Perunamuusi

Tunnustan! En ole koskaan tehnyt perunamuusia itse, sillä rakastan Mummon muusia.

perunamuusi

Äiti ja anoppi tekee tosi hyvää paksua muusia. Työpaikan muusi on liian lötköä, siitä en tykkää. Yksi työkaveri tykkää muusista niin paljon, että syö sitä sellaisenaan salaatin kera, mikäli muusia on työpaikan ruokalassa tarjolla.

Äitienpäivänä herra Longfield kokkaili mulle karjalanpaistia. Karjalanpaisti on herkkua, ja sen kanssa täytyy toki syödä perunamuusia. Herra Longfield halusi kokeilla tehdä muusia itse, mutta osti varulle paketin Mummon muusia, mikäli itse tehty muusi menisi jostain syystä piloille.

perunamuusiperunamuusi

No ei mennyt! Herra sai aikaan tuhtia ja paksua muusia, joka sopi niin hyvin yhteen perinteisen karjalanpaistin kanssa. Tässäpä olisi teille ihan vain perunamuusin resepti (kylläkin oikein herkullisen sellaisen), karjalanpaistin resepti tupsahtaa blogiin hieman myöhemmin. Herra Longfield nappasi muusin ohjeen Kotikokin nettisivuilta.

Perunamuusi

4-6 annosta

  • 8-12 kpl jauhoista perunaa
  • 50 g voita
  • 1 tl suolaa
  • 2 dl maitoa
  • 1 dl kuohukermaa
  • 1 kpl kananmunan keltuainen

1. Kuori ja keitä perunat. Kaada keitinvesi pois, kun perunat ovat kypsiä.

2. Kuumenna maito sekä kerma omassa kattilassaan.

3. Survo perunat soseeksi ja lisää joukkoon voi, suola ja kuumennettu maito- kermaseos vähitellen. Lisää survomisen loppuvaiheessa munankeltuainen sekaan ja survo vielä hiukan lisää.

perunamuusi

Kevättä! Parsapasta ja parsaviini

Vappupäivänä kevät tuntui ensimmäisen kerran ihan aidosti iholla. Täällä etelässä nautittiin hurjan aurinkoisesta ilmasta, ja vaikka päälle sai vetää vielä pitkän villakangastakin, saattoi tuona maanantaina ilmassa aistia kevään. Vapun jälkeen otettiin sitten aika monta askelta takapakkia kevään osalta, mutta kyllä se sieltä vielä tulee. Tarttee vaan jaksaa vähän odottaa!

munkkiniemin kartano

Me suuntasimme vapun viettoon tänä vuonna Oxygenol-pariskunnan luokse Munkkiniemeen. Mukana oli myös pieni ihme, Horatio jäi tällä kertaa kotiin, sillä Munkassa asustaa myös eräs pieni pomeranian-koira, jota Horatio ei jätä hetkeksikään rauhaan. Sekä minun että herran kädet ovat pienen ihmeen myötä kohtuullisen sidotut, joten sekopäistä Horatiota (joka olisi halunnut leikkiä pienen karvaisen kaverinsa kanssa koko ajan) meillä ei olisi ollut enää mahdollista vahtia vierailun aikana.

Munkan kadut olivat täynnä valkolakkisia vaeltajia ajaessamme ystäväpariskuntamme asunnolle. Iloisia ihmisiä katsellessa tuli tosi kiva fiilis ja alkoi vähän harmittaa, että jätimme valkolakit tänä vuonna kaapin perukoille, vaikka ne on sieltä edellisinä vuosina aina kaivettu esiin.

urho kekkonen talo

Vappu piti sisällään kuplivaa, maukkaita alkupaloja, pitkän kaupunkikierroksen Munkkiniemen maastossa sekä parin tunnin ulkoilun päätteeksi herkullista parsapastaa, jonka seurana maistelimme keväistä parsaviiniä. Ai niin, ja ison kasan jälkkäreitä! Oli suklaita, juustokakkua sekä itsepaistettuja munkkeja, voi nam!

Teimme ison kattilan pastaa yhdessä. Minä tosin syötin pientä ihmettä melkein koko ruoanlaittoajan, mutta minkäs teet.. Pastan syömiseen osallistuin kuitenkin heti kun iso kattila nostettiin pöytään. Heh. Pastan kanssa juotiin tosiaan ns. parsaviiniä, jonka oikea nimi on: Cuvée René Dopff Muscat (*viini saatu blogin kautta). Klassista Muscatia kuvaillaan sanoilla: keltaluumuinen, kevyen aprikoosinen, kukkainen ja aromikas. On pakko todeta, että kuvaus meni aika nappiin, vaikka usein me naureskellaan viinien hassuille makuadjektiiveille (ei olla mitään viiniasiantuntijoita). Tykkäsimme parsaviinistä kaikki neljä, ja jestas sitä oli mahtava maistella hyvien ystävien (jotka olivat vielä vastanneet samaisena päivänä myöntävästi kummikutsuun) seurassa keväisen auringon paistaessa sälekaihtimien läpi suoraan ruokapöytään. Ei edes haitannut, että söimme herran kanssa vuorotellen toisen pitäessä ja hyssytellessä pientä ihmettä.

parsapasta

Keväinen pasta kätki sisäänsä mm. tuoreita tomaatteja, parsaa sekä ilmakuivattua kinkkua. Pastan teko kävi kuulemani mukaan oikein ripeästi. Tomaatit, parsat sekä kinkut tungettiin uuniin, pasta keitettiin ja sitten kaikki sekoitettiin keskenään. Ehkä tarkempi resepti on kuitenkin tarpeen, se tulee tässä.

Resepti on napattu K-ruoka-lehdestä.

parsapastaparsapasta

Parsapasta

4-6 annosta

  • 2 nippua tuoretta vihreää parsaa
  • 200 g parmankinkkua
  • 2 rs (500 g) miniluumutomaatteja
  • 400 g (täysjyvä)spagettia
  • 1-2 dl pastan keitinvettä
  • 1-2 rkl sitruunan mehua
  • oliiviöljyä
  • 2 dl pecorinoa raastettuna (plus tarjoiluun 1-2 dl)
  • ripaus mustapippuria
  • ripaus suolaa (maun mukaan, voi jättää myös pois)

1. Huuhtele parsat. Napsauta parsoista varsi katki siitä kohta mistä varsi haluaa katketa kun alat taivuttaa sitä. Veistä ei ole tarvetta käyttää.

2. Levitä parsat, parmankinkkuviipaleet ja tomaatit uuninpellille leivinpaperin päälle. Paahda 225-asteisen uunin ylätasolla noin 10 minuuttia tai kunnes parsat ovat kypsiä ja kinkkuviipaleet rapeita. (Me paistoimme parmankinkut omalla uunipellillään sekä parsat ja tomaatit omallaan, parmankinkkuja 20 minuuttia, parsoja ja tomaatteja 10 minuuttia.)

3. Paloittele parsat ja murenna parmankinkut.

4. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Säästä osa keitinvedestä ja valuta pastat lävikössä.

5. Sekoita kattilassa pastan joukkoon muutama desilitra keitinvettä ja sitruunan mehu. Lisää parsat, parmankinkku, tomaatit, oliiviöljy ja pecorinoraaste. Rouhi joukkoon mustapippuria ja tarkista maku (lisää tarvittaessa suolaa). Tarjoa parsapasta välittömästi pecorinoraasteen kanssa.

parsapasta

Savulohi-sienipiirakka

Kärryttelin pienen ihmeen kanssa tovin yksikseni pitkin ja poikin Espoon keskuspuistoa. Vastaan tuli eräällä lenkillä kaksi naista vaunujen ja koirien kanssa. Ajattelin naiset nähtyäni, että olisipa kiva saada itsekin kärryttelyseuraa. En kuitenkaan uskaltanut kääntyä ja huikata naisille, että voisinko liittyä heidän seuraan, vaan jatkoin matkaani Horation ja vaunujen kanssa toiseen suuntaan.

savulohi-sienipiirakka

Kotona päätin kuitenkin laittaa viestiä meidän asuinalueen kotiäitien facebook-ryhmään. Tiedustelin, että mikäli alueelle on muodostunut kärrylenkkiporukoita, liittyisin enemmän kuin mieluusti mukaan. Yksi asia johti toiseen, ja pian olimme porukalla sopineet viikottaisista vaunulenkeistä sekä kahviringin perustamisesta. Vaunulenkeille startattaisiin aina tiistaisin leikkipuiston kulmilta, ja torstaisin kokoontuisimme toistemme luokse kahvittelemaan nyyttäriperiaatteella.

Käyn tiistaisin seurakunnan vauvakerhossa, joten vaunulenkeille en aina pääse mukaan. Mutta torstain kahvirinki sopii omiin aikatauluihin lähes poikkeuksetta.

savulohi-sienipiirakka

Kokoonnuimme viime viikon torstaina ensimmäisen kerran kahvittelemaan ja voitteko arvata mitä tapahtui? Kahvittelemaan saapui kaksi tuttua naamaa mun työpaikalta. Siis kaksi! Ollaan oltu molempien kanssa samoissa projekteissa, törmätty saman kerroksen käytävillä sekä ruokalassa ja molempien naisten vauvamasut kyllä huomasin alkuvuoden aikana. Eipä sitten vaan olla koskaan törmätty täällä kotiseuduilla.

Eikä tässä vielä kaikki. Työkavereiden lisäksi paikalle tupsahti meidän naapuri sekä läjä muita äitejä, jotka viettävät kaiket päivät kotosalla vauvan/lasten kanssa. Ihan uskomatonta! Ja minä luulin, ettei täällä asu ketään muita samassa tilanteessa olevia naisia, mutta niin vain yht’äkkiä meitä istui kymmenkunta saman katon alla vauvat kainalossa. Niin siistiä!

savulohi-sienipiirakka

Ensimmäisille mammatreffeille kokkasin savukala-sienipiirakkaa. Käytin piirakkaan appiukolta saatuja kuivattuja kanttarelleja, mutta piirakkaan voi hyvin piilottaa mitä vain sieniä (kuivattuja tai tuoreita) mistä itse eniten tykkää. Alkuperäisessä reseptissä taidettiin mainita mustatorvisienet.

Savulohi-sienipiirakka

  • 1 kpl Myllyn Paras Pyöreä ruis-kaura piirakkataikina
  • 3 dl kuivattuja kanttarelleja (tai muita sieniä)
  • 1 kpl purjo
  • 250 g savulohta
  • 240 g (1 prk) Creme Bonjour valkosipuli-yrtit
  • 3 kpl kananmunaa
  • ½ dl ruokakermaa
  • 1 rkl sinappia
  • ½ tl yrttisuolaa
  • ½ tl sitruunapippuria

1. Sulata pakastetaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Painele taikina leivinpaperin päälle irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille.

2. Liuota kuivattuja sieniä noin 30 minuuttia kylmässä vedessä. Paista sieniä pannulla voinokareessa, kunnes neste on haihtunut. Siirrä sienet pannulta astiaan odottamaan. Kuullota silputtu ja pesty purjo pannulla pehmeäksi.

3. Revi savulohi pienehköiksi paloiksi.

4. Yhdistä keskenään muut täytteen ainekset ja sekoita seos tasaiseksi.

5. Levitä taikinapohjalle sienet, kalapalat ja kuullotettu purjo. Kaada päälle täyteseos ja paista piirakkaa 200 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja saanut kauniin kullanruskean värin.

Kurkkaa myös kasa muita suolaisten piirakoiden reseptejä seuraavan linkin takaa!

idsavulohi-sienipiirakka

Tortelliini-mansikkasalaatti

Kyllä on some mahtava paikka! Pienen vauvan kanssa ei enää koneella suuremmin ole aikaa viettää, mutta puhelimesta en suostuisi luopumaan mistään hinnasta. Vaikka monet vauvaoppaat kertovat heti etusivulla, että ”ei ruutuaikaa vaan naama-aikaa”, niin siitäkin huolimatta puhelimen kautta avautuu kontaktit maailmalle samalla kun itse nököttää tissitakiaisen kanssa sohvalla.

Toisaalta oma äitini kertoi lukeneensa tuhottoman määrän kirjoja minua imettäessään. Miten se nyt eroaa siitä, että minä luen uutisia sekä blogeja, selaan Instagramia ja kirjoittelen postauksia kännykällä samalla kun maitobaari on auki?

mansikkasalaatti

No mutta siihen salaattiin. Törmäsin siihen nimittäin somessa, tarkemmin sanottuna Instagramissa. Värikäs salaatti kiinnitti heti huomioni ja sai veden herahtamaan kielelle. Jo heti seuraavana päivänä kipitimme vaunujen kanssa lähikauppaan ja ostimme salaattiin vaadittavat ainekset.

Myöhemmin samana päivänä pieni ihme nukahti iltapäiväpäiväunilleen herra Longfieldin rinnalle ja minä pääsin kokkaamaan itselleni värikästä salaattia.

Salaatin kokoaa eteensä lautaselle vartissa. Pisin aika menee tortelliinien keittämiseen, tai siis veden kiehumiseen. Ainakin jos ei omista induktioliettä, jolla kuulemma vesikin alkaa kiehua kattilassa vain muutamassa minuutissa. Tortelliinit valmistuvat veden kiehumisen jälkeen viidessä minuutissa.

mansikkasalaatti

Bongasin salaatin Mirkemirian Instagram-tililtä, jossa Mirkemiria antoi mulle vinkin kehittämäänsä salaattiin, sen jälkeen kun olin sitä kommentoinut ja todennut, että kyseistä salaattia on pakko kokeilla itsekin kotosalla. Tortelliineiksi kannattaa Mirkemirian vinkin perusteella valita juustotäytteinen vaihtoehto, sillä se riitelee vähiten mansikan kepeän kesäisen maun kanssa. Yhdyn tähän, juustotäytteiset tortelliinit toimivat salaatissa tosi hyvin.

mansikkasalaatti

Tortelliini-mansikkasalaatti

  • valmista salaattisekoitusta
  • tuoreita mansikoita
  • juustotäytteisiä tortelliineja keitettyinä (yhden hengen annokseen puolikas paketti)
  • fetaa
  • paahdettuja siemeniä (mulla oli valmiiksi paahdettuja)
  • öljypohjaista caesar-kastiketta, tai muuta salaatinkastiketta (yhden hengen annokseen noin 1 rkl)

1. Keitä tortelliinit pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Laita pesty salaatti lautasen pohjalle, pilko tuoreet mansikat kahteen tai neljään osaan ja kippaa salaatin päälle. Murenna feta (tai käytä valmiita kuutioita) ja viskele lautaselle. Kaada salaatinkastike lautaselle ja heittele siemeniä sekaan sen verran kuin mieli tekee. Lopuksi nosta lautaselle keitetyt tortelliinit ja sitten vain herkuttelemaan!

mansikkasalaatti

Munakoiso-vuohenjuustosalaatti ja naan-leivät

Viime viikolla pari hyvää työkaveria tuli töiden jälkeen moikkaamaan pientä ihmettä. Toinen leideistä saapui meille pyörällä, joten halusin tarjota vieraille jotain suolaista ja makeaa purtavaa pitkän työpäivän ja pyörälenkin päätteeksi. Ensin ajattelin kokkaavani suolaista piirakkaa, mutta tulinkin toisiin aatoksiin, sillä pyöräilevä leidi ei syö lihaa, eikä minulle tullut siinä tohinassa mieleen yhtään hyvää kasvispiirakan reseptiä.

munakoiso-vuohenjuustosalaatti4

Niinpä päädyin tekemään hieman ruokaisampaa salaattia ja tarjoamaan sen kanssa uunivalmista naan-leipää. Makeasta puolesta piti huolen suklaamunat. Suklaamunia ostettiin lopulta kaupasta vähän isompa kasa, sillä toinen työkaveri tuli meille tyttärensä kanssa. Piilotimme pitkin vihreää Vihervaaraa suklaamunia, joita pieni prinsessa sai sitten etsiä. Hurjan nopeasti meidän kohtuullisen helppoihin piiloihin jemmatut suklaamunat löytyivätkin, mutta saipahan pikkuinen leidi hieman jotain tekemistä aikuisten tylsien jutustelujen ohessa.

munakoiso-vuohenjuustosalaatti4

Ennen suklaamunia syötiin kuitenkin sitä salaattia naan-leipien kera. Kokkailin pienen ihmeen päiväunien aikaan K-ruoka -lehden sivuilta vuosia sitten nappaamani reseptin avulla munakoiso-vuohenjuustosalaattia, joka osoittautui oikein herkulliseksi tapaukseksi. Salaatin lämmin (tosin aika aneemisen värinen) munakoisohöystö yllätti ainakin minut positiivisesti. Kun salaatin vielä kokosi värikkäälle lautaselle, oli se jopa aika houkuttelevan näköinen.

Salaatti ei välttämättä kaipaa seurakseen salaattikastiketta, mutta minä tarjosin sen kanssa lisänä öljypohjaista caesar-kastiketta.

munakoiso-vuohenjuustosalaatti4

Munakoiso-vuohenjuustosalaatti ja naan-leivät

4 annosta

  •  1 kpl (375 g) munakoiso
  • 1 kpl mieto punainen chili
  • 1-2 kpl valkosipulinkynttä
  • 1 rkl öljyä
  • 1 tl juustokuminaa
  • 1 tl kuivattua minttua
  • ripaus suolaa
  • ripaus mustapippuria
  • 1 rs (250 g) kirsikkatomaatteja
  • 1 ps (65 g) salaattisekoitusta
  • 1 prk (365 g) Pirkka Parhaat vuohenjuustokuutioita

Lisäksi 2 pkt uunivalmista Santa Maria -naan-leipää.

1. Leikkaa munakoiso pieniksi kuutioiksi (noin 1,5 x 1,5 cm). Halkaise chilipalko, poista siemenet ja suikaloi chili. Hienonna kuoritut valkosipulinkynnet.

2. Kuumenna öljy pannulla. Kuullota chiliä ja valkosipulia hetki pannulla. Lisää pannulle munakoisokuutiot ja mausta juustokuminalla, mintulla, suolalla ja mustapippurilla. Kääntele pannulla noin 3 minuuttia, kunnes munakoisot hieman kypsyvät.

3. Lisää kirsikkatomaatit pannulle ja jatka kuumennusta vielä pari minuuttia. Tomaattien on tarkoitus vain hieman lämmetä.

4. Levitä pesty salaattisekoitus laakealle tarjoiluastialle. Nostele munakoisoseos vadille ja ripottele valutetut vuohenjuustokuutiot salaatin pinnalle. Koristele tuoreella mintulla.

5. Tarjoile naan-leivän kanssa. Meillä oli uunivalmiita Santa Marian naan-leipiä, joista tykkäämme tosi paljon.

Lisää helpotusta salaattikuumeeseen löytyy Parhaat salaatit kevyempään uuteen vuoteen -postauksesta.

munakoiso-vuohenjuustosalaatti4

Lohipullat & sitruunainen kermaviilikastike

Yhteishyvä Ruoka -lehdestä olemme kokkailleet vuosien saatossa tosi monia simppeleitä ja herkullisia ruokia. Selasin tuttuun tapaani uusimman lehden reseptit viime viikolla läpi, ja sieltä osui silmiin helpon oloisten sitruunaisten lohipullien ohje.

lohipullat

Helppoja ja nopeita ruokia kaivataan juuri nyt kipeästi! Vauva pitää ottessaan meitä molempia vielä tosi paljon ja luppoaikaa ei paljon ole. Pakkaseen ehdin tehdä vain ison satsin punakastiketta ennen kuin pieni ihme päätti putkahtaa maailmaan viikkoa ennen laskettua aikaa. Pastakastike on popsittu parempiin suihin jo aika päivää sitten, ja vaikka pitsaa sekä muuta noutoruokaa on ihan mukava syödä, ei kotiruoan voittanutta (tällä hetkellä) ole.

Kalan syömistä pitäisi jatkaa imetyksen aikana muutamana päivänä viikossa. Jo raskausaikana juuri kalan riittävä saanti oli vaikeinta toteuttaa. Blogissa on muutamia tosi hyviä kalareseptejä valmiina, mutta silti tuntuu etten osaa tehdä mitään muuta kuin paistaa lohta. Nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja kaivaa blogin arkistoista kalareseptit esiin!

kermaviilikastike lohelle

Ennen kuin hieman eksoottisemmat kalat päätyvät lautaselle, voin popsia näitä lohipullia vaikka kaksi viikkoa putkeen. Siis aivan törkeän hyviä! Herra Longfield kaivoi lohipullien kaveriksi vielä tosi hyvän sitruunaisen kermaviilikastikkeen reseptin, jonka kaveriksi lohipullat passasivat paremmin kuin hyvin. Lisukkeeksi teimme Mummon muusia (nam!) ja lautasen reunalle leikattiin vielä kurkunpaloja.

Kun koko komeus oli valmiina lautasella, nälkä kurni vatsassa, ihanat tuoksut valtasivat nenän, ja ajattelin ”ah miten ihanaa syödä kahdestaan ihan rauhassa kun pieni ihme vetää sikeitä sohvalla”, kuului sohvalta ”byäääääääääh”. Tietty. Vedin pullat lisukkeineen nassuun viidessä minuutissa ja sen jälkeen juoksin sohvan uumeniin täyttämään pienen ihmeen massun.

idlohipullat

Lohipullat & sitruunainen kermaviilikastike

4 annosta

Lohipullat

  • 600 g kypsää savulohta
  • 2 kpl sitruunaa
  • 2 dl korppujauhoja
  • 2 dl vettä
  • 2 kpl kananmunia
  • valkopippuria
  • suolaa

1. Säädä uuni 220 asteeseen. Riivi lohi pieneksi ja poista mahdolliset ruodot. Pese sitruunat ja raasta toisen sitruunan kuori hienoksi raasteeksi.

2. Mittaa korppujauhot ja vesi kulhoon, lisää kananmunat ja sekoita tasaiseksi. Purista sitruunoiden mehu ja lisää kuoriraaste seokseen. Mausta valkopippurilla. Jos lohi ei ole kovin suolaista, lisää myös hieman suolaa. Sekoita lohi joukkoon ja anna tekeytyä 10 minuuttia.

3. Pyörittele lohipullat käsin ja aseta ne leivinpaperin päälle uunipellille. Paista uunissa 20 minuuttia tai kunnes pullat ovat kiinteitä ja hieman ruskistuneita.

lohipullat

Sitruunainen kermaviilikastike

  • 1 prk kermaviiliä
  • 1 kevätsipuli
  • ½ dl tuoretta tilliä
  • 1 rkl sinappia
  • sitruunan mehua maun mukaan
  • ripaus suolaa
  • ripaus pippurisekoitusta

1. Silppua kevätsipuli ja tilli, sekoita ne ja muut mausteet kermaviiliin, anna maustua hetken jääkapissa.

kermaviilikastike lohelle

Vinkit värikkääseen ja herkulliseen pääsiäiseen

pajunkissa

Mahtavaa palmusunnuntaita jokaiseen kotiin! Täällä ei ihan vielä päästä pienen ihmeen kanssa koristelemaan pajunkissoja, mutta sekin aika koittaa kyllä vielä jonkun vuoden päästä. Kokosin teille näin pääsiäisen alla kasan blogiin kertyneitä pääsiäisvinkkejä yhden ja saman postauksen alle. Näiden värikkäiden vinkkien myötä toivottelen kaikille aurinkoista, herkullista ja mukavaa pääsiäisen aikaa!

Ikkunalaudalla kukkien kelta,
rairuoho versoo jo lautaselta.
Pajujen oksissa silmut uudet,
suklaamunissa salaisuudet.


Täytetyt suklaamunat

Täytettyjä ja värikkäitä suklaamunia ihasteltiin blogissa vuonna 2013. Kauniita ja herkullisia ne kyllä olivat. Suosittelen kokeilemaan, resepti ja ohjeet löytyvät linkin takaa.

Kukkaleipä

Kaunis ja herkullinen kukkaleipä kruunaa aivan varmasti minkä tahansa kahvipöydän pääsiäisen aikaan.

Täytetty kukkaleipä muistuttaa krysanteemia, tuota värikästä ja sinnikästä kukkaa, joka jaksaa oikein hoidettuna ilahduttaa vaikka läpi kesän. Chrysanthemum pastries on alunperin kotoisin Georgiasta. Tai no tavallaan Venäjältä, koska Georgia oli muinoin osa Neuvostoliittoa.

Krysanteemileipää voidaan tehdä makeana tai suolaisena versiona. Täytteenä voi oikeastaan olla ihan mitä tahansa, vain mielikuvitus on rajana. Kurkkaa resepti seuraavan linkin takaa ja sitten vain leipomaan!

Pääsiäiskuppikakut

Värikkäitä pääsiäiskuppikakkuja leivoin uusille naapureillemme vuonna 2013 (ajatella, että olemme asuneet vihreässä Vihervaarassa jo 4 vuotta). Olihan näissä aikamoinen väsääminen ja koristelu, mutta kauniita sekä herkullisia niistä onneksi tuli. Pikkuisilla suklaamunilla koristetut pääsiäiskuppikakut maistuvat uusien naapurien lisäksi varmasti ihan omankin talon väelle.

Aurinkoinen aprikoositorttu

Värikästä aprikoositorttua tein ensimmäisen kerran melkein 10 vuotta sitten, ja olen aina pitänyt siitä todella paljon. Eniten torttua on väännetty (heheheh) pääsiäisen aikaan, mutta toki raikas ja kauniin oranssi torttu sopii mihin tahansa kevään taikka kesän juhlaan. Kananmunakakuksikin ristitty torttu on kerännyt vuosien saatossa paljon kehuja. Kurkkaa aurinkoisen tortun resepti tämän linkin takaa.

Da Capo -banaanikakku

Tämä tuhti kakku menee kahvipöydässä mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta näin kevään korvilla sen voi koristella pienillä värikkäillä suklaamunilla ja nostaa värikkäälle tarjoilualustalle, jolloin se on oikein passeli myös pääsiäiseen. Da Capo -banaanikakun reseptin löydät linkin takaa.

Rahkapullat

Ripeät rahkapullat maistuvat hyviltä. Makean pullan ja kinuskikastikkeen, maitorahkan sekä mandariinin liitto toimi erinomaisesti. Lisäksi tämän makean herkun pyöräyttää valmiiksi nopeasti.

Gluteenittomat kaurapalat

gluteeniton-kauraleipä

Osallistuin viime viikolla Myllärin järjestämälle gluteenittomalle kaurabrunssille. Brunssille oli taiottu kasa herkkuja Myllärin uudehkoilla gluteenittomilla tuotteilla, joihin teistäkin on varmasti ainakin jokunen törmännyt ruokakaupoissa. Myllärin tuotteet ovat ne liilan väriset noin puolen kilon paketit, jotka ainakin aika useassa espoolaisessa ruokakaupassa on laitettu ihan omalle pienelle ständille. Siitä ne kyllä erottuvat aika hyvin värikkäiden pakettiensa ansiosta.

gluteeniton-kauraleipä

Meillä on lähes jatkuvaan käyttöön jo aiemmin päässeet Myllärin gluteenittomat kaurahiutaleet puuron muodossa, sekä saman sarjan myslit, jotka ovat muuten kotimaista tuotantoa (moni mysli tulee meille merten takaa). Brunssilla tutustuin näiden lisäksi kahteen uuteen suosikkiin. Ne ovat Myllärin gluteeniton kotileipurin kaurapala-aines sekä gluteeniton rouhea siemenpuuro.

Siemenpuuroa popsin brunssilla tuoreiden marjojen kera ison vadin, ja tajusin vasta myöhemmin, että puuro piti sisällään pellavansiemeniä, joita ei raskaana ollessa saisi syödä. Niinpä puuroa popsitaan kotosalla seuraavan kerran sen jälkeen, kun pieni ihme on tupsahtanut seuraamme. Kaurapala-ainespaketti sen sijaan revittiin hyvin nopeasti brunssin jälkeen auki myös kotikeittiössä.

gluteeniton-kauraleipägluteeniton-kauraleipä

Puolen kilon kaurapala-ainespaketista tekee tosi helposti parisen kymmentä kauraleivän palasta. Pussin lisäksi kotoa tulee löytyä ainoastaan vettä, suolaa, hiivaa sekä gluteenitonta kaurajauhoa taikinan jauhottamiseen. Jos gluteenittomuus ei ole teidän taloudessa mikään tärkeä ominaisuus, niin jauhottamiseen voi toki käyttää muitakin jauhoja, joita kuivakaapin perukoilta sattuu löytymään.

gluteeniton-kauraleipä

Alla olevan reseptin avulla sitten vain kauraleipää kotona tekemään! Näissä kotitekoisissa kaurapaloissa on muuten kuitua noin 16 %, eli vatsakin kiittää.

Gluteenittomat kaurapalat

noin 20 palaa

Lisäksi jauhottamiseen Myllärin gluteenitonta kaurajauhoa.

1. Sekoita kaurapala-aines, hiiva ja suola kädenlämpöiseen veteen (+42-asteiseen, jos käytät kuivahiivaa). Sekoita taikina hyvin käsin (tai yleiskoneella) kunnes se on tasaista. Peitä taikina liinalla ja anna sen levätä noin 60 minuuttia.

2. Kaada taikina gluteenittomilla kaurajauhoilla jauhoitetulle pöydälle. Jauhoita taikina hyvin (meillä jauhoja meni 2-3 desiä) ja taputtele noin 2-3 cm:n paksuiseksi levyksi (levy saa olla paksu, jotta palat voi leikata kahtia valmiina). Leikkaa levystä suorakaiteen muotoisia paloja ja siirrä ne pellille.

3. Pistele palat kevyesti haarukalla. Paista kaurapaloja 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia (uunin keskitasolla).

Vinkki!

Saat leipiin rapeamman kuoren, kun laitat uunin alaosaan paiston ajaksi vedellä täytetyn, metallisen astian.

gluteeniton-kauraleipä

Suklaajuustokakku mutakakkupohjalla & viimeinen työpäivä

Tää on niin outoa. On maanantai, olen kotona, olen pessyt neljä koneellista pyykkiä, järjestänyt paikkoja kuin sekopää, tiskikone pyörii toistamiseen, Horation kanssa on lenkkeilty ilman mitään kiirettä aamupalan jälkeen täysin hiljaisessa metsässä ja nyt ajattelin kirjoitella blogia seuraavien tuntien ajan. Jossain välissä pyöräytän lounasta.

Äitiysloma on alkanut. Ja se tuntuu niin väärältä.

Mutta jos tuntuu äitiysloma näin alkuun oudolta, niin viimeiset viikot töissäkin olivat ihan hassuja. Kehuja, kiitoksia, halauksia, lahjoja, muistamisia ja herkkuja sateli niin paljon, että välillä pää meni jo aivan pyörälle. Koko syksy ja loppuvuosi oli ehdottomasti raskainta ja kiireisintä aikaa mitä tämänhetkisessä työpaikassani olen viettänyt ( ja työvuosia on kertynyt jo kymmenen!). Töitä paiskittiin tämänkin vuoden puolella niin pitkälle, että vasta viikkoa ennen äitiysloman alkamista aloin vain tuijottaa tietokoneen ruutua ja miettiä, että mitä ihmettä teen nämä viimeiset päivät.

Perjantaina se viimeinen päivä sitten koitti. Olo oli perjantaina (ja on edelleen varmasti vielä jonkin aikaa) täysin absurdi. Pakata nyt koko työhuone muuttolaatikoihin, luovuttaa kulkuluvat, läppärit ja kaikki mahdollinen irtaimisto pois, napsauttaa päivän päätteeksi tyhjän työhuoneen valot pois ajatellen, että tulen tänne takaisin ehkä joskus vuonna 2018.

Ennen kuin päästiin siihen asti, että työhuoneen valot sammutettiin ”viimeisen” kerran, juttelin kymmenien ja taas kymmenien työkaverien kanssa äitiysloman alkamisesta ja kaikesta raskauteen liittyvästä. Lupasin tulla mahdollisimman pian pienen ihmeen kanssa moikkaamaan työkavereita. Pitää vain toivoa, että kaikki menee hienosti loppuun asti, ja toipuminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Tai ei sen nopeasti tarvitse tapahtua, omalla painollaan riittää oikein hyvin.

Eikä se viimeinen työpäivä kyynelittä onnistunut. Kahvitauon jälkeen totuus iski vasten kasvoja – mun pitäisi ihan kohta lähteä täältä pois. Pois.. Satun kuulumaan niihin onnekkaisiin, jotka nauttivat työstään ihan aidosti. Tykkään työstäni, tiedän olevani hyvä sekä tarpeellinen siinä mitä teen, ja kun siihen päälle lisätään vielä mahtavat työkaverit, ei töistä voi sen suuremmin valittaa. No okei, en minä joka päivä leiju suuressa hurmoksessa pitkin työpaikan käytäviä, mutta ison osan ajasta olen tyytyväinen.

No, mutta siis sen kahvitauon jälkeen alkoi äkkiä tuntua siltä, että nyt äkkiä vessaan piiloon. Kipitin vessaan, ja siellä ne kyyneleet sitten puskivat ulos. Istuskelin vessassa vartin ja annoin tunteiden tulla, viedä mukanaan. Vessahetken jälkeen kaikki oli taas hyvin ja olin valmis päivän viimeisiin halauksiin!

Viimeinen työpäivä ennen äitiyslomaa ei varmasti unohdu koskaan. Se absurdi, haikea sekä jotenkin luvaton olo ei kyllä hevillä muistojen arkusta lähde karkuun. Tässä pitäisi nyt sitten viitisen viikkoa keksiä itselleen tekemistä. Touhotan varmasti tuttuun tapaani niin pitkälle kuin vain jaksan. To do -lista on aika muhkea – kirjoitin sen eilen illalla valmiiksi. Katsotaan, kuinka paljon siitä saadaan asioita ruksittua yli ennen kuin pikkuinen poika on täällä. Jestas, tämä kaikki tuntuu niin uskomattoman oudolta.

Apua! Unohdin ihan kertoa mikä tämän postauksen pääjuttu oli! Leivoin töihin viimeisen päivän kunniaksi uusimman Maku-lehden ohjeella suklaajuustokakkua mutakakkupohjalla. Lisäksi ostin kasan sinisiä karkkeja ja erilaisia lapsellisia keksejä työkavereita piristämään. Kakku oli taivaallisen hyvää, niin tuhtia ja makeaa, että oksat pois.

Nyt jatkan äityslomaan totuttelua. Mainiota alkuviikkoa kaikille – kotiin tai töihin!

Suklaajuustokakku mutakakkupohjalla

noin 15 annosta

Pohja

  • 200 g tummaa suklaata
  • 150 g voita
  • 2 kpl kananmunaa
  • 2 dl sokeria
  • 1½ dl vehnäjauhoja
  • ½ tl leivinjauhetta

1. Voitele irtopohjavuoan (halkaisija noin 26 cm) reunat. Vuoraa pohja leivinpaperilla.

2. Sulata pohjan suklaa ja voi varovasti kattilassa. Anna hieman jäähtyä.

3. Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita suklaa-voiseos varovasti muna-sokerivaahtoon.

4. Yhdistä kuivat aineet ja siivilöi ne taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja paista sitä 200-asteisen uunin alimmalla tasolla 15 minuuttia. Anna jäähtyä. Huom. Pohja on mutakakkupohja, joten sen kuuluukin jäädä sisältä löysäksi.

Täyte

  • 200 g tummaa suklaata
  • 200 g maitosuklaata
  • 3 kpl liivatelehteä
  • 3 rkl kuumaa, vahvaa kahvia
  • 4 dl kuohukermaa
  • 400 g maustamatonta tuorejuustoa
  • ½ dl tomusokeria
  • ¼ tl vaniljajauhetta

1. Sulata täytteen suklaat varovasti vesihauteessa tai kattilassa. Anna hieman jäähtyä.

2. Upota liivatteet kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Keitä vahvaa kahvia, ja purista liivatteet kahvin sekaan. Sekoita tasaiseksi. Anna hieman jäähtyä.

3. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Notkista tuorejuusto toisessa kulhossa. Lisää tuorejuuston sekaan vatkattu kermavaahto, sokeri sekä vaniljajauhe. Sekoita tasaiseksi. Lisää täytteeseen ensin liivateseos ohuena nauhana, ja sen perään vielä suklaa voimakkaasti sekoittaen.

4. Kaada täyte jäähtyneen pohjan päälle ja tasoita pinta. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tunnin ajan (tai seuraavaan päivään).

5. Irrota irtopohjavuoan reuna kakun ympäriltä. Nosta kakku tarjoiluvadille, ja koristele haluamallasi tavalla.

Vegemunakas salsalla


Kaupallinen yhteistyö Apetitin kanssa. Kampanjan ideana oli tutustua tarkemmin yhteen Apetitin uuteen Kasvisjauhis-tuoteperheeseen kuuluvaan ruokapakasteeseen ja kehitellä tuotteen ympärille resepti.

Kehittelemäni vegemunakasresepti osallistuu kampanjan aikana reseptikisaan, joka on käynnissä 28.2.2017 asti. Kaikki kisaan osallistuneet reseptit ovat nähtävissä Apetitin kisasivuilla, jossa te voitte käydä antamassa parhaalle reseptille äänenne. Kaikkien äänestäneiden kesken Apetit Ruoka Oy arpoo yhteensä viisi kappaletta 100 euron ravintolalahjakortteja – eli nyt vaan kaikki äänestämään (äänestysaikaa on 28.2.2017 asti)! En muuten suutu, jos äänenne ei mene vegemunakkaalleni, vaikkakin sen maku pääsi yllättämään itsenikin todella positiivisesti. Niin helppoa ja hyvää!

Apetit Kasvisjauhis-pakastetuotteisiin kuuluu kasvisjauhispihvit, kasvisjauhispihvit crispy, sekä kasvisjauhispyörykät, joihin minä tutustuin tarkemmin. Pyörykät ovat koostumukseltaan hyvin pitkälti lihaisten valmispullien oloisia, suutuntuma on kuitenkin selkeästi kevyempi ja sellainen falafelimäinen (eli siis hyvä). Kasvisjauhispyöryköitä voi nakella suuhunsa kylminä, mutta ihan yhtä hyvin ne voi lämmittää mikrossa, paistinpannulla taikka uunissa.

Koko Kasvisjauhis-sarja on sopiva niin sekasyöjille kuin myös vegaaneille. Tuotteet ovat lisäksi laktoosittomia, gluteenittomia, soijattomia, munattomia, runsaskuituisia ja runsasproteiinisia. Mutta mauttomia ne eivät ole! Ja mikä parasta (omalla kohdallani ainakin), tuotteita voi popsia myös möhömahainen odottava äiti, ihan yhtä hyvillä mielin kuin perheen pienimmätkin otukset. Luulen, että jopa erityisen nirso isäni voisi näitä syödä, toki hänelle ei missään nimessä saisi kertoa, että kyseessä on vegaaninen kasvislihapulla – ei, semmoista virhettä ei pitäisi mennä tekemään, sen jälkeen pyörykät jäisivät häneltä aivan varmasti syömättä.

Pyörittelin tovin jos toisenkin päässäni kolmea eri ideaa, joissa uusia Kasvisjauhispyöryköitä olisi voinut käyttää. Lopulta päädyin ehkä listan arkisimpaan ruokaan – munakkaaseen. Meillä kuitenkin syödään yllättävän paljon munakkaita, ne maistuvat sekä aamulla että lounaalla, ja munakkaaseen voi jemmata jääkaapin perukoilta melkeinpä mitä tahansa.

Vegemunakkaaseen tungin Kasvisjauhispyöryköiden lisäksi kasan kasviksia, jonka lisäksi munakkaan lisukkeina toimivat rucola sekä hieman tulinen salsakastike. Kombo toimi yllättävän hyvin, ja vetelin vegemunakasta kahtena päivänä peräkkäin suurella ruokahalulla.

Vegemunakkaan resepti on nähtävissä alla. Sitä saa tosiaan käydä äänestämässä Apetitin kisasivuilla, josta löytyy muuten yhteensä 15 herkullista vegereseptiä! Ne kannattaa käydä kurkkaamassa, jos on vailla uusia vege- tai vegaanisia reseptejä. Vegemunakasta pääsee äänestämään mm. klikkaamalla tätä suoraa linkkiä. Sitten vain onnea 100 euron lahjakorttien arvontaan ja oikein herkullista viikonloppua!

Vegemunakas salsalla

2 annosta

  • ½ pkt Apetit Kasvisjauhispyöryköitä
  • 1 kpl punainen suippopaprika
  • ½ kpl sipuli (isohko)
  • 150 g kirsikkatomaatteja
  • öljyä
  • 4 kpl luomu kananmunaa
  • loraus maitoa (meillä oli rasvatonta luomua)
  • suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  • Tabasco-maustekastiketta
  • 2 kourallista rucolaa
  • raastettua parmesaania
  • 1-2 dl Santa Maria Garlic Salsa -kastiketta

1. Kuori sipuli ja pilko se pieniksi kuutioiksi. Poista suippopaprikan sisältä siemenet ja pilko sekin pienehköiksi paloiksi. Puolita vielä kasvisjauhispyörykät sekä kirsikkatomaatit veitsellä.

2. Paista ensin paistinpannulla tilkassa öljyä kasvisjauhispyörykät. Nosta pyörykät hetkeksi sivuun paistinpannulta. Kuullota pannulla sen jälkeen tilkassa öljyä sipuli sekä paprika.

3. Kasvisten ollessa pannulla, riko kananmunat kulhoon, sekoita joukkoon tilkka maitoa sekä suola ja mustapippuri. Vispaa reippaasti sekaisin noin minuutin ajan.

4. Kaada munaseos sipuleiden ja paprikoiden päälle. Asettele munakkaan päälle kasvisjauhispyöryköiden sekä kirsikkatomaattien puolikkaita, ja anna munakkaan hautua sen jälkeen miedolla lämmöllä paistinpannulla noin 10-15 minuuttia.

5. Siirrä valmis vegemunakas tarjoiluastialle. Ripottele päälle muutamia pisaroita tabascoa. Asettele vegemunakkaan päälle pari kourallista rucolaa, ja raasta päälle hieman parmesaania. Tarjoile valmis munakas medium-tulisuusasteen Santa Maria Garlic Salsan kanssa.

Yhteistyössä Apetit