Yksivuotisjuhlien tarjottavat

Pienen ihmeen yksivuotissynttärit saatiin juhlittua varsin onnistuneesti maaliskuun lopussa, ja sen jälkeen vauvavuotta on muisteltu blogissa muutamienkin postausten avulla.

linnolahti photograpgy yksivuotiskuvaus

Nyt kun malja on nostettu yksivuotiaalle, juhlahumusta on selvitty, yksivuotiskuvia on ihasteltu, vauvavuoden parhaat muistot on paketoitu blogiin ja vauvavuoden turhakkeet sekä hyödykkeet on listattu, voitaisiin kääntää katseeet vielä hetkeksi yksivuotissynttäreihin – tarkemmin sanottuna yksivuotisjuhlien tarjottaviin.

Yksivuotissynttärien ruokapuolta miettiessämme päätimme heti alkuun toteuttaa tarjoilut meidän uudella mahtavalla motolla: helppous edellä.

Herkullista, kaunista, riittoisaa sekä juhlavaa tarjottavaa on täysin mahdollista saada myös helpolla. Ja helposta me nykyään tykätään! Eikä helpolla tarkoita tässä yhteydessä sitä, että tilataan kaikki valmiina Stockan Herkusta, vaan sitä että saadaan hyvää ja halpaa helposti.

alkoholiton kuohuviini

Päätimme jo alkumetreillä ulkoistaa kakun osaaviin käsiin. Eräs mammakaveri tilasi oman tyttärensä yksivuotisjuhliin komean kakun Say It With a Caken kautta ja nähtyäni kakusta kuvan, oli päätös meidänkin kakun osalta tehty. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt pyytää kakun teemaksi pääsiäinen, mutta varausta tehdessäni meidän teemana oli vielä metsä, joten sillä siis mentiin. Koti oli tosin koristeltu varsin pääsiäismäisesti, joten värikäs kakku olisi passannut juhlien teemaan paremmin. Mutta komea oli metsäinen kakkukin! Ja niin ihanan suklainen. Voi nam!

say it with a cake

Ennen kakkua tarjolla oli toki suolaiset purtavat. Niiden kanssa jouduimme istumaan jokusena iltana pienen ihmeen nukkumaanmenon jälkeen alas ja tekemään useammankin listan.

Helppoa ja hyvää piti keksiä.

linnolahti photograpgy yksivuotiskuvaus

Salaattia on aina kiva olla tarjolla, ja niinpä teimme juhliin kaksi satsia meidän luottosalaattia. Maalaiskanasalaatti on toiminut jo vuosien ajan meidän lempparina, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Tämä salaatti on nopea ja helppo tehdä – se pitää sisällään vain muutaman raaka-aineen ja maistuu lisäksi lähes kaikille. Kehuja se on kerännyt jokaisissa kekkereissä joissa sitä on tarjolla ollut.

Maalaiskanasalaatti

  • tarvitsemasi määrä erilaisia salaatteja
  • 1 pussi valkosipulikrutonkeja
  • 1 grillikana
  • iso loraus valmista salaatinkastiketta (esim. Newman’s Ownin Parmesan & Roasted Garlic -kastiketta)
  • 1 pkt parmesaania raastettuna
  • reippaasti rouhittua mustapippuria

1. Raavi ja revi grillattu broileri pieniksi annospaloiksi (tämän voi tehdä jo edellisenä päivänä valmiiksi, säilö broiskun palat jääkaapissa)

2. Yhdistä salaattiseokseen salaatinkastike ja kumoa seos tarjoilukulhoon.

3. Lisää sekaan krutongit ja sopiviksi suupaloiksi pilkottu grillibroileri.

4. Mausta mustapippurilla ja viimeistele parmesaanilastuilla.

yksivuotisjuhlat

Meidän perheen ykkösherkku juhlissa on äitini tekemät jauhelihapasteijat. On ihan sama kuinka monta pellillistä äitini niitä tekee, joka ikinen pasteija syödään. Aina. Tosin pienen ihmeen synttäreillä tarjoiluastian pohjalle jäi yksi pasteija, minä tosin sen söin juhlien loppusuoralla, joten kyllä ne kaikki taas syötiin vaikka aikamoisen kasan äiti oli pasteijoita tehnyt.

Äidin jauhelipasteijat kuuluvat ensi sijaisesti jouluun, mutta niitä popsitaan sujuvasti mihin vuodenaikaan vaan jos niitä vain käsiin saadaan. Viime jouluna veljeni luona pasteijat loppuivat kesken, eikä esim. herra Longfield saanut ainuttakaan herkkupalaa suuhunsa. Se vähän harmitti herraa ja tästä syystä äiti toi meille ihan oman pussin pasteijoita jemmavarastoon seuraavaa päivää varten.

Äidin lihapasteijat

Täyte

1. Ruskista 200-500 g jauhelihaa ja sen joukossa 1 (tai 2) sipulia. Mausta mielesi mukaan suolalla, paprikalla ja valkopippurilla. Voit lisätä myös 1-2 valkosipulinkynttä pannulle mukaan.

2. Keitä irrallista riisiä 1-2 dl kypsäksi suolaisessa vedessä.

3. Keitä 1-2 kananmunaa kovaksi.

Sekoita maustettu ja ruskistettu jauheliha, riisi sekä silpotut kananmunat keskenään (en keksi millään mikä sen sellaisen kananmunansilppuajan nimi on!).

Kuori

Kauli valmiista voitaikinasta levyjä ja painele taikinasta pyöreällä muotilla pyöreitä paloja. Valmista taikinaa on tärkeä kaulia, jotta siitä saadaan tarpeeksi ohutta.

Lisää täytettä jokaiseen voitaikinapalaan (ei ihan keskelle eikä ihan reunoille, älä myöskään liioittele täytteen määrän kanssa) ja kostuta reunat vedellä, joka toimii liimana.

Asettele voitaikinapalan toinen puoli jauhelihatäytteen päälle kanneksi ja painele reunat haarukalla kiinni. Painele suhteellisen tiukasti, jotta pasteijat pysyvät uunissa varmasti kiinni.

Voitele vielä lopuksi kananmunalla ja pistele haarukalla pieniä reikiä pasteijoiden pintaan. Asettele pasteijat leivinpaperin päälle pellille.

Paista uunissa 200-225 asteessa kypsäksi (tarkempaa aikaa äitini ei ole antanut). Tarkkaile siis uunia, pasteijoiden tulee olla kauniin kullanruskeita!

yksivuotisjuhlatarjottavat

Kaupan pakaste- sekä einesaltaat ovat tulleet meille viime vuoden aikana varsin tutuiksi. Meillä ei ole mitään eineksiä vastaan, joskus aika ja kädet eivät vain riitä ihan kaikkeen, ja silloin on enemmän kuin luvallista sanoa helppous edellä!

Synttäreillä tarjolla oli Dr. Oetkerin pikkupitsoja sekä täytettyjä pikkupatonkeja (*saatu blogin kautta). Saimme Dr. Oetkerin kautta hommattua lähes kaikkia Bistro Mini Baguette sekä Ristorante Piccolissima -makuvaihtoehtoja.

dr.oetker

Jestas miten nämä pikkupurtavat olivat helppoja! Sen kuin vain nappasi paketit pakastimesta, repi paketit auki, laittoi uunin päälle, levitti uunipellille leivinpaperin, asetteli jäiset pitsat sekä minipatongit leivinpaperin päälle ja tunki uunin täyteen! Kolme pellillistä paistui meidän kiertoilmauunissa yhtä aikaa. Siitä sitten vain vartin päästä valmiit herkut tarjoilualustoille ja siinä kaikki.

Näitä naposteltiin vielä juhlien jälkeisinäkin päivinä – koko perheen voimin, nämä maistuivat myös pienelle ihmeelle enemmän kuin hyvin.

dr.oetkeryksivuotisjuhlatarjottavat

Sopivan pientä ja helppoa purtavaa ovat myös ruisnapit tonnikalamoussella. Yleensä täytämme ruisnapit jo valmiiksi moussella, mutta nyt oiottiin siinäkin. Tein moussen erilliseen lasiastiaan, jonne törkkäsin pitkävartisen lusikan sekaan. Lasiastian viereen kaadoin ruisnapit ja taas säästettiin aikaa. Tein moussen jo edellisenä iltana valmiiksi kolminkertaisella määrällä. Mukaan lorahti aika paljon sitruunaa, ja äitini ainakin totesi, että sitä oli ehkä liiankin paljon. Muistakaa siis maistella moussea ja lisätkää mausteita pikkuhiljaa mukaan!

Tonnikalaruisnapit

noin 20 kpl

  • ruisnappeja
  • 1 prk tonnikalaa (meillä oli öljyssä)
  • 1 dl Hellmann’s majoneesia
  • 2 rkl sitruunan mehua (meillä oli purkkitavaraa)
  • Santa Marian Chili Explosion -mausteseosta
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria

1. Valuta tonnikalasta öljy pois.

2. Kaada tonnikala astiaan ja sekoita mukaan kaikki muut ainekset. Maista ja lisää tarvittaessa Chili Explosionia, suolaa, mustapippuria ja/tai sitruunan mehua.

3. Anna seoksen maustua hetki jääkaapissa ja täytä ruisnapit vasta juuri ennen tarjoilua, jotta ne eivät mene liian vetisiksi. Täyttäminen onnistuu helposti pienellä lusikalla.

Psssst.. Jos haluat nappeihin enemmän väriä ja kauniimman ulkonäön, leikkaa päälle tuoretta ruohosipulia.

tonnikalamousse

Salaatin kaveriksi teimme suolaista piirakkaa. Tomaatti-vuohenjuustopiirakkaa olen tehnyt vuodesta 2012 alkaen useita kertoja vuodessa. Pienen ihmeen yksivuotissynttäreille tein kaksi piirakkaa jo edellisenä päivänä valmiiksi. Juhlapäivänä lämmitin piirakat vain nopeasti uunissa ennen vieraiden saapumista. Juhlia edeltävänä päivänä siskoni sekä äitini oli meillä siivoamassa, ja piirakat sattuivat unohtumaan uuniin vähän liian pitkäksi aikaa, samalla kun roudasimme valtavan isoa mattoa äitini autoon. Piirakat ottivat tuona viitenä minuuttina vähän liikaa väriä pintaan, mutta minkäs teet! Ei sillä niin väliä. Tuore timjamikin unohtui tällä kertaa piirakoiden päältä, mutta ei anneta senkään haitata.

Tomaatti-vuohenjuustopiirakka

  • 1 kpl pyöreä ruis-kaura piirakkataikina (Myllyn paras)
  • n. 300 – 350 g kirsikkatomaatteja
  • n. 200 – 300 g pehmeää vuohenjuustoa
  • muutama oksa tuoretta timjamia
  • ripaus sormisuolaa ja rouhittua mustapippuria

1. Sulata piirakkataikina ohjeen mukaan. Kauli jäähtynyt taikina sopivan kokoiseksi, ja painele se sen jälkeen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

2. Huuhtele tomaatit ja leikkaa kukin tomaatti kolmeksi viipaleeksi. Pehmennä vuohenjuustoa hieman, ja levitä se sitten taikinan päälle. Asettele päälle tasaisesti tomaattiviipaleet. Ripota piirakan päälle tuoretta timjamia, sormisuolaa ja rouhittua mustapippuria.

3. Paista piirakkaa 225-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia (pohja on kypsä ja pinta kauniin paahtunut). Nosta piirakka jäähtymään ritilälle ennen vuoasta irrottamista.

yksivuotisjuhlatarjottavat

Kakun ja suolaisten herkkujen lisäksi pitkin poikin vihreää Vihervaaraa oli erilaisia värikkäitä karkkiastioita, vaahtokarkkeja ja iso kasa äitini tuomia Jaffa-keksejä. Näillä eväillä saatiin vedettyä yksivuotissynttärit varsin mallikkaasti läpi!

linnolahti photograpgy yksivuotiskuvaus

Sirkkabrunssi Klaus K:ssa 21.4.2019 & brunssilahjakortin arvonta

Kuukausi sitten saimme lukea Hesarista, että Finnjävel sulkee ovensa huhtikuun alussa ja paikalla aloittaa toukokuussa Henri Alénin luotsaama sirkkaravintola. Sirkat tuntuvat olevan juuri nyt kaikkien huulilla (ja rohkeimpien suussa siinä samalla). On Fazerin sirkkaleipää, jonka avulla sirkkoja ei tarvitse hakea enää eläinkaupasta, vaan niitä voi napata mukaansa lähikaupasta. Sitten on näitä ravintoloita ja ravintoloiden ”takapihoilla” kasvattamia sirkkafarmeja – todellista lähiruokaa.

klaus K sirkkabrunssi

Me emme ole sirkkaleipää maistaneet, ensimmäinen ja viime lauantaihin mennessä viimeinen sirkkakokemus on vuodelta 2012, jolloin Tasty Travelissimo -blogin Martina raahasi niitä jouluna appiukon luokse kaikkien maistettavaksi. Taisivat Martina ja Henkka olla aikaansa edellä, vuodesta 2012 on jo ihan mainittavan pitkä aika.

klaus K sirkkabrunssi

Vuonna 2018 sirkkoja ei tosiaan tarvitse enää eläinkaupoista kotikeittiöihin ostaa. Nyt niiden mukaan on jo nimetty meidän lemppariravintolan brunssikin. Kyllä, Klaus K -ravintola tarjoaa huhtikuun kahden viimeisen viikonlopun aikana lauantaisin sekä sunnuntaisin sirkkabrunssia. Mehän änkesimme sinne totta kai heti sirkkabrunssin ensimmäisenä päivänä! Toimme väkisin mukanamme myös pienen ihmeen kummit. Niin ja oli mukana tietenkin reipas taaperommekin.

klaus K sirkkabrunssi

Sirkkabrunssin menua (kurkkaa menu täältä) kävimme etukäteen tarkasti läpi. Tiedossa oli, ettei sirkkoja ole tungettu ihan jokaiseen ruokaan, vaan muutamiin valikoituihin annoksiin.

Hetken listaa selattuamme olimme löytäneet menusta seuraavat sirkka-annokset:

  • heinäsirkkaskagen mallasleivällä
  • Samu Sirkka -parmesaanimunakasta
  • chilillä maustettua kotisirkka-karpalo rocky road

Toivoimme kovasti, että sirkat olisivat annoksissa selkeästi näkyvissä – eivätkä täysin jauhettuna mössönä. Herra Longfield totesi jo ennen brunssia, että varmasti ovat kokonaisina tarjolla/esillä, eihän brunssia muuten olisi mitään järkeä mainostaa sirkkabrunssina.

Ja miten oikeassa herra olikaan! Siellähän ne sirkat olivat aivan selkeästi erotettavissa. Lisäksi pöydissä odotti keittiön tervehdys, joka piti sisällään mausteseoksessa paistettuja sirkkoja (niitä oli PALJON) vihreän dippisoosin kanssa. Nam!

klaus K sirkkabrunssi

Tilasimme alkuun koko porukan kanssa Aperol Spritzit kevään kunniaksi. Eipä ole ennen tullut nautittua tätä kesän ykkösdrinkkiä paistettujen sirkkojen kera!

Pöydässä olevat sirkat maistuivat enimmäkseen mausteille, dippikastike oli herkullista, mutta söimme sirkkoja enemmän ilman dippiä, jotta niiden mausta ja rakenteesta sai enemmän irti. Varmaan jokainen arvaakin, etteivät sirkat sellaisenaan juuri miltään maistu – niihin saadaan makua ihan samoin kuin muihinkin hieman perinteisiin ruoka-aineksiin: mausteiden, lisukkeiden sekä dippien/kastikkeiden avulla.

Muutamien sirkkamaistiaisten jälkeen päätimme rynnätä brunssipöydän herkkujen pariin. Tarjolla oli jälleen tuttuun tapaan taattua Klaus K:n laatua. Leikkeleet, kalat, leivät, hedelmät, myslit, nakit, munakokkelit sekä salaatit olivat juuri niin hyviä kuin jokaisella edelliselläkin kerralla kun olemme ravintolan tuoleihin istahtaneet. Ei tarvinnut pettyä, tälläkään kertaa.

klaus K sirkkabrunssiklaus K sirkkabrunssiklaus K sirkkabrunssi

Alkupalapöydistä löytyi kahta sirkkaruokaa. Heinäsirkkaskagen mallasleivällä maistui varsin hyvältä. Skagen-mössö oli niin tuhtia, ettei siellä viliseviä kokonaisia sirkkoja juuri suussa edes huomannut. Samu Sirkka -parmesaanimunakas maistui parhaiten pienelle ihmeelle. Hän veteli sitä varmaan kolme tai neljä palaa! Munakkaassa maistui eniten parmesaani, mutta siinä kyllä pääsi jo totisesti sirkkojen makuun. Sirkat oli aseteltu munakkaan päälle, ja pakko se on sanoa, etteivät munakaspalat näyttäneet ensikertalaisen silmiin kovin houkuttelevilta. Ehkä se on sirkkojen väri, sellainen aneeminen maantienharmaa ei herätä suuremmin mielenkiintoa. Pienen ihmeen kummitäti tunnusti pöydässä, että valitsi munakkaasta sellaisia paloja, joissa oli vähiten sirkkoja. Itseltäni jäi yksi kulmapala syömättä, siinä oli tosi iso sirkka ihan siipineen ja jalkoineen päivineen. Se oli liian rohkea pala omaan suuhuni. Seurueemme miespuoliset yksilöt pistelivät sirkkaskagenit ja -munakkaat reippaasti parempiin suihin.

klaus K sirkkabrunssiklaus K sirkkabrunssiklaus K sirkkabrunssi

Pääruoaksi valitsimme nieriää sekä tuoremakkaraaa. Annokset olivat sopivan kokoiset, yhtään enempää ei olisi mahtunut herkullisten alkuruokien jälkeen mahaan. Tässä on pienen ihmeen syntymän jälkeen käyty selkeästi liian vähän brunsseilla, koska meinasi lapanen lähteä käsistä alkuruokien kanssa! Mutta minkäs teet, ne ovat tällä brunssilla vain niin törkeän hyviä ja laadukkaita.

klaus K sirkkabrunssiklaus K sirkkabrunssi

Jälkiruokapöytä oli aivan pöytämme vieressä, ja siellä ne kakut, keksit, sirkkasuklaat sekä pannacotta huuteli nimiämme koko brunssin ajan. Chilillä maustettu kotisirkka-karpalo rocky road maistui oikein pätevältä. Suklaafani tykkäsi isosti! Rocky roadista sirkkoja piti hieman silmäillä, ennen kuin niiden päät, jalat sekä siivet osuivat silmiin. Sirkkasuklaan lisäksi omia suosikkejani olivat ehdottomasti hieman tahmeat croissantit sekä piimäpannacotta, voi nam miten herkullista se oli.

klaus K sirkkabrunssiklaus K sirkkabrunssi

Jälkiruokiin mennessä pieni ihme alkoi olla jo sitä mieltä, että pitäisi päästä jaloittelemaan, joten söimme jälkkärit kahdessa osassa. Toinen köpötteli ympäri ravintolaa taaperon kanssa, samalla kun toinen hörppi kahvin ja kiskoi makeat herkut suuhunsa. Sitten läpsystä vaihto. Todella hienosti pieni ihme kyllä jaksoi pitkän brunssin ajan syöttötuolissa istua! Mutta mikäs siinä oli istuessa kun eteen kannettiin jatkuvasti hyvää ruokaa (erityisesti se sirkkamunakas). Pieni ihme on selvästi tullut vanhempiinsa koska veteli niin tyytyväisenä Klaus K:n tarjottavia naamariinsa.

Sirkkabrunssi oli tosi kiva ja uusi kokemus. Ja uusia ruokakokemuksia on aina mukava nauttia! Pienen ihmeen kummit laskeskelivat pöydässä, että ovat tainneet meidän kanssa istua Klaus K:n brunssilla jo viitisen kertaa tässä vuosien saatossa. Aika hyvin! Mehän ollaan oltu täällä toistakymmentä kertaa, ja varmasti menemme taas uudestaan.

klaus K sirkkabrunssi

Alkoiko sirkkabrunssi kiinnostaa? Nyt olisi ihan tuhannen taalan mahdollisuus päästä testaamaan Klaus K:n sirkkabrunssi! Sitä tarjoillaan vielä ensi viikon lauantaina sekä sunnuntaina (28.- 29.4.2018) kello 12-15. Ostin teille (omilla rahoillani) lahjakortin Klaus K:n brunssille, ja se arvotaan tämän postauksen kommentoijien kesken. Haluisin kuulla, onko teillä sirkkaruokakokemuksia, ja jos on niin minkälaisia. Jos ei ole, niin kerro ihmeessä aikoisitko rohkeasti niitä Klaus K:n brunssilla viikonloppuna maistaa. Kommentointiaikaa on vain tiistaihin 24.4.2018 asti! Lahjakortti ehtii näin vielä viikonlopuksi voittajalle perille. Eikä hätää, jos sirkkabrunssi ei kiinnosta, voi brunssilahjakortin käyttää Klaus K:ssa 30.10.2018 asti.

Kurkkaa vielä meidän kaikki brunssiarvostelut alla olevan linkin takaa, niitä on siellä varmaan sata, ehkä vähän ylikin.

Brunssiarvostelut

klaus k

Yhteistyössä Klaus K

Kolmen aineksen mämmimutakakku

Pääsiäinen sekä ihanasti lämmittävä aurinko ovat vihdoin täällä! Kevät on varmasti jo aivan nurkan takana, vaikka mystiset lumimyräkät ovat yrittäneet masentaa kevättä odottavia kansalaisia tällä viikolla.

mämmimutakakku

Yritimme muistella aamulla herra Longfieldin kanssa viime pääsiäistä, mutta emme ihan aidosti muista siitä mitään. Emme mitään. Tuolloin pieni ihme oli noin 3 viikkoa vanha ja tuoreet vanhemmat olivat päästään aivan sekaisin kaiken uuden ja ihmeellisen edessä. Emme siis yhtään tiedä olimmeko viime pääsiäisenä sukulaisilla kylässä, söimmekö mämmiä, rötkötimme koko perheen voimin sohvalla, paistoiko aurinko vai oliko maassa yli metri lunta.

mämmimutakakku

Vuoden 2018 pääsiäinen muistetaan toivottavasti vielä ensi vuonnakin. Tänä vuonna pieni ihme on saavuttanut maagisen yhden vuoden rajapyykin, olemme menossa vanhemmilleni syömään, katsomaan Sampo Nukketeatteriin pienen ihmeen kummivanhempien kanssa MIAU!-pääsiäisesitystä, syömään kreikkalaiseen El Greco –ravintolaan, moikkaamaan karvaisia otuksia sekä pääsiäisnoitia Rehndahlin pääsiäisriehaan sekä olemaan rennosti kotona. Blogia toivon ehtiväni kirjoittaa tosissaan, olen ollut töiden jälkeen iltaisin niin väsynyt, että olen mennyt pienen ihmeen kanssa samoihin aikoihin nukkumaan, jotta jaksan tohottaa päivät töissä ja riehua illat pikkuisen taaperon kanssa.

Pitkäperjantaina suuntaamme vanhempieni luokse syömään ja noutamaan papan syntymäpäivälahjaa, joka ei ehtinyt edellisen viikonlopun synttäreille.

mämmimutakakkumämmimutakakku

Leivoin vanhemmilleni valtavan yksinkertaisen kolmen aineksen mämmimutakakun, jonka reseptiin törmäsin uusimmassa Yhteishyvä-lehdessä. Simppelit ja nopeat leivonnaiset ovat kovin kova juttu meillä nykyään, joten jos kakun voi tehdä kolmesta aineksesta, se on just meitä varten!

mämmimutakakku

Kolmen aineksen mämmimutakakku

  • 100 g tummaa suklaata
  • 0,5 rasiaa (à 700 g) mämmiä
  • 5 kpl luomu kananmunaa

Koristeluun esim. suklaamunia ja tomusokeria.

1. Säädä uuni 175 asteeseen.

2. Voitele irtopohjavuoan (halk. 20 cm) pohja ja reunat kevyesti voilla. Korppujauhota vuoan pohja ja reunat.

3. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa, välillä sekoitellen. Sekoita mämmi suklaasulaan.

4. Erottele kananmunien valkuaiset ja keltuaiset. Sekoita keltuaiset mämmi-suklaaseokseen.

5. Vatkaa valkuaiset puhtaassa kulhossa kovaksi vaahdoksi. Nostele vaahto hellästi käännellen mämmiseokseen.

6. Levitä kakkutaikina vuokaan ja kypsennä uunissa noin 30 minuuttia (meillä meni 40 minuuttia). Anna jäähtyä ennen koristelua.

7. Tarjoa kakun kanssa vaniljajäätelöä tai -kastiketta.

mämmimutakakku

Luumuinen rahkakerroskakku

Äiti ja siskoni kävi meillä joululounaalla joulukuun alussa. Jokainen toi jotain, ja äitini kontolle jäi jälkiruoka.

luumuinen rahkakerroskakku

Äiti teki todella herkullista luumuista rahkakerroskakkua Valion reseptin mukaan. Reseptin hän oli bongannut Hesarin kuukausiliitteestä. Äitini ei ole koskaan ennen tehnyt rahkakakkuja, tai siis tämmöisiä jääkaapissa jäädytettäviä kakkuja, joten hän oli sitä mieltä, että kakusta pitää äkkiä leikata palat ja laittaa kakku takaisin jääkaappiin, ettei se vaan sula pöydälle. Heh!

Kakkua jäi valtavasti yli, ja kun yritin tarjota sitä siskolleni sekä äidilleni mukaan, niin äiti oli sitä mieltä, ettei kakkua voi antaa mukaan, koska se sulaa kotimatkalla (tulomatkalle äiti oli toki pakannut kakun jääpalojen sekaan). Niinpä söimme kakkua hyvillä mielin herra Longfieldin kanssa seuraavat kolme päivää.

luumuinen rahkakerroskakku

Sain kakun kuvattua vasta joululounaan jälkeisenä päivänä, eli älkää välittäkö puolikkaan kakun kuvista!

Jos joulupöydästä puuttuu vielä herkku, niin tässäpä aivan mainio vaihtoehto!

Luumuinen rahkakerroskakku

pohja

  • 150 g keksejä, esim. Bastogne
  • 75 g voita

Luumu-kanelitäyte

  • 3 liivatelehteä
  • 2 dl Valio kuohukermaa
  • 2 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli
  • 2 rkl sokeria
  • 2 rkl Valio Eila maitojuomaa

väliin

  • 1 ½ dl omena-, aprikoosi- tai luumumarmeladia, (Saarioinen tai Dronningholm)

vaniljatäyte

  • 3 liivatelehteä
  • 4 dl Valio kuohukermaa
  • 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa vanilja
  • 2 rkl sokeria
  • 1 rkl vaniljasokeria
  • 2 rkl Valio Eila maitojuomaa

koristeluun

  • 25 g suklaalastuja
  • 100 g tuoreita luumuja

luumuinen rahkakerroskakku

1. Murenna keksit esim. monitoimikoneessa tai paksussa muovipussissa hienoksi. Sulata voi. Lisää keksimuruihin. Taputtele irtopohjavuoan (Ø 23 cm) pohjalle leivinpaperille. Jos teet kakun kovin paljon suurempaan vuokaan, niin kakusta ei tule niin korkea.

2. Luumu-kanelitäyte: Laita liivatelehdet runsaaseen kylmään veteen pehmenemään. Vaahdota kerma. Purista liivatelehdet ja sulata kiehuvan kuumaan maitojuomaan. Kaada seos rahkan joukkoon ohuena nauhana hyvin sekoittaen. Mausta sokerilla. Lisää lopuksi kermavaahto varovasti nostellen.

3. Kaada täyte kakkuvuoan pohjalle. Tasoita pinta. Peitä. Hyydytä kakkua jääkaapissa n. tunti tai kunnes pinta on hyvin jähmettynyt.

4. Sekoita marmeladi kulhossa notkeaksi. Levitä se varoen täytteen päälle.

5. Valmista vaniljatäyte samaan tapaan kuin luumu-kanelitäyte. Lisää täyte hillon päälle. Tasoita pinta. Peitä. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään 4 – 6 tuntia (äiti piti kakkua jääkaapissa yön yli).

6. Irrota kakku veitsellä vuoan reunasta. Poista rengas. Siirrä kakku tarjoiluvadille.

7. Koristele (katso kakun koristeluvideo) pinta juuri ennen tarjoilua suklaalastuilla ja luumulohkoilla.

luumuinen rahkakerroskakku

3. adventti: Piparkakkutrifle

Tällä viikolla vihreässä Vihervaarassa on ollut sutinaa! Maanantaina meille kokoontuivat muskarimammat vauvoineen, tiistaina kävimme äitini ja pienen ihmeen kanssa Nukketeatteri Sammon Joulu tulla jolkottaa -konsertissa, kävimme syömässä Sellossa lounasta ja vietimme lopulta koko päivän äitini kanssa. Torstaina meille saapui valtava kasa meidän asuinalueen kotimammoja vauvoineen ja isompine lapsineen. Kyllä oli muuten vipinää! Perjantaina karkasin itse herkuttelemaan ystävieni luokse, ja eilen pienen ihmeen kummitäti sekä -setä tulivat meille syömään pitkän kaavaan mukaan. Meidän PITI kokata heille kolmen ruokalajin menu ihan itse, mutta arvaatteko miten lopulta kävi? Herra Longfield haki kaiken valmiina Peshawarista sekä Leipomo Keisarista. Ups.. No kokkaillaan sitten joskus kun aikaa on taas enemmän!

piparkakkutrifle

Torstaina sain sentään (eiku siis myöhään keskiviikkoiltana) tehtyä kotimammaporukallemme piparkakkutrifleä torstain joulukahveille. Trifle onnistui ihan todella hyvin, vaikka säädin reseptin kanssa jonkin verran. Tämä trifle oli siitä helppo, että se pitää tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä, jotta se saa vetäytyä ja kerätä makua oikein kunnolla ennen kuin siihen käydään käsiksi.

piparkakkutriflepiparkakkutrifle

Trifle keräsi hurjasti kehuja mammakavereilta, ja sen reseptiä pyydettiin minulta pian. No tässä se nyt olisi, niin pian kuin vain ehdin sen tänne blogiin naputella.

Herkullista 3. adventtia! Tasan viikon päästä se joulu onkin jo sitten täällä. ♥

Pssst.. Älkää ihmetelkö postauksen kuvia, napsin suurimman osan triflekuvista yhdestä lasiin tehdystä annoksesta, sillä aineksia jäi juuri sen verran yli. Lisäksi lasiannos oli paljon kauniimpi kuin varsinaiseen tarjoiluastiaan tekemäni trifle.

piparkakkutrifle

Piparkakkutrifle

noin 2 litran tarjoiluastia

Kakkupohja

  • 1 dl siirappia
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl kardemummaa
  • 100 g voita
  • 1½ dl vehnäjauhoja
  • 1½ rkl perunajauhoja (tai Maizenaa)
  • ½ tl ruokasoodaa
  • 1 kpl kananmuna

Kostutukseen

  • 1-2 dl maitoa (meillä oli rasvatonta)

Täyte

Koristeluun

  • murennettuja piparkakkuja

1. Valmista ensin kakkupohja. Mittaa siirappi ja mausteet kattilaan, kiehauta ja lisää sekaan paloiteltu rasva. Sekoita kunnes rasva on sulanut ja anna hieman jäähtyä.

2. Sekoita keskenään jauhot ja ruokasooda. Vaahdota kananmuna ja lisää vaahto sulatettuun rasvaseokseen vuorotellen jauhoseoksen kanssa.

3. Kumoa taikina leivinpaperin päälle pellille ja paista 175 asteessa 15-20 minuuttia. Anna pohjan hieman jäähtyä ja kostuta sen jälkeen maidolla.

4. Ota kostutetusta pohjasta lasilla/piparkakkumuotilla kakkupaloja sivuun odottamaan.

5. Valmista täyte vaahdottamalla kerma ja lisäämällä sekaan nostellen keskenään sekoitetut muut ainekset tasaiseksi seokseksi.

6. Täytä tarjoiluastia vuorotellen kostutetuilla kakkupaloilla ja täyteseoksella. Jätä päällimmäiseksi kerrokseksi täytettä. Peitä ja laita astia vetäytymään jääkaappiin yön yli.

7. Koristele annokset hetki ennen tarjoilua murennetulla piparkakuilla.

piparkakkutrifle

1. adventti: Nutella-taatelikuusi

Neljä viikkoa jouluun (edit. eiku KOLME)!

nutella-taatelikuusi

Eilen kävi ihan mahtava juttu. Olin ensimmäistä kertaa 8,5 kuukauteen yksin kotona monta tuntia! Herra Longfield otti ja lähti äitinsä luokse, ja nappasi vielä pienen ihmeenkin mukaan. Tässä on oma jaksaminen ollut vähän kortilla, ja ihan asiantuntijoiden mukaan mulle pitää nyt järkätä omaa aikaa. Siispä sitä alettiin järkätä.

Siellä ruutujen toisella puolella varmaan useampi ajattelee, että miten voi olla edes mahdollista, etten ole omaa aikaa yksin kotona tätä aiemmin järjestänyt. En osaa kysymykseen edes vastata. Olen niin kiintynyt pieneen ihmeeseen, ja koska hän tissittelee vielä yli 10 kertaa päivässä, eikä pullo kelpaa, olen vähän niin kuin päättänyt etten voi olla vauvasta erossa kovin pitkää aikaa. Tottahan se toisaalta on, mutta kuten mulle on nyt vakuuteltu, ei vauva kuivu pois muutaman hassun tunnin aikana.

nutella-taatelikuusi

Heidi, kun hoidat itseäsi, hoidat vauvaasi.

Tuo lause sai kyynelkanavani auki jokunen viikko sitten. Kuinka totta se voikaan olla.

Joten täälläpäs hoidettiin lauantaina itseä ja omaa mieltä oikein urakalla! Toki piti pienet itkut tirauttaa kun mies ja poika oven takanaan sulkivat, mutta kun sain anopin vinkkien jälkeen skumppalasin käteen niin johan alkoi hymyilyttää!

nutella-taatelikuusi

Lauantaina pääsin leipomaan vähän joulujuttuja. Meille on tulossa kivoja vieraita pitkin joulukuuta, ja halusin testata ensimmäisenä Yhteishyvä-lehdestä löytämääni nutella-taatelikuusen reseptiä. Kuusen väkerrän näillä näkymin vielä kaksille eri mammakahveille joulukuun aikana, sen verran maukas tästä makeasta kuusesta tuli. Kuusi näyttääkin vielä niin hienolta, että sen kehtaa nostaa pöytään esille!

nutella-taatelikuusi

Nutella-taatelikuusi

  • 1 paketti (600 g) pakastelehtitaikinaa
  • 1 kananmuna voiteluun
  • 0,5 dl tomusokeria

Täyte

  • 15 taatelia
  • 1 dl vettä
  • 1 dl Nutellaa
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl jauhettua inkivääriä

1. Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Poista taateleista kivet. Keitä taateleita vedessä 3 minuuttia. Soseuta taatelit ja vesi sauvasekoittimella. Sekoita pähkinälevite ja mausteet joukkoon.

3. Yhdistä 4 taikinalevyä ja vaivaa ne käsin yhdeksi taikinapalloksi (en ollut ihan varma pitääkö tämä tehdä näin vai käyttää vain kahta levyä, mutta kahdesta levystä olisi tullut niin pieni kuusi, että päädyin yhdistämään taikinan. Ihan niin ilmava ja lehtävä taikinasta ei näin tullut, mutta oikein siedettävä kuitenkin). Jaa taikina kahteen osaan. Kauli palat jauhotetulla alustalla samankokoisiksi ½ cm paksuiksi levyiksi. Leikkaa palat joulukuusen muotoisiksi kolmioiksi ja muotoile alaosaan kuusen jalka.

4. Laita yksi pala leivinpaperin päälle uunipellille. Levitä reilusti täytettä taikinalle. Paina toinen pala päälle. Leikkaa kuuselle oksat eli viillot 1 cm:n välein ikään kuin puun rungosta oksankärkeen. Pyöritä oksat kierteelle (minä pyörittelin alaoksia muutamaan kertaa ja yläoksia vain kertaalleen).

5. Leikkaa ylijääneistä taikinapaloista kuuselle tähti ja tee tähtitorttuja taatelitäytteellä.

6. Voitele taikina kevyesti kananmunalla. Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 20-25 minuuttia. Anna jäähtyä noin 15-30 minuuttia. Koristele tomusokerilla.

nutella-taatelikuusi

Psssst.. Katso herkkukuusen teko-ohjeet myös alla olevasta Yhteishyvän videolta, jos ohjeet oli muuten hieman sekavat!

Brunssi: Kaupungintalon ravintola 21.11.2017 (HKI)

Pieni ihme oli ensimmäisellä brunssillaan vajaan kuukauden ikäisenä. Tuolloin testasimme sattumien kautta Ison Omenan La Torrefazionen brunssin. Torren brunssin aikoihin elettiin aikamoisia koliikkiaikoja, joten Torrea lukuunottamatta brunssit jätettiin suosiolla pois viikonlopuista, ja lukittauduimme vauvan kanssa neljän seinän sisälle odottamaan rauhallisempia aikoja. Ristiäisten aikaan kotoa oli pakko lähteä liikkeelle. Ristiäisiä vietettiin aurinkoisessa kevätsäässä Kaisankodissa Espoossa, ja tunnelmallisen tilaisuuden päätteeksi koko juhlaporukka nautti Kaisankodin brunssia. Koliikkiajat jatkuivat vielä ristiäisten jälkeen, ja vaikka nuo ajat ovatkin jo takanapäin, emme ole koko perheen voimin brunsseille vielä lähteneet. Suurimpana syynä on ollut se, ettei pieni ihme ole voinut istuskella syöttötuolissa. Voisihan vauvaa rattaissakin syömisen ajan pitää, mutta kun meidän jässikkä ei paikoillaan olevissa rattaissa viihdy, ja rauhallisen brunssin idea kärsii aika paljon kun kaikesta varsin kiinnostunutta vauvaa joutuu pitämään jatkuvasti sylissä. Niinpä brunssien kanssa on odoteltu rauhassa sitä päivää kun pikkuisen voi nakata istumaan syöttötuoliin. Ja se päivä tuli kuin tulikin vihdoin vastaan!

kaupungintalon ravintola_brunssi

Kävi vielä niin mukavasti, että minulla oli lokakuussa synttärit, ja sain pienen ihmeen kummivanhemmilta lahjaksi brunssin uudistetussa ja vastikään kaikelle kansalle avatussa Kaupungintalon ravintolassa.

Älkää antako hieman pelottavan ravintolan nimen hämätä! Kuulimme ystäväpariskunnalta, että ravintolan avautuessa kaikelle kansalle, käynnistettiin sen nimestä kilpailu. Tiedä sitten saiko kilpailuun osallistua vain Kaupungintalon virkamiehet, mutta nimeksi valikoitui niinkin villi aivomyrskyn tuotos kuin Kaupungintalon ravintola. Heh.

Mutta jos totta puhutaan, niin kyllä nimi ainakin minua hieman ihmetyttää. Tai siis jos en tietäisi, että ravintolaan saisi astua kuka tahansa kaduntallaaja, niin varmana en uskaltaisi nenääni ovista sisään tunkea, sillä kuvittelisin ravintolan olevan tarkoitettu vain Kaupungintalon työntekijöille.

kaupungintalon ravintola_brunssikaupungintalon ravintola_brunssi

Mutta kuka vaan saa kyllä astua ravintolaan sisään! Kaupungintalon työntekijät ravintolassa kyllä lounastavat edelleen, mutta muukin kansa on enemmän kuin tervetullutta. Meidän brunssimme aikaan lähellä olevaan pöytään muuten istahti ihan uusi ja tuore Helsingin pormestari! Ettei vain olisi herra Vapaavuori ollut tekemässä ylitöitä lauantaina.

No me emme sentään olleet ylitöissä, vaan testaamassa Kaupungintalon ravintolan brunssia. Jestas minkälainen brunssi se olikaan! Tähän alkuun pitää heti todeta, että hinta-laatusuhde oli brunssilla erinomainen! Vaivaisella 24 eurolla sai syödäkseen valtavat määrät herkullisia ja tuoreita sapuskoita. Kaiken kukkuraksi brunssilla on aina jokin teema, meidän visiitin aikaan herkuteltiin Oktoberfest-brunssilla. Tuolloin tuloillaan oli ainakin Halloween-brunssi lokakuun lopussa.

kaupungintalon ravintola_brunssikaupungintalon ravintola_brunssi

Tarjolla oli toinen toistaan raikkaampia ruokaisia salaatteja, tuoreita leipiä, lapsille oma buffet-pöytä (josta me aikuiset löysimme kyllä monen monta herkkua myös omille lautasillemme), mehuja, smoothieita, jogurttia lisukkeineen, hyvää kaffetta sekä lisäksi vielä tuhdit lämpimät vaihtoehdot. Oktoberfest-teemaan sopien tarjolla oli hurjan pehmeää possunposkea, chorizomakkaraa sekä sinappista perunamuusia.

Eikä siinä todellakaan ollut vielä kaikki! Lisäksi oli tietenkin myös jälkkäreitä. Jestas mitä herkkuja olivatkaan Kaupungintalon ravintolan kokit brunssikansalle loihtineet. Oli ainakin tiramisua, muffineita, suklaaleivoksia, tuoreita hedelmiä sekä semmoista pinkkiä marjapuuron väristä jälkkäriä. Tiramisu sekä suklaaleivokset nousivat ehdottomasti omaksi suosikeikseni!

kaupungintalon ravintola_brunssikaupungintalon ravintola_brunssi

Pieni ihme nautti brunssin syöttötuolissa istuen ja lasten buffet-pöydän hedelmävartaita syöden. Kyllähän siitä aika sotku saatiin aikaan, kun tuollainen 7-kuinen poika sormiruokailee, mutta jälkemme totta kai siivosimme ja sotkujen ansiosta me vanhemmat saimme varsin tervetulleen paussin visusti sylissä viihtyvältä pieneltä ihmeeltä.

kaupungintalon ravintola_brunssi

Vähän harmiksi täytyy todeta, että kovin moni muu ei meidän ja Jan Vapaavuoren lisäksi ollut brunssia löytänyt.. Suuri ravintosali oli hiljainen, ja tyhjiä pöytiä oli valmistettuun ruokamäärään nähden aivan liikaa tyhjinä. Tosi harmi! Tänä viikonloppuna tarjolla on kuitenkin isänpäiväbrunssi, kattauksia löytyy sekä lauantaille että sunnuntaille – toivon hurjasti, että paikalle eksyy useampikin herkkusuu! Onko teillä vielä isänpäivän ohjelma epäselvä? Jos on, niin tänne vaan herkuttelemaan!

kaupungintalon ravintola_brunssikaupungintalon ravintola_brunssi

En nyt sitten tiedä jatkuuko brunssi vielä isänpäivän jälkeen, sillä Kaupungintalon ravintolan nettisivuilla kerrottiin, että 18.11. alkaen ravintolassa aletaan tarjoilla lauantailounasta. Hurjan harmillista jos brunssi ei jatku! Toivotaan nyt kuitenkin, että ainakin isänpäivän kaltaiset juhla-/teemabrunssit pysyisivät valikoimassa. Sen verran laadukas kokonaisuus oli kuitenkin kyseessä!

Ehkä se on se nimi, kukaan ei uskalla sisään kun pelkää, että vastaan tulee vaan kaikenmoisia pormestareita, kunnanvaltuutettuja, ministereitä ja muita pelottavia virkamiehiä! Mutta vaikka tuleekin niin kyllä sinne sekaan mahtuu!

kaupungintalon ravintola_brunssi

Helppoa ja hyvää: Kaunis marja-trifle

Marja-triflestä tuli kerrasta mun jälkkärisuosikki! Siis niin hyvää ja helppoa, ettei sitä voi edes todeksi uskoa.

trifle

Meille saapui ystäväpariskunta eräänä viikonloppuna kylään, ja heille piti kehitellä jotain iisiä jälkiruokaa. Iisiä siitä syystä, ettei täällä vauva-arjen keskellä enää mitään viiden ruokalajin illallisia ehditä tehdä. Kuten olen jo aiemmin sanonut, meidän uusi motto on ”helppous edellä”, ja se mielessä piti tarjottavat ystäville keksiä.

Varsinaiseksi ruoaksi olimme päättäneet jo aiemmin tehdä herkullista maalaiskanasalaattia paistovalmiiden naan-leipien kera. Jos ette vielä ole antaneet Santa Marian paistovalmiille naan-leiville mahdollisuutta, niin ostakaa paketti ja testatkaa. Me tykätään ihan julmetusti! Kaksi pakettia ollaan saatu vuosien saatossa myös poltettua mustiksi grillivastusten alla uunissa, joten ihan vinkkinä voimme sanoa, että kytätkää niiden paistumista silmä kovana.

trifle

Jälkkäriä miettiessäni muistin yhtäkkiä kälyn esikoisen 1-vuotissyntymäpäivillä syömämme todella makean ja herkullisen triflen. Etsin sen reseptiä kälyn blogista, mutta ei se ollut sinne (vielä) ilmestynyt. Piti siis kysellä perään, että mikäs se ihana jälkkäri oli ja oliko sitä vaikea tehdä.

No olihan se helppo ja reseptinkin sain käsiini. Resepti on peräisin Kinuskikissan blogista, ja me noudatimme sitä tarkasti, puolittaen kuitenkin alkuperäisen reseptin ainekset, sillä meitä oli vain neljä aikuista jälkiruoalla herkuttelemassa.

trifle

En olisi voinut uskoa, että jotain näin herkullista saa aikaan niin helposti ja nopeasti. Trfilen kanssa pätee vain muutama sääntö, älä sekoita joukkoon liikaa kardemummaa, äläkä tee sitä tunteja ennen tarjoilua valmiiksi, sillä keksinmurut vettyvät aika nopeasti.

Sitten vain tajuttoman hyvän reseptin kimppuun!

trifle

Marja-trifle

4-6 annosta

Kerros 1

  • 4 dl vispikermaa
  • 2 rkl sokeria
  • ½ rkl vaniljasokeria
  • 1 tl kardemummaa
  • 150 g mascarponejuustoa

Kerros 2

  • 1 pkt murennettuja Digestive-keksejä

Kerros 3

  • 350 g mansikoita (siivuina)
  • 3 dl mustikoita (meillä oli pensasmustikoita)

Pinnalle

  • mansikoita, mustikoita sekä keksimurua

1. Mittaa kulhoon kerma, sokerit ja kardemumma. Vatkaa vaahdoksi. Sekoita joukkoon mascarponejuusto.

2. Murskaa keksit tasaiseksi hakkeeksi.

3. Kokoa kakku latomalla lasikulhoon (tilavuus 1 litra) vuorotellen täytettä, marjoja ja murskattuja keksejä.

4. Laita pinnalle koristeeksi marjoja sekä ripottele päälle hieman keksimurua.

trifle

Mutakakku mascarpone-vaahdolla

mutakakku

Viime viikonloppuna meillä vietettiin herra Longfieldin synttäreitä. Synttärilahjaa olin suunnittelut kuukausia etukäteen, tai oikeastaan jo useamman vuoden ajan. Herra on aina silloin tällöin sanonut, että olisi mahtavaa jos meillä olisi kotona piano. Hänhän on kovin musikaalinen tapaus, ja meiltä löytyy kitaroita ja bassoja vaikka muille jakaa. Mutta pianoa meillä ei ole koskaan ollut. Pianon ostamista olen suunnitellut jo pitkään, mutta aina on ollut jotain muita rahallisia menoja samaan aikaan ja pianon osto on jäänyt tekemättä. Nyt kuitenkin päätin haalia kaikki säästöt kasaan ja ostaa herralle hänen kauan haaveilemansa soittimen.

yamaha digitaalipiano

Päädyin hommaamaan kompaktin kokoisen digitaalisen pianon, jota voi soitella myös luurit päässä kun pieni ihme on nukkumassa. Luureja taikka pianotuoleja herra ei vielä saanut, niitä ostellaan sitten seuraavien vuosien ajan joulu- ja synttärilahjoiksi. Toivon todella, että piano tulee tulevaisuudessa yhdistämään isän ja pojan suhdetta. Lisäksi olisi ihan mahtavaa, jos pienelle ihmeelle siunautuisi edes hippasen verran isänsä musikaalisuutta! Multa kun sitä ei löydy yhtään. Ei siis yhtään. Häävalssinkin ajan mies joutui kuiskaamaan korvaani tahtia, että pysyin askelissa mukana.

yamaha digitaalipiano

Pyysimme viikonloppuna pienen ihmeen kummitädin sekä -sedän meille synttäri-illalliselle. Meidän illalliset starttaa nykyisin jo kolmen aikaan, eli en ole ihan varma voidaanko puhua synttäri-illallisesta.

Meidän uusi mottohan on ”helppous edellä”, ja tätä vaalittiin myös synttäri-illallisen valmisteluissa. Herra haki sushit LN-Sushi Artista, minä hain Alkosta hyvää valkoviiniä sekä kaupan pakastealtaasta mutakakun ja marjamyyjiltä pari pussia marjoja. Siinä se melkein oli – voisiko paljon helpommalla enää päästä?

mutakakku

Ruoka oli tosi hyvää ja meillä oli hurjan mukava ilta(päivä)! Nauru raikasi ja masut saatiin susheista sekä mutakakusta täyteen.

Ihan en kuitenkaan kehdannut pelkkää pakastealtaan mutakakkua synttärisankarille ja vieraille tarjota, vaan tuunasin kakkua hieman. Haluatteko tietää miten? Kurkatkaa resepti alta, sen tekoon ei kauaa mene!

mutakakku

Mutakakku mascarpone-vaahdolla

4 annosta

  • 1 kpl pakastealtaan mutakakku (meillä oli Frödingen)
  • 1½ dl kermaa
  • 1½ dl mascarponea
  • mansikoita
  • (pensas)mustikoita
  • tomusokeria koristeeksi

1. Sulata kakku pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Vaahdota kerma ja lisää joukkoon mascarpone. Sekoita vielä hyvin keskenään.

3. Kippaa kerma-mascarponevaahto kakun päälle.

4. Viimeistele kakku marjoilla sekä tomusokerilla.

mutakakku

Viisi vinkkiä Helsinkiin, Hesaan tai Stadiin

Minä olen se juntti ulkopaikkakuntaltainen maalta, joka on kutsunut Helsinkiä aina Hesaksi. Omaan korvaan syntyperäläisten hesalaisten käyttämä Stadi taas kuulostaa juntilta. Stadi – eihän siinä viitata mitenkään itse kaupungin nimeen! Siksi olinkin varsin iloinen lukiessani, että syntyperäiset nuoret helsinkiläiset käyttävät nykyään yhä enemmän Hesa-sanaa. Hyvä syntyperäiset nuoret helsinkiläiset!

Ebookers kokosi muutamien bloggareiden toimesta vinkkejä Hesaan. Vinkit koottiin Stadilaisten opas Helsinkiin -sivulle, jonne ilmestyi omasta mielestäni aika kattava lista ravintoloita, museoita, kahviloita, shoppailupaikkoja, nähtävyyksiä, luontokohteita (näistä erityisesti plussaa) sekä drinkkipaikkoja.

Minäkin pääsin mukaan antamaan omat vinkkini Hesaan. Minun listalta löytyy tietty aika paljon ruokaa ja brunsseja. Näitä viittä kohdetta ei mielestäni kannata Hesassa ohittaa. Mikä on sinun lempparipaikkasi Hesassa?

Mustasaari

Vietä kesäpäivä rauhallisella Helsingin seurakuntien omistamalla saarella, jossa on matala ja turvallinen ranta. Mustasaari on päihteetön. Saarelta pääsee siltaa pitkin luonnontilaiselle Hevossaarelle, jossa kuljeksii kesäisin vapaana lauma lampaita. Löydätkö ne metsän ja puskien siimeksestä?

Linkki Mustasaari-postaukseen (kesältä 2014)

Linkki Mustasaaren toimintakeskuksen sivuille

Saslik

Virittäydy tunnelmalliseen venäläiseen iltaan Saslikissa. Tummanpuhuva sisustus, kauniit lasimaalaukset ikkunoissa, aito venäläinen ruoka sekä mainiot trubaduurit takaavat onnistuneen ja herkullisen illan.

Linkki ravintolan nettisivuille

Chjokon Chocolate High Tea

Nappaa ystävä kainaloon ja suuntaa lauantaisin Chjokon Chocolate High Tealle herkuttelemaan makeilla ja suolaisilla herkuilla. Paljon makeampaa yllätystä ei voi ystävälle järjestää.

Linkki Chjokon Chocolate High Tea -postaukseen (vuodelta 2015)

Linkki Chjokon nettisivuille

Klaus K:n brunssi

Bulevardin Klaus K -hotelli tarjoilee laadukasta ja runsasta brunssia viikonloppuisin. Päheän hotellin aulan jatkeena olevan ravintolan sisustus hivelee silmiä ja brunssiherkut vievät kielen mennessään. Me olemme brunsseilleet täällä lähes lukemattomia kertoja.

Linkki 2011 arvosteluun & linkki 2013 arvosteluun & linkki toiseen 2013 arvosteluun & linkki 2014 arvosteluun & linkki 2015 arvosteluun & linkki 2017 arvosteluun

Linkki Klaus K:n nettisivuille

Krog Roban brunssi

Runsas, värikäs ja hurjan herkullinen brunssi ei jätä ketään kylmäksi. Kaunis ravintolasali sekä ystävällinen ja hymyilevä palvelu pitävät huolta siitä, ettei Krog Roban penkeistä halua nousta kovin nopeasti ylös.

Linkki arvosteluun (vuodelta 2017)

Linkki ravintolan nettisivuille

 

Yhteistyössä ebookers