Ristiäiset ja brunssi Kaisankodissa 21.5.2017 (ESP)

Viime sunnuntaina juhlimme perheen ja kummien kesken pienen ihmeen ristiäisiä aurinkoisessa säässä viehättävässä hyvinvointikartano Kaisankodissa Bodomjärven pohjoispäässä.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Pohdimme pitkään pitäisimmekö ristiäiset kotona vai jossakin muualla. Tykkään järjestää juhlia kotosalla, mutta jokin ääni pääni sisällä hoki, että nyt voisi olla aika antaa ohjakset toisten käsiin. Aloin tutkia ja tehdä listaa varteenotettavista paikoista jo äitiysloman alussa, kun pieni ihme möllötti vielä vatsani sisällä. Tiedustelin kaiken maailman facebook-ryhmissä vinkkejä tunnelmallisista sekä pienistä juhlatiloista Espoossa. Sain hurjasti hyviä vinkkejä ja sitten alkoi karsiminen. Lopulta päädyimme ottamaan yhteyttä Kaisankotiin. Kaisankodissa näytti olevan varattavissa sopivan pieniä juhla- sekä kokoustiloja ja tärkeimpänä kriteerinä oli se, että Kaisankodissa tarjoillaan sunnuntaisin brunssia. Kyllähän kahden brunssiharrastajan täytyy viedä juhlakansa brunssille!

Kaisankoti brunssi

Olen niin iloinen, että emme alkaneet häsätä kastejuhlaa omin päin vihreässä Vihervaarassa. Pieni ihme on ollut alusta asti päivisin niin kovin itkuinen, ettei juhlien järjestämisestä olisi ihan aidosti tullut mitään. Pieni poika on ollut käytännöllisesti katsoen täysin sylivauvana kaiken hereilläoloaikansa (eli paljon, sillä meillä on nukuttu pääsääntöisesti yhdet 2 tunnin päiväunet ja se on sitten siinä), joten siivoaminen, kaupassa käynti, ruokien valmistaminen, koristeiden yms. väsääminen olisi ollut todella hankalaa toteuttaa. Vihreänä kateudesta olen kuunnellut meidän alueen muiden äitien kertomuksia siitä kuinka heidän samanikäiset vauvansa nukkuvat lähes koko päivän, eivät itke juuri yhtään ja kuinka he nököttävät täysin tyytyväisinä sitterissä taikka leikkimatolla useiden tuntien ajan putkeen. Juu, ei meillä..

Kaisankoti brunssi

Itkuisen alun takia jännitimme herra Longfieldin kanssa kastepäivänä ilmojakin enemmän sitä kuinka itkuinen pieni ihme olisi juhlissa. Kastepäivän aamu ei luvannut hyvää, pikkuinen poika sai kahdet ihan kunnolliset ja rajut itkukohtaukset ennen kuin pääsimme lähtemään, ja tottahan toki autossa piti vielä karjua kolmannet huudot. Huh. Aamun aikana taisin sanoa herralle jokusen kerran, että perutaanko koko bileet ja otetaan kuukauden päästä uudestaan. Yritin ehdottaa, että valehdellaan vieraille, että mulle tuli yöllä oksennustauti. Herra pysyi kovana ja ilmoitti, että poika kastetaan tänään, ihan sama vaikka pieni ihme huutaisi koko juhlien ajan kurkku suorana.

Kaisankoti brunssi

No niin ne juhlat sitten pidettiin. Saavuimme hyvissä ajoin Kaisankodin pihalle ja voi jestas miten kaunista paikan päällä oli! Kevät näytti parastaan, luonto oli silmiinpistävän vihreää ja meille varattu juhlatila oli ihan täydellinen. Yksi iso kauniisti katettu pöytä, ja suuret ikkunat, jotka avautuivat suoraan vihreään puutarhaan samalla kun aurinko porotti taivaalla.

Kaisankoti brunssi

Vieraita alkoi saapua paikalle samalla kun minä imetin pienen ihmeen täyteen maitoa ja sitten vaihdettiin päivän tähdelle juhlavaatteet päälle. Instagramin puolella kastepäivän aamuna jo kerroinkin, että pieni ihme kastettiin herra Longfieldin vaarin kastemekossa. Tässä suvussa kiertäneessä mekossa on kastettu ensimmäisen kerran herra Longfieldin vaari vuonna 1922, ja sen jälkeen mm. appiukko sekä tietenkin myös herra Longfield sisaruksineen. Niin ja liuta muitakin herra Longfieldin sukulaisia.

Kaisankoti brunssikastemekko

Kasteseremonia eteni hyvin. Pieni ihme kitisi vain ihan alkuun jokusen minuutin ennen kuin nukahti isänsä syliin. Mikä helpotus! Sen jälkeen saimme nauttia papin lämpimistä sanoista ja julistaa vihdoin juhlavieraille pienen ihmeen nimen (jonka olin kämmännyt etukäteen paikalla olevista juhlavieraista vain äidilleni).

Olemme nyt sen verran tylsiä tyyppejä, että pidämme pikkuisen miehen täällä blogin puolella jatkossakin pienenä ihmeenä. Toivottavasti se sopii teille?

Kaisankoti brunssi

Kasteseremonian jälkeen menimme ottamaan pihalle muutamia perhepotretteja samalla kun ohjasimme vieraat brunssiherkkujen äärelle.

Kaisankodin kartanoravintolan brunssi on katettuna jokaisena sunnuntaina kello 12-15. Näin kesäaikaan brunssista voi nauttia joko kartanon sisällä taikka pihamaalla, jonne on aseteltu nurmikon päälle terassipöytiä sekä tuoleja. Näin idyllisissä maisemissa emme ole brunssia kovin montaa kertaa saaneet syödä.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Brunssi löytyy kokonaisuudessaan noutopöydästä. Se on runsas ja valikoimassa on pyritty sesonkiherkkuihin. Menu vaihtuu kuukausittain ja sen voi kurkata etukäteen Kaisankodin nettisivuilta. Toukokuussa brunssi piti sisällään osuvasti hyvin keväisiä makuja: parsaa, kevätsipulia, uusia perunoita, savustettua lohta, mummonkurkkuja, nokkos-munakasrullaa (nokkosia kannattaa muuten kerätä pihalta nyt kun ne ovat täysin tuoreita), luonnonjogurttia kartanon omalla granolalla, pariloituja kauden kasviksia, kasvis-kevätkääryleitä, focacciaa sekä tapenadea (jota ainakin minä ja äitini luultiin suklaamousseksi. Äitini tunki suolaista tapenadea croissanttien väliin ja hänen ilmeensä oli hauska tajutessaan, ettei kyseessä ollutkaan makeaa tahnaa), mansikka- ja suklaakakkua, juustoja, hedelmiä sekä mm. raparperi-hunajasmoothieta.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Vaikka pieni ihme olikin juhlien pääpisteenä ja vaikka anoppi otti pienen ihmeen hellään syliinsä niin, että me saimme syödä rauhassa (suuret kiitokset siitä ihanalla anopille!), ei rauhassa syömisestä tullut oikein mitään. Oli mukava vaihtaa kuulumisia vieraiden kanssa ja hotkia siinä sivussa ruokaa ripeästi suuhunsa. Niin ja samalla kuunnella milloin pieni ihme saa itkuraivarit, sillä silloin anoppi tulisi mennä pelastamaan. On kyllä tosi harmi, että meillä on ollut pienen ihmeen kanssa karikkoinen ja itkuinen alku. Emme osaa herra Longfieldin kanssa rauhoittua missään kodin ulkopuolella, pelkäämme jatkuvasti, että pieni poika aloittaa kipuitkun, jota ei saa sitten millään loppumaan. Tämä toki tarkoittaa sitä, että kotoa lähtemiselle on asetettu aivan liian suuret muurit. Eikä kotoa lähtemistä autolla helpota yhtään se, että pieni ihme ei viihdy ollenkaan turvakaukalossa, vaan huutaa valehtelematta naama punaisena, hiki hatussa sekä melkein omaan itkuunsa tukehtuen helposti sellaiset 15-30 minuuttia. Yritä siinä sitten ajaa rauhassa määränpäähän keskittyen liikenteeseen ja yrittäen nauttia matkasta. Niin ja arvatkaa kelpaako pikku miehelle tutti..?

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

No mutta takaisin siihen brunssiin. Pidin brunssilla ehdottomasti eniten alkuruoista, salaatit, tuore focaccia, savustettu lohi sekä kauden kasvikset maistuivat tälle mammalle enemmän kuin hyvin. Lisäksi tykkäsin hurjasti tuhdista suklaakakusta sekä keittiömestarin juustovalikoimasta croissanttien kera. Nam! Useampi vieras kehui kartanon omaa granolaa sekä luonnonjogurttia, ja näin jälkikäteen minua harmittaa, etten suurena jogurtin ja myslien ystävänä maistanut niitä ollenkaan! Täytyy varmaan piipahtaa brunssilla kesällä vielä toistamiseen heti kun pienen ihmeen itkuisuus saadaan päättymään ja meillä voi alkaa aivan normaali vauva-arki, josta koko perhe nauttii (Horatiota myöten).

Niin ja kun uudemman kerran brunssille menemme, voisin minä jatkaa brunssilta suoraan hemmoteltavaksi! Kaisankodissa voi nimittäin saunoa, pulahtaa uima- taikka porealtaaseen sekä nauttia erilaisista hemmotteluhoidoista. Sain itseasiassa herralta yhdeksi äitienpäivälahjaksi lahjakortin kauneushoitoihin, ehkäpä käytän lahjakortin Kaisankodissa.

Kaisankoti brunssi

Tiesittekö muuten, että Kaisankoti on saanut nimensä presidenttirouva Kaisa Kallion mukaan? Kaisa Kallio halusi perustaa lepokodin naisille, jotka ”elämän vaikeuksista ja ruumiillisista sairauksista masentuneina tai henkisesti väsyneinä kaipasivat tervehtymistä ja sielunrauhaa”. Kuulostaa siltä, että minäkin sovin tähän kategoriaan tällä hetkellä oikein hyvin, heh! Naisten lepokoti perustettiin alunperin vuonna 1950 Kauniaisiin, kunnes vuonna 1958 se siirtyi nykyiselle paikalle Bodomjärven pohjoispäähän vanhan Bäckbyn kartanon tiloihin. Nykyisin Kaisankotiin ovat tervetulleita niin naiset kuin miehetkin. Paikalle voi tulla nauttimaan kauniista luonnosta, syömään hyvin taikka mennä keräämään voimia hemmotteluhoitojen parissa.

Lisäksi Kaisankodissa voi viettää oikein viehättävät sekä lämminhenkiset ristiäiset! ♥

Sinä päivänä kun Luoja teki sinut Hän ei muuta tehnytkään..

kaisankoti espoo

Yhteistyössä Kaisankoti

 

Sieni-kevätsipulipiirakka

Täällä on taas kokkailtu lisää suolaisia piirakoita kun ystäviä ja sukulaisia on käynyt moikkaamassa pientä ihmettä.

sieni-kevätsipulipiirakka

Kaivelin reseptiarkistoja toivoen, että löytäisin jonkin uuden piirakkaohjeen ihan vain siitä syystä, että saisin blogiin uutta materiaalia. Pienen tonkimisen jälkeen törmäsin sieni-kevätsipulipiirakan reseptiin, ja päätin kokeilla sitä. Alkuperäisessä reseptissä piirakan pohjana käytettiin lehtitaikinaa, mutta halusin tehdä ihan normaalia suolaista piirakkaa, joten valtisin pohjaksi pakastealtaasta mun lempparipohjan: Myllärin pyöreän ruis-kaurapohjan.

sieni-kevätsipulipiirakkasieni-kevätsipulipiirakka

Tämä piirakka on ehdottomasti parasta lämpimänä, joko uunituoreena tai uunissa uudestaan lämmitettynä. Minä tarjosin sitä siskolleni hieman liian haalena, ja minusta maku ei silloin ollut paras mahdollinen.

Piirakan kaveriksi voi tehdä salaatin tai mennä sieltä mistä aita on matalempi, silloin lautasen reunalle riittää pikkutomaatit.

sieni-kevätsipulipiirakka

Sieni-kevätsipulipiirakka

  • 1 kpl Myllyn Paras Pyöreä ruis-kaura piirakkataikina
  • 200 g purkkiherkkusieniä
  • 200 g pinaattia
  • tilkka öljyä
  • 1 nippu kevätsipulia
  • 2 dl kermaa
  • 1 prk (150 g) ranskankermaa
  • 3 kpl kananmunaa
  • 200 g fetajuustoa
  • rouhittua mustapippuria
  • ripaus suolaa

1. Sulata piirakkataikina pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Siivilöi purkkiherkkusienet lävikössä.

3. Poista pinaatinlehdistä tarvittaessa kovat lehtiruodit, huuhtele ja valuta lehdet.

4. Kuumenna tilkka öljyä paistinpannulla. Paista sieniä ja pinaattia muutaman minuutin ajan käännellen. Ota pannu pois liedeltä.

5. Huuhtele ja paloittele kevätsipulit.

6. Sekoita kerma, ranskankerma ja kananmunat keskenään. Murustele joukkoon fetajuusto. Mausta pippurilla ja ripauksella suolaa.

7. Painele sulanut piirakkapohja vuokaan. Levitä piiraspohjalle kermafetaseosta. Ripottele päälle kevätsipulit ja sieni-pinaattiseos.

8. Paista uunissa 175–200 asteessa noin 20–25 minuuttia.

sieni-kevätsipulipiirakka

Karhunvatukkajäätelö ilman jäätelökonetta


Kaupallinen yhteistyö St. Dalfourin kanssa. Kampanjan ideana oli kehitellä juhlava resepti St. Dalfourin uudesta karhunvatukkahillosta.

karhunvatukkajäätelö

Viikonloppuna Pekka Poudan ei tarvinnut enää nauraa suorassa lähetyksessä toukokuun kylmille ilmoille, täällä etelässä oli nimittäin aivan törkeän kuuma! Kannoin vaunuraivarit saanutta pientä ihmettä sylissäni metsälenkillä reippaan tunnin paksuissa farkuissa sekä pitkähihaisessa paidassa ja voin kertoa, että olin hiestä märkänä kun vihdoin pääsin kotiin. Siinä samassa varpaisiinkin oli tullut komea vesikello. Vaikka raskauskiloista päästiin eroon jo synnärillä ja omat (vanhat) vaatteet sujahtavat päälle, kengät tuppaavat puristamaan ihan oudoista paikoista. Sovitin esimerkiksi kaapissa olevia korkokenkiä pienen ihmeen ristiäisiin, ja niin vain piti unohtaa korkokengät ja valita jalkaan ballerinat, sillä korkkarit puristivat jaloissa niin kovin. Nähtäväksi jää kasvoiko jo valmiiksi jättimäinen (koon 41) jalkani vielä koon verran raskausaikana..

Saavuin siis kotiin hiestä märkänä. Pieni ihme nukahti syliini jossain metsälenkin loppuvaiheilla ja ajattelin, että pääsen käymään rauhassa suihkussa, jos vain onnistun laittamaan vauvan nukkumaan vaunuihin. Arvaatteko miten kävi? Sillä sekunnilla, kun laskin pienen ihmeen vaunuihin, avautuivat pienen pojan silmät ja suihku oli vain kaunis muisto. Heh!

karhunvatukkajäätelö

Onneksi samana päivänä ei ollut enää muita menoja, joten vauva hoitopöydälle, hikiset vaatteet pois päältä, vauvalle kuiva vaippa sekä minulle uudet vaatteet hikisten tilalle, vauva olalle ja kohti pakastinta! Pakastimessa mua nimittäin odotti maukas ja jääkylmä karhunvatukkajäätelö. Kyllä maistui tuona kuumana päivänä jäätelö hyvältä, vaikka sen joutuikin taiteilemaan kuppiin sekä sen jälkeen vielä suuhun yhdellä kädellä.

Älkää muuten kuvitelko, että postauksen kuvat on napattu tuona hikisenä päivänä. Ehei, ne otettiin jo paljon ennen tuota päivää kaikessa rauhassa herra Longfieldin ollessa vauvan kanssa.

karhunvatukkajäätelö

Jäätelöhän sopii oivasti niin lasten kuin aikuistenkin juhliin. Aikuisten juhlia varten voi pöytään nostaa hieman erikoisemmalta maistuvaa jäätelöä ja panostaa esillepanoon sekä esimerkiksi jäätelön kanssa tarjottaviin lisukkeisiin. Karhunvatukkajäätelön kanssa lisukkeiksi sopivat erilaiset pähkinät, kuivatut kookoksen palat, jogurtilla höystetyt rusinat sekä tietenkin tuoreet marjat. Värikkäät karkit sekä strösselit voi jättää lastenkutsuille.

karhunvatukkajäätelö

Itse jäätelön teko onnistuu enemmän kuin helposti ilman jäätelökonetta. Kananmunien, kerman ja tomusokerin lisäksi tarvitaan vain muutamia aineksia maustamaan jäätelö sekä glukoosisiirappia, joka antaa jäätelölle sellaisen samettisen pehmeän koostumuksen, jota on aika vaikea saavuttaa ilman siirappia. Jäätelö tekeytyy yksinkertaisesti pakastimen uumenissa, jossa sen on hyvä antaa olla vaikkapa yön yli.

karhunvatukkajäätelökarhunvatukkajäätelö

Karhunvatukkajäätelöni maustoi St. Dalfourin uusin hillotulokas: karhunvatukkahillo. Hilloa pitäisi olla saatavilla sekä K- että S-ryhmän kaupoista, mutta jos sitä ei jostain syystä hillohyllyltä löydy, voi asiasta hyvin käydä vinkkaamassa kauppiaalle.

Hillo antoi jäätelölle herkullisen maun lisäksi upean liilan värin! Hillon avulla olisi voinut myös tehdä jäätelöön ”hillovanoja”, mutta minä halusin sekoittaa hillon kunnolla jäätelömassan sekaan, jotta jäätelö värjäytyi kauttaaltaan kauniin väriseksi.

karhunvatukkajäätelö

St. Dalfourin kauniit hillopurkit erottuvat edukseen kaupan hillohyllyllä. Itse olen käyttänyt kyseisiä korkeita ja kapeita hillopurkkeja mm. aterimien säilytysastioina vihreässä Vihervaarassa järjestetyissä juhlissa. Hilloista on toki ilman lasipurkkejakin hyötyä erilaisissa herkuissa kevään ja kesän juhlissa. Vain mielikuvitus on rajana!

Juhlien jälkeen purkin pohjalle jääneen jämähillon voi käyttää vaikkapa suolaisten aamupalaleipien välissä. Otetaan pari palaa vaaleaa leipää ja laitetaan väliin hilloa sekä pehmeää juustoa (esim. brie sopii tähän hommaan enemmän kuin hyvin). Koko komeus sitten vain hetkeksi paistinpannulle lämpiämään ja ei kun herkuttelemaan.

karhunvatukkajäätelö

Mutta koska nyt on kesä, tehdään me jäätelöä! Se ei tosiaan vaadi erillistä jäätelökonetta eikä jätski sisällä mitään ylimääräistä. Makeaa ja jätskintäytteistä kesän alkua kaikille!

Karhunvatukkajäätelö

6 annosta

1. Halkaise vaniljatanko ja keitä sitä hiljalleen vedessä kannen alla noin 10 min.

2. Erottele kulhoihin keltuaiset ja valkuaiset. Siivilöi tomusokeri keltuaisten joukkoon, ja vatkaa seos vaahdoksi.

3. Kiehauta kerma ja glukoosisiirappi liedellä. Anna kiehua koko ajan sekoittaen ainakin pari kolme minuuttia.

4. Vatkaa keltuais-sokeriseos kermaseokseen. Rapsuta keitettyjen vaniljatankojen siemenet jäätelömassaan ja sekoita hyvin.

5. Lisää sekaan vielä karhunvatukkahillo ja sekoita niin kauan, että jäätelömassa on kauttaaltaan värjäytynyt.

6. Kaada seos esim. uunivuokaan ja anna sen jäähtyä ennen kuin laitat sen pakastimeen. Nosta jäähtynyt seos pakastimeen vähintään viideksi tunniksi. Parhaan tuloksen saat reippaalla 12 tunnin pakastamisella. Jäätelöä on tärkeä käydä sekoittamassa kunnolla ensimmäisten tuntien aikana, jotta saadaan aikaan tasainen jäätelömassa.

karhunvatukkajäätelö

Kuinka moni teistä on tehnyt jätskiä itse? Me ollaan kokkailtu jätskejä ennenkin kotosalla. Kurkkaa tähän samaan syssyyn blogiin aiemmin ilmestyneet jäätelöreseptit. Ne on kaikki tehty ilman jäätelökonetta (osassa on käytetty aiemmin mainitsemaani glukoosisiirappia, osassa ei).

Perunamuusi

Tunnustan! En ole koskaan tehnyt perunamuusia itse, sillä rakastan Mummon muusia.

perunamuusi

Äiti ja anoppi tekee tosi hyvää paksua muusia. Työpaikan muusi on liian lötköä, siitä en tykkää. Yksi työkaveri tykkää muusista niin paljon, että syö sitä sellaisenaan salaatin kera, mikäli muusia on työpaikan ruokalassa tarjolla.

Äitienpäivänä herra Longfield kokkaili mulle karjalanpaistia. Karjalanpaisti on herkkua, ja sen kanssa täytyy toki syödä perunamuusia. Herra Longfield halusi kokeilla tehdä muusia itse, mutta osti varulle paketin Mummon muusia, mikäli itse tehty muusi menisi jostain syystä piloille.

perunamuusiperunamuusi

No ei mennyt! Herra sai aikaan tuhtia ja paksua muusia, joka sopi niin hyvin yhteen perinteisen karjalanpaistin kanssa. Tässäpä olisi teille ihan vain perunamuusin resepti (kylläkin oikein herkullisen sellaisen), karjalanpaistin resepti tupsahtaa blogiin hieman myöhemmin. Herra Longfield nappasi muusin ohjeen Kotikokin nettisivuilta.

Perunamuusi

4-6 annosta

  • 8-12 kpl jauhoista perunaa
  • 50 g voita
  • 1 tl suolaa
  • 2 dl maitoa
  • 1 dl kuohukermaa
  • 1 kpl kananmunan keltuainen

1. Kuori ja keitä perunat. Kaada keitinvesi pois, kun perunat ovat kypsiä.

2. Kuumenna maito sekä kerma omassa kattilassaan.

3. Survo perunat soseeksi ja lisää joukkoon voi, suola ja kuumennettu maito- kermaseos vähitellen. Lisää survomisen loppuvaiheessa munankeltuainen sekaan ja survo vielä hiukan lisää.

perunamuusi

Kevättä! Parsapasta ja parsaviini

Vappupäivänä kevät tuntui ensimmäisen kerran ihan aidosti iholla. Täällä etelässä nautittiin hurjan aurinkoisesta ilmasta, ja vaikka päälle sai vetää vielä pitkän villakangastakin, saattoi tuona maanantaina ilmassa aistia kevään. Vapun jälkeen otettiin sitten aika monta askelta takapakkia kevään osalta, mutta kyllä se sieltä vielä tulee. Tarttee vaan jaksaa vähän odottaa!

munkkiniemin kartano

Me suuntasimme vapun viettoon tänä vuonna Oxygenol-pariskunnan luokse Munkkiniemeen. Mukana oli myös pieni ihme, Horatio jäi tällä kertaa kotiin, sillä Munkassa asustaa myös eräs pieni pomeranian-koira, jota Horatio ei jätä hetkeksikään rauhaan. Sekä minun että herran kädet ovat pienen ihmeen myötä kohtuullisen sidotut, joten sekopäistä Horatiota (joka olisi halunnut leikkiä pienen karvaisen kaverinsa kanssa koko ajan) meillä ei olisi ollut enää mahdollista vahtia vierailun aikana.

Munkan kadut olivat täynnä valkolakkisia vaeltajia ajaessamme ystäväpariskuntamme asunnolle. Iloisia ihmisiä katsellessa tuli tosi kiva fiilis ja alkoi vähän harmittaa, että jätimme valkolakit tänä vuonna kaapin perukoille, vaikka ne on sieltä edellisinä vuosina aina kaivettu esiin.

urho kekkonen talo

Vappu piti sisällään kuplivaa, maukkaita alkupaloja, pitkän kaupunkikierroksen Munkkiniemen maastossa sekä parin tunnin ulkoilun päätteeksi herkullista parsapastaa, jonka seurana maistelimme keväistä parsaviiniä. Ai niin, ja ison kasan jälkkäreitä! Oli suklaita, juustokakkua sekä itsepaistettuja munkkeja, voi nam!

Teimme ison kattilan pastaa yhdessä. Minä tosin syötin pientä ihmettä melkein koko ruoanlaittoajan, mutta minkäs teet.. Pastan syömiseen osallistuin kuitenkin heti kun iso kattila nostettiin pöytään. Heh. Pastan kanssa juotiin tosiaan ns. parsaviiniä, jonka oikea nimi on: Cuvée René Dopff Muscat (*viini saatu blogin kautta). Klassista Muscatia kuvaillaan sanoilla: keltaluumuinen, kevyen aprikoosinen, kukkainen ja aromikas. On pakko todeta, että kuvaus meni aika nappiin, vaikka usein me naureskellaan viinien hassuille makuadjektiiveille (ei olla mitään viiniasiantuntijoita). Tykkäsimme parsaviinistä kaikki neljä, ja jestas sitä oli mahtava maistella hyvien ystävien (jotka olivat vielä vastanneet samaisena päivänä myöntävästi kummikutsuun) seurassa keväisen auringon paistaessa sälekaihtimien läpi suoraan ruokapöytään. Ei edes haitannut, että söimme herran kanssa vuorotellen toisen pitäessä ja hyssytellessä pientä ihmettä.

parsapasta

Keväinen pasta kätki sisäänsä mm. tuoreita tomaatteja, parsaa sekä ilmakuivattua kinkkua. Pastan teko kävi kuulemani mukaan oikein ripeästi. Tomaatit, parsat sekä kinkut tungettiin uuniin, pasta keitettiin ja sitten kaikki sekoitettiin keskenään. Ehkä tarkempi resepti on kuitenkin tarpeen, se tulee tässä.

Resepti on napattu K-ruoka-lehdestä.

parsapastaparsapasta

Parsapasta

4-6 annosta

  • 2 nippua tuoretta vihreää parsaa
  • 200 g parmankinkkua
  • 2 rs (500 g) miniluumutomaatteja
  • 400 g (täysjyvä)spagettia
  • 1-2 dl pastan keitinvettä
  • 1-2 rkl sitruunan mehua
  • oliiviöljyä
  • 2 dl pecorinoa raastettuna (plus tarjoiluun 1-2 dl)
  • ripaus mustapippuria
  • ripaus suolaa (maun mukaan, voi jättää myös pois)

1. Huuhtele parsat. Napsauta parsoista varsi katki siitä kohta mistä varsi haluaa katketa kun alat taivuttaa sitä. Veistä ei ole tarvetta käyttää.

2. Levitä parsat, parmankinkkuviipaleet ja tomaatit uuninpellille leivinpaperin päälle. Paahda 225-asteisen uunin ylätasolla noin 10 minuuttia tai kunnes parsat ovat kypsiä ja kinkkuviipaleet rapeita. (Me paistoimme parmankinkut omalla uunipellillään sekä parsat ja tomaatit omallaan, parmankinkkuja 20 minuuttia, parsoja ja tomaatteja 10 minuuttia.)

3. Paloittele parsat ja murenna parmankinkut.

4. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Säästä osa keitinvedestä ja valuta pastat lävikössä.

5. Sekoita kattilassa pastan joukkoon muutama desilitra keitinvettä ja sitruunan mehu. Lisää parsat, parmankinkku, tomaatit, oliiviöljy ja pecorinoraaste. Rouhi joukkoon mustapippuria ja tarkista maku (lisää tarvittaessa suolaa). Tarjoa parsapasta välittömästi pecorinoraasteen kanssa.

parsapasta

Savulohi-sienipiirakka

Kärryttelin pienen ihmeen kanssa tovin yksikseni pitkin ja poikin Espoon keskuspuistoa. Vastaan tuli eräällä lenkillä kaksi naista vaunujen ja koirien kanssa. Ajattelin naiset nähtyäni, että olisipa kiva saada itsekin kärryttelyseuraa. En kuitenkaan uskaltanut kääntyä ja huikata naisille, että voisinko liittyä heidän seuraan, vaan jatkoin matkaani Horation ja vaunujen kanssa toiseen suuntaan.

savulohi-sienipiirakka

Kotona päätin kuitenkin laittaa viestiä meidän asuinalueen kotiäitien facebook-ryhmään. Tiedustelin, että mikäli alueelle on muodostunut kärrylenkkiporukoita, liittyisin enemmän kuin mieluusti mukaan. Yksi asia johti toiseen, ja pian olimme porukalla sopineet viikottaisista vaunulenkeistä sekä kahviringin perustamisesta. Vaunulenkeille startattaisiin aina tiistaisin leikkipuiston kulmilta, ja torstaisin kokoontuisimme toistemme luokse kahvittelemaan nyyttäriperiaatteella.

Käyn tiistaisin seurakunnan vauvakerhossa, joten vaunulenkeille en aina pääse mukaan. Mutta torstain kahvirinki sopii omiin aikatauluihin lähes poikkeuksetta.

savulohi-sienipiirakka

Kokoonnuimme viime viikon torstaina ensimmäisen kerran kahvittelemaan ja voitteko arvata mitä tapahtui? Kahvittelemaan saapui kaksi tuttua naamaa mun työpaikalta. Siis kaksi! Ollaan oltu molempien kanssa samoissa projekteissa, törmätty saman kerroksen käytävillä sekä ruokalassa ja molempien naisten vauvamasut kyllä huomasin alkuvuoden aikana. Eipä sitten vaan olla koskaan törmätty täällä kotiseuduilla.

Eikä tässä vielä kaikki. Työkavereiden lisäksi paikalle tupsahti meidän naapuri sekä läjä muita äitejä, jotka viettävät kaiket päivät kotosalla vauvan/lasten kanssa. Ihan uskomatonta! Ja minä luulin, ettei täällä asu ketään muita samassa tilanteessa olevia naisia, mutta niin vain yht’äkkiä meitä istui kymmenkunta saman katon alla vauvat kainalossa. Niin siistiä!

savulohi-sienipiirakka

Ensimmäisille mammatreffeille kokkasin savukala-sienipiirakkaa. Käytin piirakkaan appiukolta saatuja kuivattuja kanttarelleja, mutta piirakkaan voi hyvin piilottaa mitä vain sieniä (kuivattuja tai tuoreita) mistä itse eniten tykkää. Alkuperäisessä reseptissä taidettiin mainita mustatorvisienet.

Savulohi-sienipiirakka

  • 1 kpl Myllyn Paras Pyöreä ruis-kaura piirakkataikina
  • 3 dl kuivattuja kanttarelleja (tai muita sieniä)
  • 1 kpl purjo
  • 250 g savulohta
  • 240 g (1 prk) Creme Bonjour valkosipuli-yrtit
  • 3 kpl kananmunaa
  • ½ dl ruokakermaa
  • 1 rkl sinappia
  • ½ tl yrttisuolaa
  • ½ tl sitruunapippuria

1. Sulata pakastetaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Painele taikina leivinpaperin päälle irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille.

2. Liuota kuivattuja sieniä noin 30 minuuttia kylmässä vedessä. Paista sieniä pannulla voinokareessa, kunnes neste on haihtunut. Siirrä sienet pannulta astiaan odottamaan. Kuullota silputtu ja pesty purjo pannulla pehmeäksi.

3. Revi savulohi pienehköiksi paloiksi.

4. Yhdistä keskenään muut täytteen ainekset ja sekoita seos tasaiseksi.

5. Levitä taikinapohjalle sienet, kalapalat ja kuullotettu purjo. Kaada päälle täyteseos ja paista piirakkaa 200 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja saanut kauniin kullanruskean värin.

Kurkkaa myös kasa muita suolaisten piirakoiden reseptejä seuraavan linkin takaa!

idsavulohi-sienipiirakka

Tortelliini-mansikkasalaatti

Kyllä on some mahtava paikka! Pienen vauvan kanssa ei enää koneella suuremmin ole aikaa viettää, mutta puhelimesta en suostuisi luopumaan mistään hinnasta. Vaikka monet vauvaoppaat kertovat heti etusivulla, että ”ei ruutuaikaa vaan naama-aikaa”, niin siitäkin huolimatta puhelimen kautta avautuu kontaktit maailmalle samalla kun itse nököttää tissitakiaisen kanssa sohvalla.

Toisaalta oma äitini kertoi lukeneensa tuhottoman määrän kirjoja minua imettäessään. Miten se nyt eroaa siitä, että minä luen uutisia sekä blogeja, selaan Instagramia ja kirjoittelen postauksia kännykällä samalla kun maitobaari on auki?

mansikkasalaatti

No mutta siihen salaattiin. Törmäsin siihen nimittäin somessa, tarkemmin sanottuna Instagramissa. Värikäs salaatti kiinnitti heti huomioni ja sai veden herahtamaan kielelle. Jo heti seuraavana päivänä kipitimme vaunujen kanssa lähikauppaan ja ostimme salaattiin vaadittavat ainekset.

Myöhemmin samana päivänä pieni ihme nukahti iltapäiväpäiväunilleen herra Longfieldin rinnalle ja minä pääsin kokkaamaan itselleni värikästä salaattia.

Salaatin kokoaa eteensä lautaselle vartissa. Pisin aika menee tortelliinien keittämiseen, tai siis veden kiehumiseen. Ainakin jos ei omista induktioliettä, jolla kuulemma vesikin alkaa kiehua kattilassa vain muutamassa minuutissa. Tortelliinit valmistuvat veden kiehumisen jälkeen viidessä minuutissa.

mansikkasalaatti

Bongasin salaatin Mirkemirian Instagram-tililtä, jossa Mirkemiria antoi mulle vinkin kehittämäänsä salaattiin, sen jälkeen kun olin sitä kommentoinut ja todennut, että kyseistä salaattia on pakko kokeilla itsekin kotosalla. Tortelliineiksi kannattaa Mirkemirian vinkin perusteella valita juustotäytteinen vaihtoehto, sillä se riitelee vähiten mansikan kepeän kesäisen maun kanssa. Yhdyn tähän, juustotäytteiset tortelliinit toimivat salaatissa tosi hyvin.

mansikkasalaatti

Tortelliini-mansikkasalaatti

  • valmista salaattisekoitusta
  • tuoreita mansikoita
  • juustotäytteisiä tortelliineja keitettyinä (yhden hengen annokseen puolikas paketti)
  • fetaa
  • paahdettuja siemeniä (mulla oli valmiiksi paahdettuja)
  • öljypohjaista caesar-kastiketta, tai muuta salaatinkastiketta (yhden hengen annokseen noin 1 rkl)

1. Keitä tortelliinit pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Laita pesty salaatti lautasen pohjalle, pilko tuoreet mansikat kahteen tai neljään osaan ja kippaa salaatin päälle. Murenna feta (tai käytä valmiita kuutioita) ja viskele lautaselle. Kaada salaatinkastike lautaselle ja heittele siemeniä sekaan sen verran kuin mieli tekee. Lopuksi nosta lautaselle keitetyt tortelliinit ja sitten vain herkuttelemaan!

mansikkasalaatti

Munakoiso-vuohenjuustosalaatti ja naan-leivät

Viime viikolla pari hyvää työkaveria tuli töiden jälkeen moikkaamaan pientä ihmettä. Toinen leideistä saapui meille pyörällä, joten halusin tarjota vieraille jotain suolaista ja makeaa purtavaa pitkän työpäivän ja pyörälenkin päätteeksi. Ensin ajattelin kokkaavani suolaista piirakkaa, mutta tulinkin toisiin aatoksiin, sillä pyöräilevä leidi ei syö lihaa, eikä minulle tullut siinä tohinassa mieleen yhtään hyvää kasvispiirakan reseptiä.

munakoiso-vuohenjuustosalaatti4

Niinpä päädyin tekemään hieman ruokaisampaa salaattia ja tarjoamaan sen kanssa uunivalmista naan-leipää. Makeasta puolesta piti huolen suklaamunat. Suklaamunia ostettiin lopulta kaupasta vähän isompa kasa, sillä toinen työkaveri tuli meille tyttärensä kanssa. Piilotimme pitkin vihreää Vihervaaraa suklaamunia, joita pieni prinsessa sai sitten etsiä. Hurjan nopeasti meidän kohtuullisen helppoihin piiloihin jemmatut suklaamunat löytyivätkin, mutta saipahan pikkuinen leidi hieman jotain tekemistä aikuisten tylsien jutustelujen ohessa.

munakoiso-vuohenjuustosalaatti4

Ennen suklaamunia syötiin kuitenkin sitä salaattia naan-leipien kera. Kokkailin pienen ihmeen päiväunien aikaan K-ruoka -lehden sivuilta vuosia sitten nappaamani reseptin avulla munakoiso-vuohenjuustosalaattia, joka osoittautui oikein herkulliseksi tapaukseksi. Salaatin lämmin (tosin aika aneemisen värinen) munakoisohöystö yllätti ainakin minut positiivisesti. Kun salaatin vielä kokosi värikkäälle lautaselle, oli se jopa aika houkuttelevan näköinen.

Salaatti ei välttämättä kaipaa seurakseen salaattikastiketta, mutta minä tarjosin sen kanssa lisänä öljypohjaista caesar-kastiketta.

munakoiso-vuohenjuustosalaatti4

Munakoiso-vuohenjuustosalaatti ja naan-leivät

4 annosta

  •  1 kpl (375 g) munakoiso
  • 1 kpl mieto punainen chili
  • 1-2 kpl valkosipulinkynttä
  • 1 rkl öljyä
  • 1 tl juustokuminaa
  • 1 tl kuivattua minttua
  • ripaus suolaa
  • ripaus mustapippuria
  • 1 rs (250 g) kirsikkatomaatteja
  • 1 ps (65 g) salaattisekoitusta
  • 1 prk (365 g) Pirkka Parhaat vuohenjuustokuutioita

Lisäksi 2 pkt uunivalmista Santa Maria -naan-leipää.

1. Leikkaa munakoiso pieniksi kuutioiksi (noin 1,5 x 1,5 cm). Halkaise chilipalko, poista siemenet ja suikaloi chili. Hienonna kuoritut valkosipulinkynnet.

2. Kuumenna öljy pannulla. Kuullota chiliä ja valkosipulia hetki pannulla. Lisää pannulle munakoisokuutiot ja mausta juustokuminalla, mintulla, suolalla ja mustapippurilla. Kääntele pannulla noin 3 minuuttia, kunnes munakoisot hieman kypsyvät.

3. Lisää kirsikkatomaatit pannulle ja jatka kuumennusta vielä pari minuuttia. Tomaattien on tarkoitus vain hieman lämmetä.

4. Levitä pesty salaattisekoitus laakealle tarjoiluastialle. Nostele munakoisoseos vadille ja ripottele valutetut vuohenjuustokuutiot salaatin pinnalle. Koristele tuoreella mintulla.

5. Tarjoile naan-leivän kanssa. Meillä oli uunivalmiita Santa Marian naan-leipiä, joista tykkäämme tosi paljon.

Lisää helpotusta salaattikuumeeseen löytyy Parhaat salaatit kevyempään uuteen vuoteen -postauksesta.

munakoiso-vuohenjuustosalaatti4

Lohipullat & sitruunainen kermaviilikastike

Yhteishyvä Ruoka -lehdestä olemme kokkailleet vuosien saatossa tosi monia simppeleitä ja herkullisia ruokia. Selasin tuttuun tapaani uusimman lehden reseptit viime viikolla läpi, ja sieltä osui silmiin helpon oloisten sitruunaisten lohipullien ohje.

lohipullat

Helppoja ja nopeita ruokia kaivataan juuri nyt kipeästi! Vauva pitää ottessaan meitä molempia vielä tosi paljon ja luppoaikaa ei paljon ole. Pakkaseen ehdin tehdä vain ison satsin punakastiketta ennen kuin pieni ihme päätti putkahtaa maailmaan viikkoa ennen laskettua aikaa. Pastakastike on popsittu parempiin suihin jo aika päivää sitten, ja vaikka pitsaa sekä muuta noutoruokaa on ihan mukava syödä, ei kotiruoan voittanutta (tällä hetkellä) ole.

Kalan syömistä pitäisi jatkaa imetyksen aikana muutamana päivänä viikossa. Jo raskausaikana juuri kalan riittävä saanti oli vaikeinta toteuttaa. Blogissa on muutamia tosi hyviä kalareseptejä valmiina, mutta silti tuntuu etten osaa tehdä mitään muuta kuin paistaa lohta. Nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja kaivaa blogin arkistoista kalareseptit esiin!

kermaviilikastike lohelle

Ennen kuin hieman eksoottisemmat kalat päätyvät lautaselle, voin popsia näitä lohipullia vaikka kaksi viikkoa putkeen. Siis aivan törkeän hyviä! Herra Longfield kaivoi lohipullien kaveriksi vielä tosi hyvän sitruunaisen kermaviilikastikkeen reseptin, jonka kaveriksi lohipullat passasivat paremmin kuin hyvin. Lisukkeeksi teimme Mummon muusia (nam!) ja lautasen reunalle leikattiin vielä kurkunpaloja.

Kun koko komeus oli valmiina lautasella, nälkä kurni vatsassa, ihanat tuoksut valtasivat nenän, ja ajattelin ”ah miten ihanaa syödä kahdestaan ihan rauhassa kun pieni ihme vetää sikeitä sohvalla”, kuului sohvalta ”byäääääääääh”. Tietty. Vedin pullat lisukkeineen nassuun viidessä minuutissa ja sen jälkeen juoksin sohvan uumeniin täyttämään pienen ihmeen massun.

idlohipullat

Lohipullat & sitruunainen kermaviilikastike

4 annosta

Lohipullat

  • 600 g kypsää savulohta
  • 2 kpl sitruunaa
  • 2 dl korppujauhoja
  • 2 dl vettä
  • 2 kpl kananmunia
  • valkopippuria
  • suolaa

1. Säädä uuni 220 asteeseen. Riivi lohi pieneksi ja poista mahdolliset ruodot. Pese sitruunat ja raasta toisen sitruunan kuori hienoksi raasteeksi.

2. Mittaa korppujauhot ja vesi kulhoon, lisää kananmunat ja sekoita tasaiseksi. Purista sitruunoiden mehu ja lisää kuoriraaste seokseen. Mausta valkopippurilla. Jos lohi ei ole kovin suolaista, lisää myös hieman suolaa. Sekoita lohi joukkoon ja anna tekeytyä 10 minuuttia.

3. Pyörittele lohipullat käsin ja aseta ne leivinpaperin päälle uunipellille. Paista uunissa 20 minuuttia tai kunnes pullat ovat kiinteitä ja hieman ruskistuneita.

lohipullat

Sitruunainen kermaviilikastike

  • 1 prk kermaviiliä
  • 1 kevätsipuli
  • ½ dl tuoretta tilliä
  • 1 rkl sinappia
  • sitruunan mehua maun mukaan
  • ripaus suolaa
  • ripaus pippurisekoitusta

1. Silppua kevätsipuli ja tilli, sekoita ne ja muut mausteet kermaviiliin, anna maustua hetken jääkapissa.

kermaviilikastike lohelle

Vinkit värikkääseen ja herkulliseen pääsiäiseen

pajunkissa

Mahtavaa palmusunnuntaita jokaiseen kotiin! Täällä ei ihan vielä päästä pienen ihmeen kanssa koristelemaan pajunkissoja, mutta sekin aika koittaa kyllä vielä jonkun vuoden päästä. Kokosin teille näin pääsiäisen alla kasan blogiin kertyneitä pääsiäisvinkkejä yhden ja saman postauksen alle. Näiden värikkäiden vinkkien myötä toivottelen kaikille aurinkoista, herkullista ja mukavaa pääsiäisen aikaa!

Ikkunalaudalla kukkien kelta,
rairuoho versoo jo lautaselta.
Pajujen oksissa silmut uudet,
suklaamunissa salaisuudet.


Täytetyt suklaamunat

Täytettyjä ja värikkäitä suklaamunia ihasteltiin blogissa vuonna 2013. Kauniita ja herkullisia ne kyllä olivat. Suosittelen kokeilemaan, resepti ja ohjeet löytyvät linkin takaa.

Kukkaleipä

Kaunis ja herkullinen kukkaleipä kruunaa aivan varmasti minkä tahansa kahvipöydän pääsiäisen aikaan.

Täytetty kukkaleipä muistuttaa krysanteemia, tuota värikästä ja sinnikästä kukkaa, joka jaksaa oikein hoidettuna ilahduttaa vaikka läpi kesän. Chrysanthemum pastries on alunperin kotoisin Georgiasta. Tai no tavallaan Venäjältä, koska Georgia oli muinoin osa Neuvostoliittoa.

Krysanteemileipää voidaan tehdä makeana tai suolaisena versiona. Täytteenä voi oikeastaan olla ihan mitä tahansa, vain mielikuvitus on rajana. Kurkkaa resepti seuraavan linkin takaa ja sitten vain leipomaan!

Pääsiäiskuppikakut

Värikkäitä pääsiäiskuppikakkuja leivoin uusille naapureillemme vuonna 2013 (ajatella, että olemme asuneet vihreässä Vihervaarassa jo 4 vuotta). Olihan näissä aikamoinen väsääminen ja koristelu, mutta kauniita sekä herkullisia niistä onneksi tuli. Pikkuisilla suklaamunilla koristetut pääsiäiskuppikakut maistuvat uusien naapurien lisäksi varmasti ihan omankin talon väelle.

Aurinkoinen aprikoositorttu

Värikästä aprikoositorttua tein ensimmäisen kerran melkein 10 vuotta sitten, ja olen aina pitänyt siitä todella paljon. Eniten torttua on väännetty (heheheh) pääsiäisen aikaan, mutta toki raikas ja kauniin oranssi torttu sopii mihin tahansa kevään taikka kesän juhlaan. Kananmunakakuksikin ristitty torttu on kerännyt vuosien saatossa paljon kehuja. Kurkkaa aurinkoisen tortun resepti tämän linkin takaa.

Da Capo -banaanikakku

Tämä tuhti kakku menee kahvipöydässä mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta näin kevään korvilla sen voi koristella pienillä värikkäillä suklaamunilla ja nostaa värikkäälle tarjoilualustalle, jolloin se on oikein passeli myös pääsiäiseen. Da Capo -banaanikakun reseptin löydät linkin takaa.

Rahkapullat

Ripeät rahkapullat maistuvat hyviltä. Makean pullan ja kinuskikastikkeen, maitorahkan sekä mandariinin liitto toimi erinomaisesti. Lisäksi tämän makean herkun pyöräyttää valmiiksi nopeasti.