Alkoholiton juhannus vauvan kanssa & arvonta

Yhteistyössä Henkell & Co Suomi Oy

Koko odotusaika oli luonnollisesti alkoholiton. Vaikeuksia tuo aika ei tuottanut, taisin olla lisäksi sen verran tylsä, etten oikeastaan himoinnut raskausaikana mitään kiellettyjä ruoka-aineita. Jouluna tosin harmitti kun emme voineet ostaa joulupöytään kylmäsavustettua lohta, mutta ne himot oli siinä. Edes sushin perään en raskausaikana osannut itkeä.

No sitten pieni ihme putkahti maailmaan ja alkoi imetys, joka onneksi lähti käyntiin ja alkusekoilujen jälkeen toimii edelleen. Meillä on menty täysimetyksellä, ja salaisena haaveenani olisi saada 6 kk täysimetystä onnistumaan. Paineita en tuosta ajasta ota, katson ensin 4 kk asti ja sitten päätetään jatkosta. Pieni ihme kasvaa pelkillä maitobaarin antimilla oikein hyvin (3 kk neuvolassa vaaka näytti lähes grammalleen 7 kiloa), joten senkään vuoksi korvikkeelle taikka kiinteiden aloitukselle ei ole juuri nyt mitään tarvetta.

Koska pieni ihme on täysimetyksellä, pitää mun jo ihan imetyksen takia olla edelleen alkoholin kanssa tarkkana. Annoksen tai kaksi voin silloin tällöin nauttia ilman tunnon tuskia, mutta silloinkin pyrimme siihen, että toinen meistä vanhemmista on vesiselvä. Vauvan käsittely on meille molemmille kuitenkin vielä niin uutta, että on turha ottaa ylimääräisiä riskejä sen kanssa, että pari skumppalasia hujahtaisikin päähän, jonka seurauksena omat (tai isän) reaktiot hidastuisivat, jolloin vauvan hoito ei onnistuisikaan kuten selvinpäin. Jos jotain tapahtuisi, ei sitä voisi antaa itselle koskaan anteeksi.

Olen lisäksi lukenut, että pieni vauva tunnistaa vanhempiensa tuoksun, ja se toimii tutun sylin sekä äänen tavoin rauhoittavana tekijänä. Alkoholi muuttaa tuota tuttua ja turvallista tuoksua, ja sekin voi aiheuttaa pienelle vauvalle turhaa sekaannusta.

Näillä viitesanoilla voidaankin sitten hypätä meidän hieman erilaiseen juhannukseen!

Meidän entiset juhannukset eivät ole läheskään aina pitäneet sisällään perinteistä mökkiviikonloppua järvimaisemineen. Ollaan me joku juhannus mökilläkin oltu, mutta yleensä ollaan grillailtu ihan kotipihalla kaverien kanssa taikka istuttu iltaa vanhempieni luona. Saunaankaan ei olla usein jaksettu mennä, mutta alkoholia on kyllä aina pöydässä ollut. Eihän sitä keskikesän juhlaa ilman skumppaa voi viettää. Eihän?

Tämän vuotinen juhannus poikkesi entisistä ihan jokaisella mahdollisella tavalla:

  • meillä oli sylissämme 3-kuukautinen pieni poika
  • olimme matkustamassa Naantalin Muumimaailmaan ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa
  • Horatio vietiin hoitoon koko pitkäksi viikonlopuksi
  • yövyimme hotellissa Turussa vauva mukanamme
  • alkoholia en nauttinut tipan tippaa

Vaikka alkoholia ei sisuksiini mennytkään, skumppaa kyllä join! Nimittäin alkoholitonta Henkell Alkoholfrei Sparkling Blanc -kuohujuomaa. Kyllä keskikesän juhlan aikaan täytyy pari lasia skumppaa saada – oli sitten raskaana taikka imetti.

Ensimmäiset kippistelyt kesälle tehtiin Muumimaailmassa juhannustanssien aikaan. Juhannussalko oli nostettu pystyyn keskelle Muumimaailmaa, ja kaikki muumihahmot hakivat lapsia tanssimaan, samalla kun me kippistelimme kätevillä Henkellin piccolo -pikkupulloilla iloista tanssia katsellen. Pieni ihme nukkui vaunuissa, eikä päässyt katsomaan hassuja muumeja tanssin pyörteissä, mutta ehkä hän pääsee osallistumaan tansseihin jo ensi juhannuksena. Voin nimittäin kertoa tuhannen taalan vinkin: Muumimaailmassa on kohtuullisen rauhallista juhannuksena! Näin ei kuulemma loppukesästä enää ole.

Muumimaailma, Naantali sekä Turku jätettiin taakse lauantaina, kun kotimatkamme alkoi. Kotona koko porukka oli enemmän ja vähemmän väsyneitä ja painuimmekin pehkuihin suhteellisen aikaisin.

Sunnuntaina olikin sitten aika suunnistaa vanhempieni luokse viettämään juhannuksen rippeitä. Horatio tuli meitä häntä heiluen vastaan, ja pian grillikin saatiin kuumenemaan. Keittiössä kiehui kotimaiset uudet perunat, teimme äitini kanssa lihojen kaveriksi kevyttä salaattia ja herra Longfield kaivoi tuliaiskasseista mm. isot pullot alkoholitonta kuoharia esiin.

Ja niin sitä päästiin taas kippistelemään kesälle, joka tulee totisesti olemaan meidän osalta hyvin erilainen kuin koskaan ennen. Ilokseni voin kuitenkin kertoa teille kaikille, että pienen ihmeen koliikki on päättynyt! Se loppui kuin seinään juhannusviikolla, sen kammottavan 8 päivän jälkeen, jonka vietin pikkuisen kanssa kahdestaan. Meillä asustaa nykyisin hurjasti jokelteleva ja hymyilevä poika. Ja voin rehellisesti sanoa, että olen vihdoin nauttinut hänen seurastaan vuorokauden ympäri. Olipahan totisesti aloitus vauva-arjelle, mutta saatiinhan se vaaleansininen vauvakupla vihdoinkin myös vihreään Vihervaaraan.

Lisäksi herra Longfieldin loma alkaa tänään, joten tässähän on monen monta asiaa jolle pitäisi kippistää. Ja mehän kippistetään! Jääkaapissa odottaa vielä pari pulloa Henkellin alkoholitonta skumppaa, ja kunhan herra saapuu töistä kotiin, pitää meidän ehdottomasti kilistellä herran loman kunniaksi! Samalla voidaan hörpätä isot kulaukset pienen ihmeen koliikin päättymiselle!

Näin mukavien kesäisten tunnelmien lomassa arvomme teidän lukijoiden kesken kuuden kappaleen pullosetin (á 0,75 l) Henkell Alkoholfrei Sparkling Blanc -kuohujuomaa! Teidän pitäisi kommentoida tähän postaukseen mille te tulette tänä kesänä kippistelemään yhdessä ystävien taikka perheen kesken. Vastausaikaa on ensi viikon tiistaihin asti, eli kommentit tulee jättää viimeistään tiistaina 4.7.2017 Muistakaa jättää myös sähköpostiosoitteenne, jotta voin ottaa voittajaan yhteyttä heti keskiviikkona kun olemme saaneet arvonnan suoritettua. Arvottavan paketin arvo on noin 38 euroa (6 * 0,75 l plo).

Yhteistyössä Henkell & Co Suomi Oy

Raparperisiirappi ja siitä tehty alkoholiton kesäjuoma

Tämän kauden raparperit alkavat olla valmiita vanhempieni pihalla, samalla kun pakastimen perukoilta löytyy vielä muutama rasia viime kesän satoa. Niille piti keksiä jotain käyttöä.

raparperisiirappi

Blogiin olen postannut vuosia sitten tosi herkullisen raparperipiirakan ohjeen, ja sen kyllä teen vielä viime kesän raparpereista, mutta ennen sitä halusin kokeilla jotain uutta. Ystäväni vinkkasi minulle jo aikaisin keväällä kesäjuomasta, joka maustetaan itse tehdyllä raparperisiirapilla. Siirappia en ole koskaan ennen tehnyt mistään aineksista itse, joten raparperista sellaista piti ehdottomasti päästä kokeilemaan.

raparperisiirappi

Raparperi on latinaksi Rheum rhabarbarum. Sen nimi juontaa juurensa ikivanhasta kauppaväylästä, jota pitkin sitä kuljetettiin Uralin rinteiltä Välimeren maihin. Tämä kauppaväylä oli nimeltään barbaarien joki (Rha Barbarum), tunnetummin Volga.

Tuona aikoina raparperista ei tehty piirakoita taikka siirappia, vaan sitä käytettiin lääkekasvina. Vielä 1700-luvulla tätä isolehtistä kasvia pidettiin syötäväksi kelpaamattomana, kunnes jotkut uskaliaat kokeilivat tehdä siitä ensimmäistä kertaa piirakkaa. No okei, ei siitä varmaan ensimmäisenä piirakkaa tehty, mutta joku sitä jossain vaiheessa suuhunsa laittoi todeten, että siitä olisi muuhunkin kuin lääkkeeksi.

raparperisiirappi

Tekaisin raparperisiirappia ja tein siitä viileää kesäjuomaa terassin avajaisiin kotiäitiporukalle. Juoma oli viileää sekä raikasta, ja se passaa alkoholittomaksi kesäjuomaksi koko perheelle, joten nyt vain siirapin tekoon!

Pssss.. Tosi moni on kysellyt minulta, mistä kuvissakin näkyvä hanallinen juoma-astia on kotoisin. Se on ostettu Finnmarilta vuosia sitten, mutta sitä on saatavilla naurettavan halpaan hintaan (12,90 euroa) heiltä edelleen (linkki tässä). Astia vetää 6 litraa, joten se on aika iso. Finnmarilta löytyy myös vastaava asia hieman pienempänä (3,8 litraa), linkki tässä.

raparperisiirappiraparperisiirappi

Resepti on mukailtu Jotain maukasta -blogin reseptistä.

Raparperisiirappi

noin 5 dl valmista siirappia

  • 1,5 l raparperia paloiksi pilkottuna
  • 5 dl sokeria
  • 2 dl ruokosokeria
  • 7 dl vettä
  • 1 kpl vaniljatanko halkaistuna

1. Pilko raparperit. Halkaise vaniljatanko.

2. Laita kaikki ainekset isoon kattilaan kiehumaan ilman kantta. Keitä 25 minuuttia, jonka jälkeen siivilöi raparperit pois ja keitä vielä 40 minuuttia välillä sekoittaen.

3. Siirappi säilyy jääkaapissa, mutta me tehdään siitä nyt heti kesäjuomaa. Anna siirapin kuitenkin jäähtyä huoneenlämmössä ennen kuin alat tehdä siitä kesäjuomaa.

raparperisiirappi

Kesäjuoma raparperisiirapista

noin 5 litraa valmista juomaa

  • 5 dl valmista raparperisiirappia (ks. ohje yllä)
  • 3 kpl 1,5 litran maustamatonta kivennäisvettä
  • 1 l pakastettuja/jäisiä raparperin paloja

1. Kaada juoma-astiaan kivennäisvedet ja sekoita siirappi joukkoon. Mikäli siirappi on kovin paksua, kannattaa se sekoittaa kivennäisveden sekaan esim. käsivatkaimen avulla.

2. Nosta juoma jääkaappiin ja ota se esiin juuri ennen tarjoilua. Viimeistele juoma jäisillä raparperinpaloilla, jotka tuovat makua sekä pitävät juoman hieman pidempään kylmänä.

raparperisiirappi

Nakkikakku 2-vuotiaalle Horatiolle

Horatio täytti viime perjantaina kaksi vuotta! ♥

idchow chow nakkikakku

Horatio-reppana on ollut niin ihana vauvan tulon jälkeen. Se on jaksanut kiltisti kuunnella koliikkivauvan huutoa ja odottanut omaa rapsutusvuoroa. Huutoa Horatio on kyllä välistä mennyt pakoon vaatehuoneseen sekä suihkuhuoneeseen, mutta ymmärtäähän sen. Ollaanhan me vanhemmatkin laitettu korvien suojaksi Peltorit, ja koiralla on kuitenkin paljon parempi kuulo kuin ihmisillä, eikä koirien vastamelukuulokkeita taida vielä markkinoilla olla.

chow chow nakkikakku

Vaunulenkeillä Horatio on oppinut kävelemään suhteellisen sievästi vaunujen vieressä kun tarpeeksi monta kertaa jäi vaunujen ”alle”. Tuore äitikään ei vispaa rattaita enää tuhatta ja sataa eteenpäin, sillä on ymmärtänyt, ettei pieni ihme herää vaikka vaunut hetkeksi pysähtyvätkin Horation oksien nuuhkuttamishetkillä (niitä on muuten paljon).

Rankat kuukaudet on takana koko perheellä, mutta eiköhän se tästä! Uutta on jouduttu ja saatu opetella hurjasti, eikä oppiminen varmasti pääty tähän.

chow chow nakkikakku

Horation synttäreiden kunniaksi kärräiltiin vaunujen ja Horation kanssa aamulenkillä Alepaan, ostettiin Saarioisten maksalaatikko sekä paketti nakkeja. Kotona vauva jäi nukkumaan ulos vaunuihin, ja me lähdettiin Horation kanssa tekemään nakkikakkua, joka koristeltiin lopuksi koirien kekseillä. Makoisan nakkikakun mamman kultapoika söi kaikessa rauhassa terassilla, ja sai päälle vielä pitkän rapsutustuokion. Vielä kun ehtisi jossain välissä pestä Horation oikein juurta jaksaen.

chow chow nakkikakku

Viime vuoden synttäritunnelmia voi käydä kurkkaamassa Nakkikakku 1-vuotiaalle Horatiolle -postauksesta.

Ristiäiset ja brunssi Kaisankodissa 21.5.2017 (ESP)

Viime sunnuntaina juhlimme perheen ja kummien kesken pienen ihmeen ristiäisiä aurinkoisessa säässä viehättävässä hyvinvointikartano Kaisankodissa Bodomjärven pohjoispäässä.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Pohdimme pitkään pitäisimmekö ristiäiset kotona vai jossakin muualla. Tykkään järjestää juhlia kotosalla, mutta jokin ääni pääni sisällä hoki, että nyt voisi olla aika antaa ohjakset toisten käsiin. Aloin tutkia ja tehdä listaa varteenotettavista paikoista jo äitiysloman alussa, kun pieni ihme möllötti vielä vatsani sisällä. Tiedustelin kaiken maailman facebook-ryhmissä vinkkejä tunnelmallisista sekä pienistä juhlatiloista Espoossa. Sain hurjasti hyviä vinkkejä ja sitten alkoi karsiminen. Lopulta päädyimme ottamaan yhteyttä Kaisankotiin. Kaisankodissa näytti olevan varattavissa sopivan pieniä juhla- sekä kokoustiloja ja tärkeimpänä kriteerinä oli se, että Kaisankodissa tarjoillaan sunnuntaisin brunssia. Kyllähän kahden brunssiharrastajan täytyy viedä juhlakansa brunssille!

Kaisankoti brunssi

Olen niin iloinen, että emme alkaneet häsätä kastejuhlaa omin päin vihreässä Vihervaarassa. Pieni ihme on ollut alusta asti päivisin niin kovin itkuinen, ettei juhlien järjestämisestä olisi ihan aidosti tullut mitään. Pieni poika on ollut käytännöllisesti katsoen täysin sylivauvana kaiken hereilläoloaikansa (eli paljon, sillä meillä on nukuttu pääsääntöisesti yhdet 2 tunnin päiväunet ja se on sitten siinä), joten siivoaminen, kaupassa käynti, ruokien valmistaminen, koristeiden yms. väsääminen olisi ollut todella hankalaa toteuttaa. Vihreänä kateudesta olen kuunnellut meidän alueen muiden äitien kertomuksia siitä kuinka heidän samanikäiset vauvansa nukkuvat lähes koko päivän, eivät itke juuri yhtään ja kuinka he nököttävät täysin tyytyväisinä sitterissä taikka leikkimatolla useiden tuntien ajan putkeen. Juu, ei meillä..

Kaisankoti brunssi

Itkuisen alun takia jännitimme herra Longfieldin kanssa kastepäivänä ilmojakin enemmän sitä kuinka itkuinen pieni ihme olisi juhlissa. Kastepäivän aamu ei luvannut hyvää, pikkuinen poika sai kahdet ihan kunnolliset ja rajut itkukohtaukset ennen kuin pääsimme lähtemään, ja tottahan toki autossa piti vielä karjua kolmannet huudot. Huh. Aamun aikana taisin sanoa herralle jokusen kerran, että perutaanko koko bileet ja otetaan kuukauden päästä uudestaan. Yritin ehdottaa, että valehdellaan vieraille, että mulle tuli yöllä oksennustauti. Herra pysyi kovana ja ilmoitti, että poika kastetaan tänään, ihan sama vaikka pieni ihme huutaisi koko juhlien ajan kurkku suorana.

Kaisankoti brunssi

No niin ne juhlat sitten pidettiin. Saavuimme hyvissä ajoin Kaisankodin pihalle ja voi jestas miten kaunista paikan päällä oli! Kevät näytti parastaan, luonto oli silmiinpistävän vihreää ja meille varattu juhlatila oli ihan täydellinen. Yksi iso kauniisti katettu pöytä, ja suuret ikkunat, jotka avautuivat suoraan vihreään puutarhaan samalla kun aurinko porotti taivaalla.

Kaisankoti brunssi

Vieraita alkoi saapua paikalle samalla kun minä imetin pienen ihmeen täyteen maitoa ja sitten vaihdettiin päivän tähdelle juhlavaatteet päälle. Instagramin puolella kastepäivän aamuna jo kerroinkin, että pieni ihme kastettiin herra Longfieldin vaarin kastemekossa. Tässä suvussa kiertäneessä mekossa on kastettu ensimmäisen kerran herra Longfieldin vaari vuonna 1922, ja sen jälkeen mm. appiukko sekä tietenkin myös herra Longfield sisaruksineen. Niin ja liuta muitakin herra Longfieldin sukulaisia.

Kaisankoti brunssikastemekko

Kasteseremonia eteni hyvin. Pieni ihme kitisi vain ihan alkuun jokusen minuutin ennen kuin nukahti isänsä syliin. Mikä helpotus! Sen jälkeen saimme nauttia papin lämpimistä sanoista ja julistaa vihdoin juhlavieraille pienen ihmeen nimen (jonka olin kämmännyt etukäteen paikalla olevista juhlavieraista vain äidilleni).

Olemme nyt sen verran tylsiä tyyppejä, että pidämme pikkuisen miehen täällä blogin puolella jatkossakin pienenä ihmeenä. Toivottavasti se sopii teille?

Kaisankoti brunssi

Kasteseremonian jälkeen menimme ottamaan pihalle muutamia perhepotretteja samalla kun ohjasimme vieraat brunssiherkkujen äärelle.

Kaisankodin kartanoravintolan brunssi on katettuna jokaisena sunnuntaina kello 12-15. Näin kesäaikaan brunssista voi nauttia joko kartanon sisällä taikka pihamaalla, jonne on aseteltu nurmikon päälle terassipöytiä sekä tuoleja. Näin idyllisissä maisemissa emme ole brunssia kovin montaa kertaa saaneet syödä.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Brunssi löytyy kokonaisuudessaan noutopöydästä. Se on runsas ja valikoimassa on pyritty sesonkiherkkuihin. Menu vaihtuu kuukausittain ja sen voi kurkata etukäteen Kaisankodin nettisivuilta. Toukokuussa brunssi piti sisällään osuvasti hyvin keväisiä makuja: parsaa, kevätsipulia, uusia perunoita, savustettua lohta, mummonkurkkuja, nokkos-munakasrullaa (nokkosia kannattaa muuten kerätä pihalta nyt kun ne ovat täysin tuoreita), luonnonjogurttia kartanon omalla granolalla, pariloituja kauden kasviksia, kasvis-kevätkääryleitä, focacciaa sekä tapenadea (jota ainakin minä ja äitini luultiin suklaamousseksi. Äitini tunki suolaista tapenadea croissanttien väliin ja hänen ilmeensä oli hauska tajutessaan, ettei kyseessä ollutkaan makeaa tahnaa), mansikka- ja suklaakakkua, juustoja, hedelmiä sekä mm. raparperi-hunajasmoothieta.

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

Vaikka pieni ihme olikin juhlien pääpisteenä ja vaikka anoppi otti pienen ihmeen hellään syliinsä niin, että me saimme syödä rauhassa (suuret kiitokset siitä ihanalla anopille!), ei rauhassa syömisestä tullut oikein mitään. Oli mukava vaihtaa kuulumisia vieraiden kanssa ja hotkia siinä sivussa ruokaa ripeästi suuhunsa. Niin ja samalla kuunnella milloin pieni ihme saa itkuraivarit, sillä silloin anoppi tulisi mennä pelastamaan. On kyllä tosi harmi, että meillä on ollut pienen ihmeen kanssa karikkoinen ja itkuinen alku. Emme osaa herra Longfieldin kanssa rauhoittua missään kodin ulkopuolella, pelkäämme jatkuvasti, että pieni poika aloittaa kipuitkun, jota ei saa sitten millään loppumaan. Tämä toki tarkoittaa sitä, että kotoa lähtemiselle on asetettu aivan liian suuret muurit. Eikä kotoa lähtemistä autolla helpota yhtään se, että pieni ihme ei viihdy ollenkaan turvakaukalossa, vaan huutaa valehtelematta naama punaisena, hiki hatussa sekä melkein omaan itkuunsa tukehtuen helposti sellaiset 15-30 minuuttia. Yritä siinä sitten ajaa rauhassa määränpäähän keskittyen liikenteeseen ja yrittäen nauttia matkasta. Niin ja arvatkaa kelpaako pikku miehelle tutti..?

Kaisankoti brunssiKaisankoti brunssi

No mutta takaisin siihen brunssiin. Pidin brunssilla ehdottomasti eniten alkuruoista, salaatit, tuore focaccia, savustettu lohi sekä kauden kasvikset maistuivat tälle mammalle enemmän kuin hyvin. Lisäksi tykkäsin hurjasti tuhdista suklaakakusta sekä keittiömestarin juustovalikoimasta croissanttien kera. Nam! Useampi vieras kehui kartanon omaa granolaa sekä luonnonjogurttia, ja näin jälkikäteen minua harmittaa, etten suurena jogurtin ja myslien ystävänä maistanut niitä ollenkaan! Täytyy varmaan piipahtaa brunssilla kesällä vielä toistamiseen heti kun pienen ihmeen itkuisuus saadaan päättymään ja meillä voi alkaa aivan normaali vauva-arki, josta koko perhe nauttii (Horatiota myöten).

Niin ja kun uudemman kerran brunssille menemme, voisin minä jatkaa brunssilta suoraan hemmoteltavaksi! Kaisankodissa voi nimittäin saunoa, pulahtaa uima- taikka porealtaaseen sekä nauttia erilaisista hemmotteluhoidoista. Sain itseasiassa herralta yhdeksi äitienpäivälahjaksi lahjakortin kauneushoitoihin, ehkäpä käytän lahjakortin Kaisankodissa.

Kaisankoti brunssi

Tiesittekö muuten, että Kaisankoti on saanut nimensä presidenttirouva Kaisa Kallion mukaan? Kaisa Kallio halusi perustaa lepokodin naisille, jotka ”elämän vaikeuksista ja ruumiillisista sairauksista masentuneina tai henkisesti väsyneinä kaipasivat tervehtymistä ja sielunrauhaa”. Kuulostaa siltä, että minäkin sovin tähän kategoriaan tällä hetkellä oikein hyvin, heh! Naisten lepokoti perustettiin alunperin vuonna 1950 Kauniaisiin, kunnes vuonna 1958 se siirtyi nykyiselle paikalle Bodomjärven pohjoispäähän vanhan Bäckbyn kartanon tiloihin. Nykyisin Kaisankotiin ovat tervetulleita niin naiset kuin miehetkin. Paikalle voi tulla nauttimaan kauniista luonnosta, syömään hyvin taikka mennä keräämään voimia hemmotteluhoitojen parissa.

Lisäksi Kaisankodissa voi viettää oikein viehättävät sekä lämminhenkiset ristiäiset! ♥

Sinä päivänä kun Luoja teki sinut Hän ei muuta tehnytkään..

kaisankoti espoo

Yhteistyössä Kaisankoti

 

Vinkit värikkääseen ja herkulliseen pääsiäiseen

pajunkissa

Mahtavaa palmusunnuntaita jokaiseen kotiin! Täällä ei ihan vielä päästä pienen ihmeen kanssa koristelemaan pajunkissoja, mutta sekin aika koittaa kyllä vielä jonkun vuoden päästä. Kokosin teille näin pääsiäisen alla kasan blogiin kertyneitä pääsiäisvinkkejä yhden ja saman postauksen alle. Näiden värikkäiden vinkkien myötä toivottelen kaikille aurinkoista, herkullista ja mukavaa pääsiäisen aikaa!

Ikkunalaudalla kukkien kelta,
rairuoho versoo jo lautaselta.
Pajujen oksissa silmut uudet,
suklaamunissa salaisuudet.


Täytetyt suklaamunat

Täytettyjä ja värikkäitä suklaamunia ihasteltiin blogissa vuonna 2013. Kauniita ja herkullisia ne kyllä olivat. Suosittelen kokeilemaan, resepti ja ohjeet löytyvät linkin takaa.

Kukkaleipä

Kaunis ja herkullinen kukkaleipä kruunaa aivan varmasti minkä tahansa kahvipöydän pääsiäisen aikaan.

Täytetty kukkaleipä muistuttaa krysanteemia, tuota värikästä ja sinnikästä kukkaa, joka jaksaa oikein hoidettuna ilahduttaa vaikka läpi kesän. Chrysanthemum pastries on alunperin kotoisin Georgiasta. Tai no tavallaan Venäjältä, koska Georgia oli muinoin osa Neuvostoliittoa.

Krysanteemileipää voidaan tehdä makeana tai suolaisena versiona. Täytteenä voi oikeastaan olla ihan mitä tahansa, vain mielikuvitus on rajana. Kurkkaa resepti seuraavan linkin takaa ja sitten vain leipomaan!

Pääsiäiskuppikakut

Värikkäitä pääsiäiskuppikakkuja leivoin uusille naapureillemme vuonna 2013 (ajatella, että olemme asuneet vihreässä Vihervaarassa jo 4 vuotta). Olihan näissä aikamoinen väsääminen ja koristelu, mutta kauniita sekä herkullisia niistä onneksi tuli. Pikkuisilla suklaamunilla koristetut pääsiäiskuppikakut maistuvat uusien naapurien lisäksi varmasti ihan omankin talon väelle.

Aurinkoinen aprikoositorttu

Värikästä aprikoositorttua tein ensimmäisen kerran melkein 10 vuotta sitten, ja olen aina pitänyt siitä todella paljon. Eniten torttua on väännetty (heheheh) pääsiäisen aikaan, mutta toki raikas ja kauniin oranssi torttu sopii mihin tahansa kevään taikka kesän juhlaan. Kananmunakakuksikin ristitty torttu on kerännyt vuosien saatossa paljon kehuja. Kurkkaa aurinkoisen tortun resepti tämän linkin takaa.

Da Capo -banaanikakku

Tämä tuhti kakku menee kahvipöydässä mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta näin kevään korvilla sen voi koristella pienillä värikkäillä suklaamunilla ja nostaa värikkäälle tarjoilualustalle, jolloin se on oikein passeli myös pääsiäiseen. Da Capo -banaanikakun reseptin löydät linkin takaa.

Rahkapullat

Ripeät rahkapullat maistuvat hyviltä. Makean pullan ja kinuskikastikkeen, maitorahkan sekä mandariinin liitto toimi erinomaisesti. Lisäksi tämän makean herkun pyöräyttää valmiiksi nopeasti.

Suomi 100 – sata asiaa mitä tehdä Suomessa

Sain hurjan kauniita kuvia pursuavasta Suvin blogista idean – tai ei se mikään idea ollut, vaan räikeä postauksen matkiminen – tähän sadan asian listaan. Suomihan juhlii tänä vuonna 100-vuotiasta taivaltaan, ja sen kunniaksi saamme törmätä koko vuoden kaiken maailman ”Suomi 100”-tempauksiin. Tämä olkoon nyt sitten minun tempaukseni upean, kauniin ja arvokkaan kotimaani juhlavuoden kunniaksi!

Sen pidemmittä puheitta minun sadan asian listani siitä, mitä kaikkea upeaa voi tehdä Suomessa. Ison osan olen näistä tehnyt tai kokenut, mutta joukkoon mahtuu myös juttuja, jotka voisi hyvin yrittää toteuttaa Suomen syntymävuoden aikana.

Mikä asia pääsisi sinun listaasi?

Suomi 100 – sata asiaa mitä tehdä Suomessa:

1. Hiihdä järven jäällä

2. Nauti kesäillasta Haukilahden Paviljongin terassilla

3. Ryntää metsään aina kun se on mahdollista, luonnosta saa voimaa

4. Käristä notskimakkaraa Porkkalanniemessä

5. Nauti piknikistä Soukan Kasavuorella Espoossa

6. Patikoi Nuuksiossa, reittejä löytyy jokaiseen makuun

7. Mene sieneen, myös marjastus on sallittu, mutta sienestys on parasta

8. Syö brunssia Klaus K:ssa

9. Tutustu Vanhaan Raumaan

10. Koe Linnanmäen valokarnevaali lokakuussa

11. Grillaa koko kesä

12. Tee lumiukko joka talvi

13. Osallistu Forsmann teen teekoulutukseen

14. Yövy Westerby Gårdissa Inkoossa

15. Yövy Pariisin Villessä Porvoossa

16. Yövy Hotelli Onnissa Porvoossa

17. Suosi aina suomalaista

18. Käy savusaunassa

19. Syö härkäpastaa Gastonessa Helsingissä

20. Mene Chjokon suklaabrunssille ystäväsi kanssa

21. Opettele sytyttämään nuotio

22. Käy Lapissa

23. Tutustu porojen hoitoon

24. Aja täyttä häkää moottorikelkalla

25. Käy baletissa, oopperassa sekä teattereissa

26. Osallistu työkaverien kanssa Dragonmelontaan

27. Suppaa (paras paikka on meistä Bodominjärvellä)

28. Käy melonnan peruskurssi

29. Souda ja/tai melo nauttien kesästä mereltä käsin

30. Käy kesäkinossa, eli katso leffaa tähtien alla

31. Askartele karkkisushia

32. Maista mämmiä

33. Leivo itse karjalanpiirakoita

34. Opettele tekemään maukasta karjalanpaistia

35. Syö sushia LN-Sushi Artissa

36. Tilaa Kilon Peshawarista Lamb Karahi -lammasannos, et pety

37. Retkeile Orinoron rotkolla

38. Katsele revontulia

39. Pyöri alasti lumessa

40. Osta kunnolliset ulkoiluvaatteet ja -kengät jokaiselle vuodenajalle. Ulkoilu on välillä varustelukysymys.

41. Tutustu Suomenlinnaan oppaan kanssa

42. Katso Uuno Turhopuro -leffat

43. Syö Varkaudessa kotimaista kaviaaria

44. Lumikenkäile

45. Syö Hookin siipiä mahdollisimman tulisella kastikkeella

46. Juo kaffet Bembölen kahvituvassa

47. Kierrä Ähtärin eläinpuisto kaikessa rauhassa

48. Pulahda Flamingo Span aikuisten puolella

49. Lue Kalevala, lastenkin versio käy

50. Lue Sinuhe Egyptiläinen

51. Käy moikkaamassa Oulun Toripoliisia

52. Syö Lordin kebab Rovaniemellä

53. Syö Vety ja Atomi Lappeerannassa

54. Hakkaa itseäsi ja kavereitasi koivuvihdalla saunassa

55. Tarvo suolla

56. Kävele pitkospuilla

57. Nauti maisemista ja hyvästä ruoasta Haukilahden vesitornissa (ravintola Haikaranpesä)

58. Tutustu Kallen Gallelan kotimuseoon

59. Osallistu opastetulle kierrokselle Alvar Aallon ateljeehen

60. Vieraile Fazerin opastetulla kierroksella ja syö itsesi ähkyyn ilmaisista herkuista

61. Dippaa itsesi kylpytynnyriin

62. Vieraile Kirkkonumella Rehndahlin kotieläinpihalla

63. Kolua Fiskarsin pienet putiikit

64. Suomenlinnan kesäteatteri on syytä kokea vaikka joka kesä

65. Nauti kesäpäivästä Leppävaaran maauimalassa

66. Vietä rauhallinen rantsupäivä Helsingin Mustasaaressa

67. Syö Pizza Hutin pannupitsaa

68. Koe kesäinen Naantali ja siinä samassa Muumimaailma

69. Ylitä napapiiri

70. Nauti perinteisestä suomalaisesta joulusta

71. Juo drinkit Clarion-hotellin Skybarissa Helsingin Jätkäsaaressa

72. Paista muurikkalettuja, ja toki myös syö niitä

73. Syö hampurilainen koulubussissa Lahdessa (ravintola Bus Burger)

74. Tilaa suolainen tai makea vohveli Harjupaviljongissa Heinolassa

75. Vieraile lammassaarella Helsingin edustalla

76. Moikkaa kesälaitumella olevia lampaita ja lehmiä

77. Lennä Sirius-tuulitunnelissa

78. Osta Minna Parikan kengät

79. Riehu Angry Birds -puistoissa

80. Kata pöytä ulos elokuun pimeinä, mutta lämpiminä iltoina

81. Ihaile maisemia Stadionin tornin huipulta

82. Käy pissalla Hotelli Tornin vessassa

83. Tee lumilinna

84. Syö venäläinen illallinen Saslikissa Helsingissä

85. Lounasta Puijon Tornissa Kuopiossa

86. Vieraile Design-museossa Helsingissä

87. Nauti brunssia Sipoon Gumbostrand Konst & Formissa, vieraile sen jälkeen taidenäyttelyn puolella ja shoppaile lopuksi ihanassa museokaupassa

88. Koe Liuskaluodon Skiffer kesällä. Tilaa Aperol Spritz ja liuska. Ei sitä paljon muuta tartte.

89. Katso Ässien kotipeli Porin Isomäen jäähallin seisomakatsomossa

90. Käy kesällä festareilla. Jos olet uhkarohkea, kokeile telttamajoitusta festarialueella.

91. Valvo juhannuksena läpi yön ja lämmittele siinä sivussa kokon lämmössä

92. Tutustu Turun merimuseon edustalla oleviin miinalaivoihin. Suomen Joutsen -niminen purjelaiva kannattaa myös katsastaa samalla, ja museokin totta kai.

93. Seuraa sivusta tai osallistu kaljakelluntaan

94. Kesämökkeile

95. Hemmottele itseäsi Helsinki Day Spassa

96. Koe vappuaatto ja itse vappu. Aattona Espalle viinipullojen ja vappuna Kaivariin piknikneväiden (ja viinipullojen) kera. Älä unohda valkolakkia!

97. Ui avannossa keskellä talvea

98. Hurraa Suomen puolesta ihan missä tahansa Suomi-Ruotsi -lätkäpelissä

99. Toljota monta tuntia 6.12. telkkarin ääressä katsomassa kun presidentti kättelee ihmisiä.

100. Ihaile Imatran koskea

Babyshowerit

Eilinen ei ollutkaan ihan tavallinen päivä. Sen kyllä taisi jo osa huomata Instagramin puolella.

babyshower

Herra Longfield oli jo reipas kuukausi sitten sanonut minulle, että tänä sunnuntaina hän keksii meille pitkän työmatkarupeaman ja seuraavalla viikolla olevan ystävänpäivän takia jotain kivaa yllätystekemistä. Nukuimme pitkään, söimme aamupalan tuttuun tapaan hitaasti, katsoimme jakson House of Cardsia ja sen jälkeen lähdimme autolla jonnekin. Herra vei minut kurkkaamaan Juuso-karhun taideteoksia Ruplaan, jossa olemme molemmat halunneet päästä kovasti käymään.

Päivän kulttuurielämyksen jälkeen kävimme kahvilla ja suolaisella palalla Fazerin Munkkivuoren kahvilassa. Tämän jälkeen meidän piti kuulemma käydä vain kääntymässä kotona, laittaa päälle jotain lämmintä, napata Horatio mukaan ja lähteä seuraavaan yllätyspaikkaan. Olin aivan messissä!

babyshowerbabyshower

Mutta mitenkäs sitten kävikään? Tulimme kotiin ja laittaessani takkia vaatekaappiin katsoin samalla olohuoneeseen. Siinä pääsi aika komea MITÄ?!-huuto, sillä huomasin, että ruokapöytä oli täynnä herkkuja ja siellä komeili myös valtavan iso vaippakakku! Oli ilmapalloja ja vaikka mitä. Olin aivan äimänä, siis aivan! Mua on niin vaikea päästä yllättämään, ja nyt mua vedätettiin niin komeasti, että pää meni sekaisin. Koti oli kuitenkin ihan hiljainen, mutta pienen ihmeen huoneen ovi oli laitettu kiinni. Ryntäsin sinne ja siellähän mua odotti maailman parhaat ystävät yllätys-huudon sekä hymyilevien naamojen kera. Jestas, se oli ihan parasta!

Pienen ihmeen huoneesta salakuvattiin mun reaktio kun tulin kotiin. Heheheh! Törkätään video nyt tännekin muistiin.

Herra Longfield lähti pakoon ja me jäimme ystävieni kanssa herkuttelemaan, vaihtamaan kuulumisia, hiplailemaan pienen ihmeen vaatteita, vaunuja ja muita maailman söpöimpiä tarvikkeita. Otettiin vähän kuvia, tehtiin yhdessä arvauksia vauvan syntymäajasta, painosta, pituudesta ja nimestä (viimeisen kohtaan vain minä tiesin varmasti oikean vastauksen, heh), ja piti mun myös täytellä puuttuvia sanoja lastenlauluista (ei mennyt ihan putkeen) ja arvailla ystävien vauvakuvista kuka kukin oli. Niin ja ehkä koko illan kohokohta taisi olla ison yllätyksen lisäksi se kun avasin valtavan vaippakakun! Herra Longfield sai myös oman kakkunsa, mutta se oli sellainen söpö ja pieni, mun oli muhkea kuin mikä.

babyshower

Tuntui niin oudolta tutkia vaippakakun sisältöä, jotenkin koko vauva on vieläkin niin kovin epäkonkreettinen asia, eikä sitä osaa käsittää, että viiden viikon päästä meitä on vihreässä Vihervaarassa kolmen sijaan neljä. Ihan hassua.

Vaippakakun uumenista putkahti esiin läjäpäin vaippoja (kotimaisia Muumi-vaippoja tietenkin), sampanjaa, maailman ISOIN kylpyankka, Chjokon suklaakonvehteja, vauvaöljyä, Pentikin ihana pehmopupu, kotimaisia Myllymuksujen liivinsuojia, Sophie la girafe -purulelu, vauvan/lapsen nenänniistäjä, food feeder, sellainen savinen taulu, johon voi painaa pienen ihmeen käden-/jalanjäljet sekä tyhjän canvas-taulun, johon voimme pienen ihmeen kanssa maalailla sitten meidän omaa taidetta. Lisäksi sain vielä muhkean Body Shopin hemmottelupaketin. Oih!

babyshower

Siinä me sitten sohvan uumenissa istuttiin ja pölöteltiin niitä näitä raskaudesta, synnytyksestä, imetyksestä ja kaikesta muusta mahdollisesta.

Töitä olisi enää tämä viikko jäljellä. Olo on töiden osalta haikea, kotiin tuntuu niin hassulta jäädä ihan yksin. Jännittää mitä tekemistä keksin, saanko aikani kulumaan, kuinka ikävä kaikkia mahtavia työkavereita (ja juoruja!) tulee ja kuinka kauan joudun odottamaan, että saan pienen ihmeen seurakseni. Muutamia hankintoja pitää vielä tehdä, ja varmasti järjestän vauvanvaatteet vielä kymmenen kertaa uuteen järjestykseen, muuten kalenteri näyttää aika tyhjältä ja mieli on odottavainen.

Horation kanssa lähdemme kyllä herra Longfieldin työmatkalle mukaan viikolla 9, niinkin eksoottiseen paikkaan kuin Kuopioon. Siitä tulee varmasti kiva viikko! Olen varannut Kuopiosta jo kauneushoitoja, tutkinut kaupungin museo- ja ravintolatarjontaa sekä tiedustellut pääsisimmekö käymään ensimmäistä kertaa savusaunassa.

Mutta ennen Kuopion reissua fiilistellään ainakin pari päivää vielä ihanien vauvakutsujen tunnelmissa!

Kiitos ystävät rakkaat! ♥

babyshower

Spisin pitkä vegaaninen maistelumenu epäpätevän ruokabloggarin kertomana

Spis on pieni, 18-paikkainen ravintola Helsingissä. Spis keskittyy puhtaisiin, pohjoismaisiin raaka-aineisiin. Menujen pääosaa näyttelevät kasvikset. Saatavilla on maistelumenut jokaiseen makuun: vegaaneille, kasvissyöjille sekä lihan että kalan ystäville. Me olemme herra Longfieldin kanssa käyneet Spisissä kerran aiemmin, silloin herra veti lihamenun ja minä kasvismenun. Tykästyimme paikkaan hurjasti.

Aivan joulukuun lopussa suuntasin Spisiin uudemman kerran, tällä kertaa leidiporukassa. Olimme ostaneet lähes vegaanille ystävällemme syntymäpäivälahjaksi pitkän vegaanisen maistelumenulahjakortin, ja luvanneet lähteä hänen mukaansa kiskomaan vegaaninen menu lihansyöjämasuihimme. Tiedossa oli siis kahdelle leidille uusia ruokakokemuksia.

Niin kovasti kuin haluaisinkin kattavasti illan menusta kertoa, täytyy tässä kohden tuottaa teille lukijoille pettymys. Kävi nimittäin niin, että ilta vei minut mukanaan. Kuvia räpsin jutustelun välissä jokusen hassun, välittämättä pätkääkään kameran asetuksista. Virhe. En lisäksi ottanut ravintolaan mukaani pientä pinkkiä muistivihkoani, joka kulkee yleensä mukana, jos tiedossa on esim. jokin pidemmän kaavan mukaan vedetty illallinen. Tämä ihan siitä syystä, että pystyn kirjoittamaan kummalliset ruoat ylös jo ravintolassa. No, nyt vihko oli kotona, ja Spisin pöydässä istui vain yksi lahopäinen leidi, jolle lähes kaikki vegaanisen menun sapuskat olivat entuudestaan täysin tuntemattomia. Yritä siinä sitten muistaa yhteensä 13 annoksen kaikki mystiset ainesosat. Ei onnistu. Vihkon kotiin jättäminen oli virhe. Toki olisin voinut kirjoittaa muistiinpanot myös puhelimeen, mutta sekin unohtui siinä räkätyksen keskellä. Ehkei se toisaalta mikään virhe ollutkaan, sainpahan nauttia illallisesta kerrankin ilman tuhottomia kuvaussessioita sekä jatkuvien muistiinpanojen kirjoitttamista kaikessa rauhassa, keskittyen siihen olennaiseen – hyvään seuraan.

Mutta kyllähän Spis pitkän vegaanisen maistelumenunsa kera ansaitsee yhden postauksen verran tilaa blogista. Joten kurkataan seuraavaksi miltä epäpätevän ruokabloggaajan ravintola-arvostelu näyttää ja kuulostaa.

Aluksi pöytään tuotiin alkujuomat sekä leivät. Minä kittasin koko illan alkoholittomia juomia, kun vain muistaisi mitä.. Seljankukka-jotain oli toinen illan aikana juomistani litkuista, ja toinen oli jotain muuta, ehkä mansikka-jotain. Ystäväni tilasivat viinipaketin menun kanssa, se sisälsi valkoisia ja oransseja viinejä. Ei yhden yhtä punaviiniä, josta ystäväni olivat hieman harmissaan. Kasvisruoan kanssa passaa punkkukin kuulemma oikein hyvin.

Alkupalaleivistä mulla ei ole mitään muistikuvaa. Niiden kanssa ei vegaanisessa menussa tarjottu tietenkään voita, vaan olisikohan se ollut kylmäpuristettua öljyä, jonka seassa oli jotain mustaa. Seos maistui aivan maapähkinävoille.

Varsinainen lämmittelyalkupala oli näkkäri, jonka päällä oli kolme pisaraa jotain. Siemennäkkäriä se taisi olla, mutta tuosta vaaleanruskean pisaran mausta ei ole muistikuvaa.

Seuraavaksi pöytään tuotiin jokaiselle kolme söpöä sormipalaa, joista tunnistan jälkikäteen kuvien perusteella ainoastaan punajuuren, se on tuo punainen pieni pala. Muista ei ole mitään muistikuvaa.

Kolmas lämmittelyalkupala lukeutuu myös ”ei mitään muistikuvaa” -kategoriaan. Näyttää ehkä sipulilta, tuosta sipulipalojen alla olevasta juustoraasteen näköisesta jutusta ei ole mitään käsitystä. Tai on sen verran, että olen varma, ettei se ole juustoa.

Sitten oli tiedossa lisää alkupaloja. Punajuurta siinä oli. Annos oli kaunis, mutta en yhtään muista oliko se lämmin vai kylmä.

Seuraava annos oli lämmin, sen muistan. Sienisörsseli oli tosi herkullista. Sieninä oli ainakin suppiksia, ja suppisten maku hallitsi koko annosta. Mutta se ei minua haitannut, sillä suppikset ovat hyviä. Kunhan niitä ei joudu syömään ihan joka viikko.

Sitten tarjoilija toi pöytään jälleen ihan punajuurilta näyttävän annoksen. Mutta menimme halpaan! Tässä annoksessa ei ollut punajuurta ollenkaan, kyseessä oli punaista porkkanaa. Herra osti kotiinkin mulle joku aika sitten erivärisiä porkkanoita ja dippejä. Olin niin urpo, että söin vaan oranssit porkkanat, keltaiset ja punaiset näyttivät sen verran epäilyttäviltä, etten koskenut niihin.

Seuraava annos oli yksi koko maistelumenun suosikeistani. Naurista kolmella tavalla. Älkää kysykö mitkä ne kolme tapaa olivat (kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, heh). Tämän annoksen nimi oli ainoa joka jäi mieleeni, ja sekin ihan siitä syystä, etten edes tiennyt mikä on nauris. Ihan oikeasti en tiennyt, mun oli pakko googlata ”nauris” sen jälkeen kun tarjoilija esitteli meille mitä lautasella oli. Lihansyöjä sai totisesti uusia makuelämyksiä!

Nauriksen jälkeen oli välidrinkin aika. En muista yhtään mitä drinkki piti sisällään, mutta pahaa se oli.

Lisää lämpimiä pääruokia oli tiedossa seuraavaksi. Luulin lautasella olevia herkullisia uppopaistettuja juttuja perunaksi, mutta väärin meni. En kylläkään osaa kertoa mitä ne olivat, mutta eivät ainakaan perunaa. Vihreän lehden alla oleva valkoinen juttu oli jotain vegaanista juustoa, sen nimi oli joku outo, mutta ei sekään muistu enää mieleen. Tämä annos oli kokonaisuudessaan hyvällä tavalla erikoinen, kaikki sen osa-alueet olivat minulle täysin outoja enkä osannut yhtään ajatella miltä ne maistuvat suussani.

Lämpimien ruokien jälkeen siirryttiin jälkiruokien pariin. Ensin piti neutralisoida suu. Se tehtiin lakka-/hillasorbetin (onko ne edes sama asia..?) avulla. Sorbetti oli niin outoa (maistui suoraan sanottuna mädältä), että se jäi syömättä.

Pääjälkiruoka tarjoiltiin ihanista ruskeista lautasista. Sorbettia oli tarjolla tälläkin kertaa, nyt tosin (ehkä) porkkanasta tehtyä. Se oli tosi hyvää, ja kaavin lautasen aivan tyhjäksi.

Viimeiseksi pöytään tuotiin Spisin erikoisuus – suuren legopalikan päällä pieniä makeita herkkuja. Tällä kertaa legopalikalla oli itse tehtyä lakua sekä marmeladia, kolmannesta herkusta ei ole minkäänlaista muistikuvaa.


Että semmoinen illallinen epäpätevän ruokabloggarin kertomana. Eikö ollut avartava ja mielenkiintoinen yhteenveto? Voi jestas sentään. Ensi kerralla muistivihko lähtee mukaan.. Ennen sitä voitte kyllä käydä kurkkaamassa mitä herra Longfield kirjoitti meidän ensimmäisestä Spisin vierailusta blogiin. Herralla oli muistiinpanovälineet mukana, sen saattaa kyllä postauksesta myös huomata.

Pakko myös vielä todeta, että Spis on cool ja makea paikka. Siellä kannattaa ehdottomasti käydä astetta päheämmällä illallisella!

Brunssi: Krog Roba 8.1.2017 (HKI)

Suuntasimme sunnuntaina koulukaverien kanssa Krog Robaan. Tiedossa oli valmistujaisbrunssi! Meidän koulukaveriporukan viimeinenkin leidi sai urakan pakettiin, ja tottahan toki sitä piti hieman juhlistaa ennen varsinaisia valmistujaisjuhlia, joita tietenkin odotamme innoissamme. Tällä valmistujaiskierroksella koulun järjestämissä juhlissa sai ensimmäistä kertaa painaa päähänsä oikean valmistujaislakin. Tämän kuullessani olin vähän kade, omissa valmistujaisjuhlissa päälle sai vain sinisen Harry Potter -viitan. Mutta oli se viittakin päheä, se teki koulun juhlasta astetta arvokkaamman ja juhlavamman myös.

Olimme ostaneet vastavalmistuneelle lahjakortin brunssille, ja sen kaveriksi annoimme näin alkuun myös pullon kuplivaa sekä kukkakimpun. Varsinaisten lahjojen aika on sitten kun saamme kutsun juhliin, heh!

Krog Roban brunssista olen lukenut muutamista blogeista. Blogien teksteistä mieleen on jäänyt ennen kaikkea kaunis sisustus. Astuessani sisään Krog Robaan yllättyin silti hurjan positiivisesti – ravintolasali oli silmiä hivelevän kaunis paikka. Kaikki näytti hyvältä, kalusteista kattaukseen ja aina ruoan esillepanoon asti. Niin herkullisen näköistä, minne vain silmänsä kohdistikaan.

Rakennus on toiminut sekä Helsingin energialaitoksena että viimeksi poliisilaitoksena. Krog Roban yhteydessä toimii Hotel Lilla Roberts, jonne tahtoisin kovasti päästä yöpymään. Brunssin testaamisen jälkeen olisi mahtavaa päästä herkuttelemaan myös hotellin aamupalalla, veikkaan senkin olevan aika hyvä. Ehkä me tehdään pieni retki Helsinkiin herran kanssa hääpäivän kunniaksi, kun itse hääpäivänä herra poti sen verran pahaa keuhokuumetta, että jäi kaikki suunnitelmat toteuttamatta.

Krog Roba tarjoilee lauantaisin ja sunnuntaisin omien sanojensa mukaan brunssimaista All Day Breakfastia, joka koostuu buffetpöydän herkuista sekä erikseen tilattavista a la carte annoksista. Brunssin (noutopöydän) hinta on 29 euroa henkilöltä ja siihen päälle tulee sitten erikseen a la carte -annosten hinnat, jos semmoisia haluaa tilata. Meidän vierailun perusteella voin kyllä sanoa, ettei listan annoksia kannata edes vilkaista, noutopöytä on kattava ja sen avulla saa mahtavan ähkyn aikaan (me olimme brunssilla 12.30-15 ja kello on nyt kohta yhdeksän illalla, ja vatsa on vieläkin aivan täynnä). Brunssille voi tulla 12.30-15.00. Pöytävaraus kannattaa tehdä etukäteen, paikalla oli porukkaa reippaasti ja kaikki pöydät olivat varattuina.

Noutopöytiä oli kolme, yhdessä kylmät sapuskat, toisessa lämpimät ja kolmannessa komeilivat jälkiruoat sekä luonnonjogurtti useilla eri lisukkeilla varustettuna. Mehut, vesi, kahvi sekä tee kuuluivat brunssin hintaan. Kahvi ja tee tuodaan pöytään pyynnöstä, muut juomat saa hakea itse.

Ruokapuolesta piti huolta ainakin rapea, itse leivottu maalaispatonki, croissantit, keitetyt luomumunat, tomaatilla maustettu munakokkeli, pekoni, bratwurstit, herkullinen palvikinkku, lämminsavulohi, lohi- ja sienipiirakat, salaatit, marinoitu punasipuli, mummonkurkut, tautisen hyvä ryytisinappimajoneesi, hedelmät, brunssikakku, juustovalikoima, erilaiset Brunbergit suukot, karkit sekä keksit. Että kyllä siellä kaikille oli jotakin!

Olen nyt ollut 4D-ultran jälkeen aika tarkkana sokerin käytön kanssa, koska lääkäri siellä totesi, että vatsani sisällä möyrii aika iso otus. Että jos en halua puskea keväällä itsestäni ulos reipasta 4500 grammaa, niin loppuraskauden ajan sokerin kanssa kannattaa olla tarkkana. Voi kyllä olla, etten voi asiaan paljon itse vaikuttaa. Äitini on ollut molemmissa raskauksissa simpsakassa kunnossa ja vältellyt sokereita, ja silti sieltä putkahti kaksi yli 4500 grammaista tyttöä – ilman mitään kipulääkityksiä. Arvostan! Lääkärin mukaan vauvan koko on yllättävän perinnöllistä erityisesti äidiltä tyttärelle, heh..

Mutta siis Krog Roban jälkkäripöytä näytti sen verran hyvältä, että päätin juhlan kunniaksi nostella lautaselle just sen verran makeita juttuja kuin mieli teki. Ei niitä sitten loppupeleissä mitenkään kamalan paljon lautaselle päätynyt, mutta enemmän kuin pitkään aikaan.

Kokonaisuudessaan brunssi toimi musta upeasti. Kaikki sapuskat olivat herkullisia, palvelu pelasi, miljöö oli enemmän kuin kaunis ja seura hyvää. Melkein kolme tuntia me siellä istuttiin ja joristiin niin kovasti, että muut pöydät oli jo siivottu ja henkilökunta veti melkein ulkovaatteitaan päälle kun me tajuttiin vasta nousta pöydästä. Tänne tarttee tulla herra Longfieldinkin kanssa – aamupalalle tai brunssille.

Joulukalenteri 21: Kreikkalainen brunssi uudeksi vuodeksi & arvonta


Postaus on toteutettu yhteistyössä Palirrian kanssa. Kampanjan ideana oli tutustua Palirrian tuotteisiin, ja tarjota niistä teille lukijoille inspiraatiota kreikkalaiseen ruokaan tarjoiluehdotusten taikka reseptien muodossa.

Postauksen lopussa odottaa myös arvonta, joten kannattaa selailla postaus kokonaan läpi!

palirria meze

Joulu on jo aivan ovella, ja melkeinpä heti sen jälkeen on aika juhlistaa uutta vuotta. Meidän uuden vuoden suunnitelmat ovat vielä täysin auki.. Ei ole tässä kaiken työhäsän keskellä vaan ehtinyt miettiä asiaa yhtään. Meillähän olisi ihan oikeasti myös syytä juhlaan, 1.1.2017 on meidän 6. hääpäivä, joka tulee muuten olemaan viimeinen hääpäivä vähään (tosi pitkään) aikaan ihan kahdestaan. Jotain kivaa tekemistä pitäisi siis keksiä, mutta hieman tässä käy aika vähiin. Jos teidänkin kalenterissa on tämän vuoden viimeisen ja ensi vuoden ensimmäisen päivän kohdalla vielä tyhjää, napatkaa tästä ainakin vinkit kreikkalaiseen brunssiin, joka maistuu aivan saletisti hyvältä ja on lisäksi helppo valmistaa.

palirria meze

Palirria on valmistanut välimerellisiä valmisaterioita jo 60 vuoden ajan perheyrityksen voimin. Heidän tuotteensa ovat saavuttaneet kansainvälisiä palkintoja tässä vuosien varrella, ja Palirrian tuotteita voi löytää jopa yli 40 maasta.

Jos ihan totta puhutaan, niin saadessani tuotapaketin kotiini en tunnistanut Palirrian kreikkalaisista meze-tuotteista yhtäkään. Tosin kovin usein en ruokakauppareissulla meze-osastoa kalua läpi, mutta silti vähän hävetti kun jokainen purnukka oli aivan uusi tuttavuus. Mutta olipahan entistä parempi syy tutustua tarkemmin tähän minulle pimennossa olleeseen tuoteperheeseen!

palirria meze

Saamamme tuotepakettiin kuului yhteensä 8 tuotetta. Näistä kreikkalaiseen uuden vuoden brunssiin päätyi lopulta kuutta, Palirrian stifado-sipulit sekä tomaattikastikkeessa lilluvat okrat jäivät odottamaan seuraavaa kreikkalaisen keittiön inspiraatiotani.

Oikeastaan kaikki Palirrian meze-tuotteet sopivat syötäväksi ihan sellaisenaan. Helpoimmalla pääsee, kun hommaa kasan erilaisia meze-purkkeja, avaa purkit kotona, törkkää purkin sisällön johonkin kauniiseen tarjoiluastiaan ja aloittaa syömisen. Me hieroimme kuitenkin hieman aivonystyröitämme ja käytimme osaa tuotteista resepteissä.

Kyhäämämme brunssikokonaisuus toimi hurjan hyvin. Erityisen ylpeitä olimme lämpimästä munakoisovuoasta sekä erittäin herkullisesta hummuksesta, joka piti sisällään mm. aurinkokuivattuja tomaatteja.

palirria meze

Mezejä voi oikeaoppisesti nauttia aamupalaksi, lounaaksi taikka illalliseksi. Ne toimivat perinteisesti juomien kyytipoikana, pieni ihme vatsassani sai meidät skippaamaan tällä kertaa alkoholin ja juomaan brunssilla minttuteetä, joka sekin on kyllä oiva ja aika perinteinenkin lisuke mezejen kanssa.

Mutta kurkataan nyt jo miltä se meidän kreikkalainen brunssi kuulosti ja näytti! Lisää reseptivinkkejä löytyy suoraan Palirrian sivuilta.

Kreikkalainen uuden vuoden brunssi

  • Lämmin munakoisovuoka
  • Lihapullat tsatsikilla
  • Pita-leipää harissa-paprikadipillä sekä aurinkokuivattu tomaatti -hummuksella
  • Vihreitä ja mustia oliiveja
  • Retiisejä
  • Viininlehtikääryleet sitruunalla sekä tsatsikilla
  • Artisokan sydämiä
  • Palirria My Greek Meze jättipapuja vinaigrette-kastikkeessa

palirria meze

Lämmin munakoisovuoka

  • 2 prk Palirria munakoisoa tomaattikastikkeessa
  • 370 g tomaattimurskaa
  • 175 g viipaloitua mozzarellaa
  • 125 g raastettua parmesaania
  • 2 tl sitruunamehua
  • tuoretta basilikaa
  • kourallinen leivänmuruja (esim. pitaleipää tai patonkia)

1. Esilämmitä uuni noin 200 asteeseen.

2. Poista munakoisot peltipurkista säästäen purkin sisällä oleva tomaattikastike. Sekoita molempien munakoisopurkkien tomaattikastike tomaattimurskan kanssa erillisessä kulhossa. Levitä puolet tomaattikastikkeesta esim. piirakkavuoan pohjalle.

3. Asettele tomaattikastikkeen päälle yksi purkki Palirria munakoisoja, niin että vuoan pohja täyttyy niistä lähes kokonaan. Pirskottele päälle pieneksi pilkottua tuoretta basilikaa.

4. Asettele sen jälkeen puolet valmiiksi viipaloiduista mozzarellaviipaleista munakoisojen päälle.

5. Ripottele sen jälkeen puolet raastetusta parmesaanista mozzarellaviipaleiden päälle. Pirskottele päälle vielä 1 tl sitruunamehua ja aloita koko homma alusta (ensin loput tomaattikastikkeet, sen jälkeen toinen purkki munakoisoja, sitten basilikaa, mozzarellaviipaleet, parmesaani sekä lopuksi sitruunamehu).

6. Viimeiseksi viskele vuoan pinnalle leivänmurut.

7. Paista munakoisovuokaa uunin keskitasolla noin 40-45 minuuttia.

palirria mezepalirria meze

Lihapullat tsatsikilla

Tsatsikin reseptin löydät täältä.

  • 1 prk Palirria lihapyörykät tomaattikastikkeessa
  • tsatsikia
  • tuoretta minttua

1. Poista lihapyörykät tomaattikastikkeesta ja asettele ne uunivuokaan. Lämmitä lihapullia noin 200-asteisessa uunissa vartin verran, riittää että lihapullat ovat kauttaaltaan lämpimät.

2. Asettele tarjoilualustalle tuoretta minttua, ja nosta lämpimät lihapullat niiden päälle. Laita nokare tsatsikia (resepti löytyy vanhasta postauksesta) jokaisen lihapullan päälle, ja törkkää halutessasi puinen pieni haarukka lihapulliin.

palirria mezepalirria meze

Harissa-paprikadippi

  • 1 prk Palirria jättipapuja tomaattikastikkeessa
  • 3 kpl paahdettua paprikaa (valmiista purkista)
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 1 iso valkosipulin kynsi
  • ½ tl kuminaa
  • ½ tl korianteria (kuivattua)
  • ½ suolaa
  • 2 rkl harissaa

1. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen (onnistuu myös hyvin sauvasekoittimella) ja sekoita 2-3 minuuttia kunnes kaikki ainesosat ovat silppoutuneet ja dippi on notkeaa (ei hummusmaista).

palirria meze

Aurinkokuivattu tomaatti -hummus

  • 1 prk Palirria My Greek Meze kuminamausteinen kikherne
  • 4 kpl isohkoa aurinkokuivattua tomaattia
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 2 rkl sitruunamehua
  • 1 rkl tahinia
  • 1 iso valkosipulin kynsi
  • suolaa
  • tuoretta basilikaa

1. Poista sekä kikherneistä että aurinkokuivatuista tomaateista turhat nesteet.

2. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen (onnistuu myös juuri ja juuri sauvasekoittimella) ja sekoita 2-3 minuuttia kunnes kaikki ainesosat ovat silppoutuneet ja hummus on hummusmaista (paksuhkoa tahnaa).

3. Tarkista maku ja tarjoa pitaleivän kanssa.

palirria meze

Viininlehtikääryleet sitruunalla sekä tsatsikilla

Tsatsikin reseptin löydät täältä.

  • 1 prk Palirria viininlehtikääryleitä
  • sitruunaviipale
  • tsatsikia

1. Nosta valmiit viininlehtikääryleet tarjoiluastialle. Koristele sitruunalla ja tarjoile tsatsikin (resepti löytyy vanhasta postauksesta) kanssa.

palirria meze

Loppuun vielä arvonta, josta mainitsin ihan postauksen alussa! Arvonnan voittanut lukija saa palkinnoksi Palirria-tuotepaketin. Osallistuaksesi arvontaan, tulisi sinun kertoa tämän postauksen kommenttiboksissa mitä postauksessa esiintyvistä Palirria-tuotteista haluaisit kokeilla?

Kommentointiaikaa on 27.12. asti. Otan voittajaan yhteyttä keskiviikkona 28.12., ilmoitathan siis ystävällisesti myös sähköpostiosoitteesi kommentin yhteydessä. Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät täältä.

Kurkkaa vielä perään blogin aiempien joulukalenterien 21. luukut!

Vuoden 2011 21. luukku: Iso kuusipuu

Vuoden 2012 21. luukku: Joulukuusi ja -loma

Vuoden 2015 21. luukku: Terveiset Tallinnasta

palirria meze

foodlover

Yhteistyössä Palirria