Joulu

Joulukalenteri 9: Kasvismureke vuohenjuustolisukkeella

Posted on by Huli

Eilen blogin joulukalenteriin ilmestyi ensimmäinen leidien joululeivontapäivän herkku – glögi-suklaajuoma. Koska kokkasimme leidien kanssa yhdessä monen monta tuntia, on blogin joulukalenterin luukkujen taakse ilmestymässä vielä monta leivontapäivän tekelettä. Tänään vuoroon pääsee vegaaninen kasvismureke kikherneistä, ei niin vegaanisen vuohenjuustolisukkeen kera. 

vegaaninen-kasvismureke

Kasvismurekkeen reseptin sain yhdeltä ystävältäni, joka hääräsi viime sunnuntaina vihreän Vihervaaran keittiössä. Kasvismureke on ystäväni perheessä ruoka, jota tehdään joulupöytään joka vuosi. Mureke on vegaaninen ja sitä voi hyvin tarjoilla lämpimänä taikka kylmänä. Vuohenjuustolisuke ei toki ole vegaaninen, kikherneisen kasvismurekkeen voikin popsia parempiin suihin ihan yhtä hyvin ilman juustoista lisukettakin, mutta jestas se passasi hyvin yhteen murekkeen kanssa!

vegaaninen-kasvismurekevegaaninen-kasvismureke

Murekkeen maku muistutti minusta hieman porkkanalaatikkoa, värikin oli yksi yhteen sen kanssa. Mureke oli pehmeää ja se sopii simppelin makunsa takia oivasti perinteiseen suomalaiseen joulupöytään.

Toinen loota kasvismureketta jemmattiin pakastimeen, josta se kaivetaan aattona aivan varmasti pöytään. Lisukkeeksi teen helppoa ja herkullista vuohenjuustomössöä, saa nähdä mitä vanhempani ovat murekkeesta lisukkeineen mieltä.

vegaaninen-kasvismureke

Resepti on adoptoitu Kotivinkin sivuilta.

Vegaaninen kasvismureke kikherneistä

6-8 annosta
Valmistus vie noin 20 minuuttia, jonka lisäksi mureke on uunissa 30 minuuttia

  • 4 prk (380/230 g) kypsiä säilykekikherneitä
  • 1 tlk (400 g) tomaattimurskaa
  • 1 iso sipuli
  • 4 valkosipulinkynttä
  • öljyä kuullottamiseen
  • ½ rkl currya
  • 1 dl tomaattipyreetä
  • 1½ dl kookosmaitoa
  • 1–1½ dl korppujauhoja
  • 1½–2 tl suolaa
  • 1 tl kardemummaa

Lisuke (ei vegaaninen)

  • 1 pkt (200 g) pehmeää (hyvää) vuohenjuustoa
  • 1-2 rkl kermaa

1. Valuta kypsät kikherneet. Pane kikherneet ja tomaattimurska tehosekoittimen kulhoon ja jauha ainekset tasaiseksi massaksi.

2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipulit kypsäksi öljytilkassa. Lisää curry pannulle kuullottamisen aikana.

3. Lisää tomaattipyree sipuleiden joukkoon. Kuumenna seosta sekoitellen parin minuutin ajan.

4. Kumoa sipuliseos kikherneiden joukkoon tehosekoittimen kulhoon. Lisää kookosmaito, korppujauhot, suola ja kardemumma. Anna seoksen käydä tasaiseksi massaksi.

5. Tarkista seoksen maku. Kumoa se pitkulaiseen, öljyllä voideltuun leipävuokaan. Meillä seos riitti kahteen pitkulaiseen vuokaan.

6. Paista kikhernemureketta 200-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia.

7. Notkista huoneenlämpöinen vuohenjuusto kermatilkalla ja laita seos tarjoiluastiaan.

8. Nosta kasvismureke uunista, anna jäähtyä hetken aikaa vuoassa ja kumoa tarjoiluastialle. Nauti kikhernemureke lämpimänä tai kylmänä alkuruokana vuohenjuustolisukkeen kanssa.

vegaaninen-kasvismureke
Kurkkaa vielä perään blogin aiempien joulukalenterien 9. luukut!

Vuoden 2011 9. luukku: Glögi ja pikkuruiset piparkakkutalot

Vuoden 2015 9. luukku: Trattikynttilänjalat

No comments yet

Joulukalenteri 8: Alkoholiton glögi-suklaajuoma kera tiernapoikien

Posted on by Huli


Viime sunnuntaina vihreään Vihervaaraan kokoontui kasa leidejä leipomaan. Viime vuonna järjestin ystäville Tyttöjen joulun, ja tänä vuonna piti keksiä jotain muuta mukavaa jouluista tekemistä. Siispä kehittelin joululeivontapäivän, jonka ideana oli yksinkertaisesti leipoa ystävien kanssa jouluisia herkkuja. Ystävät saivat lähettää mulle etukäteen omia lempijoulureseptejään (suolaisia ja makeita), joista minä sitten mielivaltaisesti valitsin ne, jotka teimme.

glogi-suklaajuoma_alkoholiton3

Joululeivontapäivä koostui yhteensä noin kymmenestä reseptistä sekä muutamasta jouluisesta askartelusta. Karahkakoristeesta tein mallin valmiiksi, ja siitä tuli postauskin blogiin jokunen päivä sitten. Postaus kannattaa kurkata, karahkakoristeesta tuli oikeasti hurjan kaunis!

Karahkakoristeen lisäksi väsäsin muutamat sapuskat jo edellisinä päivinä valmiiksi, jotta sunnuntaina hommat etenisivät mahdollisimman sutjakasti.

ikkunakoriste_joulu3

Koska olen minä, piti joululeivontapäivään saada myös jokin yllätys. Ihan vain siitä syystä, että yllätykset ovat ihania. Tällä kertaa tilasin meille kylään söpöt neljäsluokkalaiset Tiernapojat, jotka toivat vihreän Vihervaaran olohuoneeseen roimasti joulun tunnelmaa sekä joulun sanomaa. Tiernapoikashow oli liikuttava ja sai hymyn varmasti koko porukan huulille.

glogi-suklaajuoma_alkoholiton2glogi-suklaajuoma_alkoholiton1

Tiernapoikien laulelun yhteydessä joimme glögi-suklaajuomaa. Käytin juomaan Blossan alkoholitonta glögiä (*saatu blogin kautta), jota saa ihan perusmarketeista alle neljän euron pullohintaan. Omaan makuun Blossan alkoholiton glögi on lempeää ja mehumaista. Sitä on helppo juoda eikä siinä ole vivahteikkaita sivumakuja, joten ajattelin sen passaavaan glögi-suklaajuomaan mainiosti viemättä juoman pääraaka-aineelta, suklaalta, liikaa makua.

Blossan glögi sopikin suklaajuomaan mainiosti. Yksi ystävistäni kyllä totesi glögi-suklaajuoman maistuvan ihan minttukaakaolta, mutta eihän se kyllä toisaalta ole yhtään huono juttu!

glogi-suklaajuoma_alkoholiton7glogi-suklaajuoma_alkoholiton6glogi-suklaajuoma_alkoholiton5

Alkoholiton glögi-suklaajuoma

7 annosta

  • 5 dl Blossan alkoholitonta glögiä
  • 7 dl rasvatonta maitoa
  • 100 g Fazer Premium leivontasuklaa 100g (70 % suklaata)

1. Paloittele suklaa suhteellisen pieniksi kuutioksi.

2. Kuumenna maito ja suklaa kastikekasarissa koko ajan sekoittaen niin kauan kunnes suklaa on sulanut kokonaan ja seos paksuuntuu hieman.

3. Lisää sekaan glögi ja jatka sekoittamista taukoamatta kunnes juoma kuplii.

4. Annostele glögi-suklaajuoma laseihin ja nauti lämpimänä.

glogi-suklaajuoma_alkoholiton4

Kurkkaa vielä perään blogin aiempien joulukalenterien 8. luukut!

Vuoden 2011 8. luukku: Karvakuonojen joulu

Vuoden 2012 8. luukku: Koristekolvaten

Vuoden 2015 8. luukku: SicaPelle Vanhassa Porvoossa

2 Comments

Joulukalenteri 7: Gluteenittomat browniejoulukuuset & arvonta

Posted on by Huli


Postaus on toteutettu yhteistyössä Helsingin Myllyn kanssa. Kampanjan ideana oli tutustua Myllärin kotimaisiin, gluteenittomiin kauratuotteisiin ja suunnitella tuotteista resepti. Postaus sisältää myös arvonnan, josta tarkemmin postauksen loppupäässä!

gluteeniton-brownie

Joku saattaa vielä muistaa, kun kirjoittelin vuonna 2015 mystisestä mahastani. Mystisen mahani kanssa olen vuosien saatossa oppinut elämään, ja vaikka mitään lääketieteellistä selitystä oudoille vatsaväänteilleni ei ole löytynyt, olen oppinut tunnistamaan tilanteita sekä ruoka-aineita, jotka eivät yksinkertaisesti sovi minulle. Jotkin epämiellyttävät sosiaaliset tilanteet täytyy tosin hoitaa, oli maha siitä mitä mieltä tahansa. Mutta vatsaa ärsyttäviä ruoka-aineita voi sentään välttää hyvin helposti.

Listasin vuonna 2015 ylös kalenterin takasivuille erityisesti töissä vatsaani ärsyttäviä ruoka-aineita. Huomasin nimittäin jossain vaiheessa, että töissä mystinen vatsa oireili eniten – lääkäri osasi selittää miksi. Töissä koneen ääressä istuessa suolisto nököttää paikoillaan, ja silloin ruokamassat eivät pääse liikkumaan suoliston uumenissa kovinkaan tehokkaasti, ja se edesauttaa mystisen mahan oireilua.

Kaivoin kirjaamani listan tätä postausta varten esiin. Mukaan mahtuu hyvin selkeitä vatsaa ärsyttäviä ruoka-aineita, jonka lisäksi monia yhdistää eräs tietty asia. Gluteeni.

  • pasta, nuudelit
  • sipuli ja valkosipuli, raakana sekä kypsennettynä
  • tuc-keksit
  • vaalea vehnäleipä
  • tulinen ruoka
  • kaali (keitossa, kääryleissä sekä salaatissa)

Tämän tajutessani olen tietoisesti vähentänyt hurjasti viljatuotteiden syömistä, erityisesti töissä. Juttelen asiasta kuin asiasta avoimesti lähes joka paikassa, ja myös mystisestä mahastani on juteltu töissä niin lounas- kuin kahvipöydässäkin. Eräs työkaveri osasi kertoa minulle, että kaura on vatsalle kovin ystävällistä, ja hän ei voi oikeastaan syödä muuta leipää kuin täyskauraa, sillä vehnä sekä ruis saa vatsan turpoamaan suureksi palloksi. Otin neuvosta vaarin, ja etsin seuraavalla kauppareissulla leipähyllystä 100 % kauraleipää. Sen jälkeen kotona on puputettu lähes poikkeuksetta täyskauraleipää jälkiuunileivän lisäksi (oma mystinen mahani ei ole moksiskaan ruisleivästä).

gluteeniton-brownie

Gluteenittomien tuotteiden kirjo on lisääntynyt kaupan hyllyillä viime vuosina valtavasti. Hinnat ovat siinä sivussa myös laskeneet, ja nämä syyt ovat varmasti olleet yhteydessä siihen, että Kela lakkautti (isomman tahon käskystä) tämän vuoden alusta ruokavaliokorvauksen, jolla tuettiin keliakiaa sairastavien gluteenittoman ruokavalion korkeampia kustannuksia reilulla 20 eurolla kuukaudessa.

Oman mystisen mahani selitys ei ollut keliakia, mutta selkeä yhteys inhottavan pistäviin vatsakipuihin gluteenilla kuitenkin on. Gluteenitonta ruokavaliota en ole edes kokeillut, sillä mm. tietoinen vehnätuotteiden vähentäminen on jo auttanut omaa tilannettani aivan riittävästi. Tosin, jos totta puhutaan, niin nyt raskausaikana tuntuu siltä, että voisin syödä vaikka yhtä aikaa kaikkia ruoka-aineita joille olen allerginen (niitä on pitkä lista), eikä niillä olisi mitään vaikutusta mihinkään. Vatsa on voinut paremmin kuin vuosiin raskausaikana, ja ihan mielenkiinnosta kokeilin jokunen kuukausi sitten omenan syömistä. Ennen pala raakaa tai kypsennettyä omenaa sai vatsan turpoamaan palloksi, huulet kutisemaan vimmatusti ja kurkkukin tuntui karhealta syömisen päätteeksi. Mutta nytpä ei tule mitään oireita! Syön pari omenaa päivässä ja missään ei tunnu mitään. Todella mystistä, laitetaan vaikka sitten niiden kuuluisien hormonien piikkiin.

gluteeniton-browniegluteeniton-brownie

Helsingin Myllyn kampanjassa päätin lopulta kokeilla Myllärin gluteenittomista tuotteista kotimaisia, gluteenittomia kaurajauhoja (muita vaihtoehtoja olisi ollut kaurarouhe taikka kauralese). Reseptiä pyörittelin hetken mielessäni, kunnes törmäsin Pinterestissä söpöihin joulukuusibrownieihin. Niitä piti ehdottomasti päästä kokeilemaan! Reseptin pohjana toimii äidiltäni saatu brownietaikinaohje, johon vaihdoin vain vehnäjauhojen tilalle Myllärin gluteenittomat kaurajauhot. Voiko gluteenittoman leivonnaisen tekeminen enää helpommin onnistua? Ei minusta, ihan turhaan panikoin sitä miten mystiseltä kuulostavia kaurajauhoja voisi käyttää, sen kun vain vaihtoi reseptin jauhot kauraiseen vaihtoehtoon.

Koristeluidea on kotoisin suoraan Pinterestistä. Kolmionmallisiin brownieihin suditaan päälle vihreää sokerikuorrutetta, latvaan laitetaan pieni keltainen sokeritähti ja joulukuusen koristeina toimivat värikkäät nonparellit. Niin söpöä ja helppoa!

Onko sinun tuttavapiirissäsi gluteenitonta ruokavaliota noudattavia henkilöitä? Lisää inspiraatiota herkullisiin resepteihin löytyy mm. Myllärin FB-sivuilta, joista kannattaa käydä tykkäämässä.

gluteeniton-browniegluteeniton-brownie

Gluteenittomat brownie-joulukuuset

Browniet
(isolle pellille, puolita annos jos käytössäsi on kapeampi uuni)

  • 400 g voita
  • 6 kpl kananmunia
  • 3 dl sokeria
  • 6 dl Myllärin gluteenitonta kaurajauhoa
  • 2 dl Van Houten kaakaojauhetta
  • 4 tl leivinjauhetta
  • 4 tl vaniljasokeria
  • 2 dl vahvaa kahvia (suodatinkahvin sekaan on hyvä heittää espressokahvin muruja)

1. Sulata voi mikrossa.

2. Vaahdota kananmunat ja sokeri.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää jauhoseokseen sen jälkeen vuorotellen sulanut voi sekä kahvi.

4. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille. Tarkista, että leivinpaperia on riittävästi ja kaikki pellin reunat on suojattu leivinpaperilla. Tasoita taikina pellille esim. nuolijan avulla.

5. Paista uunin keskitasossa 200 asteessa noin 15-20 min.

6. Anna valmiin browniepohjan jäähtyä kaikessa rauhassa ennen kuin alat leikata siitä kuusenmuotoisia kolmioita.

Koristeluun

  • vihreää sokerikuorrutetta
  • keltaisia tähdenmallisia sokerikoristeita
  • värikkäitä nonparelleja

1. Kun browniepohja on täysin jäähtynyt, voit alkaa leikata siitä kolmioita. Me käytimme apuna pitkiä puisia grillitikkuja, jotta saimme kolmioista samankokoisia. Tai mitä mä valehtelen, tässä välissä minä hipsin pakoon ja herra Longfield teki laskelmia ja suunnitteli miten kaikista kolmioista saisi saman kokoisia. Alla on yksi havainnekuva siitä miten herra sai hienot kolmiot aikaan.

2. Aloita kuusien koristelu vihreällä sokerikuorrutteella, sen jälkeen kuusen latvaan voi laittaa tähden ja lopuksi viskellä värikkäät nonparellit kuusen ylle.

gluteeniton-browniegluteeniton-brownie

Loppuun vielä se arvonta, josta alussa mainitsin! Arvonnan voittanut lukija saa palkinnoksi Myllärin gluteenittomat -tuotepaketin, jossa on yksi kappale jokaista Myllärin gluteenitonta tuotetta (Kauramysli, Kaurarouhe, Kauralese, Iso Kaurahiutale, Kaurajauho sekä Tropical Mysli). Osallistuaksesi arvontaan, tulisi sinun kertoa tämän postauksen kommenttiboksissa oletko huomannut, että vatsasi alkaisi oikuttelemaan esim. vehnä- tai ruisleivästä, vai onko vatsasi tehty teräksestä, eikä sitä pienet (taikka suuret) vehnäsämpylämäärät paljon hetkauta.

Kommentointiaikaa on 13.12. asti. Otan voittajaan yhteyttä keskiviikkona 14.12., ilmoitathan ystävällisesti myös sähköpostiosoitteesi kommentin yhteydessä, jotta voin ottaa voittajaan yhteyttä. Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät täältä.

Kurkkaa vielä lopuksi blogin aiempien joulukalenterien 7. luukut!

Vuoden 2011 7. luukku: Furoshiki

Vuoden 2015 7. luukku: Ystävien koristelema piparkakkutalo

gluteeniton-brownie

Yhteistyössä Helsingin Mylly

56 Comments

Joulukalenteri 6: Toscaninin joululounas

Posted on by Herra Longfield


Moerinco 2016, Herra Longfield Frutti di Mare – ESPOO tässä.

Itsenäisyyspäivän aatto eli eilinen oli jännä päivä. Helsinki nimittäin vastaanotti silloin suuria mediajulkkiksia, eli minut ja Hulin. Meillä sattui olemaan molemmilla vapaapäivä, ja moista ihmettä juhlistaaksemme suunnistimme Helsingin Toscaniniin joululounasta syömään. Ilolla panimme merkille, että kaupunkiin saapumisemme takia kaupungissa pyöri ties mitä Ylen rekkaa ja uutistiimiä, en vaan ymmärrä miksei ne tulleet kuvaamaan meitä siihen Toscaninin edustalle, vaan menivät sen sijaan kaikki Senaatintorin suuntaan. Varmaan olivat saaneet väärän uutisvinkin meidän liikkeistämme.

Toscaninissa on jouluaatonaattoon eli 23.12. asti tarjolla joululounasmenu. Olemme ravintolassa muutamia kertoja aiemminkin käyneet syömässä, paikka on tunnelmaltaan mukava, henkilökunta on aina ollut asiantuntevaa ja ystävällistä, ja ruoka todella hyvää. Lisäksi siellä on maailman hienoin katto!

toscanini-helsinki5

Tällä kertaa minä ryhdyin syömisen lomassa oikein juopottelemaan, sillä otin lounasmenun ruoille suunnitellun viinipaketin. Huli ei sitä jostain syystä tahtonut ottaa (no siis ku se on raskaana), mutta Toscaninin ystävällinen väki toi Hulillekin kuitenkin alkoholitonta Zero-skumppaa. Se oli oikein hyvää, kyselin tarjoilijalta että mahtaisikohan sitä saada ihan Alkostakin, mutta ei kuulemma saa. Käytiin loppukesästä muutamia kertoja Hulin kanssa Alkoista etsimässä alkoholittomia huijausviinejä erinäisiin tapahtumiin, joita lipittämällä Huli pystyi silloin vielä salassa pidettyä raskauttaan piilottelemaan. Kovin laajaa alkoholittomien viinien valikoimaa ei Alkoista löytynyt, ei kai niitä sitten kauheesti ihmiset tuppaa juoda.

toscanini-helsinki6

Alkuruokana joululounasmenussa tarjoiltiin hernekeittoa, mutta sepä ei ollutkaan ihan normitorstain hernesoppaa, vaan rosmariinilla maustettua kikhernekeittoa, jonka sekaan oli vielä viskelty mustekalaa, tiikerirapuja ja valkosipulikrutonkeja. Tai no, ei niitä tosiaankaan oltu lautaselle viskelty, vaan kaikki oli millilleen oikeassa kohdassa, lautasille oli jopa aseteltu niistä kikherneistä hieno kaarimainen muodostelma. Ajatuksena hernekeitto, johon on sotkettu mereneläviä, kuulosti melko oudolta, mutta oikein hyvin ne keskenään toimivat, tiikeriravut varsinkin maistuivat kikhernekeiton kanssa todella hyviltä. Keiton kaverina tarjoiltu valkoviini ei ollut minun makuuni, se oli hyvin kuivaa ja minä en kuivia viinejä useinkaan ymmärrä. Viini oli semmosta ku ”Campo Maccione 2015, Rocca delle Macie Vermentino – TOSCANA”. (Hirveesti sanoja yhden viinin nimessä, luulen että noista toi 2015 on vuosikerta, ja capslock päällä kirjoitettu Toscana paikka mistä viini oli kotoisin. Muiden sanojen epäilen olevan italian kieltä.)

toscanini-helsinki4

Pääruokaa odotellessa minulle tuotiin lasillinen punaviiniä, Hulille tuotiin lisää Zeroa, ei kokista vaan sitä alkoholitonta kuoharia. Muistelin kesäistä viininmaistelukoulutustamme, ja huljuttelin punaviiniä kuin mikäkin ammattilainen ennen kuin nuuhkaisin sitä ja hörppäsin pienen kulauksen. Viini maistui ihan märälle villakankaalle, mutta en vaipunut epätoivoon, sillä muistin myös sen seikan että punaviinin on syytä antaa tehdä tuttavuutta ilman kanssa ennen kuin sitä alkaa ihan toden teolla tuomitsemaan, joten annoin punaviinille vähän lisäaikaa.

Pääruokana oli karitsanniskaa polentalla ja luumu-punaviinikastikkeella, ja huhhuh miten hyvää karitsa oli! Lihaa oli pitkään ja hartaasti kypsytelty, ja se oli niin mureaa että sen olisi melkein voinut saada rikki puhaltamalla. Annos oli myös melkoisen iso, Huli ei jaksanut ihan kaikkea omalta annokseltaan syödä, minä sitten vedin itseni väkisin lähes ähkyyn koska se liha oli niin hyvää että sitä ei sopinut jättää yhtään syömättä. Myös se aluksi villatakilta maistunut punaviinikin muuntui ilmaannuttuaan hemmetin hyväksi, helpoksi punkuksi, joka sopi murean karitsan kanssa messevästi yhteen. Punaviinin kutsumanimi oli ”Barbaresco DOCG 2013, Carlo Boffa Nebbiolo – PIEMONTE”, ja uskoakseni numerosarja oli taas vuosikerta ja viimeinen capslock-teksti paikka mistä viini oli. Tuo DOCG lienee jotain nuorisokieltä, näitä tämmösiä YOLO ja LOL ja mitä niitä on, ja sitten ehkä tuo Carlo oli jonkun viiniveijarin etunimi.

toscanini-helsinki3

Jälkkärikin lounasmenuun toki kuului, sen seuraksi minulle tuotiin jälkkäriviiniä, ja koska Huli ei sitä voinut juoda, mukava tarjoilijasetä kaatoi minun lasiini kaksinkertaisen annoksen ihan vahingossa, hassusti se vielä sanoi oho ennen kuin oli lopettanut kaatamistaan. Jälkiruokana pöytään tuotiin oikein nätti lautanen, johon oli ripoteltu Castagnaccio-kakun palasia, valkosuklaamoussea sekä marjoja. Paahdetuilla pinjansiemenillä varustettu kakku ei ollut niin kuivaa miltä se näytti, ja kakku-mousse-yhdistelmä oli oikein hyvää, ruoka-aineita kannatti sotkea toisiinsa, erikseen syötyinä kumpikaan ei ollut oikein mainittavaa mutta kun ne yhdisti ja vielä haarukoi jonkun mustikan siihen kaveriksi niin aijai! Jälkiruokaviini haisi ihan marmeladille, eikä se makeudeltaankaan sille paljoa hävinnyt. Ihan kun olisi jotain nestemäistä karkkia juonut! Oikein mukava jälkkäriviini siis oli sellainen asia kuin ”Dindarello 2014, Maculan Moscato – VENETO”. Nyt varmaan osaatte jo itsekin tulkita tuosta rimpsusta kaiken oleellisen kun olen aikaisempien viinien kanssa antanut jo niin hyvää tulkkausapua.

toscanini-helsinki1

Toscaniniin muuten tuli muitakin mediajulkkiksia meidän lisäksemme, Risto Siilasmaa asteli sinne meidän tapaamme lounasta popsimaan, ja lisäksi ikkunamme ohi meni Mira Kasslin ja Minttu Mustakallio. Kyllä niitä Ylen rekkoja ja Maikkarin uutistiimejä varmaan harmittaa nyt kun eivät tulleet siihen Toscaninin edustalle, meidän lisäksemme olisivat saaneet bonuksena videokuvaa muistakin julkimoista. Nyt joutuivat sitten vaan kuvaamaan brittiläisen mediakoneiston kanssa Senaatintorille sattumalta ilmestynyttä Saara Aaltoa ja monituhatpäistä ihmismerta.

toscanini-helsinki2

Kurkkaa vielä perään blogin aiempien joulukalenterien 6. luukut!

Vuoden 2011 6. luukku: Itsenäisyyspäivä

Vuoden 2012 6. luukku: Kotikutoinen Itsenäisyyspäivä

Vuoden 2015 6. luukku: Itsenäinen Suomi

2 Comments

Joulukalenteri 4: Muhkean maukkaat juustopallot

Posted on by Huli


Pyöräytettiin jokunen vuosi sitten itsenäisyyspäivänä kolme mahtavan muhkeaa juustopalloa.

juustopallot

Muhkeiden juustopallojen reseptit ovat kotoisin ihanilta Martha Stewartin sivuilta, joilta kuolailen vähän väliä upeita ja hauskasti toteutettuja reseptejä. Varsinkin eri teemoittain ja juhlapyhittäin listatut reseptit ovat ihan huippuja.

Juustopallojen reseptiin törmäsin jo pidemmän aikaa sitten ja päätin heti, että kyseisiä palleroita tehdään meillä itsenäisyyspäivänä. Puolitimme reseptien ainekset, sillä alkuperäinen resepti on mitoitettu 10 hengelle. Juustopalloista voisi hirmuisen hyvin tehdä vaikka illanistujaisiin monen monta pientä palloa, jolloin kaikki juhlavieraat pääsisivät niihin käsiksi helpommin. Meillä nimittäin tuli jo ihan kahdestaan hieman skabaa cheddarjuustopallosta (joka oli siis ehdottomasti paras näistä kolmesta).

juustopallot

Roquefort-juustopallon reseptin jätän tästä postauksesta pois, sillä meidän mielestämme Roquefort-juusto oli liian voimakasta, ja kyseinen juustopallo jäi melkein kokonaan syömättä. Jälkikäteen mietittynä Roquefortin voisi hyvin korvata vaikka perinteisellä Aura-juustolla, jolloin juustopallon maku olisi hieman kiltimpi. Mutta jos te pidätte tästä ällövoimakkaasta juustosta, kurkatkaa resepti Martha Stewartin sivuilta.

Juustopallojen pohja

  • 0,6 dl huoneenlämpöistä voita
  • 300 g maustamatonta tuorejuustoa
  • 1 tl sitruunamehua
  • ¼ tl Worchestershire-kastiketta
  • muutama tippa Tabascoa
  • hyppysellinen suolaa sekä valkopippuria

1. Sekoita kaikki ainekset sähkövatkaimella tasaiseksi mössöksi.

2. Jaa tuorejuustomössö kolmeen eri kippoon (huom! vähennä pohjan määrää kolmanneksella, mikäli et tee pahaa Roquefort-juustopalloa).

juustopallot

Cheddarjuustopallo

  • noin 140 g raastettua cheddarjuustoa
  • 1 rkl mangochutneyta
  • 1 dl kuivattuja karpaloita

1. Yhdistä cheddarjuusto sekä mangochutney juustopallojen pohjaan (ohje yllä).

2. Muotoile mössöstä pallo ja laita se elmukelmutettuna jääkaappiin pariksi tunniksi kovettumaan.

3. Pyörittele juustopallo kuivatuissa karpaloissa.

4. Tarjoile erilaisten suolakeksien kera.

Vuohenjuustopallo

  • noin 140 g laadukasta vuohenjuustoa
  • 1 rkl pieneksi silputtua kevätsipulia
  • noin 1 dl silputtua persiljaa

1. Yhdistä vuohenjuusto sekä kevätsipuli juustopallojen pohjaan (ohje yllä).

2. Muotoile mössöstä pallo ja laita se elmukelmutettuna jääkaappiin pariksi tunniksi kovettumaan.

3. Pyörittele juustopallo silputussa persiljassa.

4. Tarjoile viipaloitujen kurkkujen kera.

juustopallot

Kurkkaa vielä perään blogin aiempien joulukalenterien 4. luukut!

Vuoden 2011 4. luukku: Joulukortit vuosimallia 2011

Vuoden 2012 4. luukku: Muhkea lahjatoivelista

Vuoden 2015 4. luukku: Mieleenpainuvimmat joululahjat

4 Comments

Joulukalenteri 3: Ikkunakoriste kävyistä sekä pipareista

Posted on by Huli


Jos ihan suoraan sanon, niin en ole kovin idearikas ihminen, vaikka moni tuttu niin musta ihan varmasti ajattelee. Totuus on kuitenkin se, että ideat ja mielikuvitus pelaa mulla vasta sen jälkeen, kun näen jossakin jonkun mahtavan idean, jota alan sitten jalostaa omassa päässä eteenpäin.

ikkunakoriste_joulu6

Näin kävi myös karahkakoristeen osalta. Olin bongannut vastaavan Pinterestin ihanassa maailmassa jo hyvän tovin ennen joulua, ja päättänyt väkertaa sellaisen vihreään Vihervaaraan joulun ajaksi. Pinterestissä silmiini osui vain karahka, jossa roikkui koristeltuja pipareita. Sitten kävi niin hauskasti, että työpaikallani koottiin tuttuun tapaan ns. jouluseinä/-aula, jonka koristelee vuorollaan työhyvinvointiryhmään kuuluvat ihmiset.

Tänä vuonna yksi jouluseinän upeimmista koristeista oli työhyvinvointiporukan tekemä karahkakoriste. Eikä siinä karahkassa roikkunut ollenkaan pipareita, ainoastaan käpyjä. Ja siitä se ajatus sitten lähti…

ikkunakoriste_joulu4

Vihreän Vihervaaran joulukarahkaa varten haettiin herra Longfieldin ja Horation kanssa eräänä iltana metsästä karahkoita. Mulla oli otsalamppu ja Fiskarsin kirves mukana, ja siellä umpimetsässä mä sitten möyrin kymmenen jälkeen illalla etsimässä sopivia karahkoita. Herra Longfield nauroi läheisellä metsäpolulla vedet silmissä kun minä tutkin pimeässä metsikössä sieltä löytyneitä karahkoita kirves kädessä vain otsalampun säälittävä valo apunani, niin ja maha tietenkin pystyssä.

No, sopivat karahkat löytyivät, ja pienen kirvessiistimisen jälkeen ne vietiin pariksi päiväksi kodinhoitohuoneen lattialle kuivumaan. Horatio tosin löysi karahkat kodinhoitohuoneesta yhtenä yönä, ja aamulla yksi karahkoista oli pureskeltu komeasti. Onneksi vain yksi.

ikkunakoriste_joulu1

Kuivan karahkan lisäksi tähän joulukoristeeseen tarvitaan koristeltuja pipareita, joissa on pieni reikä, ja josta voi pujottaa (juutti)narun läpi. Tein yhden satsin pipareita itse, mutta päädyin lopulta käyttämään omassa karahkassani valmiiksi ostettuja (ja rei’itettyjä) pipareita, jotka koristelin yksinkertaisesti valkoisella sokerikuorrutteella.

Lisäksi tarvitaan kuivia käpyjä. Märätkin toki käyvät, mutta jos käpy ei ole kuiva, niin se aukeaa kuivuessaan. Tämä nyt vain tiedoksi sen takia, että varaa märille kävyille tilaa karahkalla vähän enemmän, sillä aukinainen käpy on noin kaksinkertaisen kokoinen märkään käpyyn verrattuna.

ikkunakoriste_joulu3ikkunakoriste_joulu5

Minä liimasin käpyjen yläosaan juuttinarun kuumaliimalla kiinni. Homma kävi helposti, ja koska kuumaliima on sen verran tuhtia tavaraa, pysyvät kävyt varmasti paikoillaan loppiaiseen asti.

Kun koristeet ovat valmiit, pitää karahkalle etsiä sopiva paikka. Meillä karahka päätyi keittiön ikkunoiden eteen. Porasimme kattoon kaksi pientä koukkua, josta laitoin roikkumaan paksua juuttinarua ja karahka aseteltiin sitten lepäämään näiden narujen varaan.

Kun karahka roikkuu sopivalla korkeudella, pitää enää sitoa koristeet karahkaan kiinni, ja sitten ihanan rosoinen ja maalaisromanttinen joulukoriste on valmis.

Jos tykkää kovasti jouluvaloista, voi karahkaan kietoa vielä pattereilla toimivat jouluvalot kiinni. Työpaikan jouluseinällä olevassa karahkassa jouluvalot ovat, itse jätin ne nyt ainakin aluksi pois. Voihan ne sitten jälkikäteen lisätä jos siltä tuntuu.

ikkunakoriste_joulu2

Kurkkaa vielä perään blogin aiempien joulukalenterien 3. luukut!

Vuoden 2011 3. luukku: Suuri tonttukirja

Vuoden 2012 3. luukku: Perhe

Vuoden 2015 3. luukku: Maitosuklaa-pistaasitaatelit

No comments yet

Joulukalenteri 2: Bokeh-kuvaus

Posted on by Huli


Boke on japania ja tarkoittaa sumeutta. Ja siihen sanaan kiteytyykin koko bokeh-kuvaus. Bokeh-kuvia on yleisesti ottaen kahdenlaisia – joko koko kuva-ala on sumea (lue: epätarkka) tai tausta on sumea ja kuvan pääkohteesta tehdään terävä lyhyen syvyysterävyyden avulla (lue: pääkohde on ”aivan” linssin edessä ja tausta mahdollisimman kaukana pääkohteesta).

Onnistuneiden bokeh-kuvien salaisuus on hyvä ja valovoimainen objektiivi. Itse omistan 35mm F1.8, ja tällä optiikalla bokeh-kuvien ottaminen onnistuu tosi hyvin. Jos sulta löytyy kameralaukusta vaikka 50mm F1.8 (tai F1.6-F1.2), niin linssi runkoon kiinni ja hommiin! Bokeh-kuvaus on ihan älyttömän ihanaa ja hauskaa puuhaa.

Bokeh-efektin luomista varten kannattaa käyttää mahdollisimman pientä ISO-arvoa, ISO 100 tai ISO 200 on paras, ISO 400 on maksimi. Mikäli käyttää tätä suurempaa ISO-arvoa alkaa taustan kuvakohina pilata bokeh-efektiä. Eli kaiken A ja O on objektiivin valovoima sekä pieni ISO herkkyys – niin ja luovuus! Kuvat voi hyvin ottaa käsivaralta, suljinaika tulee vain asettaa maksimissaan 1/8 s., jotta kuva ei tärähdä. Bokeh-kuvaan ei haluta tärähtäneisyyttä vaan sumeutta. Ne on kaksi eri asiaa.

Mutta kurkataanko mun eräällä valokuvauskurssilla ottamia bokeh-kuvia? Tähän alkuun ihan harjoittelukappaleita jouluvaloista, lopussa lisätään hieman vaikeusastetta.

bokeh

bokeh

bokeh

bokeh

bokeh

Jouluvalojen sumeus saadaan aikaan ihan vain tarkennuksen avulla. Kamerasta kannattaa laittaa päälle manuaalitarkennus ja sitten vain kokeilla kuinka sumea lopputulos miellyttää omaa silmää missäkin tilanteessa. Tätä on hieman hankala yrittää selittää kirjoittamalla.. Itse olin aivan sekaisin eilisen opetustuokion jälkeen, mutta kun pääsin kameran kanssa hommiin,  alkoi homma valjeta. Kolmen tunnin aikana kuultiinkin usean eri kuvaajan suusta ”aaaa, jooo jooo, nyt mä tajuun” -lausahduksia.

Lopputunnista aloin askarrella. Olin nähnyt etukäteen hauskoja bokeh-kuvia, joissa valotäplät ovat muuttuneet mystisesti esim. sydämen tai tähden muotoisiksi. Opettajan avustuksella sain käsiini mustaa pahvia ja sakset. Pahvista piti leikata objektiivin eteen pala, ja sitten siihen palaan piti askarrella jokin kuvio. Mä tein tietenkin sydämen, hyvin pienen sydämen, jonka leikkaaminen isoilla Fiskarsin saksilla vaati kyllä hieman hermoja. Kun pahviin oli saatu haluttu kuvio, piti se vielä saada kiinnitettyä keskelle objektiivia. Lopulta olin teipannut pahvipalan objektiiviin kiinni ja sitten vain hommiin. Jos selitykseni oli hieman hankalasti ymmärrettävä, niin kurkatkaa ihmeessä DIY Cozy Home -sivuston linkki, jossa homma selkenee havainnollistavien kuvien avulla varmasti paremmin.

Lopputulokset olivat aika hauskoja, vai mitä mieltä olette?

bokeh

bokeh

bokeh

bokeh

bokeh

bokeh

bokeh

Harjoitukset on saatu täällä nyt käyntiin, ja ideoita siihen, missä kaikessa bokeh-kuvausta voisi käyttää, on jo pää täynnä. Luulenpa, että saatte jossain välissä vielä toisenkin kuvakollaasin bokeh-kuvistani!

Jos jollakulla on joulukortit vielä tekemättä, niin bokeh-efektin avulla saa aikaan upeita joulukorttikuvia. Meidän joulukorteissa komeili jokunen vuosi sitten bokeh-tekniikalla otettu kuva. Kuva on minusta hyvin jouluinen, vaikka oikeasti kuvassa on vain kivennäisvesipullon pisaroita.

Kurkkaa vielä perään blogin aiempien joulukalenterien 2. luukut!

Vuoden 2011 2. luukku: Rakas joulupukki

Vuoden 2012 2. luukku: Käpyletkakoriste

Vuoden 2015 2. luukku: Gluteeniton ranskalainen suklaatorttu

14 Comments

Joulukalenteri 1: Piparkakkukuulat

Posted on by Huli

Jestas! Se on taas täällä. Nimittäin joulu.

Tai ei nyt varsinaisesti vielä joulu, mutta joulunodotuksen saa aloittaa virallisesti tänään – joulukuun 1. päivänä.

tratti

Haluaisin kovasti tänäkin vuonna saada blogiin pystyyn joulukalenterin, josta pärähtäisi ilmoille jouluinen postaus aina aattoon asti. Nyt pitää antaa itselle kuitenkin sen verran löysää, etten lupaa uutta postausta aivan jokaiselle päivälle. Hoppua riittää, eikä blogille ole viime aikoina löytynyt oikein kunnolla aikaa, sillä töissä on tullut istuttua enemmän kuin tarpeeksi. Kotona onkin sitten iltaisin halunnut tehdä jotain aivan muuta kuin istua vielä paria lisätuntia koneella.

Mutta lupaan yrittää parhaani, ja tuoda teille sinne ruutujen toiselle puolelle mahdollisimman paljon joulufiilistä meidän pikkuisen sekametelisoppabloginkin välityksellä.

Joulukalenterin 1. luukku pitää sisällään reseptin makeisiin sormisyötäviin. Piparkakkukuulia on kiva tarjoilla joulun alla vieraille esimerkiksi konvehtien sijasta glögin kaverina. Kuulista kannattaa tehdä mahdollisimman pieniä, sillä ne ovat äkkimakeita ja yllättävän tuhteja. Jouluista makua näissä riittää!

piparkakkukuulat

Resepti on peräisin Maku-lehden sivuilta.

Piparkakkukuulat

noin 25-35 kappaletta

  • 150 g piparkakkuja
  • 150 g mantelimassaa
  • 100 g voita
  • 1 dl mantelijauhetta

Pinnalle

  • 100 g piparkakkuja
  • 200 g tummaa suklaata

1. Jauha piparkakut, mantelimassa, kylmä voi ja mantelijauhe monitoimikoneen leikkuuterällä tasaiseksi massaksi (voi mössätä myös käsin, piparkakut tosin ainakin kantsuu jollain välineellä jauhaa jauheeksi).

2. Pyörittele taikina pieniksi palloiksi ja nosta hetkeksi jääkaappiin.

3. Jauha pinnalle tarvittavat piparkakut hienoksi monitoimikoneessa. Kaada murut lautaselle.

4. Sulata suklaa vesihauteessa. Kieritä palloset kahden haarukan avulla suklaassa ja tämän jälkeen piparijauheessa.

5. Nosta piparkakkukuulat lautasella jääkaappiin. Anna jähmettyä vähintään tunti.

6. Säilytä piparkakkukuulat jääkaapissa tiiviissä rasiassa.

piparkakkukuulat

Kurkkaa vielä perään blogin aiempien joulukalenterien 1. luukut!

Vuoden 2011 1. luukku: Rakenna joulupuu -kampanja

Vuoden 2012 1. luukku: Piparkakkukuusi

Vuoden 2015 1. luukku: Tyttöjen joulu

2 Comments

Vuohenjuustomousse ja tomaatti-punasipulihilloke suolakeksien kera

Posted on by Huli

Kaipaatko jotain hieman fiinimpää suolaista sormisyötävää illanistujaisiin? Jos olet ihan, että ”todellakin tarviin”, kannattaa postauksen lukemista jatkaa. Mikäli peruspiirakat taasen sopivat paremmin sinun juhlissasi tarjottaviksi, suosittelen kurkistamaan yhden blogihistorian luetuimman postaukseni: Parhaat suolaiset piirakat -koosteen, josta löytyy tällä hetkellä 10 herkullisen suolaisen piirakan resepti.

vuohenjuustomoussekeksit3_c_joulu_
Tämän postauksen päätähden nimen pituudesta voi jo päätellä, että kyseessä on jotain vähän erikoisempaa herkkua. Vai mitä mieltä olette tarjottavasta, jonka nimi kuuluu koko komeudessaan seuraavasti: Vuohenjuustomousse ja tomaatti-punasipulihilloke suolakeksien kera.

Reseptin olen napannut vuosia sitten jostakin ruoka-alan lehdestä. Sen verran muistan, että resepti ilmestyi lehden joulunumerossa. Toki tämä suolainen herkku passaa maultaan sekä väriltään oikein hyvin joulunaikaan, mutta mepäs teimme sitä lautapeli-iltaan tänä keväänä. Herkku sai paljon kehuja, joten uskallan kehujen saattelemana sanoa, että tätä voi hyvin tarjoilla vieraille pitkin vuotta.

vuohenjuustomoussekeksit5vuohenjuustomoussekeksit1

Vuohenjuustomousse ja tomaatti-punasipulihilloke suolakeksien kera

noin 30-40 kappaletta

Vuohenjuustomousse

  • 1 prk (150 g) pehmeää vuohenjuustoa
  • 1 dl kuohukermaa
  • ripaus suolaa ja mustapippuria

Tomaatti-punasipulihilloke

  • 2 pientä punasipulia
  • 100 g kirsikkatomaatteja
  • ½ dl vettä
  • 2 rkl punaviinietikkaa
  • ½ dl hillomarmeladisokeria

Lisäksi pieniä suolaisia keksejä sekä kuivattua timjamia koristeeksi (tuore passaa myös hyvin).

1. Vaahdota kerma ja sekoita se vuohenjuustoon. Mausta suolalla ja pippurilla.

2. Kuori ja hienonna punasipulit. Kuullota silppua öljytilkassa, kunnes se on läpikuultavaa ja pehmeää.

3. Pane kattilaan kuullotettu sipulisilppu, paloitellut tomaatit, vesi, etikka ja hillosokeri.

4. Keitä hiljalleen viitisen minuuttia. Anna jäähtyä.

5. Kokoa kekseille ensin vuohenjuustomoussea ja päälle hilloketta. Koristele lopuksi timjamilla (kuivatulla tai tuoreella).

vuohenjuustomoussekeksit4

2 Comments

Lehtevät poropalat peli-iltaan

Posted on by Huli

Jokunen aika sitten meille saapui ystäväpariskunta pelaamaan Trivial Pursuitia. Olimme pariskunnan naisen kanssa naureskelleet jo valmiiksi, että häviämme historiafriikeille miehillemme kuusi nolla. Mutta eipäs se ihan niin mennytkään!

Ystäväpariskunta toi mukanaan tuliterän Trivialin, jonka kysymyksiin osasimme vastata oikein yllättävän hyvin. Lopulta herra Longfield vei kyllä voiton, mutta me kaikki neljä yritimme siinä vaiheessa vuorotellen vastata oikein kisan viimeiseen kysymykseen. Tosi jännäksi meni!

poropalat4_c_joulu_

Peli-iltaan piti toki kokkailla hieman purtavaa. Jälkkäriksi oli irttareita sekä panna cottan serkkua mocca cottaa, mutta suolaistakin purtavaa tarvittiin. Eniten kehuja keräsivät nämä suolaiset poropalat, joita päädyimme tekemään ihan siitä syystä, että olimme hieman ennen peli-iltaa palanneet kevätlomalta Lapista.

Resepti on bongattu Maku-lehdestä, ja emme alkaneet soveltaa sitä mitenkään. Hyvä niin, nämä katosivat tarjottimelta nopeasti runsaiden kehujen kera. Pippurijuustossa oli kivasti potkua ja kokonaisuus toimi loistavasti.

poropalat2poropalat6

Lehtevät poropalat

noin 35 kpl

  • 500 g 
voitaikinaa
  • 2 kpl 
punasipulia
  • 2 kpl 
valkosipulinkynttä
  • 1 rkl 
rypsiöljyä
  • 1 tl 
hunajaa
  • ¼ tl 
suolaa
  • ¾ dl puolukka
hilloa
  • 50 g 
kylmäsavustettua poroa (leikkeleinä)
  • 200 g pippurista tuorejuustoa (entistä ”
mustapekkajuustoa”)

1. Sulata voitaikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Kuori ja viipaloi sipulit. Kuumenna öljy paistinpannussa. Kääntele sipuleita, kunnes ne ovat raukeita. Mausta hunajalla ja suolalla. Siirrä sivuun.

3. Kauli taikinalevyt 30 x 10 cm:n kokoisiksi suorakaiteiksi. Nosta levyt leivinpaperin päälle uunipellille.

4. Vedä terävällä veitsellä viillot noin puolen sentin päästä taikinalevyjen pitkistä reunoista, mutta älä paina veistä pohjaan asti. Sivele taikinalevyjen keskiosa kevyesti puolukkahillolla.

5. Silppua poro. Levitä sipuliseosta, poroa ja viipaloitua pippurijuustoa taikinakehysten sisäpuolelle.

6. Paista lehteviä poropaloja 225 asteessa noin 15 minuuttia.

7. Leikkaa jokaisesta taikinalevystä 7 lehtevää poropalaa ja tarjoa hieman jäähtyneinä. Kylminä poropalat eivät ole herkullisimmillaan.

poropalat3

No comments yet