Yksivuotisjuhlien tarjottavat

Pienen ihmeen yksivuotissynttärit saatiin juhlittua varsin onnistuneesti maaliskuun lopussa, ja sen jälkeen vauvavuotta on muisteltu blogissa muutamienkin postausten avulla.

linnolahti photograpgy yksivuotiskuvaus

Nyt kun malja on nostettu yksivuotiaalle, juhlahumusta on selvitty, yksivuotiskuvia on ihasteltu, vauvavuoden parhaat muistot on paketoitu blogiin ja vauvavuoden turhakkeet sekä hyödykkeet on listattu, voitaisiin kääntää katseeet vielä hetkeksi yksivuotissynttäreihin – tarkemmin sanottuna yksivuotisjuhlien tarjottaviin.

Yksivuotissynttärien ruokapuolta miettiessämme päätimme heti alkuun toteuttaa tarjoilut meidän uudella mahtavalla motolla: helppous edellä.

Herkullista, kaunista, riittoisaa sekä juhlavaa tarjottavaa on täysin mahdollista saada myös helpolla. Ja helposta me nykyään tykätään! Eikä helpolla tarkoita tässä yhteydessä sitä, että tilataan kaikki valmiina Stockan Herkusta, vaan sitä että saadaan hyvää ja halpaa helposti.

alkoholiton kuohuviini

Päätimme jo alkumetreillä ulkoistaa kakun osaaviin käsiin. Eräs mammakaveri tilasi oman tyttärensä yksivuotisjuhliin komean kakun Say It With a Caken kautta ja nähtyäni kakusta kuvan, oli päätös meidänkin kakun osalta tehty. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt pyytää kakun teemaksi pääsiäinen, mutta varausta tehdessäni meidän teemana oli vielä metsä, joten sillä siis mentiin. Koti oli tosin koristeltu varsin pääsiäismäisesti, joten värikäs kakku olisi passannut juhlien teemaan paremmin. Mutta komea oli metsäinen kakkukin! Ja niin ihanan suklainen. Voi nam!

say it with a cake

Ennen kakkua tarjolla oli toki suolaiset purtavat. Niiden kanssa jouduimme istumaan jokusena iltana pienen ihmeen nukkumaanmenon jälkeen alas ja tekemään useammankin listan.

Helppoa ja hyvää piti keksiä.

linnolahti photograpgy yksivuotiskuvaus

Salaattia on aina kiva olla tarjolla, ja niinpä teimme juhliin kaksi satsia meidän luottosalaattia. Maalaiskanasalaatti on toiminut jo vuosien ajan meidän lempparina, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Tämä salaatti on nopea ja helppo tehdä – se pitää sisällään vain muutaman raaka-aineen ja maistuu lisäksi lähes kaikille. Kehuja se on kerännyt jokaisissa kekkereissä joissa sitä on tarjolla ollut.

Maalaiskanasalaatti

  • tarvitsemasi määrä erilaisia salaatteja
  • 1 pussi valkosipulikrutonkeja
  • 1 grillikana
  • iso loraus valmista salaatinkastiketta (esim. Newman’s Ownin Parmesan & Roasted Garlic -kastiketta)
  • 1 pkt parmesaania raastettuna
  • reippaasti rouhittua mustapippuria

1. Raavi ja revi grillattu broileri pieniksi annospaloiksi (tämän voi tehdä jo edellisenä päivänä valmiiksi, säilö broiskun palat jääkaapissa)

2. Yhdistä salaattiseokseen salaatinkastike ja kumoa seos tarjoilukulhoon.

3. Lisää sekaan krutongit ja sopiviksi suupaloiksi pilkottu grillibroileri.

4. Mausta mustapippurilla ja viimeistele parmesaanilastuilla.

yksivuotisjuhlat

Meidän perheen ykkösherkku juhlissa on äitini tekemät jauhelihapasteijat. On ihan sama kuinka monta pellillistä äitini niitä tekee, joka ikinen pasteija syödään. Aina. Tosin pienen ihmeen synttäreillä tarjoiluastian pohjalle jäi yksi pasteija, minä tosin sen söin juhlien loppusuoralla, joten kyllä ne kaikki taas syötiin vaikka aikamoisen kasan äiti oli pasteijoita tehnyt.

Äidin jauhelipasteijat kuuluvat ensi sijaisesti jouluun, mutta niitä popsitaan sujuvasti mihin vuodenaikaan vaan jos niitä vain käsiin saadaan. Viime jouluna veljeni luona pasteijat loppuivat kesken, eikä esim. herra Longfield saanut ainuttakaan herkkupalaa suuhunsa. Se vähän harmitti herraa ja tästä syystä äiti toi meille ihan oman pussin pasteijoita jemmavarastoon seuraavaa päivää varten.

Äidin lihapasteijat

Täyte

1. Ruskista 200-500 g jauhelihaa ja sen joukossa 1 (tai 2) sipulia. Mausta mielesi mukaan suolalla, paprikalla ja valkopippurilla. Voit lisätä myös 1-2 valkosipulinkynttä pannulle mukaan.

2. Keitä irrallista riisiä 1-2 dl kypsäksi suolaisessa vedessä.

3. Keitä 1-2 kananmunaa kovaksi.

Sekoita maustettu ja ruskistettu jauheliha, riisi sekä silpotut kananmunat keskenään (en keksi millään mikä sen sellaisen kananmunansilppuajan nimi on!).

Kuori

Kauli valmiista voitaikinasta levyjä ja painele taikinasta pyöreällä muotilla pyöreitä paloja. Valmista taikinaa on tärkeä kaulia, jotta siitä saadaan tarpeeksi ohutta.

Lisää täytettä jokaiseen voitaikinapalaan (ei ihan keskelle eikä ihan reunoille, älä myöskään liioittele täytteen määrän kanssa) ja kostuta reunat vedellä, joka toimii liimana.

Asettele voitaikinapalan toinen puoli jauhelihatäytteen päälle kanneksi ja painele reunat haarukalla kiinni. Painele suhteellisen tiukasti, jotta pasteijat pysyvät uunissa varmasti kiinni.

Voitele vielä lopuksi kananmunalla ja pistele haarukalla pieniä reikiä pasteijoiden pintaan. Asettele pasteijat leivinpaperin päälle pellille.

Paista uunissa 200-225 asteessa kypsäksi (tarkempaa aikaa äitini ei ole antanut). Tarkkaile siis uunia, pasteijoiden tulee olla kauniin kullanruskeita!

yksivuotisjuhlatarjottavat

Kaupan pakaste- sekä einesaltaat ovat tulleet meille viime vuoden aikana varsin tutuiksi. Meillä ei ole mitään eineksiä vastaan, joskus aika ja kädet eivät vain riitä ihan kaikkeen, ja silloin on enemmän kuin luvallista sanoa helppous edellä!

Synttäreillä tarjolla oli Dr. Oetkerin pikkupitsoja sekä täytettyjä pikkupatonkeja (*saatu blogin kautta). Saimme Dr. Oetkerin kautta hommattua lähes kaikkia Bistro Mini Baguette sekä Ristorante Piccolissima -makuvaihtoehtoja.

dr.oetker

Jestas miten nämä pikkupurtavat olivat helppoja! Sen kuin vain nappasi paketit pakastimesta, repi paketit auki, laittoi uunin päälle, levitti uunipellille leivinpaperin, asetteli jäiset pitsat sekä minipatongit leivinpaperin päälle ja tunki uunin täyteen! Kolme pellillistä paistui meidän kiertoilmauunissa yhtä aikaa. Siitä sitten vain vartin päästä valmiit herkut tarjoilualustoille ja siinä kaikki.

Näitä naposteltiin vielä juhlien jälkeisinäkin päivinä – koko perheen voimin, nämä maistuivat myös pienelle ihmeelle enemmän kuin hyvin.

dr.oetkeryksivuotisjuhlatarjottavat

Sopivan pientä ja helppoa purtavaa ovat myös ruisnapit tonnikalamoussella. Yleensä täytämme ruisnapit jo valmiiksi moussella, mutta nyt oiottiin siinäkin. Tein moussen erilliseen lasiastiaan, jonne törkkäsin pitkävartisen lusikan sekaan. Lasiastian viereen kaadoin ruisnapit ja taas säästettiin aikaa. Tein moussen jo edellisenä iltana valmiiksi kolminkertaisella määrällä. Mukaan lorahti aika paljon sitruunaa, ja äitini ainakin totesi, että sitä oli ehkä liiankin paljon. Muistakaa siis maistella moussea ja lisätkää mausteita pikkuhiljaa mukaan!

Tonnikalaruisnapit

noin 20 kpl

  • ruisnappeja
  • 1 prk tonnikalaa (meillä oli öljyssä)
  • 1 dl Hellmann’s majoneesia
  • 2 rkl sitruunan mehua (meillä oli purkkitavaraa)
  • Santa Marian Chili Explosion -mausteseosta
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria

1. Valuta tonnikalasta öljy pois.

2. Kaada tonnikala astiaan ja sekoita mukaan kaikki muut ainekset. Maista ja lisää tarvittaessa Chili Explosionia, suolaa, mustapippuria ja/tai sitruunan mehua.

3. Anna seoksen maustua hetki jääkaapissa ja täytä ruisnapit vasta juuri ennen tarjoilua, jotta ne eivät mene liian vetisiksi. Täyttäminen onnistuu helposti pienellä lusikalla.

Psssst.. Jos haluat nappeihin enemmän väriä ja kauniimman ulkonäön, leikkaa päälle tuoretta ruohosipulia.

tonnikalamousse

Salaatin kaveriksi teimme suolaista piirakkaa. Tomaatti-vuohenjuustopiirakkaa olen tehnyt vuodesta 2012 alkaen useita kertoja vuodessa. Pienen ihmeen yksivuotissynttäreille tein kaksi piirakkaa jo edellisenä päivänä valmiiksi. Juhlapäivänä lämmitin piirakat vain nopeasti uunissa ennen vieraiden saapumista. Juhlia edeltävänä päivänä siskoni sekä äitini oli meillä siivoamassa, ja piirakat sattuivat unohtumaan uuniin vähän liian pitkäksi aikaa, samalla kun roudasimme valtavan isoa mattoa äitini autoon. Piirakat ottivat tuona viitenä minuuttina vähän liikaa väriä pintaan, mutta minkäs teet! Ei sillä niin väliä. Tuore timjamikin unohtui tällä kertaa piirakoiden päältä, mutta ei anneta senkään haitata.

Tomaatti-vuohenjuustopiirakka

  • 1 kpl pyöreä ruis-kaura piirakkataikina (Myllyn paras)
  • n. 300 – 350 g kirsikkatomaatteja
  • n. 200 – 300 g pehmeää vuohenjuustoa
  • muutama oksa tuoretta timjamia
  • ripaus sormisuolaa ja rouhittua mustapippuria

1. Sulata piirakkataikina ohjeen mukaan. Kauli jäähtynyt taikina sopivan kokoiseksi, ja painele se sen jälkeen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

2. Huuhtele tomaatit ja leikkaa kukin tomaatti kolmeksi viipaleeksi. Pehmennä vuohenjuustoa hieman, ja levitä se sitten taikinan päälle. Asettele päälle tasaisesti tomaattiviipaleet. Ripota piirakan päälle tuoretta timjamia, sormisuolaa ja rouhittua mustapippuria.

3. Paista piirakkaa 225-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia (pohja on kypsä ja pinta kauniin paahtunut). Nosta piirakka jäähtymään ritilälle ennen vuoasta irrottamista.

yksivuotisjuhlatarjottavat

Kakun ja suolaisten herkkujen lisäksi pitkin poikin vihreää Vihervaaraa oli erilaisia värikkäitä karkkiastioita, vaahtokarkkeja ja iso kasa äitini tuomia Jaffa-keksejä. Näillä eväillä saatiin vedettyä yksivuotissynttärit varsin mallikkaasti läpi!

linnolahti photograpgy yksivuotiskuvaus

Malja yksivuotiaalle & kuohuva-arvonta

Yhteistyössä Henkell & Co Suomi Oy.

En oikein käsitä, että vauvavuosi on takana. En jää kaipaamaan tuota vuotta mitenkään suuremmin – se oli rankka vuosi. Tai vuoden ensimmäiset 8 kuukautta olivat rankkoja, sen jälkeen elo alkoi olla vauvan kanssa varsin mutkatonta ja leppoisaa.

alkoholiton kuohuviini

Puolen vuoden kohdalla pidimme ystävillemme juhlat, sillä tuntui lähes uskomattomalta, että olimme selvinneet pienen ihmeen kanssa ensimmäiset kuusi kuukautta. Se oli meille vanhemmille varsinainen virstanpylväs. Ystäviä emme lisäksi olleet ensimmäisten kuukausien aikana yksinkertaisesti vain jaksaneet juuri nähdä, joten oli kiva saada porukka kasaan lämpimänä elokuisena päivänä.

Puolen vuoden kekkerien jälkeen edessä oli joulu, ja pian sen jälkeen tajusimme, että kohta meidän vauva täyttää vuoden. Oli aika alkaa suunnitella yksivuotissynttäreitä.

yksivuotissynttärit

Ystävät jätimme tällä kertaa rannalle ruikuttamaan, sillä yksivuotispippaloihin kutsuimme vain sukulaisia sekä pienen ihmeen kummit. Vihreä Vihervaara ei vetäisi sukulaisia sekä ystäviä sisäänsä talviaikaan, kun terassille ja pihalle ei voi levittäytyä viettämään aikaa. Mietimme kyllä jos olisimme pitäneet ystävillemme omat juhlat, mutta oikeasti kuinka montaa kaveria kiinnostaisi ihan aidosti tulla yksivuotissynttäreille..? Veikkaan, ettei kovin montaa. Nähdään kavereita sitten ihan omissa riennoissa.

Vaikka olivathan pienen ihmeen synttäritkin aikamoiset riennot! Tupa täynnä väkeä, tarjolla suolaista sekä makeaa purtavaa, komea syntymäpäiväkakku, laulua, musiikkiesityksiä, lahjoja, kasapäin suklaamunia sekä tietenkin kuohuvaa. Ja tietenkin alkoholitonta kuohuvaa, koska kyseessä oli lastenjuhlat.

yksivuotisjuhlatalkoholiton kuohuviini

En halua kuulostaa nipolta, mutta teimme jo raskausaikana lupauksen pienelle ihmeelle. Hän ei joutuisi kokemaan oloaan epämukavaksi juhlissa joissa äiti ja/tai isä alkavat käyttäytyä omituisesti, haisemaan oudolta taikka puhumaan oudosti alkoholin takia. Holillista juhlakuohuvaa taikka ruoan kanssa nautittua viinilasia (tai paria) emme ole jättämässä toki väliin, mutta siihen se saa jäädä – silloin kuin lapsi on mukana. Aikuisten riennot sitten erikseen.

Pienen ihmeen yksivuotissynttäreille halusin ehdottomasti tarjolle kuohuvaa. Meillä on herra Longfieldin kanssa monta syytä kilistellä sille, että selvisimme kahdestaan vauvavuodesta. Siihen päälle kun lisää vielä onnenkilistelyt pikkuisesta 1-vuotiaasta taaperosta, hänen kehityksestään sekä ihan vain siitä, että meillä on hänet, niin kyllä se on totisesti kuohuvan paikka.

alkoholiton kuohuviini

Juhlissa meillä oli tarjolla raikkaan keväistä Henkell Sparkling Roseeta, jossa maistuu omasta mielestäni kesän ensimmäiset vanhempieni pihalta poimitut omenat. Pirskahteleva kuohuva ei häpeile yhtään holillisille sukulaisilleen. Tästä tuli heittämällä meidän tämän kesän juhlajuoma. Ainakin niiden juhlien, joissa pieni ihme häärää mukana.

Hennon vaaleanpunainen kuohuva oli omiaan näin kevään kynnyksellä. Koti oli koristeltu pajunkissoilla sekä tulppaaneilla ja kevään saattoi aistia sisälläkin. Ulkona lumi suli auringon voimasta ja keväinen sulamisvesien tiputteluääni kuului jos korviaan tunki yhtään ulko-ovien ulkopuolelle.

Yksivuotiaan maljat kohotettiin pienen puheen päätteeksi. Toki minä unohdin puheen päälle koko maljat, mutta onneksi pienen ihmeen kummisetä vinkkasi vierestäni, että eiköhän ne maljatkin pitäisi kohottaa! Äitiaivot on äitiaivot.

alkoholiton kuohuviinialkoholiton kuohuviini

Maljojen jälkeen koettiin ehkä koko synttärien ihanin hetki. Pienen ihmeen kummitäti on musiikkivirtuoosi, eikä herra Longfieldkään mikään rytmitajuton olento ole. Kummitäti oli tehnyt pienelle ihmeelle lahjaksi ihan ikioman biisin, jonka he sitten herra Longfieldin kanssa esittivät. Heittämällä paras lahja koskaan! Samainen duo esitti pienen pojan ristiäisissä Mestaripiirros biisin. Ristiäisissä en kyyneliä voinut esityksen aikana pidättää, mutta synttäreillä kyyneleet pysyivät kuin pysyivätkin kurissa jammaillessamme biisin tahdissa pienen ihmeen kanssa.

…Toisen vuoden matka kohta alussa
Tarinoita, turinoita luvassa
Tunnetulvan sanoiksi kun muodostaa
Pieni poika maailmaa kun innolla ahmia saa

Poistaa en maailman tyhmyyksiä voi, mutta auttaa ja opastaa voin

Aina kun tarvitset
Paikalla oon, paikalle tuun
Käyn mörköjen kanssa myös taisteluun
Paikalla oon, paikelle tuun
Yksin et joudu taisteluun…

Maljojen ja tunnelmallisen musiikkiesityksen jälkeen juhlat jatkuivat synttärikakun sekä kahvien merkeissä. Lahjatkin avattiin, ja pienen taaperon kädet pääsivät innosta soikeina pyörittelemään uusien kuormurien sekä rekka-autojen isoja pyöriä. Äiti tutki muita lahjoja yhtä innoissaan varsin kiitollisena ja onnellisena onnistuneista yksivuotissynttäreistä. Tätä lisää sitten taas vuoden päästä!

say it with a cake

Osa saattaa muistaa, että teimme Henkellin alkoholittomien kuohuvien kanssa yhteistyötä jo viime kesänä. Juhannus oli viime vuonna tuoreena perheenä aiempia vuosia erikoisempi, ja keskikesän hulinoiden keskellä skoolattiin muutamaan otteeseen Henkell Alkoholfrei Sparkling Blanc -kuohuvalla. Viime juhannuksen fiiliksiä voi kurkata seuraavan postauksen takaa.

Henkell haluaa tarjota teille lukijoille mahdollisuuden päästä kohottamaan maljaa alkoholittomalla rosee kuohuvalla tämän kevään ja kesän hulinoissa! Kertokaahan tämän postauksen kommenttiosuudessa mihin juhliin taikka tilaisuuteen alkoholiton rosee teistä sopisi parhaiten! Tässähän on vaput, koulunpäättäjäiset sekä juhannukset jo ihan kulman takana, joten juhlia ei varmasti kenenkään keväästä sekä kesästä tule puuttumaan. Kaikkien kommentin jättäneiden kesken arvotaan yksi laatikko (pitää sisällään kuusi isoa pulloa á 75cl) alkoholitonta Henkell Sparkling Roseeta. Ei huono! Kommentit tulee jättää viimeistään tämän viikon sunnuntaina, eli 8.4. mennessä – ehtii palkinto sitten varmasti vapuksi voittajalle!

alkoholiton kuohuviini

Yhteistyössä Henkell & Co Suomi Oy

Kolmen aineksen mämmimutakakku

Pääsiäinen sekä ihanasti lämmittävä aurinko ovat vihdoin täällä! Kevät on varmasti jo aivan nurkan takana, vaikka mystiset lumimyräkät ovat yrittäneet masentaa kevättä odottavia kansalaisia tällä viikolla.

mämmimutakakku

Yritimme muistella aamulla herra Longfieldin kanssa viime pääsiäistä, mutta emme ihan aidosti muista siitä mitään. Emme mitään. Tuolloin pieni ihme oli noin 3 viikkoa vanha ja tuoreet vanhemmat olivat päästään aivan sekaisin kaiken uuden ja ihmeellisen edessä. Emme siis yhtään tiedä olimmeko viime pääsiäisenä sukulaisilla kylässä, söimmekö mämmiä, rötkötimme koko perheen voimin sohvalla, paistoiko aurinko vai oliko maassa yli metri lunta.

mämmimutakakku

Vuoden 2018 pääsiäinen muistetaan toivottavasti vielä ensi vuonnakin. Tänä vuonna pieni ihme on saavuttanut maagisen yhden vuoden rajapyykin, olemme menossa vanhemmilleni syömään, katsomaan Sampo Nukketeatteriin pienen ihmeen kummivanhempien kanssa MIAU!-pääsiäisesitystä, syömään kreikkalaiseen El Greco –ravintolaan, moikkaamaan karvaisia otuksia sekä pääsiäisnoitia Rehndahlin pääsiäisriehaan sekä olemaan rennosti kotona. Blogia toivon ehtiväni kirjoittaa tosissaan, olen ollut töiden jälkeen iltaisin niin väsynyt, että olen mennyt pienen ihmeen kanssa samoihin aikoihin nukkumaan, jotta jaksan tohottaa päivät töissä ja riehua illat pikkuisen taaperon kanssa.

Pitkäperjantaina suuntaamme vanhempieni luokse syömään ja noutamaan papan syntymäpäivälahjaa, joka ei ehtinyt edellisen viikonlopun synttäreille.

mämmimutakakkumämmimutakakku

Leivoin vanhemmilleni valtavan yksinkertaisen kolmen aineksen mämmimutakakun, jonka reseptiin törmäsin uusimmassa Yhteishyvä-lehdessä. Simppelit ja nopeat leivonnaiset ovat kovin kova juttu meillä nykyään, joten jos kakun voi tehdä kolmesta aineksesta, se on just meitä varten!

mämmimutakakku

Kolmen aineksen mämmimutakakku

  • 100 g tummaa suklaata
  • 0,5 rasiaa (à 700 g) mämmiä
  • 5 kpl luomu kananmunaa

Koristeluun esim. suklaamunia ja tomusokeria.

1. Säädä uuni 175 asteeseen.

2. Voitele irtopohjavuoan (halk. 20 cm) pohja ja reunat kevyesti voilla. Korppujauhota vuoan pohja ja reunat.

3. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa, välillä sekoitellen. Sekoita mämmi suklaasulaan.

4. Erottele kananmunien valkuaiset ja keltuaiset. Sekoita keltuaiset mämmi-suklaaseokseen.

5. Vatkaa valkuaiset puhtaassa kulhossa kovaksi vaahdoksi. Nostele vaahto hellästi käännellen mämmiseokseen.

6. Levitä kakkutaikina vuokaan ja kypsennä uunissa noin 30 minuuttia (meillä meni 40 minuuttia). Anna jäähtyä ennen koristelua.

7. Tarjoa kakun kanssa vaniljajäätelöä tai -kastiketta.

mämmimutakakku

Rieskarullat, savulohiset sekä poroiset

Pienen ihmeen ensimmäiset synttärit tekevät kovasti tuloaan, ja juhlajärkkäilyjä ollaan pohdittu viime aikoina aika paljon. Mitään megabileitä meille ei ole tulossa, juhliin on kutsuttu kummit, isovanhemmat sekä sisarukset. Pientä ohjelmanumeroa olisi luvassa, mutta muuten juhlien pääteemana ovat herkuttelu sekä rento yhdessäolo.

rieskarullat

Olemme käyneet viime elo-syyskuusta lähtien pienen ihmeen kanssa värikylvyssä, ja se on noussut vauvauinnin lisäksi ihan lemppariharrastuksiimme. Jokunen viikko sitten kokoonnuimme värikylpyporukan kanssa kirjastoon, jonne värikylvyn vetäjä oli koonnut näyttelyn vauvojen värikylvystä. Näyttely piti sisällään viime syksyn teosten lisäksi infoa sekä valokuvia siitä mitä kaikkea vauvojen värikylvyssä tehdään sekä touhutaan.

rieskarullat

Pienen ihmeenkin työ pääsi mukaan näyttelyyn. Työ oli mustavalkoinen taideteos ja se oli lasivitriinissä. Meillä on kotona seinällä pienen ihmeen ensimmäinen värikylpyteos oikein raameissa, ja se on saanut osakseen ihastusta. Kävi tuuri, että värikylvyn ensimmäisellä kerralla käytetyt värit passasivat meidän kodin värimaailmaan just eikä melkein. Näyttelyssä esillä ollut mustavalkoinen työ ei esimerkiksi sopisi vihreän Vihervaaran seinille mitenkään.

Tein näyttelyyn pientä suolaista purtavaa. Ajattelin testata muutamaa eri rieskarullaa pienen ihmeen syntymäpäiviä varten – tietäisin sitten ovatko ne sen verran hyviä, että samoja kannattaa väsätä myös omiin juhliin.

Kyllä kannattaa! Savulohi- sekä porotäytteisiä rieskarullia maistellaan hyvin todennäköisesti myös pienen ihmeen synttäreillä maaliskuun lopussa. Menua pitää vielä hieman hioa, joten ihan varmasti en uskalla sanoa, että rullat juhlapöytään päätyvät. Makunsa puolesta niiden pitäisi ehdottomasti päästä mukaan, mutta kun kaikkea muutakin olisi jo tyrkyllä!

rieskarullat

Päätyivät nämä suolaiset suupalat juhlapöytään tai ei, oli hyvä, että testasin ne ennakkoon. Opin nimittäin muutaman jutun, jotka kannattaa ottaa huomioon. Ensinnäkin tuorejuuston määrässä ei kannata hintsailla, sitä saa olla reilusti jotta rullat eivät jää kuivahkoiksi. Toiseksi rieskarullat kannattaa tehdä valmiiksi juuri ennen tarjoilua, rieskan pinta kun alkaa kuivua yllättävän nopeasti rullaamisen jälkeen.

Rieskarullien ohje on napattu Kinuskikissan-blogista.

Pororieskarullat

noin 25 kappaletta

  • Fazerin rullarieskaa (3 rieskaa)
  • 1 pkt chili-paprikatuorejuustoa
  • 1 pkt poron kylmäsavupaistia (ohuen ohut)

1. Levitä koko rieskan pinnalle reilusti tuorejuustoa. Laita päälle porosiivuja, jättäen noin 2 cm levyinen suikale pitkästä yläreunasta ilman leikkeleitä. Rullaus onnistuu näin paremmin, rullasta saa napakamman sekä se ”sulkeutuu” paremmin.

2. Kääri tiukalle rullalle. Leikkaa rullat sopiviksi annospaloiksi (noin 1,5 cm). Tarjoile heti.

rieskarullat

Lohirieskarullat

noin 20 kappaletta

  • Fazerin rullarieskaa (2 rieskaa)
  • 1 pkt ruohosipulituorejuustoa
  • tuoretta tilliä
  • noin 150 g kylmäsavulohta

1. Levitä rieskan pinnalle reilusti tuorejuustoa. Silppua tuorejuuston päälle tilliä ja lado sen jälkeen lohisiivut tillin päälle. Jätä noin 2 cm levyinen kaistale pitkästä yläreunasta ilman lohisiivuja. Rullaus onnistuu näin paremmin, rullasta saa napakamman sekä se ”sulkeutuu” paremmin.

2. Kääri rullalle. Leikkaa rullat sopiviksi annospaloiksi (n. 1,5 cm). Tarjoile heti.

rieskarullat

3. adventti: Piparkakkutrifle

Tällä viikolla vihreässä Vihervaarassa on ollut sutinaa! Maanantaina meille kokoontuivat muskarimammat vauvoineen, tiistaina kävimme äitini ja pienen ihmeen kanssa Nukketeatteri Sammon Joulu tulla jolkottaa -konsertissa, kävimme syömässä Sellossa lounasta ja vietimme lopulta koko päivän äitini kanssa. Torstaina meille saapui valtava kasa meidän asuinalueen kotimammoja vauvoineen ja isompine lapsineen. Kyllä oli muuten vipinää! Perjantaina karkasin itse herkuttelemaan ystävieni luokse, ja eilen pienen ihmeen kummitäti sekä -setä tulivat meille syömään pitkän kaavaan mukaan. Meidän PITI kokata heille kolmen ruokalajin menu ihan itse, mutta arvaatteko miten lopulta kävi? Herra Longfield haki kaiken valmiina Peshawarista sekä Leipomo Keisarista. Ups.. No kokkaillaan sitten joskus kun aikaa on taas enemmän!

piparkakkutrifle

Torstaina sain sentään (eiku siis myöhään keskiviikkoiltana) tehtyä kotimammaporukallemme piparkakkutrifleä torstain joulukahveille. Trifle onnistui ihan todella hyvin, vaikka säädin reseptin kanssa jonkin verran. Tämä trifle oli siitä helppo, että se pitää tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä, jotta se saa vetäytyä ja kerätä makua oikein kunnolla ennen kuin siihen käydään käsiksi.

piparkakkutriflepiparkakkutrifle

Trifle keräsi hurjasti kehuja mammakavereilta, ja sen reseptiä pyydettiin minulta pian. No tässä se nyt olisi, niin pian kuin vain ehdin sen tänne blogiin naputella.

Herkullista 3. adventtia! Tasan viikon päästä se joulu onkin jo sitten täällä. ♥

Pssst.. Älkää ihmetelkö postauksen kuvia, napsin suurimman osan triflekuvista yhdestä lasiin tehdystä annoksesta, sillä aineksia jäi juuri sen verran yli. Lisäksi lasiannos oli paljon kauniimpi kuin varsinaiseen tarjoiluastiaan tekemäni trifle.

piparkakkutrifle

Piparkakkutrifle

noin 2 litran tarjoiluastia

Kakkupohja

  • 1 dl siirappia
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl kardemummaa
  • 100 g voita
  • 1½ dl vehnäjauhoja
  • 1½ rkl perunajauhoja (tai Maizenaa)
  • ½ tl ruokasoodaa
  • 1 kpl kananmuna

Kostutukseen

  • 1-2 dl maitoa (meillä oli rasvatonta)

Täyte

Koristeluun

  • murennettuja piparkakkuja

1. Valmista ensin kakkupohja. Mittaa siirappi ja mausteet kattilaan, kiehauta ja lisää sekaan paloiteltu rasva. Sekoita kunnes rasva on sulanut ja anna hieman jäähtyä.

2. Sekoita keskenään jauhot ja ruokasooda. Vaahdota kananmuna ja lisää vaahto sulatettuun rasvaseokseen vuorotellen jauhoseoksen kanssa.

3. Kumoa taikina leivinpaperin päälle pellille ja paista 175 asteessa 15-20 minuuttia. Anna pohjan hieman jäähtyä ja kostuta sen jälkeen maidolla.

4. Ota kostutetusta pohjasta lasilla/piparkakkumuotilla kakkupaloja sivuun odottamaan.

5. Valmista täyte vaahdottamalla kerma ja lisäämällä sekaan nostellen keskenään sekoitetut muut ainekset tasaiseksi seokseksi.

6. Täytä tarjoiluastia vuorotellen kostutetuilla kakkupaloilla ja täyteseoksella. Jätä päällimmäiseksi kerrokseksi täytettä. Peitä ja laita astia vetäytymään jääkaappiin yön yli.

7. Koristele annokset hetki ennen tarjoilua murennetulla piparkakuilla.

piparkakkutrifle

Joulukuu numeroina

1. joulu pienelle ihmeelle

joulukonserttia pienen ihmeen kanssa ennen jouluaattoa

3-vanainen amaryllis tuo jouluntunnelmaa ruokapöydän päällä

kynttelikköä koristaa vihreää Vihervaaraa

pulloa glögiä juotu tähän mennessä

(siis kuusi) kannetaan sisään huomenna, se kaadetaan omasta pihasta

päivän päästä pääsemme herkuttelemaan koko perheen voimin Klaus K:n joululounaalla

erilaista jouluvaloa valaisee vihreää Vihervaaraa sisällä ja ulkona

joululahjaa vielä hommaamatta (miten tässä näin kävi, mun piti olla ajoissa tänä vuonna!)

10 yötä jouluun

11 aitoa kynttilää lämmittää kotiamme

12 yön jälkeen vihreässä Vihervaarassa keitetään kaksi isoa valurautapannullista riisipuuroa

13 joulukoristetta on ripustettuna vihreässä Vihervaarassa

14. joulu kun vietämme joulua yhdessä herra Longfieldin kanssa

15 kuukautta sitten tiesimme, että vuoden 2016 joulu tulee olemaan viimeinen, jonka vietämme ilman pientä ihmettä

16. joulukuuta alkaa herra Longfieldin 4,5 kk loma yhdistettynä hoitovapaaseen

17 vuotta sitten ostin herra Longfieldille ensimmäisen joululahjan

18 vuoden päästä pieni ihme on täysi-ikäinen ja saa juoda aattona terästettyä glögiä sekä viiniä ruoan kanssa. Meidän pieni poika!

19 asteen pakkasessa talsin jokunen joulu sitten lenkkiä Kodan kanssa. Se taitaa olla muistini mukaan kovin pakkanen, jossa olen koiran kanssa kävellyt. Ei se nyt sinänsä jouluun liity, mutta tuli heti mieleen kun näin numeron 19 ammottavan postauksen luonnoksessa tyhjänä. Silloin oli kylmä, ripset sekä kulmakarvat olivat ihan jäässä lenkin päätteeksi.

20. joulukuuta olen päättänyt harjata sekä pestä Horation ihan vimosen päälle

21 päivää ja vanhempainrahakauteni päättyy!

22. joulukuuta laitamme kinkun uuniin, jotta pääsemme syömään sitä jo aatonaattona. Aattona emme ole kotona, joten joulua fiilistellään kotona jo etukäteen.

23 on aatonaatto. Masussa on perhosia, ja ihana kutkuttava jännitys valtaa mielen sekä koko kropan. Illalla koko perhe menee joulusaunaan, vihta on hommattu.

24. joulukuuta vietämme joulua veljeni luona, heidän kotinsa on kuin tehty joulua varten. Tulee varmasti tunnelmallinen ja lämmin joulu kera ison lapsikatraan!

Helmeilevää joulun odotusta jokaiseen kotiin!

2. adventti: Nakkitähti

Nakkitähden piti päästä mukaan jo viime vuoden blogin joulukalenteriin, mutta onnettomien sattumusten kautta se ei sinne ehtinyt, vaikka tein nakkitähden ihan blogia varten viime joulukuussa kahteen otteeseen.

Tänä vuonna sen täytyi siis ihan ehdottomasti päästä tänne blogiin asti!

nakkitähti

Tosin ei se tänäkään vuonna ihan ensimmäisellä kerralla onnistunut. Kävi nimittäin niin, että tehdessäni nakkitähteä itsenäisyyspäiväksi, jätin nakit liian pitkiksi, ja valmis torttu näytti ihan oikeasti siltä, että siinä olisi nököttänyt pystyssä läjäpäin giggeleitä (kuva taideteoksesta löytyy blogin Instagramista). Ei hyvä (vaikka maku hyvä olikin).

Niinpä tein nakkitähden uudestaan kun äitini ja siskoni tuli meille joululounaalle perjantaina. Ja vihdoin, neljännellä kerralla, sain räpsittyä tästä herkullisesta suolaisesta tarjottavasta valokuvat valoisaan aikaan, ilman että tähti olisi näyttänyt liian törkeältä.

nakkitähti

Tätä samaa nakkitähteä väsään vielä ensi viikolla kahteen otteeseen, kun sekä maanantaina että torstaina vihreän Vihervaaran valtaa ihanat mammakaverit. Tiedossa olisi kahdet herkulliset joulukaffet – kotimammaporukan sekä muskarimammojen kanssa. Eli herkuttelua olisi tiedossa ensi viikolla(kin)!

Nakkitähteen kannattaa käyttää hieman mausteisempia nakkeja, ettei siitä tule liian pliisun makuista. Viime vuonna kaupasta oli kerran loppuneet kaikki maustenakit, ja tarjolla oli vain perusnakkeja. Tällöin viskasin täytteiden sekaan chilirouhetta, jotta sain nakkitähteen vähän potkua. Juustoraasteeksikin voi hyvin valita jonkun vähän tujumman juuston, sekin antaa kivaa makua!

Ja vielä sellainen vinkki, että nakeiksi kannattaa ottaa suoria nakkeja, ei kovin käyriä, sillä suorat istuvat vuokaan paljon paremmin kuin käyrät.

nakkitähti

Nakkitähti

  • 2 pkt lehtitaikinaa
  • sinappia (tavallista taikka Dijonia)
  • 100 g juustoraastetta (valitse juusto oman maun mukaan)
  • 500-600 g nakkeja (meillä on tänä vuonna ollut Atrian Rehti Chorizo-nakkeja, tosi hyviä ja suoria)
  • 1 kpl kananmuna
  • öljyä/voita vuoan voiteluun

1. Sulata lehtitaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Voitele esim. tähden mallinen vuoka _kunnolla_ voilla/öljyllä. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

2. Sivele taikinalevyille ensin sinappia sellainen sopiva kerros, älä jätä kulmia/reunoja sivelemättä, sinappia tulee olla koko taikinalevyn alueella. Ripottele sen jälkeen päälle juustoraastetta maltillinen määrä.

3. Leikkaa nakit tarvittaessa saman pituisiksi kuin lehtitaikinalevyn leveys on (eli levyn lyhyempi reuna). Rullaa nakki taikinalevyyn, ja leikkaa levy pidemmältä sivulta puolesta välistä poikki. Eli siis yhteen taikinalevyyn menee kaksi nakkia. Leikkaa nakkirullat tämän jälkeen vielä puoliksi, ja nosta ne sen jälkeen pystysuunnassa voideltuun vuokaan. Jatka kunnes vuoka on täynnä. Nakkirullia ei ole syytä laittaa liian tiukkaan, taikina turpoaa uunissa aika paljon ja kolot kyllä menevät umpeen.

4. Voitele koko komeus lopuksi rikotulla kananmunalla ja ripottele päälle loput juustoraasteet.

5. Paista uunin keskitasolla noin 30-45 minuuttia. Tarkkaile paistosta, se saa tulla kunnolla rusehtavaksi, jotta myös keskusosa kypsyy kunnolla.

6. Anna jäähtyä vuoassa kunnolla ennen tarjoilua. Lämmin nakkitähden tulee kuitenkin tarjoiltaessa olla.

nakkitähti

1. adventti: Nutella-taatelikuusi

Neljä viikkoa jouluun (edit. eiku KOLME)!

nutella-taatelikuusi

Eilen kävi ihan mahtava juttu. Olin ensimmäistä kertaa 8,5 kuukauteen yksin kotona monta tuntia! Herra Longfield otti ja lähti äitinsä luokse, ja nappasi vielä pienen ihmeenkin mukaan. Tässä on oma jaksaminen ollut vähän kortilla, ja ihan asiantuntijoiden mukaan mulle pitää nyt järkätä omaa aikaa. Siispä sitä alettiin järkätä.

Siellä ruutujen toisella puolella varmaan useampi ajattelee, että miten voi olla edes mahdollista, etten ole omaa aikaa yksin kotona tätä aiemmin järjestänyt. En osaa kysymykseen edes vastata. Olen niin kiintynyt pieneen ihmeeseen, ja koska hän tissittelee vielä yli 10 kertaa päivässä, eikä pullo kelpaa, olen vähän niin kuin päättänyt etten voi olla vauvasta erossa kovin pitkää aikaa. Tottahan se toisaalta on, mutta kuten mulle on nyt vakuuteltu, ei vauva kuivu pois muutaman hassun tunnin aikana.

nutella-taatelikuusi

Heidi, kun hoidat itseäsi, hoidat vauvaasi.

Tuo lause sai kyynelkanavani auki jokunen viikko sitten. Kuinka totta se voikaan olla.

Joten täälläpäs hoidettiin lauantaina itseä ja omaa mieltä oikein urakalla! Toki piti pienet itkut tirauttaa kun mies ja poika oven takanaan sulkivat, mutta kun sain anopin vinkkien jälkeen skumppalasin käteen niin johan alkoi hymyilyttää!

nutella-taatelikuusi

Lauantaina pääsin leipomaan vähän joulujuttuja. Meille on tulossa kivoja vieraita pitkin joulukuuta, ja halusin testata ensimmäisenä Yhteishyvä-lehdestä löytämääni nutella-taatelikuusen reseptiä. Kuusen väkerrän näillä näkymin vielä kaksille eri mammakahveille joulukuun aikana, sen verran maukas tästä makeasta kuusesta tuli. Kuusi näyttääkin vielä niin hienolta, että sen kehtaa nostaa pöytään esille!

nutella-taatelikuusi

Nutella-taatelikuusi

  • 1 paketti (600 g) pakastelehtitaikinaa
  • 1 kananmuna voiteluun
  • 0,5 dl tomusokeria

Täyte

  • 15 taatelia
  • 1 dl vettä
  • 1 dl Nutellaa
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl jauhettua inkivääriä

1. Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Poista taateleista kivet. Keitä taateleita vedessä 3 minuuttia. Soseuta taatelit ja vesi sauvasekoittimella. Sekoita pähkinälevite ja mausteet joukkoon.

3. Yhdistä 4 taikinalevyä ja vaivaa ne käsin yhdeksi taikinapalloksi (en ollut ihan varma pitääkö tämä tehdä näin vai käyttää vain kahta levyä, mutta kahdesta levystä olisi tullut niin pieni kuusi, että päädyin yhdistämään taikinan. Ihan niin ilmava ja lehtävä taikinasta ei näin tullut, mutta oikein siedettävä kuitenkin). Jaa taikina kahteen osaan. Kauli palat jauhotetulla alustalla samankokoisiksi ½ cm paksuiksi levyiksi. Leikkaa palat joulukuusen muotoisiksi kolmioiksi ja muotoile alaosaan kuusen jalka.

4. Laita yksi pala leivinpaperin päälle uunipellille. Levitä reilusti täytettä taikinalle. Paina toinen pala päälle. Leikkaa kuuselle oksat eli viillot 1 cm:n välein ikään kuin puun rungosta oksankärkeen. Pyöritä oksat kierteelle (minä pyörittelin alaoksia muutamaan kertaa ja yläoksia vain kertaalleen).

5. Leikkaa ylijääneistä taikinapaloista kuuselle tähti ja tee tähtitorttuja taatelitäytteellä.

6. Voitele taikina kevyesti kananmunalla. Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 20-25 minuuttia. Anna jäähtyä noin 15-30 minuuttia. Koristele tomusokerilla.

nutella-taatelikuusi

Psssst.. Katso herkkukuusen teko-ohjeet myös alla olevasta Yhteishyvän videolta, jos ohjeet oli muuten hieman sekavat!

Kotibileiden pitsabuffet

Syyskuun lopussa kutsuimme kasan ystäviä meille kylään. Pienen ihmeen syntymän jälkeen eteen on tullut niin paljon kaikkea uutta ja ihmeellistä, ettei kylissä ole tullut käytyä entiseen tahtiin. Arki on alkanut kuitenkin viimeisten kuukausin aikana vihdoin luistaa, pienelle ihmeelle on saatu päivärytmi aikaan ja muutenkin oma varmuus on vanhempana kasvanut sen verran paljon, ettei menemiset ja tulemiset enää jännitä.

kotipizza_pitsabuffet

On ihanaa, kun kalenteri alkaa taas täyttyä, ja mukavaa tekemistä on useampana kertana viikossa. Toki kaikki uusi ja ihmeellinen väsyttää vauvaa ja on tärkeää, että viikkoon mahtuu myös ihan vain kotipäiviä, jolloin pikkuisen aivot saavat levätä ärsykkeistä ja vauva saa rauhoittua kotona tutussa ympäristössä vanhempien läheisyydessä.

kotipizza_pitsabuffet

Syyskuun lopussa vihreässä Vihervaarassa pörräsi tosiaan kasa ystäviä. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta, ja tuona kauniina syyskuisena päivänä juhlittiin pienen ihmeen puolivuotissynttäreitä.

Olin pyytänyt, että herra Longfield hoitaisi juhlien ruokapuolen (minä tilasin mammakaverilta vain kakun) ja herrahan tarttui pyyntööni oitis.

Koska kyseessä oli puolivuotissynttärit, herra leikkeli veitsellä erilaisia keksejä puolikkaiksi, sekä osti kaikkia mahdollisia karkkeja, jotka muistuttivat ulkomuodoltaan jotenkin puolikkaita.

Toki juhliin tarvittiin myös jotain suolaista tarjottavaa, ja siitähän tässä koko postauksessa oli kyse. Helppouden nimessä herra päätyi vain tilaamaan Kotipizzasta kolme jättimäistä pitsaa, joista leikkasimme sopivia viipaleita vieraille. Pitsapalat olivat samalla vähän niin kuin puolikkaita, tai no, ainakaan tarjolla ei ollut kokonaisia pitsoja.

kotipizza_pitsabuffet

Herra päätyi valitsemaan pitsoiksi Kotipizzan listalta Berlusconin, Vuohenjuusto-falafelin sekä Perfettan omilla toivetäytteillään.

Berlusconi-pitsa on savuporoa sekä kanttarellia sisältävä pitsa, joka voitti vuonna 2008 New Yorkissa erään kansainvälisen pitsakilpailun. Nimensä pitsa on saanut Italian pääministerin mukaan, koska kaikilla tavoilla täydellinen herrasmies Berlusconi oli Suomen vierailunsa jälkeen haukkunut suomalaisen ruokakulttuurin ja valittanut kuinka kamalasti hän oli kärsinyt jouduttuaan syömään suomalaista ruokaa. Mahtoi Silviota kyrsiä kun sitten suomalainen kauhea ruokakulttuuri teki hänen nimeään kantavan pitsan, ja se vielä pesi pitsakilpailussa kaikkien muiden muassa myös italialaisten omat viritelmät heidän leipälajissaan. Mahtava vastaisku Kotipizzalta!

Odotukset olivat Berlusconi-pitsaa kohtaan suuret, mutta ne eivät ikävä kyllä täyttyneet. Pitsa ei ollut meistä kummastakaan kovinkaan hyvää. Omaan makuuni siinä maistui liika sieni, vaikka kanttarellit normaalisti törkeän hyviä ovatkin. Mutta jotenkin pitsasta puski liikaa sienen haju ja maku läpi, eikä se vain yksinkertaisesti ollut kovin hyvää. Rapesta ruispohjasta pidimme kyllä molemmat. Ehkä pitsa olisi ollut parempaa jos sitä ei olisi nimetty moukka-Silvion mukaan.

kotipizza_pitsabuffetkotipizza_pitsabuffet

Kasvispitsaksi herra valitsi Vuohenjuusto-falafelin. Ja se oli muuten törkeän hyvää! Ihan meidän suosikki kaikista kolmesta. Tätä on pakko saada lisää! Nimensä mukaisesti pitsa pitää sisällään vuohenjuustoa sekä falafelia, mutta myös vähän tujua chipotlemajoneesia sekä Koskenlaskija-juustokastiketta. Nam nam nam!

kotipizza_pitsabuffet

Kolmanteen pitsaan herra kokosi omat lempparipitsatäytteensä – pepperonimakkaraa, jalopenoa sekä fetajuustoa. Oikein hyvää oli tämäkin, mutta sen verran perus, että puun takaa tullut Vuohenjuusto-falafel veti kyllä pisimmän korren tässä kisassa.

kotipizza_pitsabuffet

Pitsabuffet toimi juhlissa oikein hyvin! Sliceja sai syötyä myös ilman aterimia, ja halutessaan hieman jäähtyneitä paloja saattoi lämmittää nopeasti mikrossa. Kun tarjolla oli kolmea eri vaihtoehtoa, löysivät vieraat varmasti (tai ainakin toivottavasti) jokainen jonkun hyvältä maistuvan vaihtoehdon. Ennen kaikkea pitsabuffet toimi kiireisen vauva-arjen keskellä enemmän kuin helposti! Ja helposta me nykyään tykätään.

kotipizza_pitsabuffet