suosittelen maistamaan!

Stockmann Street Gastro
Minikokoiset Chili Hot Dogit

Parasta Stockmannin Herkun kampanjassa on se, että ruokarekoista saataviin annoksiin löytyy myös reseptit (niitä saa Keskuskadun ruokarekoista sekä Herkun demokeittiöstä). Eikä siinä vielä kaikki! Herkusta voi käydä nappaamassa reseptien ainekset mukaansa, ja ryhtyä omassa kotikeittiössä street food -mestariksi.  Itse ostin tänään Harjun Makkaratehtaan seitsemän chilin raakamakkaraa sekä Street Gastro -äijien juuri kauppoihin tullutta pulled porkkia (maisteltiin sitä heti illalla harmaan karvaisen kaverin kanssa).

Chilidogeja aion tehdä sunnuntaina kun herra Longfield saapuu työmatkalta kotiin. Eiköhän työmatkan aiheuttama väsymys ja stressi saada karkotettua tuhdilla päivällisellä ja saunalla!

Nyt äkkiä Keskuskadulle herkuttelemaan! Ruokarekat ovat paikalla lauantaihin kello 18.00 asti!

#stockmannstreetgastro

Stockmann Street Gastro
Uuu La Laa mitkä pötköt!

Kino Engelin Kesäkino ihastutti

Bongasin Kino Engelin Kesäkinon ensimmäisen kerran kolme kesää sitten. Kirjasin paikan muistiinpanoihini ylös ajatellen, että tuonne on päästävä ja nopeasti. No, siinä meni sitten kolme kesää, ennen kuin me vihdoin ja viimein toissailtana kipitimme Cafe Engelin ihastuttavalle sisäpihalle katsomaan leffaa ulkoilmateatteriin.

SONY DSCSONY DSC

Kesäkino toimii nimensä mukaisin kesäisin. Leffat pyörivät kello 22.00 tai 22.30 alkaen Cafe Engelin sisäpihalla. Kesäkinoon pääsee sisään Cafe Engelin ovista osoitteesta Aleksanterinkatu 26.

Lippuja ei voi varata etukäteen, mutta niitä voi käydä ostamassa noin viikkoa ennen näytöstä Kino Engelin kassalta (osoite Sofiankatu 4). Liput maksavat 13 euroa, ja ne voi maksaa Smartumin kulttuuriseteleillä. Me emme olleet ostaneet lippuja etukäteen, vaan saavuimme paikalle 45 minuuttia ennen näytöksen alkua, jolloin lipunmyynti alkoi illan näytökseen. Saimme liput, ja pääsimme valitsemaan omat istumapaikkamme ensimmäisten joukosta.

SONY DSCSONY DSC

Leffaa odotellessa haimme Cafe Engelistä kahvit, ja kaivoimme omat eväämme esiin. Meillä oli mukana limut, Makuunin karkit ja pussi Estrellan Kickersejä (*saatu blogin kautta). Meidän kaivaessamme herkkuja esiin, totesi muutama lähellä oleva leffavieras, että miten he eivät olleet tajunneet ottaa omia herkkuja mukaan. Omia mässyjä ei kyllä välttämättä tarvitse kantaa mukanaan, sillä Cafe Engelistä voi ostaa leffaherkuiksi vaikka palan kakkua tai suolaista piirakkaa. Kyytipojaksi maistuu varmasti valkkari tai punkku (Kesäkinossa on A-oikeudet).

Meille maistui omat herkut oikein hyvin, ihanan suolaiset ja rapeat Kickersit toivat mukavaa helpotusta helteisen päivän päätteeksi. Ja ne Makuunin irttarit nyt vain kuuluvat leffailtaan. Hah!

kesäkino (2) kesäkino (3)-001kesäkino (5) kesäkino (6)

Illan leffa oli nimeltään Katmandu – taivaan peili, jossa sai nähdä karuja oloja, mutta myös upeita maisemia Nepalin vuorilta. Leffa oli kaunis.

Oli hassua istua ulkosalla, katsoa leffaa tummenevassa illassa, kuunnella kaduilla melskaavia nuoria ja tuntea iholla ihanan lämmin kesätuuli.

Leffan jälkeen kävelimme herran kanssa vielä pienen lenkin hiljaisessa Helsingissä, ennen kuin suuntasimme autolla kotiin. Kaduilla oli todella lämmin, vaikka kello oli jo melkein yksi yöllä. Lämpöasteita oli 25 ja fiilis oli kuin etelässä – tiedättekö sen tunteen, kun voi kävellä pienessä mekossa keskellä yötä? Niitä öitä ei Suomessa ole kovin montaa, oli ihanaa kokea se tiistaina.

Kino Engel

Sofiankatu 4, Helsinki
p. 0201 555 801
Kesäkinon sisäänkäynti osoitteessa Aleksanterinkatu 26

kesäkino (1)

Brunssi siskon parvekkeella

Muistatteko vielä toukokuun lopun ihanat ensimmäiset hellepäivät? Minä muistan. Varsinkin siitä syystä, että eräänä helteisenä toukokuisena sunnuntaina suuntasimme siskoni ja hänen miehensä luokse brunssille.

Upean ilman takia brunssi oli katettu lasitetulle parvekkeelle. Kaikki oli laitettu niin kovin nätisti esille – teemavärinä oli vaaleansininen, joka toistui pöytäliinassa, laseissa, servieteissä sekä kahvimukeissa. Kaunista. ♥

brunssi parvekkeellabrunssi parvekkeella

Kylään ei saa hyvien tapojen mukaan mennä tyhjin käsin. Niinpä veimme brunssille mukanamme Quiche Lorraine -piirakan (resepti on julkaistu blogissa jo aiemmin), appelsiinituoremehua sekä pullon kuohuvaa.

Siskoni lähetti minulle brunssin menun edellisenä iltana tiedoksi, ja sen nähtyäni tiesin, että tekemämme suolainen piirakka sopisi hyvin brunssille. Koko maukas menu kuulosti seuraavanlaiselta.

Brunssimenu

  • quiche lorraine -piirakka
  • coleslaw
  • juusto-katkarapusalaatti
  • juntalimpa (saaristolaisleipä) ja graavilohi
  • piele de sapo melonia ja prosciuttoa
  • cafe au lait
  • appelsiinituoremehua
  • kivennäisvettä
  • italialaista kuohuviiniä
  • suklainen cambridge paahtovanukas

Quiche Lorrainebrunssi parvekkeella brunssi parvekkeella brunssi parvekkeella brunssi parvekkeella

Tarjottavat katettiin sisälle ruokapöydälle. Parvekkeelta sitten kipitimme hakemaan herkkuja aina uudestaan ja uudestaan. Ruoat säilyivät sisätiloissa parempana, jonka lisäksi parvekkeen pöytä pysyi brunssin aikana siistinä ja suht väljänä.

Brunssin aikana juttelimme tuttuun tapaan paljon. Emme olleet vähän aikaan nähneet, joten kuulumisten vaihtamista oli aika paljon. Ehkä eniten juttelimme siskoni ja hänen miehensä tulevasta Pariisin matkasta. Siskoni ja hänen miehensä viettäisivät Pariisissa heinäkuussa kymmenvuotishääpäiväänsä – eipä paljon parempaa matkakohdetta voisi vuosipäivälle keksiä! Kerroimme herra Longfieldin kanssa heille muutamia omia vinkkejämme tarunhohtoiseen ja romanttiseen kaupunkiin.

Brunssin ehdoton ruokahelmi oli itsetehty saaristolaislimppu. Resepti siihen on peräisin siskoni miehen suvusta, jossa se kulkee nimellä juntalimpa. Voisin jossain välissä postata leivän reseptin myös blogin puolella. Sitä tarjottiin nimittäin myös äitini syntymäpäivillä kesäkuussa, sekä Clothing swap -kekkereissä, joissa se keräsi aivan oikeutetusti hurjasti kehuja.

brunssi parvekkeella brunssi parvekkeella

Varmasti kaikki minulle läheiset ihmiset tietävät, että pidän hurjasti irtokarkeista ja suklaasta. Suklaasta vielä enemmän kuin irttareista. Arvaatko mitä? Brunssin jälkkäriksi oli valittu suklainen paahtovanukas siitä(kin) syystä, että minä tykkään suklaasta. Eikö ole aika kilttiä?!

Suklainen Cambridgen paahtovanukas oli hurjan hyvää. Pohjalla olevat suklaapalaset kruunasivat koko homman. Resepti on Jamie Oliverin käsialaa, ja vaikken hössöttävästä tyypistä muuten pidäkään, oli paahtovanukas ihan täydellistä.

Siskoni mies kokkaa Jamien resepteillä paljon. Veimme hänelle mukanamme brunssille keväiseltä Münchenin reissulta Jamien reseptilehden, sattuipa olemaan aika osuva tuliainen. Siskolleni veimme söpön koirakassin, josta luulen hänen pitäneen aika paljon. Heh!

Masut suklaata täynnä suuntasimme vielä sisälle pölöttämään lisää. Porasimme siinä sivussa herran kanssa myös mukana tuomallamme kiviporalla yhden ruuvin seinään, on ihan reilua kiittää maittavasta brunssista myös pienellä remppahommalla.

p.s. Miksi siskon miestä kutsutaan? Onko se nato vai mikä?

brunssi parvekkeellabrunssi parvekkeella

Juhannus oli..

.. kauniita suomalaisia mökkimaisemia

Ajoimme juhannukseksi Omenaisen anopin ja appiukon mökille Jaalaan. Kaunis paikka!

SONY DSC juhannus juhannus juhannus

mökkitie
mökkitie

.. karkkisusheja

Ostin 13 euroa irttareita Makuunista ja kaksi pussia lakunarua. Karkit kaadettiin kesäkeittiön pöydälle, ja sitten kuusihenkinen juhannusporukka kävi niihin käsiksi. Hetkessä olimme tehneet upeita ja herkullisia karkkisusheja. Toisessa hetkessä ne oli syöty. Loistava idea, vaikka itse sanonkin. Saa matkia!

karkkisushi juhannus karkkisushi juhannus karkkisushi juhannus karkkisushi juhannus

.. hyvää grilliruokaa

Juhannusaattona grillattiin porukalla kesäkeittiössä. Me olimme herra Longfieldin kanssa lihavastaavia, ja niinpä kiikutimme mökille ison kasan Atrialta saatuja grillilihoja. Kaikki syötiin. Lihojen lisäksi tarjolla oli pekoniin käärittyjä sulatejuustoherkkusieniä, salaattia, Omenaisen tekemää tsatsikia ja uusia perunoita. Nam!

juhannus grilliruoka juhannus grilliruoka juhannus grilliruoka

.. tikanheittoa

Pelasin poikien kanssa pari erää tikkaa. Pelin nimi oli ”ysi”. Olin aika hyvä, ja voittokin oli suht lähellä.

tikkakisa

.. saunomista

Saunottiin porukalla vieri vieressä pienehkössä puusaunassa pari tuntia. Oli huippua.

juhannussauna

.. uimista todella kylmässä järvessä

Jokunen drinkki siihen vaadittiin, mutta jokainen meistä heitti myöhään juhannusiltana talviturkin. Hypättiin käsikädessä – ensin tytöt ja sitten pojat. Ja sen jälkeen vielä sekaporukassa. Vesi oli kylmää. En ymmärrä miten pystyin siihen (ja miten en saanut myöhemmin flunssaa!).

järvi

nousin ekana pintaan
nousin ekana pintaan

.. yögrillausta

Makkaraa ja päivälliseltä ylijääneitä salaatteja. Yön pikkutunneilla tulinen makkara maistui makoisalta. Oli varmasti hyvä idea syödä keskellä yötä, aamun olotilaa se helpotti ihan varmasti. Herra Longfield ei muista vieläkään, että grillasimme toistamiseen. Kuvassa hän kuitenkin todistetusti syö hyvällä ruokahalulla. Hah!

juhannus yögrillaus

.. jorailua ja harmonikan soittoa

Tästä ei ole julkaisukelpoista kuvamateriaalia. Illan kuumin biisi taisi yllättäen olla JVG:n ja Anna Abreun Huominen on huomenna. Eiku ei ollutkaan! Kuumin biisi soitettiin harmonikalla, kurkkaa juhannuksena julkaistu video blogin Instagramista!

.. aamulenkki harmaan karvaisen kaverin kanssa aivan liian aikaisin aamulla

Pikalenkki koiran kanssa ja äkkiä takaisin nukkumaan. Aamu oli ihanan raikas sateisen yön jälkeen. Nukuin kuin tukki herran kainalossa pikkuisessa aitassa makuupussin alla.

juhannus juhannus

.. väsymystä ja lepoa

Välillä piti ottaa rauhallisemmin ja kerätä voimia riippumatossa. Sen jälkeen jaksoi taas!

riippumatto

.. kauniita järvimaisemia

Jaalassa sijaitseva mökki on järven rannalla. Näihin maisemiin ei voi varmasti kyllästyä ihan helposti.

Jaala mökki Jaala mökki Jaala mökki Jaala mökki Jaala mökki

.. lisää grillisafkaa

Juhannuspäivänä syötiin taas hyvin. Lisää lihaa grilliin, kasvis-valkosipulinyyttejä, oliivi-salaattia, perunoita, vesimelonia ja eiliseltä ylijäänyttä tsatsikia. Masut saatiin täyteen, mutta tilaa jätettiin ihan vähän myös jälkkärille.

juhannus juhannussafkaa

.. muurinpohjalettuja

Jälkkäriksi paistoimme muurinpohjalettuja. Voi nam! Minä ja Omenainen hoidettiin paistopuoli, ja kyllä se muutaman harjoituskappaleen jälkeen onnistui myös minulta.

Lettujen kanssa tarjolla oli sokeria ja hilloa. Jälkkäripöytää koristi myös Omenaisen anopin tekemä kahvikakku. Tältä kesän kuuluu maistua!

muurinpohjalettu muurinpohjalettu muurinpohjalettu

Juhannus oli myös (välillä) aurinkoinen ja ennen kaikkea nauravainen! Kiitos ihanalle jussipoppoolle!

Myös Jouda (tai Youda tai Yoda tai Joda) kiittää. Heh!

juhannusjuhannusjuhannusjuhannus