Joulukalenteri 21: Kreikkalainen brunssi uudeksi vuodeksi & arvonta


Postaus on toteutettu yhteistyössä Palirrian kanssa. Kampanjan ideana oli tutustua Palirrian tuotteisiin, ja tarjota niistä teille lukijoille inspiraatiota kreikkalaiseen ruokaan tarjoiluehdotusten taikka reseptien muodossa.

Postauksen lopussa odottaa myös arvonta, joten kannattaa selailla postaus kokonaan läpi!

palirria meze

Joulu on jo aivan ovella, ja melkeinpä heti sen jälkeen on aika juhlistaa uutta vuotta. Meidän uuden vuoden suunnitelmat ovat vielä täysin auki.. Ei ole tässä kaiken työhäsän keskellä vaan ehtinyt miettiä asiaa yhtään. Meillähän olisi ihan oikeasti myös syytä juhlaan, 1.1.2017 on meidän 6. hääpäivä, joka tulee muuten olemaan viimeinen hääpäivä vähään (tosi pitkään) aikaan ihan kahdestaan. Jotain kivaa tekemistä pitäisi siis keksiä, mutta hieman tässä käy aika vähiin. Jos teidänkin kalenterissa on tämän vuoden viimeisen ja ensi vuoden ensimmäisen päivän kohdalla vielä tyhjää, napatkaa tästä ainakin vinkit kreikkalaiseen brunssiin, joka maistuu aivan saletisti hyvältä ja on lisäksi helppo valmistaa.

palirria meze

Palirria on valmistanut välimerellisiä valmisaterioita jo 60 vuoden ajan perheyrityksen voimin. Heidän tuotteensa ovat saavuttaneet kansainvälisiä palkintoja tässä vuosien varrella, ja Palirrian tuotteita voi löytää jopa yli 40 maasta.

Jos ihan totta puhutaan, niin saadessani tuotapaketin kotiini en tunnistanut Palirrian kreikkalaisista meze-tuotteista yhtäkään. Tosin kovin usein en ruokakauppareissulla meze-osastoa kalua läpi, mutta silti vähän hävetti kun jokainen purnukka oli aivan uusi tuttavuus. Mutta olipahan entistä parempi syy tutustua tarkemmin tähän minulle pimennossa olleeseen tuoteperheeseen!

palirria meze

Saamamme tuotepakettiin kuului yhteensä 8 tuotetta. Näistä kreikkalaiseen uuden vuoden brunssiin päätyi lopulta kuutta, Palirrian stifado-sipulit sekä tomaattikastikkeessa lilluvat okrat jäivät odottamaan seuraavaa kreikkalaisen keittiön inspiraatiotani.

Oikeastaan kaikki Palirrian meze-tuotteet sopivat syötäväksi ihan sellaisenaan. Helpoimmalla pääsee, kun hommaa kasan erilaisia meze-purkkeja, avaa purkit kotona, törkkää purkin sisällön johonkin kauniiseen tarjoiluastiaan ja aloittaa syömisen. Me hieroimme kuitenkin hieman aivonystyröitämme ja käytimme osaa tuotteista resepteissä.

Kyhäämämme brunssikokonaisuus toimi hurjan hyvin. Erityisen ylpeitä olimme lämpimästä munakoisovuoasta sekä erittäin herkullisesta hummuksesta, joka piti sisällään mm. aurinkokuivattuja tomaatteja.

palirria meze

Mezejä voi oikeaoppisesti nauttia aamupalaksi, lounaaksi taikka illalliseksi. Ne toimivat perinteisesti juomien kyytipoikana, pieni ihme vatsassani sai meidät skippaamaan tällä kertaa alkoholin ja juomaan brunssilla minttuteetä, joka sekin on kyllä oiva ja aika perinteinenkin lisuke mezejen kanssa.

Mutta kurkataan nyt jo miltä se meidän kreikkalainen brunssi kuulosti ja näytti! Lisää reseptivinkkejä löytyy suoraan Palirrian sivuilta.

Kreikkalainen uuden vuoden brunssi

  • Lämmin munakoisovuoka
  • Lihapullat tsatsikilla
  • Pita-leipää harissa-paprikadipillä sekä aurinkokuivattu tomaatti -hummuksella
  • Vihreitä ja mustia oliiveja
  • Retiisejä
  • Viininlehtikääryleet sitruunalla sekä tsatsikilla
  • Artisokan sydämiä
  • Palirria My Greek Meze jättipapuja vinaigrette-kastikkeessa

palirria meze

Lämmin munakoisovuoka

  • 2 prk Palirria munakoisoa tomaattikastikkeessa
  • 370 g tomaattimurskaa
  • 175 g viipaloitua mozzarellaa
  • 125 g raastettua parmesaania
  • 2 tl sitruunamehua
  • tuoretta basilikaa
  • kourallinen leivänmuruja (esim. pitaleipää tai patonkia)

1. Esilämmitä uuni noin 200 asteeseen.

2. Poista munakoisot peltipurkista säästäen purkin sisällä oleva tomaattikastike. Sekoita molempien munakoisopurkkien tomaattikastike tomaattimurskan kanssa erillisessä kulhossa. Levitä puolet tomaattikastikkeesta esim. piirakkavuoan pohjalle.

3. Asettele tomaattikastikkeen päälle yksi purkki Palirria munakoisoja, niin että vuoan pohja täyttyy niistä lähes kokonaan. Pirskottele päälle pieneksi pilkottua tuoretta basilikaa.

4. Asettele sen jälkeen puolet valmiiksi viipaloiduista mozzarellaviipaleista munakoisojen päälle.

5. Ripottele sen jälkeen puolet raastetusta parmesaanista mozzarellaviipaleiden päälle. Pirskottele päälle vielä 1 tl sitruunamehua ja aloita koko homma alusta (ensin loput tomaattikastikkeet, sen jälkeen toinen purkki munakoisoja, sitten basilikaa, mozzarellaviipaleet, parmesaani sekä lopuksi sitruunamehu).

6. Viimeiseksi viskele vuoan pinnalle leivänmurut.

7. Paista munakoisovuokaa uunin keskitasolla noin 40-45 minuuttia.

palirria mezepalirria meze

Lihapullat tsatsikilla

Tsatsikin reseptin löydät täältä.

  • 1 prk Palirria lihapyörykät tomaattikastikkeessa
  • tsatsikia
  • tuoretta minttua

1. Poista lihapyörykät tomaattikastikkeesta ja asettele ne uunivuokaan. Lämmitä lihapullia noin 200-asteisessa uunissa vartin verran, riittää että lihapullat ovat kauttaaltaan lämpimät.

2. Asettele tarjoilualustalle tuoretta minttua, ja nosta lämpimät lihapullat niiden päälle. Laita nokare tsatsikia (resepti löytyy vanhasta postauksesta) jokaisen lihapullan päälle, ja törkkää halutessasi puinen pieni haarukka lihapulliin.

palirria mezepalirria meze

Harissa-paprikadippi

  • 1 prk Palirria jättipapuja tomaattikastikkeessa
  • 3 kpl paahdettua paprikaa (valmiista purkista)
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 1 iso valkosipulin kynsi
  • ½ tl kuminaa
  • ½ tl korianteria (kuivattua)
  • ½ suolaa
  • 2 rkl harissaa

1. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen (onnistuu myös hyvin sauvasekoittimella) ja sekoita 2-3 minuuttia kunnes kaikki ainesosat ovat silppoutuneet ja dippi on notkeaa (ei hummusmaista).

palirria meze

Aurinkokuivattu tomaatti -hummus

  • 1 prk Palirria My Greek Meze kuminamausteinen kikherne
  • 4 kpl isohkoa aurinkokuivattua tomaattia
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 2 rkl sitruunamehua
  • 1 rkl tahinia
  • 1 iso valkosipulin kynsi
  • suolaa
  • tuoretta basilikaa

1. Poista sekä kikherneistä että aurinkokuivatuista tomaateista turhat nesteet.

2. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen (onnistuu myös juuri ja juuri sauvasekoittimella) ja sekoita 2-3 minuuttia kunnes kaikki ainesosat ovat silppoutuneet ja hummus on hummusmaista (paksuhkoa tahnaa).

3. Tarkista maku ja tarjoa pitaleivän kanssa.

palirria meze

Viininlehtikääryleet sitruunalla sekä tsatsikilla

Tsatsikin reseptin löydät täältä.

  • 1 prk Palirria viininlehtikääryleitä
  • sitruunaviipale
  • tsatsikia

1. Nosta valmiit viininlehtikääryleet tarjoiluastialle. Koristele sitruunalla ja tarjoile tsatsikin (resepti löytyy vanhasta postauksesta) kanssa.

palirria meze

Loppuun vielä arvonta, josta mainitsin ihan postauksen alussa! Arvonnan voittanut lukija saa palkinnoksi Palirria-tuotepaketin. Osallistuaksesi arvontaan, tulisi sinun kertoa tämän postauksen kommenttiboksissa mitä postauksessa esiintyvistä Palirria-tuotteista haluaisit kokeilla?

Kommentointiaikaa on 27.12. asti. Otan voittajaan yhteyttä keskiviikkona 28.12., ilmoitathan siis ystävällisesti myös sähköpostiosoitteesi kommentin yhteydessä. Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät täältä.

Kurkkaa vielä perään blogin aiempien joulukalenterien 21. luukut!

Vuoden 2011 21. luukku: Iso kuusipuu

Vuoden 2012 21. luukku: Joulukuusi ja -loma

Vuoden 2015 21. luukku: Terveiset Tallinnasta

palirria meze

foodlover

Yhteistyössä Palirria

Joulukalenteri 7: Gluteenittomat browniejoulukuuset & arvonta


Postaus on toteutettu yhteistyössä Helsingin Myllyn kanssa. Kampanjan ideana oli tutustua Myllärin kotimaisiin, gluteenittomiin kauratuotteisiin ja suunnitella tuotteista resepti. Postaus sisältää myös arvonnan, josta tarkemmin postauksen loppupäässä!

gluteeniton-brownie

Joku saattaa vielä muistaa, kun kirjoittelin vuonna 2015 mystisestä mahastani. Mystisen mahani kanssa olen vuosien saatossa oppinut elämään, ja vaikka mitään lääketieteellistä selitystä oudoille vatsaväänteilleni ei ole löytynyt, olen oppinut tunnistamaan tilanteita sekä ruoka-aineita, jotka eivät yksinkertaisesti sovi minulle. Jotkin epämiellyttävät sosiaaliset tilanteet täytyy tosin hoitaa, oli maha siitä mitä mieltä tahansa. Mutta vatsaa ärsyttäviä ruoka-aineita voi sentään välttää hyvin helposti.

Listasin vuonna 2015 ylös kalenterin takasivuille erityisesti töissä vatsaani ärsyttäviä ruoka-aineita. Huomasin nimittäin jossain vaiheessa, että töissä mystinen vatsa oireili eniten – lääkäri osasi selittää miksi. Töissä koneen ääressä istuessa suolisto nököttää paikoillaan, ja silloin ruokamassat eivät pääse liikkumaan suoliston uumenissa kovinkaan tehokkaasti, ja se edesauttaa mystisen mahan oireilua.

Kaivoin kirjaamani listan tätä postausta varten esiin. Mukaan mahtuu hyvin selkeitä vatsaa ärsyttäviä ruoka-aineita, jonka lisäksi monia yhdistää eräs tietty asia. Gluteeni.

  • pasta, nuudelit
  • sipuli ja valkosipuli, raakana sekä kypsennettynä
  • tuc-keksit
  • vaalea vehnäleipä
  • tulinen ruoka
  • kaali (keitossa, kääryleissä sekä salaatissa)

Tämän tajutessani olen tietoisesti vähentänyt hurjasti viljatuotteiden syömistä, erityisesti töissä. Juttelen asiasta kuin asiasta avoimesti lähes joka paikassa, ja myös mystisestä mahastani on juteltu töissä niin lounas- kuin kahvipöydässäkin. Eräs työkaveri osasi kertoa minulle, että kaura on vatsalle kovin ystävällistä, ja hän ei voi oikeastaan syödä muuta leipää kuin täyskauraa, sillä vehnä sekä ruis saa vatsan turpoamaan suureksi palloksi. Otin neuvosta vaarin, ja etsin seuraavalla kauppareissulla leipähyllystä 100 % kauraleipää. Sen jälkeen kotona on puputettu lähes poikkeuksetta täyskauraleipää jälkiuunileivän lisäksi (oma mystinen mahani ei ole moksiskaan ruisleivästä).

gluteeniton-brownie

Gluteenittomien tuotteiden kirjo on lisääntynyt kaupan hyllyillä viime vuosina valtavasti. Hinnat ovat siinä sivussa myös laskeneet, ja nämä syyt ovat varmasti olleet yhteydessä siihen, että Kela lakkautti (isomman tahon käskystä) tämän vuoden alusta ruokavaliokorvauksen, jolla tuettiin keliakiaa sairastavien gluteenittoman ruokavalion korkeampia kustannuksia reilulla 20 eurolla kuukaudessa.

Oman mystisen mahani selitys ei ollut keliakia, mutta selkeä yhteys inhottavan pistäviin vatsakipuihin gluteenilla kuitenkin on. Gluteenitonta ruokavaliota en ole edes kokeillut, sillä mm. tietoinen vehnätuotteiden vähentäminen on jo auttanut omaa tilannettani aivan riittävästi. Tosin, jos totta puhutaan, niin nyt raskausaikana tuntuu siltä, että voisin syödä vaikka yhtä aikaa kaikkia ruoka-aineita joille olen allerginen (niitä on pitkä lista), eikä niillä olisi mitään vaikutusta mihinkään. Vatsa on voinut paremmin kuin vuosiin raskausaikana, ja ihan mielenkiinnosta kokeilin jokunen kuukausi sitten omenan syömistä. Ennen pala raakaa tai kypsennettyä omenaa sai vatsan turpoamaan palloksi, huulet kutisemaan vimmatusti ja kurkkukin tuntui karhealta syömisen päätteeksi. Mutta nytpä ei tule mitään oireita! Syön pari omenaa päivässä ja missään ei tunnu mitään. Todella mystistä, laitetaan vaikka sitten niiden kuuluisien hormonien piikkiin.

gluteeniton-browniegluteeniton-brownie

Helsingin Myllyn kampanjassa päätin lopulta kokeilla Myllärin gluteenittomista tuotteista kotimaisia, gluteenittomia kaurajauhoja (muita vaihtoehtoja olisi ollut kaurarouhe taikka kauralese). Reseptiä pyörittelin hetken mielessäni, kunnes törmäsin Pinterestissä söpöihin joulukuusibrownieihin. Niitä piti ehdottomasti päästä kokeilemaan! Reseptin pohjana toimii äidiltäni saatu brownietaikinaohje, johon vaihdoin vain vehnäjauhojen tilalle Myllärin gluteenittomat kaurajauhot. Voiko gluteenittoman leivonnaisen tekeminen enää helpommin onnistua? Ei minusta, ihan turhaan panikoin sitä miten mystiseltä kuulostavia kaurajauhoja voisi käyttää, sen kun vain vaihtoi reseptin jauhot kauraiseen vaihtoehtoon.

Koristeluidea on kotoisin suoraan Pinterestistä. Kolmionmallisiin brownieihin suditaan päälle vihreää sokerikuorrutetta, latvaan laitetaan pieni keltainen sokeritähti ja joulukuusen koristeina toimivat värikkäät nonparellit. Niin söpöä ja helppoa!

Onko sinun tuttavapiirissäsi gluteenitonta ruokavaliota noudattavia henkilöitä? Lisää inspiraatiota herkullisiin resepteihin löytyy mm. Myllärin FB-sivuilta, joista kannattaa käydä tykkäämässä.

gluteeniton-browniegluteeniton-brownie

Gluteenittomat brownie-joulukuuset

Browniet
(isolle pellille, puolita annos jos käytössäsi on kapeampi uuni)

  • 400 g voita
  • 6 kpl kananmunia
  • 3 dl sokeria
  • 6 dl Myllärin gluteenitonta kaurajauhoa
  • 2 dl Van Houten kaakaojauhetta
  • 4 tl leivinjauhetta
  • 4 tl vaniljasokeria
  • 2 dl vahvaa kahvia (suodatinkahvin sekaan on hyvä heittää espressokahvin muruja)

1. Sulata voi mikrossa.

2. Vaahdota kananmunat ja sokeri.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää jauhoseokseen sen jälkeen vuorotellen sulanut voi sekä kahvi.

4. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille. Tarkista, että leivinpaperia on riittävästi ja kaikki pellin reunat on suojattu leivinpaperilla. Tasoita taikina pellille esim. nuolijan avulla.

5. Paista uunin keskitasossa 200 asteessa noin 15-20 min.

6. Anna valmiin browniepohjan jäähtyä kaikessa rauhassa ennen kuin alat leikata siitä kuusenmuotoisia kolmioita.

Koristeluun

  • vihreää sokerikuorrutetta
  • keltaisia tähdenmallisia sokerikoristeita
  • värikkäitä nonparelleja

1. Kun browniepohja on täysin jäähtynyt, voit alkaa leikata siitä kolmioita. Me käytimme apuna pitkiä puisia grillitikkuja, jotta saimme kolmioista samankokoisia. Tai mitä mä valehtelen, tässä välissä minä hipsin pakoon ja herra Longfield teki laskelmia ja suunnitteli miten kaikista kolmioista saisi saman kokoisia. Alla on yksi havainnekuva siitä miten herra sai hienot kolmiot aikaan.

2. Aloita kuusien koristelu vihreällä sokerikuorrutteella, sen jälkeen kuusen latvaan voi laittaa tähden ja lopuksi viskellä värikkäät nonparellit kuusen ylle.

gluteeniton-browniegluteeniton-brownie

Loppuun vielä se arvonta, josta alussa mainitsin! Arvonnan voittanut lukija saa palkinnoksi Myllärin gluteenittomat -tuotepaketin, jossa on yksi kappale jokaista Myllärin gluteenitonta tuotetta (Kauramysli, Kaurarouhe, Kauralese, Iso Kaurahiutale, Kaurajauho sekä Tropical Mysli). Osallistuaksesi arvontaan, tulisi sinun kertoa tämän postauksen kommenttiboksissa oletko huomannut, että vatsasi alkaisi oikuttelemaan esim. vehnä- tai ruisleivästä, vai onko vatsasi tehty teräksestä, eikä sitä pienet (taikka suuret) vehnäsämpylämäärät paljon hetkauta.

Kommentointiaikaa on 13.12. asti. Otan voittajaan yhteyttä keskiviikkona 14.12., ilmoitathan ystävällisesti myös sähköpostiosoitteesi kommentin yhteydessä, jotta voin ottaa voittajaan yhteyttä. Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät täältä.

Kurkkaa vielä lopuksi blogin aiempien joulukalenterien 7. luukut!

Vuoden 2011 7. luukku: Furoshiki

Vuoden 2015 7. luukku: Ystävien koristelema piparkakkutalo

gluteeniton-brownie

Yhteistyössä Helsingin Mylly

Joulukalenteri 23: Treffi Pub & Bistron ranskalainen joulubrunssi

Treffi Pub & Bistro taitaa olla tällä hetkellä aika monen huulilla. Treffiä on hehkutettu ja samaan syssyyn myös haukuttu viime aikoina eri tuuteista. Osa kehuu Treffin ruokia maasta taivaisiin – Treffin burgeri on osan mielestä tällä hetkellä Hesan paras. Toiset taas pitää Treffin brunssivalikoimaa hieman sekavana, ja olenpa kuullut myös, etteivät kaikki uskalla/halua mennä Herttoniemen metroaseman vieressä olevaan pubiin ollenkaan lasten kanssa, koska ravintolan ympäristössä pyörii kaikenmoisia laitapuolen kulkijoita spurguista narkkareihin.

treffipub_brunssi (2)

Itse en ole ennen edes tiennyt, että jotkut pitävät Herttoniemen aseman aluetta jotenkin huonossa maineessa. Mulla on Herttoniemestä vain mukavia kokemuksia. Isosiskoni asui siellä aikoinaan, ja kävin siskollani pienenä tyttönä useinkin kylässä. Hieman isompana tyttönä veimme isäni kanssa herra Longfieldiä aika usein Herttoniemen asemalle, josta herra sitten jatkoi matkaansa Santahaminaan. Itkua noina 9 kuukaudelle osuneina iltoina väännettiin aika usein, olihan se nyt aika rankkaa olla toisesta erossa VIISI PÄIVÄÄ. Olisipa silloin joku kertonut, että reilun 10 vuoden päästä istuskelen työmatkaleskenä noin 100 päivää vuodessa. Olisin varmaan ajatellut, ettei semmosta kestä kukaan! Heh.

treffipub_brunssi_c_ravintola_.jpg

Me päädyimme herran kanssa Treffi Pub & Bistron brunssille arpajaisvoiton avulla. Osallistuin Tiskivuoren emäntä -blogin arvontaan, josta voitin ihan sattumalta kahden hengen brunssilahjakortin Treffin brunssille. Jei! Herran työmatkojen vuoksi pääsimme brunssille yhdessä vasta joulukuun 13. päivänä, jolloin tarjolla oli vuoden viimeinen brunssi. Teemana tuona sunnuntaina oli Ranska.

Treffin brunssia on tarjolla sunnuntaisin kello 11-15. Brunssi on nyt joulutauolla, mutta jatkaa taas normaalisti 17.1. alkaen. Brunssin hinta on 25 euroa nupilta. Hintaan kuuluu alkupalat, pääruoka ja jälkiruoat. Juomina on tee/kahvi sekä vesi, muita juomia saa tilata lisämaksusta. Kannattaa tilata mahdolliset muut juomat jo heti alkuun brunssin maksun yhteydessä, sillä kassajonoa kertyy aika pian brunssin alettua, ja juomia voi joutua odottamaan aika pitkään.

treffipub_brunssi (6)

No mutta mitenkäs se ruokapuoli toimi? Meistä erinomaisesti.

Alkupalapöydässä oli tarjolla mm. ruokaisia salaatteja sekä herkullisia makkaroita. Alkupalapöydän parasta antia oli kuitenkin hieman yllättäen keitto. En olisi keittoa varmasti muuten edes maistanut, ellei brunssin pääkokkina toiminut herrasmies olisi tullut meille sitä erikseen kehumaan. Hän oli omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen bouillabaisseen, jossa uiskenteli iso määrä sinisimpukoita sekä katkarapuja. Kokki kertoi alkaneensa kehitellä täydellistä bouillabaissea työskennellessään Careliassa vuosia sitten, ja nyt tätä tautisen hyvää bouillabaissea saa syödä keskellä Herttoniemeä. Maukasta keittoa saa brunssin lisäksi tilattua myös Treffipubin a la carte -listalta.

treffipub_brunssi (4)treffipub_brunssi (5)

Pääruokana oli kokonaisena grillattua härän entrecôtea, jonka kaveriksi lautaselle sai punaviinikastiketta sekä kermaperunoita. Muhkeat entrecôtet grillattiin Treffissä aidolla Inka-puuhiiligrillillä, joka loimusi kauniisti köökin puolella. Puuhiiligrilli antaa lihalle ainutlaatuisen savuaromin maun, joka vie kielen mennessään. Liha olikin aivan sairaan hyvää kermaperunoiden ja punaviinikastikkeen kera, sitä oli ihan pakko hakea vielä toinen annos lisää!

treffipub_brunssi (8)treffipub_brunssi (9)

Koska kyseessä oli ranskalainen joulubrunssi, oli jälkkäripöydässä tietenkin tarjolla jouluhalkoa sekä creme bruleeta. Jouluhalko oli omaan makuuni liian makeaa (Herra Longfield tosin tykkäsi siitä paljon), mutta creme bruleeta minä olisin voinut jäädä syömään Treffiin vaikka hieman pidemmäksikin aikaa. Se suli suuhun.

Me emme yksinkertaisesti voi kuin suositella Treffi Pub & Bistron brunssia. Tämä itähelsinkiläinen ravintola on varmasti paikallisten suosiossa, ja olisin hirmu tyytyväinen jos meidänkin lähettyvillä olisi Treffin kaltainen mesta. Ruoka oli hyvää, ja sehän se pääasia on. Sama se jos baarin puolella sitten istuukin pari Pekkaa ja Perttiä parantamassa maailmaa oluttuoppiensa äärellä.

treffipub_brunssi (1)

Pakkasukko valtaa Lux Helsingin

Eräänä torstaina sain ottaa osaa Visit Helsingin järjestämään työpajaan, jossa väkersimme muutaman muun bloggarin kanssa omat lyhtyteokset vuoden 2016 Lux Helsinki -tapahtumaan. Siis niin siistiä. Työpajan veti ihka oikea valotaiteilija Mia Kivinen, joka vastasi jo viime vuonna Lux Helsingin Lantern Parkin suunnittelusta.

lux helsinki lantern park (11)

Äitiäni voisi hyvin sanoa varsinaiseksi käsityötaiteilijaksi. Hän osaa tehdä käsillään ihan mitä vaan, ja kouluttaa itseään vielä eläkkeelläkin vaikka minkämoisilla taidekursseilla. Minä taas olen sitten vähän eri maata. Tykkään kyllä askarrella paskarella, mutta ei mulla mitään taiteellista silmää ole. Äitini joskus sanoi aika kauniisti, että hän on hurjan onnellinen, että olen löytänyt valokuvauksesta itselleni harrastuksen. Hänen mukaansa kuvien kautta toteutan hienosti omaa sisäistä taiteellisuuttani, joka ei tosiaan ompelukoneen tai lankakerien kanssa oikein luonnistu. Mähän siis ostin uuden Singerin pari vuotta sitten, kun ajattelin alkaa korjata vaatteita ja lyhentää verhoja ihan itse ilman äidin apua. Singeriä ei ole käytetty kertaakaan, ja kuskaan edelleen äidille kaikki tuunausta vaativat vaatteet.

lux helsinki lantern park (2)

lux helsinki lantern park (1)lux helsinki lantern park (17)

Näillä taide-eväilläni lähdin rohkeasti lyhtytyöpajaan! Mia veti meille alkuun pienen briiffin mistä lyhtypuistossa on kyse, ja mikä on tämän vuoden teema. Lantern Park parkkeeraa tammikuun Lux Helsinki -tapahtumassa Ruttopuistoon, joka on entinen hautausmaa. Hautausmaasta Mia sai myös idean lyhtypuiston teemaan: aaveet, henget sekä ideaalit. Olin tämän kuultuani vähän paniikissa.

Katselin pöydällä olevaa Clas Ohlsonin mustaa tehdaslamppua ja pää löi tyhjää – mitä mä tosta nyt voin keksiä?!

lux helsinki lantern park (10)

Mutta sitten välähti! Lamppuhan näytti aivan (no ainakin vähän) silinterihattuiselta lumiukolta! Samalla hetkellä päähäni juolahti myös jouluaatton klassikkoelokuva, Lumiukko, jossa pieni poika saa kokea yöllä vanhempien nukkuessa upean seikkailun rakentamansa lumikon kanssa. Kyllä lentävässä lumiukossa on ihan tarpeeksi jouluhenkeä mukana. Hommiin siis!

Jokunen tunti siinä meni kun ähersin lyhtyni kanssa. Nimekseen valmis teos sai Pakkasukko, sillä pelkkä lumiukko olisi ollut mielestäni liian tylsä. Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Lyhty on minun näköiseni ja hyvin erityylinen kuin muiden bloggareiden teokset.

lux helsinki lantern park (12)lux helsinki lantern park (13)

Teokseni pääsee osaksi Lux Helsinki -tapahtumaa, joka järjesteään Helsingin keskustassa 6.-10.1.2016. Toivotaan, että Pakkasukko pysyy kasassa tammikuun alkuun asti. Heh!

Eikä tässä vielä kaikki! Lux Helsingin Facebook-sivuilla on käynnissä juuri nyt leikkimielinen kisa, jossa te saatte äänestää meidän bloggariporukan tekemiä lyhtyjä. Kaikkien tykkäysten jättäneiden kesken Visit Helsinki arpoo kahden yön majoituksen Original Sokos Hotel Helsingissä Lux-viikonloppuna 8.-10.1.2016. Eniten ääniä saaneen lyhdyn tekijä voittaa ravintolalahjakortin, ja toki minä sen haluaisin itselleni saada. Pakkasukosta voi käydä tykkäämässä suoraan tästä linkistä, kiitos ihan jokaisesta äänestä! Annetaan joulumielen vallata sydämemme ja nautitaan loppuvuoden jännittävästä sekä odotusta huokuvasta ajasta!

lux helsinki lantern park (18)lux helsinki lantern park (14)

Olutmestari ja hänen kisällinsä

Viime perjantaina Kampin katolla sijaitsevassa ravintola Maxinessa kävi kova kuhina. Illan aikana viisi Suomen Olutmestari 2016 -finaaliin yltänyttä kisaajaa kaatoivat aikaa vastaan oluita, vastaten siinä sivussa kiperiin ja ei-niin kiperiin tuomariston kysymyksiin oluiden saralta. Illan päätteeksi kisaajien suoritukset käytiin läpi, pisteet laskettiin yhteen ja lopulta kaljatuopeilla (eiku oluttuopeilla, ei kuulemma saa sanoa kalja) kippistettiin Suomen Olutmestari vuodelle 2016. Olutmestarin lisäksi kruunattiin kaksi Olutkisälliä mestarin avuksi seuraavan vuoden koitoksiin.

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Saavuimme paikalle hyvän ystäväni kanssa ennen tapahtuman alkua. Etsimme käsiimme muun bloggariporukan, jotka olivatkin sopivasti majoittuneet aivan lavan edessä sijaitsevan pöydän ääreen. Kävimme hakemassa bisset toiseen ja pientä purtavaa toiseen käteen, jonka jälkeen odottelimme kisan alkua. Kuudelta lavalle nousi arvovaltainen tuomaristo, jossa oli mukana mm. Liemessä blogin suloinen Jenni, Sinebrychoffin panimomestari Tapio Kangas-Heiska sekä Ismo Alanko, eiku olikohan se sittenkin Ilkka Alanko. No jompi kumpi (Ilkka se oli oikeesti).

Finalistit kävivät lavalla yksi kerrallaan. Heidän piti alkuun ottaa tuomariston jäseniltä tilaukset, mikä ei aina käynyt kovin helposti. Tuomaiston jäsenet nimittäin mm. tiedustelivat mikä olut sopisi parhaiten kanasalaatin kylkeen, millä saa parhaimmat kännit, mikä olut on vähäkalorisin, mikä on just nyt hipsterien suosiossa sekä mikä passaisi parhaiten urheilusuorituksen jälkeiseksi janojuomaksi. Olut sopii moneen menoon!

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Tilausten saannin jälkeen kisaajat kaatoivat oluet oikealla tavalla pestyihin ja oikeanlaisiin laseihin tarjoten ne lopuksi tuomariston jäsenille. Teknisinä tuomareina toimineet Aniko Lehtinen (Sinebrychoffin tuoteaktivointipäällikkö) sekä Jani Suomalainen (vuoden 2015 Suomen Olutmestari) kirjasivat kaikki kisaajien tekemät liikkeet taustalla tarkasti ylös. Irlannin ylpeyttä, tummaa Guinnessia, ei esimerkiksi saa kaataa märkään lasiin. Pakko on kyllä tunnustaa, että sen kerran kun kuppiloissa joku kaverini on olutta tilannut, niin harvoin niitä laseja on niin urakalla jynssätty, mitä kisan aikana pestiin ja puunattiin. Mutta ne mun kaverit ovatkin tilanneet kaljatuoppeja, hienoissa ravintoloissa ei ole tullut olutta tilattua kyllä kovin usein. Pitäisi kyllä, sillä ravintola-alan ammattilaiset pystyvät kertomaan ja suosittelemaan oluita ruoan kaveriksi siinä missä viinejäkin!

Taannoisella Münchenin reissulla tilasimme kyllä herra Longfieldin kanssa olutta melkein jokaisessa ruokapaikassa. Minähän en ole mikään suurempi oluen ystävä, mutta Münchenissä tutustuin hurjan hyvään Radleriin, johon tulee vaalean vehnäoluen lisäksi limpparia. Innoissani lähetin reissun päältä kuvankin oluesta pitävälle ystävälleni, että täällä sitä nyt juodaan olutta tuoppitolkulla, mutta en saanut kuin huutoa osakseni. Radler (tunnetaan Saksan ulkopuolella nimellä Shandy) on kuulemma lasten olutta, ja sitä on yksinkertaisesti noloa juoda. Heh!

Vähän kyllä sitten ihmettelen, että miksi Black Velvetiä on sitten ihan ok juoda. Tähän tunnettuun drinkkiinhän tulee oluen lisäksi kuohuviiniä. Mun lempparioluet on noloudesta huolimatta Radler ja Black Velvet. Sanoi kuka mitä vaan.

Vaikka en tosiaan ole suurempi oluen lipittäjä (oikeasti herra Longfieldin piti mennä tähänkin oluttapahtumaan, ja kertoa siitä teille hieman tarkemmin, mutta herra matkailee nyt pidemmän pätkän töiden vuoksi, joten mun oli tartuttava härkää sarvista), on olut siitäkin huolimatta minusta kiinnostava elintarvike. Olutta kun on mahdottoman helppo tunkea mukaan erilaisiin ruokiin! Ja hyvästä ruoasta mä tykkään. Blogiringin kautta olen ollut mukana eräässä toisessakin Sinebrychoffin kampanjassa, jossa kehittelimme muutaman muun bloggarin kanssa oluen ympärille katuruokaa, eli street foodia. Meidän keittiössä kokattiin ihania olutlettuja nutellalla, muiden bloggareiden aikaansaannokset voi kurkata suoraan Blogiringin kampanjasivulta.

olutletut (7)

Ihana Aniko, joka toimi Suomen Olutmestari -kisassa teknisenä tuomarina, piti meidän työporukalla aivan tämän vuoden alussa hurjan mielenkiintoisen Yks olut -illan Graniittilinnassa. Saimme kuulla tuona iltana kaikkea mahdollista oluesta ja moni työkaveri muistelee iltaa edelleen. Illasta intoutuneena herkuttelimme herra Longfieldin kanssa alkuvuoden aikana ihan kahdestaan runsaalla tapas-lautasella. Illan ruokajuomina toimivat Alkosta ostetut belgialaiset oluet, ja pakko on tunnustaa, että juustopainotteinen tapas-lautanen ja muutama tarkasti valittu belgialainen olut sopivat erinomaisesti yhteen.

graniittilinna yks olut (6) graniittilinna Yks olut_c_ravintola_.jpg

tapas (10) tapas (4)

Ravintola Maxinessa järjestetyn finaalin voitti perjantaina lopulta rovaniemeläinen Antti Peltonen, joka työskentelee tällä hetkellä Oliver’s Corner -ravintolassa. Oma suosikkini, Mikko Ilves ravintola Pastorista, sijoittui toiseksi Olutkisälliksi Jussi Leveenlahden kanssa.

Onnea voittajille, ja ansiokasta vuotta oluiden sanansaattajina!

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Suomen olutmestari 2016

Yhteistyössä Sinebrychoff’
Yhteistyössä Sinebrychoff

Rehellistä grillisafkaa Kilon Pohjanmaan grillistä

Espoon Kilon poliisiaseman lähettyville avattiin keväällä uusi grilli. Pohjanmaan grilli sijaitsee tavattoman rumalla paikalla bensa-aseman välittömässä läheisyydessä aivan Nihtisillan ja Kilon poliisiaseman välissä. Ilmeisen monelle paikka tuli tutuksi tänä kesänä, kun herra nimeltään Arman Alizad kehui paikan purilaista maasta taivaisiin omalla facebook-seinällään kuvan kera.

En tiiä onks tää jo tuttu teille mut vein autoni huoltoon Nihtisiltaan ja törmäsin tähän. Pohjanmaan Grilli. Omistaja on pohjanmaalta. Nyt on kyl sen tason grillisafkaa et Anthony Bourdain pitää saada takas Suomeen ja tonne. Ostin juusto-pekoni-muna-hampurilaisen ja tää on matkalaukun kokonen ja maistuu niin hyvälle et taju lähtee. #pojanmaangrilli#pohjalaistaruokaa#nihtisilta

Arman Alizad 6.7.2015

pohjanmaan grilli

Minä en tuhansien muiden tapaan törmännyt grilliin ensimmäisen kerran Armanin kehotuksesta, vaan luin siitä vanhanaikaisesti Länsiväylästä heinäkuun 22. päivä (lehtiartikkeli on vielä tallella, joten sen takia tarkka päivä on tiedossa). Leikkasin lehtiartikkelin talteen, jemmasin sen kalenterin väliin päättäen, että vien herra Longfieldin sinne jossakin välissä vähän niin kuin yllätykseksi syömään.

Tuo päivä koitti Suomen luonnon päivänä aivan elokuun lopussa, jolloin lähdimme seikkailemaan Porkkalanniemen upeisiin maisemiin. Ennen patikointiretkeä käskin herran kuitenkin karauttamaan autolla osoitteeseen, jossa nökötti isolla helavyöllä koristeltu punainen Pohjanmaan grilli.

pohjanmaan grilli (3)pohjanmaan grilli (2)

Grilliä pyörittää Topi Tamppari sekä hänen vaimonsa Jenna Ala-Panula, jotka ovat molemmat kotoisin Lapualta. Grillin säilöntäaineettomat hampurilaisleivät ovat kotoisin niin ikään lapualaiselta Hietalan leipomolta. Hampurilaissämpylät eivät ole muodoltaan tai koostumukseltaan tavanomaisia hampurilaissämpylöitä, ne ovat lättänät ja enemmän leipämäiset. Täytteitä löytyy laidasta laitaan – pekonia, kananmunaa, nyhtöpossua, aurajuustoa, kokolihapihvejä, lauantaimakkaraa, tonnikalaa, kebabia jne.. Myös kasvishampurilainen sekä muutama erilainen salaatti löytyy listalta.

Länsiväylän jutussa Ile Vainio kehui Armanin tapaan Pohjanmaan grillin purilaisia taivaallisen hyviksi. Aika paljon kehuja punaiselle grillikontille! Oli aika selvittää, mitä kaksi tavallista kaduntallaajaa olisi paikan purilaisista mieltä.

pohjanmaan grilli (4)pohjanmaan grilli (6)

Meidän vierailumme aikana paikalla ei ollut yhtään jonoa. Instagramin kuvien sekä netin kommenttien perusteella, grillillä on aika usein porukkaa ihan ruuhkaksi asti. Sunnuntaina yhden aikaan paikalla oli kuitenkin meidän safkatauon aikana vain kaksi muuta pariskuntaa, joten saimme valita rauhassa mieluisan paikan grillikontin vieressä olevilta pöydiltä.

Tilasimme molemmille purilaiset ja yhdet yhteiset ranskalaiset ketsupilla (ranut eivät meistä kaipaa seurakseen muuta). Minun purilaiseni väliin tuli kokolihapihvin sekä aurajuuston lisäksi muutamia muita perusjuttuja. Herra taasen tilasi nyhtöpossupurilaisen, jonne tungettiin herran pyynnöstä myös jalopenoja.

pohjanmaan grilli (5)pohjanmaan grilli (1)

No miltä maistui? Rehelliseltä grillisafkalta. Täytteet toimivat hyvin, ja niitä oli purilaisen välissä rutkasti. Itse sämpylöitä emme voi herran kanssa kehua yhtä hurjasti kuin Arman ja Ile, mutta se nyt on tietenkin vain maku- ja tottumuskysymys. Me tykätään enemmän sellaisista tavallisista muhkeista hampurilaissämpylöistä.

Lättänät sämpylät helpottivat kuitenkin täytteitä pursuavan purilaisen syömistä yllättävän paljon. Koko paketin sai tungettua suhteellisen helposti suuhun ilman, että leukaperät loksahtivat paikoiltaan. Maku oli kohdallaan, joten mikäs siinä oli syödessä. Grillin ympäristö ei kyllä silmiä hivellyt, mutta hittoako silläkään oli mitään väliä, grillillähän kun oltiin.

Tervemenoa syömähän!

Pohjanmaan grilli
Nihtisillankuja 2
02630 Espoo

Pssst.. Jos bisse maistuu, niin nyt kannattaa käydä osallistumassa blogin facebook-sivuilla arvontaan, jossa on jaossa 10 lippua Suomen Olutmestari -tapahtumaan 9.10. ravintola Maxinessa. Mäkin oon siellä! Arvontaan on osallistunut vasta 1 tyyppi, joten nyt olisi liput tiedossa suht helpolla. Vink vink!

olutmestari

Alkukesän fiiliksiä ja Iittalan arvonta

Niin se kolmekuukautinen opintovapaa vaan meni! Opintovapaan aikana saatiin tehtyä se mitä pitikin – lopputyö on valmis, viimeiset kurssit on suoritettu, ja saan MBA:n paperit ulos kesäkuun 16. päivänä. Jihuu, elokuussa on bileet!

kevätlinnunhernehortensiatulppaani

Opintovapaan aikana ehdin tehdä paljon muutakin kuin vain koulujuttuja, joita pakersin joka arkipäivä aamusta iltapäivään. Viime hetken kiireiden vuoksi töitä paiskittiin myös iltaisin ja viikonloppuisin, mutta aikaa on silti ollut. Ja voi, että miten upealta aika on tuntunut. Olen kovin touhukas ihminen, ja en oikein osaa pysähtyä, taikka nauttia pienistä hetkistä – puskutan vaan aina eteenpäin kuin idän pikajuna, eläen ja odottaen jatkuvasti mukavia hetkiä tulevaisuudesta, vaikka välillä olisi erittäin hyvä pysähtyä nykyhetkeenkin.

Opintovapaan aikana tajusin, kuinka ihana tunne kiirettömyys on. Kun aamulla ei ole kiire, päivällä ei ole kiire, iltapäivällä ei ole kiire eikä vielä illallakaan ole kiire, ehtii asioita tehdä eri tavalla – rauhallisesti (ei kovin ominainen tapa mulle). Töissä saa juosta palaverista toiseen, ja ahdistua siinä ohessa siitä, kun kaikki oikeat työt jäävät tekemättä. Töiden jälkeen on sitten tietenkin kiire harrastuksiin, kauppaan tai ystävien luokse. Ja jotta aamulla jaksaa herätä edes hieman virkeänä, on iltaisin aina kiire nukkumaan. Kiire, kiire ja vielä kerran kiire. Totta puhuen mulla ei edes oikeasti ole kiire yhtään mihinkään, vaan aiheutan kiireen tunteen itse itselleni pääkopan sisällä aivan turhaan.

sammaleimutulppaanihelmililjatulppaanitulppaani

Viimeisen kolmen kuukauden aikana mulla ei ole ollut kiire mihinkään. Tai voisi olla parempi sanoa, että olen pystynyt ihan oikeasti päästämään irti pääkopan sisällä myllertävästä ns. kiireen tunteesta. Olen ehtinyt opintojen ohessa nähdä hurjan paljon ihania ystäviä, juhlia kohtuudella, urheilla enemmän kuin pitkään aikaan, lukea hesaria, nauttia uusista ravintolakokemuksista, kokea kulttuuria, matkustella kotimaassa, siivota kotia, laittaa pihaa ja touhuta kaikkea muuta mukavaa laidasta toiseen ilman kiirettä. Luksusta.

tulppaaniorvokkikevätlinnunherne

Maanantaina koittaa kuitenkin taas arki. Töihin on palattava. Totta puhuen odotan töihin paluuta innoissani, sillä mulla on aivan huikeat työkaverit, eikä itse työssäkään ole mitään valittamista (paitsi niissä turhissa palavereissa). Tauko on tehnyt hyvää, mutta nyt on aika palata takaisin.

Kesään mahtuu onneksi paljon muutakin kuin töitä. Tiedossa on ihania kekkereitä, matka Italiaan, kivoja blogijuttuja, kotimaanmatkailua, lomarahat, pihatöitä, hemmottelua, kesäloma, mökkeilyä, jazzeja, valmistujaisjuhlat elokuussa sekä toivottavasti pienen pieni karvapallo aivan elokuun lopussa! ♥ Niin ja myös urheilua ja liikuntaa. En missään nimessä halua katkaista hienosti alkanutta treeni-intoa vain töihin paluun takia. Aikaa on pakko löytyä.

Näillä eväillä jatkuu alkukesä täällä. Maanantaina töihin palaa tarmokas Huli, joka toivoo osaavansa skipata kiireen, ja nauttia hetkistä. Ihana arki odottaa, olen valmis!

Alkukesän sekä töihin paluun kunniaksi haluan arpoa teidän ihanien lukijoiden kesken pienet yllätykset. Kahdelle tähän postaukseen kommenttinsa jättäneelle lähtee paketti Pauligin kahvia sekä kaksi Iittalan Sarjaton-sarjan Varpu-mukia. Mukit ovat tulossa kauppojen hyllylle vasta syskyllä 2015, joten nyt kannattaa osallistua! Kerro kommentissa, mikä on sinusta parasta juuri alkukesässä. Kommentointiaikaa on keskiviikkoon 3.6. asti, arvon voittajat heti torstaiaamuna ja infoan onnekkaita voittajia. Onnea arvontaan ja aurinkoista alkukesää!

helmililja

p.s. Me ollaan hot! Jos et usko, kurkkaa Edessä on pitkä kuuma kesä -postaus, ja anna sen jälkeen meille äänesi Blogiringin Kesän kuumin blogi -äänestyksessä (meidät löytää ruokablogien alta). Äänestäneiden kesken arvotaan 300 eurolla Arabian kesäisiä astioita! Onnea arvontaan ja kiitos jokaisesta äänestä.

kesän kuumin blogi blogirinki

Keväinen parsapitsapiirakka (gluteeniton)

Otin osaa Urtekramin ja Ruoka.fin haasteeseen, jossa piti kehitellä ja toteuttaa suolainen tai makea gluteeniton leivonnainen. Haaste toimii myös kisana, johon osallistuu kaikkiaan 36 upeaa gluteenitonta reseptiä. Jos siis kaipaat vinkkejä gluteenittomiin leivonnaisiin, kurkkaa ihmeessä Ruoka.fin kisasivut! Samalla kun selaat reseptejä, voit antaa äänesi minun kehittelemälleni suolaiselle parsapitsapiirakalle. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan kolme 100 euron Urtekram-tuotepakettia. Äänestämään siitä siis!     pitsapiirakka urtekram_c_perhejuhlat_.jpg

Heti kun sain tiedon kisasta, päätin tehdä pitsaa. Haluaisin kehitellä tosi hyvän gluteenittoman pitsapohjareseptin, ja ajattelin kisan tarjoavan siihen hyvän mahdollisuuden. Koulukavereille kokkkaamani gluteeniton serrano-sipuli-tomaattipitsa oli kyllä herkullista, mutta pitsapohja ei yltänyt vielä sille tasolle, jolle sen haluaisin yltävän.

Pitsan täytteitä mietin pitkän tovin. Lopulta päädyin parsaan, sillä parsa nyt kuuluu kevääseen ja sillä selvä. Lisäsin täytteeseen parsan kaveriksi vuohenjuustoa sekä mozzarellaa, nam! Pitsapohjan päälle tulevan tomaattikastikkeen resepti on pitkälti kotoisin Omenaisen päästä, kiitokset hänelle siitä. Omenainen jopa kalttasi tomaatit kastiketta varten, arvostan!

pitsapiirakka urtekram (20)pitsapiirakka urtekram (35)pitsapiirakka urtekram (49)

Teimme parsapitsapiirakan Omenaisen kanssa, ja päädyimme yhdessä antamaan sille hieman hassun nimen. Pitsaksi sapuskaa ei nimittäin oikein voi sanoa, sillä pohjasta tuli paksu ja piirakkamainen. Mutta ei sitä nyt ihan piirakaksikaan voi sanoa, koska valmis lopputulos näytti selkeästi enemmän pitsalta kuin piirakalta. Summa summarum, nimeksi annettiin lopulta yhteisymmäryksessä keväinen parsapitsapiirakka. Resepti on alla, ja sitä saa tosiaan käydä äänestämässä 15.6. asti Ruoka.fin kisasivuilla. Kiitos jokaisesta äänestänne!

Keväinen parsapitsapiirakka (gluteeniton)

pellillinen

pohja

  • 4 dl kädenlämpöistä vettä
  • ½ pala hiivapaketista
  • ripaus merisuolaa
  • noin 5-6 dl Urtekram Gluteeniton Luomu Yleisleivontamix -jauhoseosta
  • ½ dl oliiviöljyä

1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja sekoita suola mukaan.

2. Lisää jauhot ja sekoita käsin taikinapalloksi. Lisää sen jälkeen öljy ja sekoita se hyvin taikinapallon sekaan.

3. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa reilun puolen tunnin ajan. Levitä kohonnut taikina leivinpaperin päälle uunipellille käsin taputtelemalla.

4. Esipaista taikinaa 200-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Lisää tomaattikastike ja täytteet (ks. ohjeet alla).

5. Kypsennä pitsapiirakkaa lopuksi 250-asteisessa uunissa 10 minuuttia.

Tomaattikastike

  • 1 rkl voita
  • 1 kpl yksikyntinen valkosipuli
  • 4 kpl kypsiä tomaatteja
  • 50 g auringokuivattuja tomaatteja
  • 1 rkl juoksevaa hunajaa
  • 1 tl valkoviinietikkaa
  • suolaa
  • mustapippuria

1. Murskaa valkosipuli ja leikkaa tomaatit pieniksi kuutioiksi (voit halutessasi kaltata tomaatit ennen kuutioimista).

2. Kuumenna kattila ja hauduta valkosipulit kevyesti voissa.

3. Lisää hunaja ja kuutioidut tomaatit. Keitä kastiketta kasaan noin 20 minuuttia.

4. Mausta kastike viinietikalla, suolalla ja mustapippurilla. Jäähdytä hieman ennen pitsapiirakan pohjan päälle levittämistä.

Parsa-juustotäytteet

  • nippu vihreää parsaa
  • suolaa parsojen keitinveteen
  • 250 g hyvää vuohenjuustoa
  • 250 g mozzarellajuustoa
  • vihreitä oliiveja
  • tuoreita rosmariinin oksia
  • mustapippuria
  • juoksevaa hunajaa

1. Katkaise parsojen tyvet ja keitä parsoja kaksi minuuttia hyvin suolatussa vedessä. Jäähdytä parsat kylmässä vedessä ja leikkaa pitkittäin kahteen osaan.

2. Viipaloi mozzarellajuusto ja murenna vuohenjuusto. Lisää juustot pitsapiirakan pohjan päälle, jolle on levitetty ensin tomaattikastike. Ripottele päälle oliivit, parsat ja hienonnettu tuore rosmariini. Mausta mustapippurilla.

3. Valuta valmiin pitsapiirakan päälle juoksevaa hunajaa.

urtekram_logopitsapiirakka urtekram (7)

Edessä on pitkä kuuma kesä!

Blogiringin blogit kisaavat leikkimielisesti toukokuussa Kesän kuumin blogi -tittelistä. Upeita ja kuumia blogeja on Blogiringissä messissä jo reippaat sata, joten skaba on tiukka!

Kurkataan seuraavaksi miten kuuma on Meanwhile in Longfield -blogi. Pirun kuuma! Hah!

kesän kuumin blogi (12)kesän kuumin blogi (17)

Surf’s up
In the sun, I’m waiting for the day
Having fun, in warm far away
Moonlight nights, water seems so clear
Ooh city lights while I’m still waiting here In the sun, it’s for everyone

In the sun, were gonna have some fun
In the sun, were gonna shoot the tube
I’ll do it for you, my paka lola luau love

kesän kuumin blogi (18)

New York isle is covered by grey
Concrete piles, blues play my way
Tropic haze, pineapple sky
Perfect wave, hurricane eye

In the sun, it’s for everyone
In the sun, were gonna have some fun
In the sun, were gonna shoot the tube
I’ll do it for you, my paka lola luau love

kesän kuumin blogi (13)kesän kuumin blogi (16)

In the sun, it’s for everyone
In the sun, were gonna have some fun
In the sun, were gonna shoot the tube
I’ll do it for you, my paka lola luau love

Where is my wave?
Where is my wave?

kesän kuumin blogi (11)

Jos me ollaan teistä tämän kesän kuumin blogi, niin antakaahan meille äänenne Blogiringin Kesän kuumin blogi -kisasivulla! Meanwhile in Longfield -blogin löytää Kesän kuumin ruokablogi -kategorian alta. Kisa-aikaa on 31.5. asti. Äänestäneiden ja arvontaan osallistuneiden kesken arvontaan Arabian kesäinen kattaus, jonka arvo on 350 euroa.

Onnea kisaan & pitkää kuumaa kesää!

kesän kuumin blogi (1)kesän kuumin blogi blogirinki

Treeniä Rash Guard -paidassa – VOITA oma treenipaita!

Mondroloni, Herra Longfield tässä. Nytpä olisi aika liikunta-aiheisen postauksen. Hip hip, hurraa! Kaikki yhtä aikaa pomppimaan tasajalkaa, yks kaks koli neli, askelkyykky ja krusifiksi!

hiihto

Saimme jo jokin aika sitten testattavaksi kaverilta tämmöset hienot Tommi Diven Rash Guard -treenipaidat. Rash guard -paidat on synteettisistä materiaaleista valmistettuja, tiukkoja urheilupaitoja. Ne on ymmärtääkseni alunperin kehitetty surffaukseen, suojaamaan laudan päällä menevää ihmistä hankaumilta ja haavoilta. Kun siinä surffilaudan päällä kauheasti itseään lautaa vastaan hinkataan, niin siinä helposti hiertyy iho rikki – varsinkin jos laudalla on vielä vähän hiekkaa. Ja sitten kun pulikoi suolavedessä haavojensa kanssa niin eihän se ole kivaa yhtään. Pahimmassa tapauksessa saa vielä hai vainun ja sitten se tulee surffarin syömään. Rash guard -paidalla saa kätevästi kirvelevät haavat ja kiusalliset, raajoja irti purevat hait eliminoitua.

snorkeling bali amed (10)snorkeling bali amed (11)snorkeling bali amed (12)

Mutta mutta, surffauksen lisäksi rash guardit soveltuu erinomaisesti kaikenlaiseen muuhunkin liikuntaan. Kamppailulajeja harrastaville nämä on erinomaisia, paidat on tiukkoja niin niistä ei pääse repimään, ja samalla tavalla kuin surffilautaa vasten, rash guard paita suojaa myös kamppailualustasta mahdollisesti tulevia hankaumia vastaan – puhumattakaan vaikkapa vastapuolen kynsistä.

Jostain muistan lukeneeni että myös jääkiekossa rash guardit on mahtavia, paidat paitsi suojaavat taas ihoa erinäköisten suojien aiheuttamilta hankaumilta, ne myös pitävät kaikki oman elämänsä teemuselänteet ja jarkkoruudut lämpiminä koska paidat on suunniteltu eristämään ruumiinlämpöä.

Me ei surffata, tapella tai pelata jääkiekkoa, mutta ollaan silti huomattu rash guardien soveltuvan meidänkin epämääräisen satunnaisesti harrastamiin lajeihin oikein mainiosti. Snorklauksessa paidat on ihan tykkejä, ne suojaavaat selkää auringolta ja tuntuvat järjettömän mukavilta päällä niin vedessä kuin snorklauksien väleissä veneessä istuessakin. Joskus ollaan ihan perus t-paitoja käytetty snorklatessa kun selkä on jo ollut semmonen ravunpunainen, mutta niiden kanssa vedessä lillumisesta tulee aika epämukavaa, ja märkä t-paita päällä veneessä on nihkeä olla ja siinä tulee äkkiä kylmä. Rash guardeja päästiin Balin reissun aikana testaamaan snorklauksessa, ja tästä lähin kyllä mennään aina niiden kanssa. Tai minä ainakin menen, voi olla että Huli saattaa toisinaan ottaa mieluummin aurinkoa.

tommidive (2)tommidive (5)tommidive (3)

Ollaan nyt tässä syksyn ja talven aikana testailtu paitoja myös juoksussa, hiihdossa, kuntosalilla sekä tämmösissä ryhmäliikuntajutuissa. Juoksussa ja hiihdossa paita on molemmissa tosi kiva, vaikka se on tiukka, se jotenkin mystisesti kuitenkin hengittää ja tuntuu että pysyy kuivana, vaikka todellisuudessa on ihan tuskanhiessä koko ihminen. Kuntosalilla ja näissä ryhmäliikuntajutuissa minua itseäni vähän aristaa paitaa käyttää, se kun on sen verran napakka niin vähän ahdistaa tykitellä pelkässä rash guardissa kun en nyt kuitenkaan oo mikään Vin Diesel. Kuntosalilla käydessä en paidasta niin hirveästi itse perustanut, siellä soveltuu mielestäni paremmin semmonen löysempi paita, mutta ryhmäliikunnoissa (BodyPump, BodyCombat, kahvakuulailu, mitä näitä nyt on) joissa hiki lentää, rash guard oli helvetin hyvä, kun vaan pääsin yli siitä että näytän paita päälläni vähän aliravitulta Teräsmieheltä. Paita tekee jotain ihan mystistä, se päällä jaksaa paremmin kun se jostain syystä viilentää oloa, ja tunnin jälkeenkin on kuiva fiilis, vaikka ruumiinpainosta on tunnin aikana valunut kaksi kiloa lätäköksi lattialle.

tommidive (1)

Nyt teillä kaikilla liikuntahirmuilla on mahdollisuus voittaa omaksenne Tommi Diven Rash Guard -paita. Arvonnan voittaja saa ihan itse valita Tommi Diven valikoimasta itselleen sopivimman paidan, me maksetaan kaikki kulut!

Arvontaan osallistutaan tuttuun tapaan tähän postaukseen kommentoimalla. Kommentissa tulisi kertoa missä urheilulajissa sinä tulisit käyttämään Rash Guard -treenipaitaa (vinkkejä voi katsoa alla olevasta videosta). Vastausaikaa on sunnuntaihin 12.4.2015 asti. Ilmoitathan kommentin yhteydessä myös sähköpostiosoitteesi (näkyy vain meille), jotta voimme olla voittajaan yhteydessä.

Onnea arvontaan ja iloisen liikunnallista kevättä kaikille!

tommidive (7)