Yksivuotisjuhlien tarjottavat

Pienen ihmeen yksivuotissynttärit saatiin juhlittua varsin onnistuneesti maaliskuun lopussa, ja sen jälkeen vauvavuotta on muisteltu blogissa muutamienkin postausten avulla.

linnolahti photograpgy yksivuotiskuvaus

Nyt kun malja on nostettu yksivuotiaalle, juhlahumusta on selvitty, yksivuotiskuvia on ihasteltu, vauvavuoden parhaat muistot on paketoitu blogiin ja vauvavuoden turhakkeet sekä hyödykkeet on listattu, voitaisiin kääntää katseeet vielä hetkeksi yksivuotissynttäreihin – tarkemmin sanottuna yksivuotisjuhlien tarjottaviin.

Yksivuotissynttärien ruokapuolta miettiessämme päätimme heti alkuun toteuttaa tarjoilut meidän uudella mahtavalla motolla: helppous edellä.

Herkullista, kaunista, riittoisaa sekä juhlavaa tarjottavaa on täysin mahdollista saada myös helpolla. Ja helposta me nykyään tykätään! Eikä helpolla tarkoita tässä yhteydessä sitä, että tilataan kaikki valmiina Stockan Herkusta, vaan sitä että saadaan hyvää ja halpaa helposti.

alkoholiton kuohuviini

Päätimme jo alkumetreillä ulkoistaa kakun osaaviin käsiin. Eräs mammakaveri tilasi oman tyttärensä yksivuotisjuhliin komean kakun Say It With a Caken kautta ja nähtyäni kakusta kuvan, oli päätös meidänkin kakun osalta tehty. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt pyytää kakun teemaksi pääsiäinen, mutta varausta tehdessäni meidän teemana oli vielä metsä, joten sillä siis mentiin. Koti oli tosin koristeltu varsin pääsiäismäisesti, joten värikäs kakku olisi passannut juhlien teemaan paremmin. Mutta komea oli metsäinen kakkukin! Ja niin ihanan suklainen. Voi nam!

say it with a cake

Ennen kakkua tarjolla oli toki suolaiset purtavat. Niiden kanssa jouduimme istumaan jokusena iltana pienen ihmeen nukkumaanmenon jälkeen alas ja tekemään useammankin listan.

Helppoa ja hyvää piti keksiä.

linnolahti photograpgy yksivuotiskuvaus

Salaattia on aina kiva olla tarjolla, ja niinpä teimme juhliin kaksi satsia meidän luottosalaattia. Maalaiskanasalaatti on toiminut jo vuosien ajan meidän lempparina, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Tämä salaatti on nopea ja helppo tehdä – se pitää sisällään vain muutaman raaka-aineen ja maistuu lisäksi lähes kaikille. Kehuja se on kerännyt jokaisissa kekkereissä joissa sitä on tarjolla ollut.

Maalaiskanasalaatti

  • tarvitsemasi määrä erilaisia salaatteja
  • 1 pussi valkosipulikrutonkeja
  • 1 grillikana
  • iso loraus valmista salaatinkastiketta (esim. Newman’s Ownin Parmesan & Roasted Garlic -kastiketta)
  • 1 pkt parmesaania raastettuna
  • reippaasti rouhittua mustapippuria

1. Raavi ja revi grillattu broileri pieniksi annospaloiksi (tämän voi tehdä jo edellisenä päivänä valmiiksi, säilö broiskun palat jääkaapissa)

2. Yhdistä salaattiseokseen salaatinkastike ja kumoa seos tarjoilukulhoon.

3. Lisää sekaan krutongit ja sopiviksi suupaloiksi pilkottu grillibroileri.

4. Mausta mustapippurilla ja viimeistele parmesaanilastuilla.

yksivuotisjuhlat

Meidän perheen ykkösherkku juhlissa on äitini tekemät jauhelihapasteijat. On ihan sama kuinka monta pellillistä äitini niitä tekee, joka ikinen pasteija syödään. Aina. Tosin pienen ihmeen synttäreillä tarjoiluastian pohjalle jäi yksi pasteija, minä tosin sen söin juhlien loppusuoralla, joten kyllä ne kaikki taas syötiin vaikka aikamoisen kasan äiti oli pasteijoita tehnyt.

Äidin jauhelipasteijat kuuluvat ensi sijaisesti jouluun, mutta niitä popsitaan sujuvasti mihin vuodenaikaan vaan jos niitä vain käsiin saadaan. Viime jouluna veljeni luona pasteijat loppuivat kesken, eikä esim. herra Longfield saanut ainuttakaan herkkupalaa suuhunsa. Se vähän harmitti herraa ja tästä syystä äiti toi meille ihan oman pussin pasteijoita jemmavarastoon seuraavaa päivää varten.

Äidin lihapasteijat

Täyte

1. Ruskista 200-500 g jauhelihaa ja sen joukossa 1 (tai 2) sipulia. Mausta mielesi mukaan suolalla, paprikalla ja valkopippurilla. Voit lisätä myös 1-2 valkosipulinkynttä pannulle mukaan.

2. Keitä irrallista riisiä 1-2 dl kypsäksi suolaisessa vedessä.

3. Keitä 1-2 kananmunaa kovaksi.

Sekoita maustettu ja ruskistettu jauheliha, riisi sekä silpotut kananmunat keskenään (en keksi millään mikä sen sellaisen kananmunansilppuajan nimi on!).

Kuori

Kauli valmiista voitaikinasta levyjä ja painele taikinasta pyöreällä muotilla pyöreitä paloja. Valmista taikinaa on tärkeä kaulia, jotta siitä saadaan tarpeeksi ohutta.

Lisää täytettä jokaiseen voitaikinapalaan (ei ihan keskelle eikä ihan reunoille, älä myöskään liioittele täytteen määrän kanssa) ja kostuta reunat vedellä, joka toimii liimana.

Asettele voitaikinapalan toinen puoli jauhelihatäytteen päälle kanneksi ja painele reunat haarukalla kiinni. Painele suhteellisen tiukasti, jotta pasteijat pysyvät uunissa varmasti kiinni.

Voitele vielä lopuksi kananmunalla ja pistele haarukalla pieniä reikiä pasteijoiden pintaan. Asettele pasteijat leivinpaperin päälle pellille.

Paista uunissa 200-225 asteessa kypsäksi (tarkempaa aikaa äitini ei ole antanut). Tarkkaile siis uunia, pasteijoiden tulee olla kauniin kullanruskeita!

yksivuotisjuhlatarjottavat

Kaupan pakaste- sekä einesaltaat ovat tulleet meille viime vuoden aikana varsin tutuiksi. Meillä ei ole mitään eineksiä vastaan, joskus aika ja kädet eivät vain riitä ihan kaikkeen, ja silloin on enemmän kuin luvallista sanoa helppous edellä!

Synttäreillä tarjolla oli Dr. Oetkerin pikkupitsoja sekä täytettyjä pikkupatonkeja (*saatu blogin kautta). Saimme Dr. Oetkerin kautta hommattua lähes kaikkia Bistro Mini Baguette sekä Ristorante Piccolissima -makuvaihtoehtoja.

dr.oetker

Jestas miten nämä pikkupurtavat olivat helppoja! Sen kuin vain nappasi paketit pakastimesta, repi paketit auki, laittoi uunin päälle, levitti uunipellille leivinpaperin, asetteli jäiset pitsat sekä minipatongit leivinpaperin päälle ja tunki uunin täyteen! Kolme pellillistä paistui meidän kiertoilmauunissa yhtä aikaa. Siitä sitten vain vartin päästä valmiit herkut tarjoilualustoille ja siinä kaikki.

Näitä naposteltiin vielä juhlien jälkeisinäkin päivinä – koko perheen voimin, nämä maistuivat myös pienelle ihmeelle enemmän kuin hyvin.

dr.oetkeryksivuotisjuhlatarjottavat

Sopivan pientä ja helppoa purtavaa ovat myös ruisnapit tonnikalamoussella. Yleensä täytämme ruisnapit jo valmiiksi moussella, mutta nyt oiottiin siinäkin. Tein moussen erilliseen lasiastiaan, jonne törkkäsin pitkävartisen lusikan sekaan. Lasiastian viereen kaadoin ruisnapit ja taas säästettiin aikaa. Tein moussen jo edellisenä iltana valmiiksi kolminkertaisella määrällä. Mukaan lorahti aika paljon sitruunaa, ja äitini ainakin totesi, että sitä oli ehkä liiankin paljon. Muistakaa siis maistella moussea ja lisätkää mausteita pikkuhiljaa mukaan!

Tonnikalaruisnapit

noin 20 kpl

  • ruisnappeja
  • 1 prk tonnikalaa (meillä oli öljyssä)
  • 1 dl Hellmann’s majoneesia
  • 2 rkl sitruunan mehua (meillä oli purkkitavaraa)
  • Santa Marian Chili Explosion -mausteseosta
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria

1. Valuta tonnikalasta öljy pois.

2. Kaada tonnikala astiaan ja sekoita mukaan kaikki muut ainekset. Maista ja lisää tarvittaessa Chili Explosionia, suolaa, mustapippuria ja/tai sitruunan mehua.

3. Anna seoksen maustua hetki jääkaapissa ja täytä ruisnapit vasta juuri ennen tarjoilua, jotta ne eivät mene liian vetisiksi. Täyttäminen onnistuu helposti pienellä lusikalla.

Psssst.. Jos haluat nappeihin enemmän väriä ja kauniimman ulkonäön, leikkaa päälle tuoretta ruohosipulia.

tonnikalamousse

Salaatin kaveriksi teimme suolaista piirakkaa. Tomaatti-vuohenjuustopiirakkaa olen tehnyt vuodesta 2012 alkaen useita kertoja vuodessa. Pienen ihmeen yksivuotissynttäreille tein kaksi piirakkaa jo edellisenä päivänä valmiiksi. Juhlapäivänä lämmitin piirakat vain nopeasti uunissa ennen vieraiden saapumista. Juhlia edeltävänä päivänä siskoni sekä äitini oli meillä siivoamassa, ja piirakat sattuivat unohtumaan uuniin vähän liian pitkäksi aikaa, samalla kun roudasimme valtavan isoa mattoa äitini autoon. Piirakat ottivat tuona viitenä minuuttina vähän liikaa väriä pintaan, mutta minkäs teet! Ei sillä niin väliä. Tuore timjamikin unohtui tällä kertaa piirakoiden päältä, mutta ei anneta senkään haitata.

Tomaatti-vuohenjuustopiirakka

  • 1 kpl pyöreä ruis-kaura piirakkataikina (Myllyn paras)
  • n. 300 – 350 g kirsikkatomaatteja
  • n. 200 – 300 g pehmeää vuohenjuustoa
  • muutama oksa tuoretta timjamia
  • ripaus sormisuolaa ja rouhittua mustapippuria

1. Sulata piirakkataikina ohjeen mukaan. Kauli jäähtynyt taikina sopivan kokoiseksi, ja painele se sen jälkeen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

2. Huuhtele tomaatit ja leikkaa kukin tomaatti kolmeksi viipaleeksi. Pehmennä vuohenjuustoa hieman, ja levitä se sitten taikinan päälle. Asettele päälle tasaisesti tomaattiviipaleet. Ripota piirakan päälle tuoretta timjamia, sormisuolaa ja rouhittua mustapippuria.

3. Paista piirakkaa 225-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia (pohja on kypsä ja pinta kauniin paahtunut). Nosta piirakka jäähtymään ritilälle ennen vuoasta irrottamista.

yksivuotisjuhlatarjottavat

Kakun ja suolaisten herkkujen lisäksi pitkin poikin vihreää Vihervaaraa oli erilaisia värikkäitä karkkiastioita, vaahtokarkkeja ja iso kasa äitini tuomia Jaffa-keksejä. Näillä eväillä saatiin vedettyä yksivuotissynttärit varsin mallikkaasti läpi!

linnolahti photograpgy yksivuotiskuvaus

Kolmen aineksen mämmimutakakku

Pääsiäinen sekä ihanasti lämmittävä aurinko ovat vihdoin täällä! Kevät on varmasti jo aivan nurkan takana, vaikka mystiset lumimyräkät ovat yrittäneet masentaa kevättä odottavia kansalaisia tällä viikolla.

mämmimutakakku

Yritimme muistella aamulla herra Longfieldin kanssa viime pääsiäistä, mutta emme ihan aidosti muista siitä mitään. Emme mitään. Tuolloin pieni ihme oli noin 3 viikkoa vanha ja tuoreet vanhemmat olivat päästään aivan sekaisin kaiken uuden ja ihmeellisen edessä. Emme siis yhtään tiedä olimmeko viime pääsiäisenä sukulaisilla kylässä, söimmekö mämmiä, rötkötimme koko perheen voimin sohvalla, paistoiko aurinko vai oliko maassa yli metri lunta.

mämmimutakakku

Vuoden 2018 pääsiäinen muistetaan toivottavasti vielä ensi vuonnakin. Tänä vuonna pieni ihme on saavuttanut maagisen yhden vuoden rajapyykin, olemme menossa vanhemmilleni syömään, katsomaan Sampo Nukketeatteriin pienen ihmeen kummivanhempien kanssa MIAU!-pääsiäisesitystä, syömään kreikkalaiseen El Greco –ravintolaan, moikkaamaan karvaisia otuksia sekä pääsiäisnoitia Rehndahlin pääsiäisriehaan sekä olemaan rennosti kotona. Blogia toivon ehtiväni kirjoittaa tosissaan, olen ollut töiden jälkeen iltaisin niin väsynyt, että olen mennyt pienen ihmeen kanssa samoihin aikoihin nukkumaan, jotta jaksan tohottaa päivät töissä ja riehua illat pikkuisen taaperon kanssa.

Pitkäperjantaina suuntaamme vanhempieni luokse syömään ja noutamaan papan syntymäpäivälahjaa, joka ei ehtinyt edellisen viikonlopun synttäreille.

mämmimutakakkumämmimutakakku

Leivoin vanhemmilleni valtavan yksinkertaisen kolmen aineksen mämmimutakakun, jonka reseptiin törmäsin uusimmassa Yhteishyvä-lehdessä. Simppelit ja nopeat leivonnaiset ovat kovin kova juttu meillä nykyään, joten jos kakun voi tehdä kolmesta aineksesta, se on just meitä varten!

mämmimutakakku

Kolmen aineksen mämmimutakakku

  • 100 g tummaa suklaata
  • 0,5 rasiaa (à 700 g) mämmiä
  • 5 kpl luomu kananmunaa

Koristeluun esim. suklaamunia ja tomusokeria.

1. Säädä uuni 175 asteeseen.

2. Voitele irtopohjavuoan (halk. 20 cm) pohja ja reunat kevyesti voilla. Korppujauhota vuoan pohja ja reunat.

3. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa, välillä sekoitellen. Sekoita mämmi suklaasulaan.

4. Erottele kananmunien valkuaiset ja keltuaiset. Sekoita keltuaiset mämmi-suklaaseokseen.

5. Vatkaa valkuaiset puhtaassa kulhossa kovaksi vaahdoksi. Nostele vaahto hellästi käännellen mämmiseokseen.

6. Levitä kakkutaikina vuokaan ja kypsennä uunissa noin 30 minuuttia (meillä meni 40 minuuttia). Anna jäähtyä ennen koristelua.

7. Tarjoa kakun kanssa vaniljajäätelöä tai -kastiketta.

mämmimutakakku

Korealainen kassler – maukasta pataruokaa iisisti

Herra Longfield häärää tällä hetkellä kotona pienen ihmeen kanssa. Tehtiin vanhempainvapaan loputtua läpsystä vaihto, ja niin mies jäi 10,5 kuukautta vanhan vauvan kanssa hoitovapaalle minun suunnatessa takaisin töihin alle vuoden tauon jälkeen. Herra Longfield kirjoitteli blogiin fiiliksiä juuri ennen hoitovapaansa alkamista, mutta taisi jättää tuossa postauksessa kertomatta hänen kolmesta päämäärästään hoitovapaan aikana.

korealainen kassler

Ensimmäiseksi herra haluisi tehdä kotona pullaa, koska kaikki kotiäidit kuulemma tuoksuvat (minua lukuunottamatta) tuoreelta pullalta. Toiseksi hän halusi kokata ison määrän makaronilaatikkoa, koska makaronilaatikkoa kuuluu kuulemma tehdä ja syödä lapsiperheissä. Kolmanneksi herra halusi tehdä pitkään haudutettua pataruokaa, joka valmistuu kuin itsestään uunin hellässä syleilyssä.

korealainen kassler

Pullat sekä pataruoka on tehty ja hoitovapaata on vielä puolet jäljellä! Tämä lupaa hyvää.

Pataruoaksi herra valitsi Yhteishyvä-lehdestä löytämänsä korealaisen kasslerin reseptin. Tämä pataruoka on ollut meistä niin hyvää, että herra on kokannut sitä jo kahdesti. Viimeksi hän teki sitä tupla-annoksen, jotta ruoasta riittäisi edes muutamaksi päiväksi kunnon annokset koko porukalle. Myös pieni ihme tykkää tästä pataruoasta hurjasti, eikä Horatiolle lennä lattialle juurikaan meheviä ja mureita lihanpaloja, ainoastaan riisiä, joista nirso koiramme yrittää saada kaiken mehevän liemen maun irti.

korealainen kassler

Korealainen kassler

4 annosta

  • 800 g porsaan kassleria
  • 2 kpl sipuli
  • 6 kpl valkosipulinkynttä
  • 2 rkl tomaattipyreetä
  • 1 – 2 rkl voimakasta chilikastiketta
  • 3 rkl soijakastiketta
  • 2 rkl silputtua inkivääriä
  • 2 rkl fariinisokeria
  • ½ tl mustapippuria
  • 2 dl vettä tai mietoa lihalientä

1. Leikkaa liha isoiksi kuutioiksi, sipulit lohkoiksi ja valkosipulinkynnet viipaleiksi. Pane ainekset uunivuokaan.

2. Lisää tomaattisose, chilikastike, soijakastike, mausteet ja sen verran vettä, että lihapalat miltei peittyvät. Sekoita.

3. Kypsennä lihaa ensin 200-asteisessa uunissa ilman kantta 30 minuuttia. Laske lämpö 160 asteeseen, peitä kannella ja anna kypsyä 3 tuntia tai kunnes liha on aivan pehmeää. Tarjoa riisin ja vokattujen porkkanasuikaleiden (tai wokki-kasvisten) kanssa.

korealainen kassler

Rieskarullat, savulohiset sekä poroiset

Pienen ihmeen ensimmäiset synttärit tekevät kovasti tuloaan, ja juhlajärkkäilyjä ollaan pohdittu viime aikoina aika paljon. Mitään megabileitä meille ei ole tulossa, juhliin on kutsuttu kummit, isovanhemmat sekä sisarukset. Pientä ohjelmanumeroa olisi luvassa, mutta muuten juhlien pääteemana ovat herkuttelu sekä rento yhdessäolo.

rieskarullat

Olemme käyneet viime elo-syyskuusta lähtien pienen ihmeen kanssa värikylvyssä, ja se on noussut vauvauinnin lisäksi ihan lemppariharrastuksiimme. Jokunen viikko sitten kokoonnuimme värikylpyporukan kanssa kirjastoon, jonne värikylvyn vetäjä oli koonnut näyttelyn vauvojen värikylvystä. Näyttely piti sisällään viime syksyn teosten lisäksi infoa sekä valokuvia siitä mitä kaikkea vauvojen värikylvyssä tehdään sekä touhutaan.

rieskarullat

Pienen ihmeenkin työ pääsi mukaan näyttelyyn. Työ oli mustavalkoinen taideteos ja se oli lasivitriinissä. Meillä on kotona seinällä pienen ihmeen ensimmäinen värikylpyteos oikein raameissa, ja se on saanut osakseen ihastusta. Kävi tuuri, että värikylvyn ensimmäisellä kerralla käytetyt värit passasivat meidän kodin värimaailmaan just eikä melkein. Näyttelyssä esillä ollut mustavalkoinen työ ei esimerkiksi sopisi vihreän Vihervaaran seinille mitenkään.

Tein näyttelyyn pientä suolaista purtavaa. Ajattelin testata muutamaa eri rieskarullaa pienen ihmeen syntymäpäiviä varten – tietäisin sitten ovatko ne sen verran hyviä, että samoja kannattaa väsätä myös omiin juhliin.

Kyllä kannattaa! Savulohi- sekä porotäytteisiä rieskarullia maistellaan hyvin todennäköisesti myös pienen ihmeen synttäreillä maaliskuun lopussa. Menua pitää vielä hieman hioa, joten ihan varmasti en uskalla sanoa, että rullat juhlapöytään päätyvät. Makunsa puolesta niiden pitäisi ehdottomasti päästä mukaan, mutta kun kaikkea muutakin olisi jo tyrkyllä!

rieskarullat

Päätyivät nämä suolaiset suupalat juhlapöytään tai ei, oli hyvä, että testasin ne ennakkoon. Opin nimittäin muutaman jutun, jotka kannattaa ottaa huomioon. Ensinnäkin tuorejuuston määrässä ei kannata hintsailla, sitä saa olla reilusti jotta rullat eivät jää kuivahkoiksi. Toiseksi rieskarullat kannattaa tehdä valmiiksi juuri ennen tarjoilua, rieskan pinta kun alkaa kuivua yllättävän nopeasti rullaamisen jälkeen.

Rieskarullien ohje on napattu Kinuskikissan-blogista.

Pororieskarullat

noin 25 kappaletta

  • Fazerin rullarieskaa (3 rieskaa)
  • 1 pkt chili-paprikatuorejuustoa
  • 1 pkt poron kylmäsavupaistia (ohuen ohut)

1. Levitä koko rieskan pinnalle reilusti tuorejuustoa. Laita päälle porosiivuja, jättäen noin 2 cm levyinen suikale pitkästä yläreunasta ilman leikkeleitä. Rullaus onnistuu näin paremmin, rullasta saa napakamman sekä se ”sulkeutuu” paremmin.

2. Kääri tiukalle rullalle. Leikkaa rullat sopiviksi annospaloiksi (noin 1,5 cm). Tarjoile heti.

rieskarullat

Lohirieskarullat

noin 20 kappaletta

  • Fazerin rullarieskaa (2 rieskaa)
  • 1 pkt ruohosipulituorejuustoa
  • tuoretta tilliä
  • noin 150 g kylmäsavulohta

1. Levitä rieskan pinnalle reilusti tuorejuustoa. Silppua tuorejuuston päälle tilliä ja lado sen jälkeen lohisiivut tillin päälle. Jätä noin 2 cm levyinen kaistale pitkästä yläreunasta ilman lohisiivuja. Rullaus onnistuu näin paremmin, rullasta saa napakamman sekä se ”sulkeutuu” paremmin.

2. Kääri rullalle. Leikkaa rullat sopiviksi annospaloiksi (n. 1,5 cm). Tarjoile heti.

rieskarullat

Äidin lihapiirakka uunissa

En nyt uskalla edes veikata kuinka kauan sitten uunipeltilihapiirakat olivat tosi in. Niitä putkahteli monessa blogissa tuolloin vastaan, ja muistan miettineeni, että meidän kotona vastaavaa popsittiin kun olin ihan pieni tyttö. Tuolloin buumin aikaan lihapiirakka jäi kuitenkin tekemättä, vaikka se to do -listalla olikin.

lihapiirakka uunissa

Meidän kotona äiti ei tehnyt lihapiirakkaa uuninpellille, vaan uunivuokaan. Päälle laitettiin yleensä jokin koriste ylijäämätaikinasta – kerran se oli isäni nimi kun piirakkaa syötiin hänen syntymäpäivänsä kunniaksi. Meillä ei olla koskaan kiskottu mitään hienoja ruokia viinien kera vanhempien synttärien aikaan, pöytään on nostettu ihan tavallista kotiruokaa ja ruokajuomana on ollut maito.

rylee + cru

Maitoa olen varmasti juonut tuhansia ja taas tuhansia litroja elämäni aikana. Nythän tässä ollaan pian aika jännän edessä, kun pieni ihme täyttää vuoden ja hänelle pitäisi alkaa jonkinlaista maitoa juottaa – siis muuta kuin (tai ainakin rinnalla jotain muuta kuin) äidinmaitoa. Jos imetys aiheuttaa aikamoisia tunnepuuskia lähes jokaisessa äidissä, niin samoja fiiliksiä on havaittavissa myös taaperoikäisten maidon valinnasta puhuttaessa. Että onko se oikea valinta nyt sitten rasvaton maito, kevyt maito, täysmaito, luomu maito vai kenties kaura- tai soijamaito.

Mekin olemme asiaa jonkin verran miettineet, ja tulleet siihen järkevään ratkaisuun, että pieni ihme alkaa vuoden ikäisenä juoda ihan samaa maitoa kuin me vanhemmatkin. Ruokajuomana pidetään pääsääntöisesti vesi, mutta onhan se vain taivaan tosi, että joidenkin ruokien kanssa on pakko juoda maitoa. Tämmöisiä ruokia ovat esimerkiksi maksalaatikko, letut, suklaa (kaikissa olomuodoissa), pulla, hernekeitto, nakkimössö sekä äidin paksupohjainen jauhelihapitsa. Niin ja tietenkin äidin lihapiirakka.

lihapiirakka uunissa

Tekaisin lihapiirakan herra Longfieldin tädille, jonne kokoonnuimme ison köörin kanssa eräänä viikonloppuna. Pienen ihmeen uusin serkkupoika oli tuohon aikaan Tasty Travelissimo -blogin Martinan masussa, joten meidän poika oli ison lapsikatraan nuorin edustaja. Siellä meidän pieni touhottoja ähisi FMAMin nahkatöppösissä sekä rusetissa. Päälle valikoitui tällä kertaa Rylee + Crun ihastuttava ketturomper, josta tilasin ensin liian pienen koon, mutta koska kuosi oli niin nätti, oli toinenkin tilaus pakko tehdä.

rylee + cru

Kyllä oli taas mukava kaikkia sukulaisia nähdä ja vaihtaa kuulumisia. Pieni ihmekin oli yllättävän rohkea kyläilijä! Hyvä tästä vielä tulee, tosi hyvä.

Äidin lihapiirakka uunissa

  • 400 g jauhelihaa
  • 2 kpl sipulia hienonnettuna
  • suolaa maun mukaan
  • 1 kpl lihaliemikuutio
  • 1-2 tl paprikaa jauhettuna
  • 1 tl mustapippuria
  • 1 dl kermaa (tai vettä)
  • 3 dl keitettyä riisiä
  • 2 kpl kovaksi keitettyä kananmunaa
  • 2 kpl Pirkka esikaulittu ja laskostettu voitaikina 500 g
  • 1 kpl kananmuna voiteluun

1. Ruskista jauheliha pannulla. Lisää mukaan hienonnettu sipuli, mausteet, lihaliemi ja neste. Hauduta. Lisää riisit. Anna jäähtyä. Lisää paloitellut kovaksi keitetyt kananmunat.

2. Kauli sulaneesta voitaikinasta pohjaksi isompi levy ja kanneksi pienenpi.

3. Aseta isompi levy laakean, voidellun uunivuoan pohjalle. Pohjapalan reunat saavat tulla uunivuoan reunojen yli, ne nostetaan myöhemmin kannen päälle. Levitä päälle täyte tasaisesti. Nosta kansilevy täytteen päälle. Nosta pohjalevyn reunat kannen päälle ja nipistä ne kauniisti kanteen kiinni. Apuna voi käyttää vettä, joka toimii liiman tapaan.

4. Koristele halutessasi ylijäämätaikinalla. Minä tein suurella karhupiparkakkumuotilla voitaikinasta lihapiirakan päälle karhukuvion. Voitele lihapiirakka kananmunalla ja pistele sen jälkeen haarukalla ilmareikiä sinne tänne.

5. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Lihapiirakka on valmis kun se on pinnalta kauniin rusehtava.

lihapiirakka uunissa

Kurkkaa vielä lopuksi postaus Lappeenrannan perinneherkuista – Vetystä ja Atomista. Eli paikallisista lihiksistä.

Herkkuhampurilaiset helposti kotona

Hampurilaisten teko kotona on jotenkin aina kamalan hankala operaatio. Liikaa liikkuvia osia, eikä lopputulos sitten kuitenkaan aina vastaa ihan niitä Mäkkärin ja Hesen purilaisia, ainakaan mun mielestä. Ranutkaan ei oman uunin uumenissa paistu ihan yhtä rapsakoiksi kuin rasvakeittimellä tehdyt, joten hampurilaisia tulee tehtyä kotona tosi harvoin. Kesällä grillissä niitä on tosin hauska kokata kavereiden kanssa, mutta muuten hampurilaisia ei ainakaan vihreän Vihervaaran keittiössä juuri kokata.

Atria hampurilaiset

Sain blogin kautta käsiini Atrian kokoaman Jauhelihakirjan, joka pitää sisällään 100 jauhelihareseptiä. Korvamerkitsin kirjasta tosi monta simppeliltä kuulostavaa reseptiä ja yksi niistä oli ”Maailmanennätysburger parmesan-majoneesilla”. Nimi antoi odottaa tuhottoman pitkää ainesosaluetteloa sekä monen päivän kokkauspuuhia, mutta ei! Ainesosaluettelo piti sisällään tasan 9 asiaa ja valmistusohjeet oli koottu 8 lauseeseen.

Atria hampurilaiset

Näitä burgereita oli pakko päästä testaamaan. Kirjan mukaan burgereita paistettiin tuhansia kappaleita Lahden MM-kisoissa talvella 2017. Siellä samoissa kisoissa Iivo Niskanen vetäisi aivan mahtavan hiihdon! Kun Iivo siinä maaliviivan takana makasi maassa kaikkensa antaneena, alkoi minulta oikein kyyneleet valua silmistä.

Hampurilaisia syödessä ei onnen kyyneleet ihan päässeet tirahtamaan silmäkulmassta, vaikka nämä burgerit olivatkin tosi herkullisia ja ennen kaikkea ne teki iisisti ihan kotikeittiössä keskellä talvea.

Atria hampurilaiset

Maailmanennätysburger parmesan-majoneesilla

4 hampurilaista

  • 1 pkt naudanjauhelihaa (n. 400 g)
  • 1 tl suolaa
  • 2 tl mustapippurirouhetta
  • 1 pkt pekonia (n. 140 g)
  • 4 kpl briossisämpylöitä (älä tingi näistä, briossisämpylät ovat parhaita)
  • salaatinlehtiä

Parmesaanimajoneesi

  • 30 g parmesaania
  • 1 dl majoneesia
  • 1-2 rkl sitruunamehua

1. Mausta jauheliha suolalla ja mustapippurilla. Sekoita massaa pari minuuttia. Muotoile massasta 4 pihviä ja anna niiden vetäytyä jääkaapissa kelmun alla tunti ennen niiden paistamista.

2. Raasta parmesaani kulhoon. Lisää joukkoon majoneesi ja sitruunamehu. Sekoita tasaiseksi, tarkista maku.

3. Paista pekoni pannulla rapsakaksi ja laita paperin päälle vetäytymään, jotta ylimääräinen rasva valuu pois.

4. Paista pihvit pannulla kypsiksi. Paahda briossisämpylöitä uunin grillivastusten alla 250 asteessa leikkuupinta ylöspäin muutama minuutti. Tarkkaile uunia, etteivät sämpylät vain pala.

5. Kokoa burgerit. Sämpylöiden päälle ensin majoneesia (itse laitan aina sekä pohja- että päällipalan pinnalle), sitten pihvi, sitten pekoni ja lopuksi salaatinlehdet. Niin ja tietenkin lopuksi kansi päälle. Tarjoile burgerit raikkaan salatin kera.

Atria hampurilaiset

Pssst.. Kurkkaa perään myös blogin aiemmat hampurilaisreseptit, niitä löytyi ihan yllättäen jopa neljä kappaletta (vaikka aiemmin väitin, ettei hamppareita meillä juuri koskaan kokata, heh).

  1. Hampurilaiset kanapekonipihvillä, julkaistu 21.7.2017
  2. Kasvishampurilaisia ja lätkää, julkaistu 12.5.2013 (tämän postauksen takaa löytyy muuten tosi nopeat ja oikeasti hyvät ranskikset!)
  3. Ultimate hampurilaiset & sipulirenkaat, julkaistu 4.2.2013
  4. Äidin tekemiä hampurilaisia, julkaistu 8.9.2011

Italialainen makkarapata siskonmakkaroista

Vuoden 2013 blogin arkistoista löytyy tosi herkullinen resepti siskonmakkarakastikkeeseen. Ihan sekopäistä ajatella, että tuolloin herra Longfield oli vasta aloittanut jatko-opinnot, ja minä olin vasta menossa valintakokeisiin. Nyt on molempien koulut käyty, talot rakennettu, harmaa karvainen kaveri tarkkailee meitä pilven reunalta, Horatio täyttää tänä vuonna jo kolme vuotta ja onhan täällä vihreässä Vihervaarassa 10-kuinen poikavauvakin. Jestas sentään mitä kaikkea näiden viime vuosien aikana on tapahtunut. Ja ne kaikki meidän elämän muutokset on tallennettu tänne pieneen blogiin talteen. Aika söpöä. Hurjaa on myös ajatella, mitä kaikkea seuraavien kolmen-neljän vuoden aikana meidän elämässä tapahtuu, toivottavasti blogi jaksaa sinnitellä vielä silloinkin menossa mukana. ♥

siskonmakkarapasta

Siskonmakkarat ovat edelleen minusta hurjan herkullisia. Niinpä innostuin heti kun törmäsin K-ruoka-lehdessä italialaisen makkarapadan reseptiin. En ole kyllä ihan varma siitä syödäänkö Italiassa siskonmakkaroita, vähän veikkaisin, että reseptiä on hiukan muuteltu suomalaiseen suuhun sopivammaksi.

siskonmakkarapasta

Minäkin jouduin pakon edessä muokkaamaan reseptiä, sillä vaikka olin ruokaostokset reseptin mukaan tehnyt, niin silti menin käyttämään reseptiin tarvittavan tomaattimurskan muutamaa päivää ennen kalapataan. Syytän äitiaivoja. Mutta kerrankin kävi tosi hyvin kun aloin reseptiä hieman suuremmalla kädellä muokkaamaan, omasta versiostani tuli nimittäin todella hyvää. Siis todella hyvää. Suosittelen testaamaan.

Pssst.. Niitä siskonmakkarapastareseptejä löytyi blogista itse asiassa myös toinen! Se on vuodelta 2012. Kurkkaa linkin takaa jos kiinnostaa.

siskonmakkarapasta

Italialainen makkarapata siskonmakkaroista

6 annosta

  • 1 pkt (500 g) siskonmakkaroita
  • 1 kpl punasipuli
  • 5 kpl valkosipulinkynttä
  • 1 rs (200 g) tuoreita herkkusieniä
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 4 dl vettä
  • 2 rkl Knorr Beef -lihafondia
  • 1 rs (125 g) babypinaattia
  • 1 tlk (340 g) salsakastiketta (meillä oli Old El Pason Hot Thick ’n’ chunky -salsaa)
  • 2 dl 15 % ruokakermaa
  • 2 tl pasta basilico -mausteseosta
  • 1-2 tl viherpippureita
  • 1-2 tl roseepippureita
  • 1-2 tl mustapippureita

Lisäksi pastaa, meillä oli Rummon Penne riagatea. Todella hyvää.

1. Kuori ja lohko punasipuli. Kuori ja viipaloi valkosipulit.

2. Puhdista ja paloittele herkkusienet.

3. Kuumenna öljy padassa tai isolla pannulla. Kuullota sipuleita siinä hetki. Purista siskonmakkaroista pieniä nokareita pannulle. Jatka paistamista kunnes ne saavat hieman väriä.

4. Lisää loput raaka-aineet sekä mausteet ja sekoita hyvin. Hauduta vielä noin 15 minuuttia.

5. Tarjoa makkarapata pastan kanssa.

siskonmakkarapasta

Chilihärkää nuudeleilla

Tätä reseptiä varten kaupasta piti hakea ainoastaan thai-chilikastiketta sekä tuoretta inkivääriä, kaikki muut ainekset löytyivät kaapista valmiina. Makean thai-chilikastikkeen kanssa meni kyllä tovi ison Cittarin hyllyjen välissä, en nimittäin millään löytänyt sellaista kivan pientä purkkia, ainoastaan jättimäisen lasipullon, joka oli viimein pakko viskata ostoskärryihin, sillä kaikissa muissa vastaavissa kastikkeissa eivät ainesosat olleet kuitenkaan yhtään samankaltaiset kuin makeassa thai-chilikastikkeessa. Mutta ei se haittaa, chilihärkänuudelit olivat tosi iisi tehdä ja maistuivat oikein maukkailta, joten tätä pöperöä tulemme varmasti tekemään vielä uudemman kerran. Pakkasessakin lojuu naudan ulkofileetä monta monituista pakettia valmiina, niitä kun tulee aina silloin tällöin jemmattua hyvän tarjouksen verukkeella pakastimeen. Se on kyllä hyvä, ei tarvitse meidän sitten hoitovapaalla elää ihan vain tonnikalalla ja purkkihernekeitolla.

chilihärkää nuudeleilla

Herra Longfield kokkasi tämän ruoan. Olimme pienen ihmeen sekä Horation kanssa vaunulenkillä ja kun tulimme kotiin, jätin vauvan ulos nukkumaan ja kipitin hyvän tuoksun saattelemana suoraan ruokapöytään. Pieni ihme heräsi tosin noin 5 minuutin päästä, joten lounasta syötiin koko perheen voimin ruokapöydän ääressä.

chilihärkää nuudeleilla

On se muuten kumma, kun kaikissa vauvaohjeissa neuvotaan syömään jo ihan vauvasta asti perheen kanssa yhtä aikaa, jotta lapsi tottuu ja näkee heti mallia perheen ruokakulttuurista. Ihan jees juttuhan se on, erityisesti kun pienelle ihmeelle maistuu sormiruokakin tosi hienosti ja siinä sivussa saa itsekin syötyä aika rauhassa. Mutta meidän jässikälle ei yleensä koskaan maistu omat soseet ja ruoat jos vanhempien lautasella on jotain. Ihan sama onko siellä ruisleipää, tulista keittoa, sushia, nakkikastiketta, maksalaatikkoa tai ihan mitä vaan, äidin ja isän lautaselta on saatava ruokaa. Ja saahan hän, aina.. Koska äiti on heikko. Mutta onhan se nyt törkeän söpöä kun pieni jässikkä osoittaa tiukka ilme kasvoillaan äidin lautasta, sormi visusti ojossa ja melkein huutaa ”anna-anna-anna-anna-anna”. Niinpä meillä on maisteltu sujuvasti mm. sushiriisiä, ruisleipää voilla, erilaisia leikkeleitä, jogurtteja, rahkoja, vanukkaita, nakkikastikkeen nakkeja, spaghettia, maksalaatikon rusinoita jne..

Chilihärkänuudeleista pieni ihme sai maistaa nuudeleita (ne oli napattu hänelle sivuun jo ruoanlaiton yhteydessä) sen verran tujua kastike oli, etten sitä sentään vauvalle tohtinut antaa.

chilihärkää nuudeleilla

Chilihärkää nuudeleilla

4 annosta

  •  200 g nuudeleita
  • 350 g naudan ulkofileetä suikaleina
  • 2 rkl öljyä
  • 1 pieni purjo suikaleina
  • 2 punaista paprikaa suikaleina
  • 1 tl raastettua tuoretta inkivääriä
  • 3 hienonnettua valkosipulin kynttä
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 6 rkl makeaa thai-chilikastiketta
  • ½ limetin mehu
  • 1 rkl seesamiöljyä

1. Kuumenna öljy wokissa/isossa paistinpannussa ja ruskista lihasuikaleita siinä pari minuuttia. Lisää kasvikset, inkivääri sekä valkosipuli ja paista 3-4 minuuttia koko ajan käännellen.

2. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Valuta siivilässä ja anna oleilla siinä hetken aikaa.

3. Mausta kastike soija- ja chilikastikkeella sekä limetin mehulla. Lisää valmiit nuudelit ja tilkka seesamiöljyä. Kuumenna vielä koko ajan sekoittaen, niin että kastike ja nuudelit ovat hyvin sekaisin. Sitten vain syömään!

chilihärkää nuudeleilla

Kapen savulohipasta

Tykkään sympaattisesta Kari Aihisesta hurjasti. Sanoi hän sitten Puoli seiskassa mitä lystää, niin tykkään hänestä ja hänen hassusta sekä räväkästä puhetyylistään. Olin ihan viimeisilläni raskaana kun pääsin näkemään Kapen ensimmäistä kertaa livenä. Istuimme Myllärin brunssilla Kapen luotsaamassa Rosterissa, ja olin hormonipäissäni aivan sekaisin Kapesta eikä ruoka oikein maistunut, vaikka tarjolla oli vaikka mitä brunssiherkkuja.

Kapen savulohipasta

Sitten törmäsin jossain välissä Punavuori Gourmet -blogin Anikon kuvaan Kapen uudesta reseptikirjasta, ja sanoin siltä istumalta herra Longfieldille, että tuon kirjan haluan joululahjaksi. Ja pukkihan sen minulle kiikutti.

Kape 24 h -kirjaa en ole harmikseni vauva-arjen keskellä liiemmin ehtinyt selailla, mutta herra kävi sen kannesta kanteen läpi etsiessään jotain kivaa ja iisiä reseptiä. Kuulemani mukaan herra oli selaamisen alkumetreillä kovin pettynyt, sillä reseptit olivat toinen toisensa jälkeen todella vaativia, ainesosalistat julmetun pitkiä ja ruokakuvat sellaisia, ettei kyseisiä annoksia saisi kokoon kotikeittiössä koskaan. Ainakaan meillä. Mutta loppua kohden pettymys alkoi hieman väistyä kun vastaan alkoi tulla ”normaalien” ihmisten keittiöön sopivia reseptejä, kuten sivulla 234 oleva currylla maustettu savulohipasta.

Kapen savulohipasta

Kape kertoo reseptin yhteydessä pastan valmistuvan hetkessä, ja että se on yksi hänen poikiensa suosikeista ja että tätä reseptiä on jaettu eniten myös kavereille viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Näiden saatesanojen jälkeen herra Longfield oli sitä mieltä, että tätä pastaa meidänkin on pakko kokeilla.

Ja hyvä, että kokeiltiin! Curry passasi oikein mainiosti savulohen kaveriksi, vaikka sitä etukäteen hieman epäilimme. Ruokaisa pasta maistui vihreässä Vihervaarassa joulun jälkeen varsin mainiolta monen päivän kinkku- ja laatikkoähkyn jälkeen.

Kapen savulohipasta

4 annosta

  • tuoretta tilliä
  • 200 g kylmäsavulohta
  • 200 g lämminsavulohta
  • pastaa (meillä oli Rummon kierrepastaa, johon kastike tarrautuu ihanasti)
  • ½ purjo
  • voita paistamiseen
  • 3 tl curryjauhetta
  • 3 dl kuohukermaa
  • ½ prk ranskankermaa
  • 1 rkl sitruunamehua
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä

1. Silppua tilli ja leikkaa lohet reilun kokoisiksi paloiksi (älä tee lohesta liian pientä silppua, tai kala menee kastikkeen seassa mössöksi). Tarkista, että kala on ruodotonta.

2. Kiehauta vesi isossa kattilassa ja keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Älä keitä pastaa ylikypsäksi, suutuntuma pitää olla.

3. Huuhtele sekä pilko purjo ja paista sitä voissa kevyesti niin, että pinta ei ruskistu. Lisää curry ja anna kypsyä vielä hetken, kunnes purjo pehmenee hieman. Lisää kerma ja keitä kastiketta kokoon noin 5 minuuttia.

4. Sekoita lohipalat varovasti joukkoon. Viimeistele ranskankermalla, sitruunamehulla ja tillisilpulla. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla (suolan kanssa kannattaa olla varovainen, sillä kylmä- ja lämminsavulohet ovat itsessään jo varsin suolaisia).

Kapen savulohipasta

Vuoden 2017 vähiten kiinnostavimmat postaukset

Vuosi 2017 vetelee viimeisiään. Täällä vihreässä Vihervaarassa on eletty heittämällä erikoisin, tunnerikkain sekä rankin vuosi koskaan. Odotan vuotta 2018 hurjalla innolla! On ihanaa päästä helmikuussa hetkeksi takaisin töihin hengähtämään, ja aloittaa pienen ihmeen kanssa kotona oleskelu ihan puhtaalta pöydältä taas toukokuussa.

Mutta ennen kuin vuosi 2018 otetaan vastaan, kurkataan hieman vuoteen 2017. Tällä kertaa en listaa vuoden suosituimpia postauksia, vaan niitä vähemmän suosittuja! Alla olisi 500 luetuimman postauksen 10 vähiten luettua postausta. Suosituinta postausta on luettu vuoden 2017 aikana yli 30 000 kertaa, näitä loppupään postauksia alle 60 kertaa.

Sijalla 10, 56 katselukertaa

Aakkoset: C niin kuin Chow chow

Aakkos-postaukset.. Jestas olin niiden kanssa innoissani kun viimein pitkän pohdiskelun jälkeen laitoin blogin pystyyn kesäkuussa 2011. Kovin pitkälle aakkosia en kuitenkaan päässyt, kun into näiden postausten tekoon romahti.

Meidän matkassa kulkee tällä hetkellä Horatio, mutta ennen tätä reipasta chowipoikaa meitä ilahdutti 10 vuoden ajan harmaa Koda, jota rakastimme ihan hurjasti. Chow Chow on rotuna mitä mainioin, ja näitä karvapalloja tulee meillä olemaan uudempia vauvoja varmemmin vielä useita kappaleita! Pentukuume on ainainen.

Sijalla 9, 56 katselukertaa

Joulukalenteri 19: Oi juustopuu

Juustopuu koristi eräänä jouluna leidien pikkujouluja. Herkullinen juustopuu oli minusta kiva ja erityisesti herkullinen idea. Ensi jouluna juustopuu voisi hyvin koristaa taas tarjoilupöytiä joulun alla. Harmi etten tajunnut jakaa postausta joulukuussa blogin facebookissa, se olisi voinut päätyä ilahduttamaan jonkun teidän lukijan joulupöytää!

Sijalla 8, 56 katselukertaa

Kukkakaalipyre

Tämän herkullisen lisukkeen olin unohtanut ihan täysin! Kokkailin sitä eräässä blogitapahtumassa Raakel Lignellin kanssa. Raakel oli ihan mahtava tyyppi! Ja on sitä varmasti edelleen. Kukkakaalipyreen nappasin heti to do -listalle, ja tammikuussa aion sitä tehdä pitkän tauon jälkeen, tehkää tekin. Pienien säätöjen avulla myös pieni ihme pääsee maistelemaan tätä herkkua!

Sijalla 7, 56 katselukertaa

Pimeät illat Sinnessä

Pimeä ilta Helsingin Sinnessä oli varsin erilainen ja lämminhenkinen kokemus. Liekitetty jälkiruoka on jäänyt komeana lopetuksena mieleeni. Helsingin Sinne on sittemmin sulkenut ovensa, joten ei tästä sen enempää.

Sijalla 6, 56 katselukertaa

Kurkistus muuton keskelle

Tämän(kin) postauksen olin tyystin unohtanut! Jestas vihreä Vihervaara näyttää hassulta yli 4 vuotta vanhoissa kuvissa. Ja miten hurjaa ajatella, että olemme asuneet täällä jo 4,5 vuotta! Vastahan kannoimme ensimmäiset muuttolaatikot sisään. Postauksen kuvissa taitaa ainoastaan sohva sekä työhuoneen pöytä olla samoilla paikoilla, kaikki muu onkin sitten muuttunut.

Miltäköhän täällä näyttää 4,5 vuoden päästä? Leluja on ainakin ihan pirusti joka puolella – sen voin luvata!

Sijalla 5, 56 katselukertaa

Kylmäsavukirjolohilasagne purjosipulilla Anton&Antonin tyyliin

VÄÄRYYS! Siis niin iso vääryys, että tämä herkullinen resepti on kerännyt vain 56 katselukertaa vuonna 2017. Kylmäsavulohilasagne on varmasti top kympissä lempparireseptieni osalta. Tätä tehdään meillä tasaisin väliajoin ja aina se on yhtä hyvää.

Nyt klikkaatte tuota linkkiä ja testaatte tätä, ihan totta!

Sijalla 4, 55 katselukertaa

eShop: Essin maailma

Tämä postaus on ehkä koko blogihistorian huonoimpia. Harmi kyllä, että Essin maailma on lopettanut hauskojen korujen teon. Minulla on niitä edelleen (kuvassa näkyvät korvikset ovat lempparini) ja ne saavat osakseen vieläkin kivoja kommentteja.

Sijalla 3, 55 katselukertaa

Videopäiväkirja Vigosta, Espanja

Vigon videopäiväkirja oli luokattoman huono. Oltiin ihan puhki herra Longfieldin kanssa kiivettyämme varmaan tuhat porrasta Vigon vanhan linnoituksen päälle pieni ihme kantorepussa. Muistimme yhtäkkiä, ettemme ole tehneet reissusta videopäiväkirjaa ja sen enempää videon sisältöä miettimättä painon rec. Ei hyvä idea.

Sijalla 2, 54 katselukertaa

Brunssi: SIS.Deli + Café (ESP)

Espoon WeeGee-näyttelykeskus on meille kahdelle museohullulle varsin tuttu paikka. Kävin siellä myös pienen ihmeen kanssa varmaan viisi kertaa syksyn aikana vaunutreffeillä, ja kerran kiersimme näyttelyt vauvan ja siskoni kanssa läpi. Brunssilla emme ole täällä pitkään aikaan käyneet, mutta syksyn aikana lounastin kahvila-ravintolassa jokaisena kertana kun siellä kävin.

Kahvila on käsittääkseni juuri nyt vähän aikaa kiinni omistajamuutoksen takia, mutta avaa ovensa taas vuodenvaihteen jälkeen. Toivottavasti entistä ehompana. Ja toivottavasti sieltä saa edelleen mantelicroissantteja – ne on siis niin törkeän hyviä!! Oletteko koskaan maistaneet? Saakohan niitä mistään muualta kuin täältä? Kävimme loppuvuodesta kummitätini luona Haukilahdessa kylässä, ja koukkasimme WeeGeen kautta, jotta saimme viemisiksi mantelicroissantteja. Onko vähän noloa jos tunnustan ostaneeni yhden ylimääräisen croissantin, sen vedimme herran kanssa autossa jo ennen vierailua. Heh!

Sijalla 1, 54 katselukertaa

Brunssi: Alia (HKI)

Alian brunssipostauksen huono sijoitus on myös vääryys. Alia on aivan huikean upea paikka! Olemme ostaneet brunssille myös lahjakortteja tuttaville lahjaksi. Jos joku miettii siellä kesän brunssipaikkoja jo nyt, niin menkää hyvät ihmiset Aliaan!