Hampurilaiset kanapekonipihvillä

Muistatteko kun kerroin teille Werner-ravintolasta? Saksassa tällä hetkellä asuva ystäväni tuli käymään Suomessa ja meidän piti mennä liuskoille (eli pitsoille) Skifferiin, mutta sitten herra Longfield lähtikin käymään just sinä päivänä työreissussa. Päätimme tulla meille grillaamaan, mutta se kaatui Suomen kesään ja monien vaiheiden jälkeen kävimme lopulta Skifferin sijasta Wernerissä, ja paistoimme hampparipihvit grillin sijaan paistinpannulla vihreän Vihervaaran keittiössä.

Kanahampurilaiset

Kävimme koko perheen voimin alkukesästä Teurastamolla maistelemassa Naapurin Maalaiskanan tuotteista tehtyjä grilliherkkuja. Söimme Teurastamolla törkeän hyviä hamppareita, joiden väliin oli piilotettu Naapurin Maalaiskanan kanapekonipihvi, salsaa, tulista majoneesia sekä iäkästä cheddaria oikein sellainen paksu siivu. Päätimme tuolloin, että näitä tehdään myös kotona.

Kanahampurilaiset

Saimme Teurastamolta mukaamme paketillisen kanapekonipihvejä, ja tarkoituksena oli ostaa niitä lisää ystävilleni hamppari-iltaa varten. Kävi vaan niin ikävästi, ettemme löytäneet pihvejä neljästä eri meidän lähialueen ruokakaupasta, joten lopulta tein itse jauhelihasta loput pihvit. En tiedä mistä näitä herkullisia kanapekonipihvejä saisi käsiinsä, yritimme nimittäin metsästää niitä toistamiseen kahdesta uudesta kaupasta tuloksetta tällä viikolla. Harmi, sillä piffit ovat tosi hyviä ja mehukkaita erityisesti hampurilaisten välissä.

No, pihvejä saatiin siis kuitenkin lopulta sopiva määrä tyttöjen hamppari-iltaa varten, vaikkakin kaikki eivät olleet samanlaisia.

Kanahampurilaiset

Kotona tehtävien hamppareiden heikoin lenkki on yleensä hampurilaissämpylät (ellei niitä tee itse). Höttöiset valmissämpylät eivät vain tee oikeutta hyvillä hampurilaisille. Tähän ongelmaan löysin kuitenkin niin ikään alkukesästä ratkaisun törmätessäni Leipomo Keisarin Instagram-tilillä kuvaan, jossa he mainostivat heidän omia hampurilaissämpylöitään. Näitä briossi(maisia) sämpylöitä voi ostaa Leipomo Keisarin myymälöistä koko kesän aina maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin sekä lauantaisin. (Toki olisimme tällä viikolla tarvinneet niitä tiistaina. Mutta se ei nyt liity tähän postaukseen.)

Leipomo Keisarin hampparisämpylät ovat totisesti hyviä! Ihanan ilmavia ja koostumukseltaan sellaisia, että hampurilaista on miellyttävä syödä sekä käsin että haarukalla ja veitsellä. Iso suositus!

Kanahampurilaiset

Eiköhän nyt voitaisi jo käydä hampurilaisten reseptin kimppuun! Nämä hampparit valmistuvat kivuttomasti sekä suhteellisen pienellä vaivalla. Niin, ja niiden teko onnistuu myös samalla kun vauva nököttää rintarepussa. Testattu on!

Hampurilaiset kanapekonipihvillä

  • Naapurin Maalaiskanan kana-pekonipihvejä
  • Leipomo Keisarin omia hampurilaissämpylöitä
  • majoneesia
  • Spice Up! -punaista chilitahnaa
  • Santa Marian chunky salsaa (tulisuusasteen saa päättää itse)
  • vanhaa cheddaria (kysy tarvittaessa apua juustotiskin myyjiltä)
  • (pekonia, jos haluaa; hampparit ovat kyllä hyviä myös ilman pekonia)

1. Sekoita majoneesi sekä punainen chilitahna sekaisin. Omaa makua miellyttävän tulisuuden saa aikaan vain maistamalla, aloita esim. sekoittamalla 1 dl majoneesia ja 2-4 rkl punaista chilitahnaa.

2. Kaada salsat lävikköön ja anna suurimpien nesteiden valua viemäriin. Chunky salsa on suoraan purkista otettuna vielä sen verran vetistä, ettei se ole sellaisenaan kovin käytännöllinen hampurilaisten välissä.

3. Leikkaa cheddarista tuhdit viipaleet jokaiselle pihville.

4. Paista/grillaa pihvit ja aseta juustoviipale pihvien päälle juuri ennen kuin ne ovat kypsät. Anna juuston sulaa hieman pihvien päälle.

5. Grillaa/lämmitä uunissa sämpylöitä hetken verran. Varo, etteivät ne pala.

(6. Paista/grillaa pekonit rapeiksi.)

7. Laita lämpimien sämpylöiden väliin, tulista majoneesia, pihvi juustolla sekä salsaa (ja pekonia). Sitten vain herkuttelemaan! Hampurilaisten kanssa sopii tarjottavaksi esim. raikas salaatti.

Kanahampurilaiset

Pekoni-varhaisperunasalaatti

Törmäsin Maistuis varmaan sullekin -blogissa kesäkuun puolella hurjan herkulliselta kuulostavaan reseptiin, jonka jemmasin oitis talteen. Ainakin omaan korvaani ”pekoni-varhaisperunasalaatti” kuulosti tosi hyvältä yhdistelmältä. Oikeastaan on kyllä ihan sama mitä muuta resepti pitää sisällään; jos siinä vain on pekonia, niin yleensä ruoka on aina hyvää.

pekoni-varhaisperunasalaatti

Kotimaisia uusia pottuja on saanut nyt jo hyvän tovin kohtuuhintaan, joten vihdoin heinäkuun alussa pääsimme kokeilemaan tätä kevyttä (heheheh) kesäsalaattia lounasaikaan kotosalla. Matkimme Maistuis varmaan sullekin -blogin reseptiä orjallisesti, ainoat muutokset jotka teimme olivat sellaiset, että törkkäsimme salaattiin kaksi pakettia pekonia (sitä ei voi koskaan olla liikaa), jonka lisäksi emme kuorineet/puhdistaneet uusia pottuja kuin kevyesti harjaamalla. Mulla on joku outo päähänpinttymä siitä, että kuorissa on vihannesten yms. kaikki terveelliset osat, joten meillä ei kuorita pottuja koskaan.

Pottujen kuorista tuli mieleen, että aina kun syömme Picnicissä, tilaan minä salaatin ja herra Longfield uuniperunat. Herra syö uuniperunoista vaan sen ällötävän höttösisälmyksen ja jättää mulle rapsakat kuoret. Jestas ne on hyviä oman salaattini rippeiden kanssa! Voisikohan Picnicistä tilata pelkät uuniperunoiden kuoret kolmella täytteellä?

pekoni-varhaisperunasalaatti

Pekoni-varhaisperunasalaatista en jätä perunoita taikka niiden kuoria syömättä. Tämä oli tosi hyvää! Tuhti salaatti sopisi oivasti esim. kesäiseen buffetpöytään. Me popsimme sitä sellaisenaan lounaaksi, mutta ihan omiaan se olisi tosiaan buffetpöydässä muiden herkkujen kaverina.

pekoni-varhaisperunasalaatti

Resepti napattu Maistuis varmaan sullekin -blogista.

Pekoni-varhaisperunasalaatti

4 annosta

  • noin 800 g varhaisperunoita
  • suolaa
  • 2 pkt (á 170 g) pekonia
  • 3 pienehköä varhaissipulia
  • 1 prk (200 g) creme fraichea
  • 1 ps Taffel Ranch -dippijauhetta
  • mustapippuria myllystä

1. Keitä pestyt varhaisperunat suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Jäähdytä perunat ja kuutioi ne.

2. Paista pannulla pieneksi paloitellut pekonisiivut rapeiksi. Kaada paistettu pekonisilppu talouspaperin päälle jäähtymään, jotta ylimääräinen rasva imeytyy pois.

3. Hienonna kevätsipuli. Kaada perunakuutiot, pekoni ja kevätsipuli tarjoiluastiaan. Jätä pekonia ja kevätsipulia hieman koristeluun.

4. Sekoita creme fraichen joukkoon dippijauhe ja kaada kastike salaatin joukkoon. Sekoita ainekset keskenään sekaisin. Koristele salaatin pinta pekonilla ja kevätsipulilla, rouhi päälle mustapippuria myllystä. Anna makujen tasaantua vielä viileässä ennen tarjoilua.

pekoni-varhaisperunasalaatti

Aprikoosihillolla ja briellä täytetyt croissantit

Viime torstaina saimme pienen ihmeen kanssa vieraita. Velourasuinen leidi toi luokseni vanhan luokkakaverin, jolle on myöskin syntynyt poika. Tosin hänen poikansa on ennättänyt jo vuoden ikään asti.

täytetyt croissantit

Vieraille piti toki tarjota jotain purtavaa. Miettiessäni nopeaa ja hyvää tarjottavaa, muistin hyvin nopeasti ystäväni luona syömäni herkku-croissantit, joihin rakastuin heti. Croissantit pitivät sisällään ainoastaan brie-juustoa sekä aprikoosihilloa. Tämä combo toimi yhteen todella hyvin, vaikka en oikeastaan brie-juustosta sellaisenaan suuremmin edes perusta, koska se ei minusta maistu oikein millekään.

täytetyt croissantit

Croissantit täytyy ehdottomasti hakea kaupan paistopisteeltä vasta tarjoilupäivänä, tai muuten ne ehtivät pehmentyä ikävästi yön aikana keittiön pöydällä. Niinpä pakkasin vauvan vaunuihin, Horation remmiin ja laitoin vielä rattaisiin roikkumaan kaksi isoa säkkiä tyhjiä pulloja (huom. kivennäisvesi- ja limupulloja, heh) ja sitten lähdettiin lähikauppaan croissantien ostoon. Mukaan tarttui kyllä muutakin tarpeellista, ja olimme varmasti kotimatkalla aikamoinen näky, sillä ruokaostokset roikkuivat vaunuissa, koska kaikki eivät mahtuneet vaunujen alaosaan. Nappasin kaupasta lisäksi oikeesti aika ison postipaketin, joka piti laittaa pystyyn vaunukopan päälle. Melkein henkeä pidätellen kärräsin mahdollisimman nopeasti kotiin, sillä pieni ihme saattaisi herätä vaunuista minä hetkenä hyvänsä ja silloin peli olisi menetetty.

Pieni mies heräsi 200 metriä ennen kotia, ja ehti huudella vaunujen uumenissa vain hetken ennen kuin pääsimme sisään ja sain purettua vauvan vaunuista äidin pehmoiseen syliin.

täytetyt croissantit

Croissantit kokosin viidessä minuutissa vieraille, ja ne maistuivat koko poppoolle oikein hyvin.

Herkku-croissantit

  • tuoreita croissanteja (älä osta croissantteja paistopisteeltä kotiin edellisenä päivänä)
  • brie-juustoa
  • aprikoosihilloa

1. Leikkaa croissanteihin kunnon viilto sen pitkältä sivulta.

2. Levitä aika runsaasti aprikoosihilloa croissantin sisään.

3. Leikkaa brie-juusto ohuehkoiksi viipaleiksi ja laita noin 3-4 viipaletta juustoa jokaisen croissantin sisään. Sitten vain herkuttelemaan.

täytetyt croissantit

Alkoholiton juhannus vauvan kanssa & arvonta

Yhteistyössä Henkell & Co Suomi Oy

Koko odotusaika oli luonnollisesti alkoholiton. Vaikeuksia tuo aika ei tuottanut, taisin olla lisäksi sen verran tylsä, etten oikeastaan himoinnut raskausaikana mitään kiellettyjä ruoka-aineita. Jouluna tosin harmitti kun emme voineet ostaa joulupöytään kylmäsavustettua lohta, mutta ne himot oli siinä. Edes sushin perään en raskausaikana osannut itkeä.

No sitten pieni ihme putkahti maailmaan ja alkoi imetys, joka onneksi lähti käyntiin ja alkusekoilujen jälkeen toimii edelleen. Meillä on menty täysimetyksellä, ja salaisena haaveenani olisi saada 6 kk täysimetystä onnistumaan. Paineita en tuosta ajasta ota, katson ensin 4 kk asti ja sitten päätetään jatkosta. Pieni ihme kasvaa pelkillä maitobaarin antimilla oikein hyvin (3 kk neuvolassa vaaka näytti lähes grammalleen 7 kiloa), joten senkään vuoksi korvikkeelle taikka kiinteiden aloitukselle ei ole juuri nyt mitään tarvetta.

Koska pieni ihme on täysimetyksellä, pitää mun jo ihan imetyksen takia olla edelleen alkoholin kanssa tarkkana. Annoksen tai kaksi voin silloin tällöin nauttia ilman tunnon tuskia, mutta silloinkin pyrimme siihen, että toinen meistä vanhemmista on vesiselvä. Vauvan käsittely on meille molemmille kuitenkin vielä niin uutta, että on turha ottaa ylimääräisiä riskejä sen kanssa, että pari skumppalasia hujahtaisikin päähän, jonka seurauksena omat (tai isän) reaktiot hidastuisivat, jolloin vauvan hoito ei onnistuisikaan kuten selvinpäin. Jos jotain tapahtuisi, ei sitä voisi antaa itselle koskaan anteeksi.

Olen lisäksi lukenut, että pieni vauva tunnistaa vanhempiensa tuoksun, ja se toimii tutun sylin sekä äänen tavoin rauhoittavana tekijänä. Alkoholi muuttaa tuota tuttua ja turvallista tuoksua, ja sekin voi aiheuttaa pienelle vauvalle turhaa sekaannusta.

Näillä viitesanoilla voidaankin sitten hypätä meidän hieman erilaiseen juhannukseen!

Meidän entiset juhannukset eivät ole läheskään aina pitäneet sisällään perinteistä mökkiviikonloppua järvimaisemineen. Ollaan me joku juhannus mökilläkin oltu, mutta yleensä ollaan grillailtu ihan kotipihalla kaverien kanssa taikka istuttu iltaa vanhempieni luona. Saunaankaan ei olla usein jaksettu mennä, mutta alkoholia on kyllä aina pöydässä ollut. Eihän sitä keskikesän juhlaa ilman skumppaa voi viettää. Eihän?

Tämän vuotinen juhannus poikkesi entisistä ihan jokaisella mahdollisella tavalla:

  • meillä oli sylissämme 3-kuukautinen pieni poika
  • olimme matkustamassa Naantalin Muumimaailmaan ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa
  • Horatio vietiin hoitoon koko pitkäksi viikonlopuksi
  • yövyimme hotellissa Turussa vauva mukanamme
  • alkoholia en nauttinut tipan tippaa

Vaikka alkoholia ei sisuksiini mennytkään, skumppaa kyllä join! Nimittäin alkoholitonta Henkell Alkoholfrei Sparkling Blanc -kuohujuomaa. Kyllä keskikesän juhlan aikaan täytyy pari lasia skumppaa saada – oli sitten raskaana taikka imetti.

Ensimmäiset kippistelyt kesälle tehtiin Muumimaailmassa juhannustanssien aikaan. Juhannussalko oli nostettu pystyyn keskelle Muumimaailmaa, ja kaikki muumihahmot hakivat lapsia tanssimaan, samalla kun me kippistelimme kätevillä Henkellin piccolo -pikkupulloilla iloista tanssia katsellen. Pieni ihme nukkui vaunuissa, eikä päässyt katsomaan hassuja muumeja tanssin pyörteissä, mutta ehkä hän pääsee osallistumaan tansseihin jo ensi juhannuksena. Voin nimittäin kertoa tuhannen taalan vinkin: Muumimaailmassa on kohtuullisen rauhallista juhannuksena! Näin ei kuulemma loppukesästä enää ole.

Muumimaailma, Naantali sekä Turku jätettiin taakse lauantaina, kun kotimatkamme alkoi. Kotona koko porukka oli enemmän ja vähemmän väsyneitä ja painuimmekin pehkuihin suhteellisen aikaisin.

Sunnuntaina olikin sitten aika suunnistaa vanhempieni luokse viettämään juhannuksen rippeitä. Horatio tuli meitä häntä heiluen vastaan, ja pian grillikin saatiin kuumenemaan. Keittiössä kiehui kotimaiset uudet perunat, teimme äitini kanssa lihojen kaveriksi kevyttä salaattia ja herra Longfield kaivoi tuliaiskasseista mm. isot pullot alkoholitonta kuoharia esiin.

Ja niin sitä päästiin taas kippistelemään kesälle, joka tulee totisesti olemaan meidän osalta hyvin erilainen kuin koskaan ennen. Ilokseni voin kuitenkin kertoa teille kaikille, että pienen ihmeen koliikki on päättynyt! Se loppui kuin seinään juhannusviikolla, sen kammottavan 8 päivän jälkeen, jonka vietin pikkuisen kanssa kahdestaan. Meillä asustaa nykyisin hurjasti jokelteleva ja hymyilevä poika. Ja voin rehellisesti sanoa, että olen vihdoin nauttinut hänen seurastaan vuorokauden ympäri. Olipahan totisesti aloitus vauva-arjelle, mutta saatiinhan se vaaleansininen vauvakupla vihdoinkin myös vihreään Vihervaaraan.

Lisäksi herra Longfieldin loma alkaa tänään, joten tässähän on monen monta asiaa jolle pitäisi kippistää. Ja mehän kippistetään! Jääkaapissa odottaa vielä pari pulloa Henkellin alkoholitonta skumppaa, ja kunhan herra saapuu töistä kotiin, pitää meidän ehdottomasti kilistellä herran loman kunniaksi! Samalla voidaan hörpätä isot kulaukset pienen ihmeen koliikin päättymiselle!

Näin mukavien kesäisten tunnelmien lomassa arvomme teidän lukijoiden kesken kuuden kappaleen pullosetin (á 0,75 l) Henkell Alkoholfrei Sparkling Blanc -kuohujuomaa! Teidän pitäisi kommentoida tähän postaukseen mille te tulette tänä kesänä kippistelemään yhdessä ystävien taikka perheen kesken. Vastausaikaa on ensi viikon tiistaihin asti, eli kommentit tulee jättää viimeistään tiistaina 4.7.2017 Muistakaa jättää myös sähköpostiosoitteenne, jotta voin ottaa voittajaan yhteyttä heti keskiviikkona kun olemme saaneet arvonnan suoritettua. Arvottavan paketin arvo on noin 38 euroa (6 * 0,75 l plo).

Yhteistyössä Henkell & Co Suomi Oy

Raparperisiirappi ja siitä tehty alkoholiton kesäjuoma

Tämän kauden raparperit alkavat olla valmiita vanhempieni pihalla, samalla kun pakastimen perukoilta löytyy vielä muutama rasia viime kesän satoa. Niille piti keksiä jotain käyttöä.

raparperisiirappi

Blogiin olen postannut vuosia sitten tosi herkullisen raparperipiirakan ohjeen, ja sen kyllä teen vielä viime kesän raparpereista, mutta ennen sitä halusin kokeilla jotain uutta. Ystäväni vinkkasi minulle jo aikaisin keväällä kesäjuomasta, joka maustetaan itse tehdyllä raparperisiirapilla. Siirappia en ole koskaan ennen tehnyt mistään aineksista itse, joten raparperista sellaista piti ehdottomasti päästä kokeilemaan.

raparperisiirappi

Raparperi on latinaksi Rheum rhabarbarum. Sen nimi juontaa juurensa ikivanhasta kauppaväylästä, jota pitkin sitä kuljetettiin Uralin rinteiltä Välimeren maihin. Tämä kauppaväylä oli nimeltään barbaarien joki (Rha Barbarum), tunnetummin Volga.

Tuona aikoina raparperista ei tehty piirakoita taikka siirappia, vaan sitä käytettiin lääkekasvina. Vielä 1700-luvulla tätä isolehtistä kasvia pidettiin syötäväksi kelpaamattomana, kunnes jotkut uskaliaat kokeilivat tehdä siitä ensimmäistä kertaa piirakkaa. No okei, ei siitä varmaan ensimmäisenä piirakkaa tehty, mutta joku sitä jossain vaiheessa suuhunsa laittoi todeten, että siitä olisi muuhunkin kuin lääkkeeksi.

raparperisiirappi

Tekaisin raparperisiirappia ja tein siitä viileää kesäjuomaa terassin avajaisiin kotiäitiporukalle. Juoma oli viileää sekä raikasta, ja se passaa alkoholittomaksi kesäjuomaksi koko perheelle, joten nyt vain siirapin tekoon!

Pssss.. Tosi moni on kysellyt minulta, mistä kuvissakin näkyvä hanallinen juoma-astia on kotoisin. Se on ostettu Finnmarilta vuosia sitten, mutta sitä on saatavilla naurettavan halpaan hintaan (12,90 euroa) heiltä edelleen (linkki tässä). Astia vetää 6 litraa, joten se on aika iso. Finnmarilta löytyy myös vastaava asia hieman pienempänä (3,8 litraa), linkki tässä.

raparperisiirappiraparperisiirappi

Resepti on mukailtu Jotain maukasta -blogin reseptistä.

Raparperisiirappi

noin 5 dl valmista siirappia

  • 1,5 l raparperia paloiksi pilkottuna
  • 5 dl sokeria
  • 2 dl ruokosokeria
  • 7 dl vettä
  • 1 kpl vaniljatanko halkaistuna

1. Pilko raparperit. Halkaise vaniljatanko.

2. Laita kaikki ainekset isoon kattilaan kiehumaan ilman kantta. Keitä 25 minuuttia, jonka jälkeen siivilöi raparperit pois ja keitä vielä 40 minuuttia välillä sekoittaen.

3. Siirappi säilyy jääkaapissa, mutta me tehdään siitä nyt heti kesäjuomaa. Anna siirapin kuitenkin jäähtyä huoneenlämmössä ennen kuin alat tehdä siitä kesäjuomaa.

raparperisiirappi

Kesäjuoma raparperisiirapista

noin 5 litraa valmista juomaa

  • 5 dl valmista raparperisiirappia (ks. ohje yllä)
  • 3 kpl 1,5 litran maustamatonta kivennäisvettä
  • 1 l pakastettuja/jäisiä raparperin paloja

1. Kaada juoma-astiaan kivennäisvedet ja sekoita siirappi joukkoon. Mikäli siirappi on kovin paksua, kannattaa se sekoittaa kivennäisveden sekaan esim. käsivatkaimen avulla.

2. Nosta juoma jääkaappiin ja ota se esiin juuri ennen tarjoilua. Viimeistele juoma jäisillä raparperinpaloilla, jotka tuovat makua sekä pitävät juoman hieman pidempään kylmänä.

raparperisiirappi

Ravintola Werner 2.6.2017, Helsinki

Frankfurtissa asuva ystäväni tuli käymään Suomessa, ja olimme jo pitkän aikaa sitten sopineet pienellä porukalla treffit maanantaille 5.6. Suunnittelimme menevämme tyttöjen kanssa Liuskaluodon Skifferille juoruamaan ja vaihtamaan useamman kuukauden kuulumiset (ilman vauvaa!). No tietenkin edellisellä viikolla herra Longfield sai tietää, että hänen pitää lähteä kyseisenä maanantaina käymään Tampereella, eikä tiedä mihin aikaan pääsee sieltä kotiutumaan. Plääh..

Muutimme lopulta suunnitelmia niin, että tulisimme meille grillaamaan hampurilaisia. Toki pieni ihme olisi seuranamme, mutta minkäs teet. Kantorepussa vauvan kanssa voi kuitenkin tehdä melkein mitä vain, joten ajattelin grillaamisenkin onnistuvan helposti. Ja jos se ei onnistuisi, niin olisihan täällä kolmet apukäsiparit seuranani.

werner ravintola helsinki

Erinäisten viestittelyjen lomassa kuitenkin selvisi, että olisimme Suomessa lomailevan ystäväni kanssa molemmat toimettomia perjantai-iltana. Ja mikä parasta, silloin herra Longfield olisi kotona, joten pääsisin lähtemään kotoa ilman vauvaa, jeee! Sovimme siis treffit perjantaiksi. Suuntana oli säiden salliessa Skiffer, mutta hyvin nopeasti kävi ilmi, ettei perjantaina ollut terassikelit, joten piti keksiä joku toinen paikka. Kyselin apua ruokabloggaajilta, ja 52 Weeks of Deliciousness -blogin Anne vinkkasi ravintolasta nimeltä Werner, josta en ollut itse kuullut koskaan aiemmin.

Wernerin lista kuulosti houkuttelevalta, eikä Googlen syövereistä löytynyt nopealla selauksella ravintolasta kuin ylistäviä sanoja, joten pakkohan pöytä oli Werneristä varata. Lopulta kävi vielä niin, että saimme yhden lisävahvistuksen illalliselle, sillä yhteisen ystävämme perjantai-illan menot olivat muuttuneet sen verran, että hänellä olikin menoa vasta seitsemältä illalla, joten hän ehtikin kello viiden pöytävaraukseemme mukaan.

werner ravintola helsinki

Werner avattiin viime vuoden marraskuussa WSOY:n ison kirjakaupan tiloihin Ruttopuistoa vastapäätä. Skandinaavisesti sisustettu ravintolasali pitää sisällään yhteensä 120 asiakaspaikkaa, ja kesällä avattava terassi vielä 30 lisää. Ravintolan juju on kolme metriä leveä avogrilli, jossa paistuu kotimaisten hiilien yllä niin kokonaiset kalat kuin mahtavat pihvitkin. Avogrillin lisäksi jokainen asiakas hymähtää varmasti pöydissä oleville jättimäisille viinilaseille, joissa tilattu viiniannos näyttää naurettavan pieneltä. Yhteen lasiin mahtuisi varmaan melkein koko viinipullo.

werner ravintola helsinki

Werneriä ei totisesti ole turhaan ruoistaan kehuttu. Jessus mitkä mätöt!

Vedin alkuun Harjun makkaratehtaan lammas-harissamakkaraa, jonka seurana oli leipää, salaattia ja majoa. Muut eivät alkuruokia ottaneet, mutta mun oli pakko, kun kerrankin ei tarvinnut syödä pelko persuksen alla kamalalla kiireellä. Makkaraleipä upposi vatsaani samalla kun ihanat juorut virtasivat korvieni kautta aivokuoreen. Ah, niin parasta!

werner ravintola helsinki

Pääruoaksi tilasimme avotulella kypsennettyä lohta sekä Iberico-possua. Kalan ja lihan lisukkeina ei Wernerissä nähdä ranuja, vaan grillattua varhaiskaalia sekä parsaa, voi nam! Minä söin lohta ja se oli ihan törkeän hyvää. Iberico-possua ystäväni kehui parhaaksi koskaan syömäkseen. Melkein olisi tehnyt mieli napata pala possua ystävän lautaselta, mutta jätin toisen lautasen kuitenkin rauhaan ja keskityin omaan annokseeni, joka sekin vei kielen mennessään.

werner ravintola helsinkiwerner ravintola helsinki

Jälkkäreille meillä ei ollut tällä kertaa aikaa, sillä toisen ystävistäni piti kiiruhtaa treffeille Kiasmaan. Kyllä arvostan miestä, joka ehdottaa ekaksi treffipaikaksi museota! Wernerin raparperijälkkäriä on kuitenkin kehuttu sen verran paljon, että tänne on varmaan pakko palata maistamaan Iberico-possun lisäksi the jälkkäri.

Pssst.. Ne ystäväni treffit olivat venyneet muuten aamun pikkutunneille asti!

werner ravintola helsinki

Neljän aineksen tuliset salamipasteijat

Viime viikolla oli taas aika kahvitella meidän mahtavalla kotiäitiporukalla. Tai oikeastaan kahvitella on vähän väärä sana, sillä pöytä notkuu kahvitapaamisissa aina suolaisia ja makeita herkkuja. Viime viikollakin tarjolla oli ainakin mutakakkua, karjalanpiirakoita munavoilla, pavlovaa, keksejä, suklaata, croissantteja, donitseja, hedelmiä, smoothieita sekä minun väsäämiäni tulisia salamipasteijoita.

salamipasteijat

Nämä tuliset salamipasteijat väsättiin ripeällä aikataululla heti kun vauva saatiin ysin aikaan edellisenä iltana nukkumaan. Niitä lämmitettiin seuraavana päivänä juuri ennen tarjoilua hetki mikrossa, eikä maku muuttunut juurikaan yön aikana. Jos aikaa on hieman enemmän, niin pasteijat voi toki lämmittää uudestaan myös uunissa.

Pasteijat pitävät sisällään vain neljää ainesta, joten ne tekee vauva-arjenkin keskellä helposti. Lisäksi pasteijat keräsivät monilta äideiltä kehuja, vaikka hieman jännitin miten ne menevät kaupaksi, sillä tulinen ruoka ja imetys voi olla huono yhdistelmä. En nimittäin muistanut miten ärhäkkää jalopeno on – sehän antoi pasteijoille totisesti potkua!

salamipasteijat salamipasteijat

Pasteijoiden helpon reseptin olen kaivanut vuosia sitten Yhteishyvä-lehdestä, resepti löytyy myös heidän nettisivuiltaan. Minä tuplasin ainesten määrät, jotta sain aikaiseksi 30 pasteijaa. Meidän mammaryhmä on sen verran iso, että pitää tehdä vähän isompi satsi herkkuja, heh! Jestas on kyllä mahtavaa, että ihan tästä vierestä löytyi niin iso kasa muitakin kotiäitejä! Pienellä ihmeellä tulee olemaan kasa ystäviä kunhan hän hieman kasvaa, alkuvuoden aikana tänne meidän lähistölle on syntynyt niin iso määrä vauvoja – yhdellä pikkuisella neidillä on pienen ihmeen kanssa vain päivän ikäero. Viime tapaamisella juuri naurettiin, että saadaan aikamoisia alkukevään kaverisynttäreitä aikaan jokusen vuoden päästä. Silloin pitää varmaan leipoa pasteijoita ainakin nelinkertainen määrä!

salamipasteijat

Tuliset salamipasteijat

30 pasteijaa

  • 2 pkt (a 400 g) ruis-perunataikinaa
  • 200 g salamitankoa
  • 5-6 rkl hienonnettua jalapenoa
  • 100-200 g salaattijuustoa (tai fetaa)

1. Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Pilko salami pieniksi paloiksi ja sekoita täytteen ainekset.

3. Kauli taikina ohueksi levyksi. Paina pyöreällä pasteijamuotilla tai lasilla kiekkoja.

4. Nosta täytettä kiekkojen toiseen reunaan ja valele puolet kiekon reunasta vedellä. Käännä kiekot puolikuun muotoisiksi pasteijoiksi ja painele reunat hyvin kiinni, esim. haarukalla.

5. Paista pasteijoita 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

salamipasteijat

Nokkalan Majakka 26.5.2017

Nokkalan venesatamaan Matinkylään on avattu aika päheä uusi rantakahvila.

Nokkalan Majakka Matinkylä Espoo

Kävimme kääntymässä Nokkalan Majakalla pienen ihmeen kanssa alkukeväästä, mutta paikka oli tuona aurinkoisena sunnuntaina niin täynnä porukkaa, ettemme halunneet jäädä jonottamaan paikkaa ihan pikkuisen vauvan kanssa. Totesimme vain, että tänne täytyy palata uudestaan.

Palasimme pienen ihmeen kanssa Nokkalan Majakalle helatorstain jälkeisenä perjantaina. Mukaan tuli myös ystäväpariskunta valloittavan parivuotiaan poikansa kanssa. Kevät näytti tuona perjantaina parastaan ja hurjaksi yllätykseksemme Nokkalan Majakassa oli iso osa pöydistä vapaana! Saavuimme paikalle neljältä, ja viiden jälkeen porukkaa alkoikin sitten valua paikalle ihan tosissaan, joten paikkaa olisi viiden jälkeen joutunut taas metsästämään.

Nokkalan Majakka Matinkylä EspooNokkalan Majakka Matinkylä Espoo

Nokkalan Majakka on hyödyntänyt loistavasti huikeat merimaisemat. Rantakahvilan seinät ovat pääsääntöisesti lasia, ja sisältä aukeaa kohtuullisen huikeat maisemat Suomenlahdelle. Sisätilojen lisäksi upeita merimaisemia pääsee kesäisin nauttimaan suurelta kattoterassilta. Kattoterassilta löytyy monenmoista istuinryhmää, joten siellä voi halutessaan syödä taikka vaihtoehtoisesti ottaa drinksun käteen, kerätä kaverit viereen ja nauttia olosta sekä maisemista löhöpenkeillä.

Nokkalan Majakka Matinkylä Espoo

Rantakahvila tarjoaa asiakkailleen laajan kattauksen purtavaa ja juotavaa. Löytyy kasa kahvilatuotteita (pullaa, piirakkaa sekä kakkuja), lämpimiä ruokia, erikoiskahveja, viinejä sekä mm. pienpanimoiden oluita.

Me tilasimme koko porukalle Majakanvartijan leivät (minä otin leivästä kasvisversion) ranskalaisilla. Leivät maistuivat koko porukalle, ainoastaan omenahillo oli kuulemma vähän hassu lisä leivän lihaisessa versiossa. Leivän sisälle oli piilotettu herkullista BBQ-possua, jonka kaveriksi olisi ehkä sopinut paremmin joku hieman tulisempi/mausteisempi kastike kuin omenahillo. Omassa kasvisleivässäni kaikki maut olivat kohdallaan: bataatti, halloumi, harissamajoneesi sekä hummus sopivat totisesti yhteen.

Nokkalan Majakka Matinkylä EspooNokkalan Majakka Matinkylä Espoo

Osa porukasta tilasi myös jälkkäriä. Minä jätin jälkkärin väliin, sillä tässä kohden pieni ihme heräsi ja oli aika avata maitobaari. Pöytään kannettiin ainakin juustokakkua, pullaa, cafe latte sekä muutama Helsingin panimon kesäisen oranssi lonkero.

Kun jälkkärit oli syöty ja maitobaari suljettu, siirryimme Nokkalan Majakan kattoterassille, sillä pakkohan sekin oli aurinkoisena päivänä päästä näkemään!

Nokkalan Majakka Matinkylä EspooNokkalan Majakka Matinkylä Espoo

Olihan ne maisemat upeat ja terassi muutenkin tosi viihtyisä! Yllättävän kauan saimme terassilla möllötellä ennen kuin pienen ihmeen kitinä yltyi sen verran kovaksi, että tuoreet vanhemmat olivat varmoja siitä, että kaikki alkoivat tuijottaa ja polttaa katsellaan selkäämme. Oli aika suunnata kotiin.

Kiitokset ystäväpariskunnalle kun pyysivät meitä mukaan! Ja kiitokset meille kun uskalsimme lähteä julkisille paikoille. Erityiskiitokset pienelle ihmeelle joka huusi toki automatkat kurkku suorana, mutta nukkui kiltisti koko sen ajan kun söimme!

Nokkalan Majakka Matinkylä Espoo

Kanaa lämpimällä perunasalaatilla sekä diagnoosina koliikkivauva

Herra Longfield lomaili helatorstain ympärillä yhteensä viisi päivää, ja jestas me saatiin asioita noina viitenä päivänä aikaiseksi! Herra lupasi viettää aikaa pienen ihmeen kanssa niin paljon kuin mahdollista, mun piti vain ilmestyä imettämään kolmen tunnin välein, ja väleissä sain jatkaa puuhastelujani pihalla. No ihan tähän ei päästy, pieni ihme nimittäin huusi niin valtavasti perjantaina sekä lauantaina, että kipaistiin Pikkujätissä sunnuntaina. Kipuitkua on ollut meillä päivisin ihan alusta asti, joten päätettiin nyt vihdoin käydä kysymässä lääkärin mielipidettä itkuun.

lämmin kanasalaatti

Mulla oli videoita pienen ihmeen huutokohtauksista sekä julmetun pitkä tarina lääkärille kerrottavana. Neuvolassa meidän huolestuneisuutta vauvan itkuisuudesta ei olla oikein otettu edes kuuleviin korviin, aina on vaan sanottu että se kuuluu asiaan, ja niinpä hyvin vähätellen aloin lääkärillekin asiasta ensin selittää. Mutta meitä kuunneltiin! Ihan aidosti ensimmäisen kerran! Lääkärisetä halusi ehdottomasti nähdä videoni, ja kuunteli tarkasti kaikki meidän höpötykset ihan vauvan syntymäkertomuksesta asti. Sen jälkeen lääkärisetä tutki vauvan korvat, kurkun, ihon, vatsan, sukupuolielimet ja kyseli vaikka mitä tarkentavia kysymyksiä. Lopulta saimme diagnoosin: päiväkoliikki.

lämmin kanasalaatti

Olimme tosi huojentuneita. Vauvalla ei ole mitään hätää, hän on terve, kasvaa t o d e l l a hyvin (ilmeisesti mun maitobaari tuottaa kermaa maidon sijasta) eikä mikään anna merkkejä siitä, että itkuun olisi jokin sairauteen tai vaivaan liittyvä syy. Huh! Huojentavaa oli myös kuulla, että tämän pitäisi helpottaa kuukauden sisällä jo huomattavasti. Eli enää ei pitäisi kauaa jaksaa kovia itkukohtauksia päiväsaikaan (yöthän menee onneksi edelleen hyvin rauhallisesti). Soittoaika meille kuitenkin varattiin kahden viikon päähän, mikäli oireet pahenevat, tulee lääkäriin kipittää uudestaan ja sitten tutkitaan itkun syytä vielä tarkemmin.

Ei hitto, taas mä lipesin aiheesta! Takaisin siihen reippaaseen viikonvaihteeseen!

lämmin kanasalaatti

Kuuntelin yhteensä 10 tuntia Sinuhe Egyptiläistä tehden pihalla hommia. Sain kaksi isointa terassia pestyä sekä öljyttyä. Saatiin terassikalusteet pestyä ja kannettua ne omille paikoilleen. Pesin grillin (miten sen huolto olikin taas unohtunut viime syksynä). Herra Longfield kunnosti ruohonleikkurin ja ajoi nurmikon, ja minä trimmasin kaikki nurtsin reunat trimmerillä. Kitkin molemmat isot perennapenkit ja tuhosin Fiskarsin voikukkaraudalla ison kasan nurmikolla lymyileviä voikukkia. Ah!

Kun minä häsäsin pihalla, piti herra Longfield pientä ihmettä kantorepussa ja laittoi meille ruokaa. Kaivoin Stockan sivuilta reseptin, jossa yhdistettiin uusia pottuja sekä parsaa lämpimään salaattiin. Resepti vaikutti niin hyvältä, että sitä piti päästä testaamaan heti kun törmäsin kaupassa uusiin pottuihin. Oli muuten hyvää, suosittelen testaamaan!

lämmin kanasalaatti

Hyvä ruoka parempi mieli! Niin se vain menee. Itkuakin jaksoi taas kuunnella kun sai syödä rauhassa hyvää ruokaa herra Longfieldin kanssa.

Kanaa lämpimällä perunasalaatilla

4 annosta

  • 1 kg uuden sadon perunoita
  • 400 g vihreää parsaa
  • 2 kpl kevätsipulia
  • 1 kpl sipuli
  • 3 kpl valkosipulinkynttä
  • oliiviöljyä
  • ¾ dl valkoviiniä
  • 1 rkl dijoninsinappia
  • 4 rkl hienonnettua lehtipersiljaa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 1 pkt ohuita kanan rintaleikkeleitä
  • 1 prk Philadelphia-tuorejuustoa

1. Raaputa perunat puhtaiksi. Keitä suolalla maustetussa vedessä kypsiksi.

2. Katkaise parsoista kovat tyvet. Keitä suolalla maustetussa vedessä noin 4 minuuttia. Kaada keitinvesi pois. Huuhtele kylmällä vedellä. Leikkaa viipaleiksi.

3. Hienonna kevätsipulit ja laita ne hetkeksi sivuun. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulit. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita noin minuutti koko ajan sekoitellen. Ota pannu pois lämmöltä. Lisää joukkoon kevätsipuli, valkoviini, sinappi ja yrttisilppu.

4. Puolita tai viipaloi lämpimät perunat. Sekoita niiden joukkoon parsat ja sipulikastike. Mausta suolalla ja pippurilla.

5. Paista kanat pannulla öljytilkassa kypsiksi.

6. Sivele kanojen pintaan Philadelphia-tuorejuustoa ja anna olla kuumalla pannulla vielä hetki niin, että tuorejuusto sulaa hieman kanan pintaan. Viimeistele rouhitulla mustapippurilla.

lämmin kanasalaatti

Karjalanpaisti

Mokka ja Moen tassu, Herra Longfield tässä.

Tänä vuonna kävi semmonen juttu, että meillepä syntyi poika, ei oo varmaan kukaan siitä vielä täällä blogissa sanallakaan kuullut. Mutta näin kävi, ja koska näin kävi, piti toukokuussa yhtenä sunnuntaina nyt sitten yhtäkkiä alkaa tekemään Hulille ruokaa koska se toukokuinen sunnuntai oli äitienpäivä ja koska meille syntyi poika niin Huli on nyt sitten äiti ja sille pitää äitienpäivänä tehdä ruokaa ja antaa lahjoja ja jotenkin kauheasti huomioida koko päivän ajan. Marraskuussa sitten puntit onneksi tasoittuu kun on isänpäivä. Miksiköhän se muuten on isänpäivä, yksikössä, mutta äitienpäivä on monikossa äitien eikä äidinpäivä?

perunamuusi

No, sama se. Minä en tehnyt muille äideille kuin Hulille ruokaa vaikka päivän nimessä äidit oli monikossa, mutta otin kyllä inspistä ruokaan äitini äidistä, joka aina teki meille karjalanpaistia kun mentiin jonnekin Savon sydämeen aikanaan mummon luo vierailulle. Karjalanpaisti oli juhlavinta ruokaa mitä mummo tiesi, ja oli aika mukavaa että se jaksoi aina sitä meille vääntää kun sinne savolaiselle maatilalle oikein Hessoista asti päräytettiin. Muistaakseni olin pienenä poikana aika nirso, mutta mummon karjalanpaisti oli aina hyvää ja sitä mieluusti söin – paitsi jos lautaselle volahti semmonen pelkkää läskiä oleva pala, hyi hitto, niitä en voinut syödä. Mutta onneksi ei tarvinnutkaan, koska ukko, eli äitini isä, hori ne aina hyvällä ruokahalulla sisäänsä ja ihmetteli vielä että miten poika ei ymmärrä hyvän päälle, annapa tänne se läskinpala niin kyllä minä syön!

perunamuusi

Reseptiä hakiessani vastaan tuli kaikenlaista kermaista ja mausteista ja etnistä karjalanpaistia, mutta ei niistä mikään kelvannut koska mummokaan ei mitään kermoja tai etnoja paistin sekaan laittanut. Hyvää reseptiä hakiessani selvisi myös, että joidenkin mielestä karjalanpaistiin ei kuulu porkkana, mutta ne ihmiset ovat ihan totaalisen väärässä koska mummon karjalanpaistissa oli porkkanoita ja se oli karjalanpaistia. Minä kimpaannuin moisista hötökommenteista sen verran että kun löysin jonkun hyvän reseptin pohjaksi missä oli porkkanaakin mukana, nelinkertaistin vielä kiusallani porkkanan määrän, ja nyt kun tämäkin resepti on netissä ja tulee löytymään ehkä googlella kun sinne kirjoittaa karjalanpaisti, niin katsokaapa vaan, porkkanaa on karjalanpaistissa koska niin lukee netissä ja kaikki mikä lukee internetissä on totta.

karjalanpaisti

Tässäpä tämä ainoa oikea karjalanpaistin resepti nyt on:

Karjalanpaisti

4-6 annosta

1. Lohko sipulit ja viipaloi porkkanat.

2. Ruskista lihat pannulla. Laita ne sen jälkeen pataan muiden ainesten kanssa. Kaada päälle vettä niin paljon, että lihat peittyvät.

3. Laita pata 150 asteiseen uuniin vähintään 3 tunniksi. Lisää tarvittaessa vettä. Tarkista lopuksi maku ja lisää mausteita tarvittaessa.

4. Tarjoile Hulille äitienpäivänä perunamuusin ja salaatin kanssa, kuuntele ruokamusiikkina vähän pienen ihmeen huutoa ja anna läskinpalat ukon sijaan Horatiolle. Tai sitten syöt vaan itseksesi joku tiistai raakana koko kattilallisen läskinpaloineen päivineen.

karjalanpaisti