Jäähyväissanat ♥

Jestas, ihanko oikeasti tätä postausta kirjoitan? Tietämättä oikeastaan edes mitä kirjoitan. Tietäen kuitenkin sen tärkeimmän.

Me sanotaan blogimaailmalle tämän postauksen jälkeen heippa.

Siinä se tuli. Sen sanominen ja erityisesti kirjoittaminen tuntuu oikeasti tosi hyvältä.

Mietin blogin lopettamista jo ennen pienen ihmeen syntymistä. En tiennyt yhtään mitä tuleman pitää, ja jotenkin tuntui, että siinä kohtaa olisi voinut olla hyvä päättää tämä vaihe ja jatkaa ihan muiden juttujen parissa. Mutta ei se vielä pienen ihmeen syntymään kuitenkaan loppunut. Uudemman kerran mietin lopettamista vielä totisemmin ennen viime vuoden vaihdetta, kun seinät ja koko maailma alkoi kaatua niskaan. Mutta jotenkin siitä ahdingosta noustiin, ja elämä alkoi hymyillä ihan tosissaan tämän vuoden alussa. Pienen ihmeen vaivat saatiin selätettyä, ja energiaa oli vaikka muille jakaa. Äitiys tuntui ihanalta, lapsi oli valloittava, miestäkin jaksoi taas halia sekä huomioida ja oma (hetkellinen) töihinpaluuni teki koko meidän perheelle tosi hyvää.

Lopettamispäätös alkoi kuitenkin jälleen kevään aikana vyöryä mieleen. Postaustahti hiljeni, kamera jäi lähes aina kotiin, uusien postausten tekeminen tuntui työläältä, blogikärpänen ei puraissut kuin joskus harvoin ja kaikki muu kuin tietokoneen äärellä istuminen kiinnosti päivä päivältä enemmän.

Sitten alkoi miehen kesäloma. Olin ajatellut, että katson miten homma etenee kesäloman aikana – tohdinko ottaa omaa aikaa, ja käyttää sen koneella istumiseen, kuvien käsittelyyn ja tekstien suunnitteluun sekä kirjoittamiseen. En tohtinut, en halunnut, ei kiinnostanut.

Halusin olla läsnä, halusin kokea sekä nähdä pienen perheemme seikkailut ilman kameraa, ilman ajatusta siitä, että tästäkin voisi kirjoittaa blogiin. Halusin lisäksi olla olla miestäni lähellä kaiken sen vapaa-ajan, mitä reipas taaperomme meille iltaisin antaa. Illat yhdessä sohvalla, illat yhdessä hyvää ruokaa kokatessa sekä syödessä, illat yhdessä saunassa, ihan missä vaan kunhan olemme yhdessä – kahdestaan. Ei sen kummempaa.

Muutaman viimeisen viikon aikana päätös sitten tehtiin – blogi saa jäädä. Se ei tuota enää sitä iloa, jota siitä ennen sain. Se on alkanut tuntua pakkopullalta, ja jos paras fiilis syntyy siitä kun blogiin saa uuden postauksen julki, ja samalla ajattelee ”jes, nyt ei tartte tätä ajatella pariin päivään”, niin joku mättää.

Onhan se hullua, että olemme jakaneet elämäämme täällä jo yli 10 vuotta. Teitä seuraajia on siellä tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, ja just nyt kun toisen palkka koostuu hoitorahasta sekä kuntalisästä, ja kaikki ylimääräiset yhteistyökuviot olisivat enemmän kuin mahtavia, päätämme laittaa lapun luukulle. Mutta kun se tuntuu nyt vain oikealta ratkaisulta.

Niin paljon on tämä pieni blogi meille antanut, ettei sitä oikein voi edes sanoin kuvata. Siispä kiitämme kauniisti jokaista teitä, joka on tällä reilun 10 vuoden matkalla meidän mukanamme roikkunut. Totisesti kaunis kiitos! Nyt on aika jatkaa muita juttuja, ensisijaisesti rakkaan pienen perheemme parissa. ♥

Psssst..! Blogin Instagram-tili jää vielä henkiin, joten sitä kautta meidän seikkailuja voi edelleen seurata!

Suositellut

22 Replies to “Jäähyväissanat ♥”

  1. Eikääää! Nyt pännii ja harmittaa ja surettaa. Hengitän syvään ja olen kiitollinen, että jatkoit vielä niin että sai lukea Pienen Ihmeen seikkailuistakin. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi ja jatkon suhteen: Ei koskaan sanota Ei koskaan ♡

    1. Kiitos Heli! <3 Paljon tämä antoi voimaa raskaan vauvavuoden aikana, joten hyvä etten lopettamispäätöstä silloin tehnyt! Ja tosiaan eihän sitä koskaan tiedä tulevaisuudesta. 😉

      Kaikkea hyvää myös sinulle! Aurinkoa ja lämpöä sopivasti loppukesälle!

  2. Kiitos ihanasta blogista, tämä on ollut yksi ihan lemppareista! Itse seurasin tiiviisti raskauspostauksia ja vauvajuttuja, koska ne olivat myös itselle ajankohtaisia. Sain paljon vertaistukea ja muutamat hulvattomat naurukohtaukset 😀 Kiitos niistä kaikista! Myös ruokapostaukset ovat olleet mainioita, ja muutama herkullinen reseptikin on pitänyt laittaa talteen ja testata 🙂 Kaikkea hyvää teille ja ihania hetkiä erityisesti pienen pojan kanssa, äitiys on ihan parasta <3

    1. Kiitos sinulle Silja siitä, että olit mukana! Äitiys vei nyt mukanaan, mutta ei se voi kovin huono juttu olla. <3 Kaikkea hyvää ja kaunista myös teidän perheelle.

  3. Täytyy myöntää, että kun kuulin blogin jäähyväisistä, tuli hetkeksi tyhjä olo. Olen saanut nauttia tästä blogista niin pitkään , kiitos siitä! Mutta elämä jatkuu, nauti sinä perheestäsi ja kaikesta mitä elämä pienen pojan äidin eteen tuo <3. Tuo Instagram-juttu täytyy nyt opetella :), se on hieman jäänyt tällaiselta perässäkulkijalta… 😀

    1. Tervetuloa mukaan Instagramin ihmeelliseen maailmaan! Varoitan, siihen jää helposti koukkuun. 🙂 Ja mehän törmäämme sekä kuulemme toisistamme vanhaan tuttuun tapaan, mutta ihanaa kun olit mukana myös täällä blogin puolella. <3

  4. Voi harmi! Kiitos ihanasta blogista ja seuraan ehdottomasti teidän juttuja instan puolella! ❤

    1. Törmätään Instassa. 🙂 Kiitos, että olit mukana täälläkin puolella. <3

  5. Lukijan kannalta bloggaajan lopettaminen on aina harmillista, mutta bloggaaja saa tehdä mitä haluaa. On ollut ilo seurata tätä blogia ja tulen kaipaamaan varsinkin Mr. Longfieldin huonon hyvällä huumorilla maustettuja postauksia, joille on olen hekotellut usein. Jään tietenkin seuraamaan teitä Instassa, joten siellä tavataan. <3 Kaikkea hyvää jatkoon!

    1. Voi jestas! Herra Longfield on viimeisen vuoden aikana puhunut minut niin monta kertaa ympäri lopettamispäätöksen kanssa. Lopulta hänkin oli sitä mieltä, että on aika sanoa heippa, sen verran kauan asiasta hänelle sanoin. Herran juttuja on ollut kyllä mahtava lukea, vaikka saman katon alla asutaankin ja hänen stooreja saa kuulla sitä kautta lähes päivittäin. Kaikkea ihanaa sinulle Jonna, ja kiitos että olet roikkunut mukana täällä tosi pitkään!

  6. Kiitos ja näkemiin💙💛💚

    1. Kiitos! <3 Ihanaa jatkoa teille, Tarmolle rapsutuksia!

  7. Riikka Henriksson says: Vastaa

    Kiitos bloggaajille kivasta blogista! Roikuin mukana muutaman vuoden. Alunperin taisin blogiin löytää, kun olitte tehneet postauksen entisestä työpaikastani (Mestaritalli). Kerran tapasin Herran ja Kodankin, samoja Espoon metsiä kun koirien kanssa kuljetaan :). Tässä blogissa erityisesti arvostin juhlapostauksia, oli kiva nähdä mitä vieraille aina tarjositte.
    Hyvää onnea ja jatkoa koko perheelle!

    1. Kiitos Riikka kivasta kommentistasi! Ehkä me vielä törmätään siellä metsissä! Nykyään tosin Horatio kulkee mukana, mutta sama rotu edelleen. 🙂 Kaunista loppukesää sinulle!

  8. Kiitos ihanista postauksista ja vuosista. Ja kaikkea hyvää jatkoon, seikkailut varmasti vain paranevat vaikkei (tai ehkä juuri siksi) niitä aina raportoikaan muille!

    1. Just näin Milla! <3 Hyvää jatkoa myös sinulle. 🙂

  9. Kiitos Huli ja herra Longfield kivoista, hauskoista ja lämminhenkisistä postauksista vuosien varrella. On ollut ilo seurata teitä!
    Kaikkea hyvää teidän perheelle! Ja erityisrapsutukset Horatiolle.
    Jatkan seuraamista instan puolella 🙂

    1. Rapsutukset toimitettu eteenpäin! <3 Kiitos kauniista kommentista ja iloista loppukesää!

  10. Sadumaista says: Vastaa

    Iso kiitos teille vuosien varrella jakamista postauksistanne! Aloin seuraamaan blogianne kannustalo-aiheen perässä, mutta vuosien varrella löysinkin monta yhteistä mielenkiintoa matkustamiseen, hyvään ruokaan ja nyt viimeisimmäksi lähes samanikäiset poikavauvat. Jään seuraamaan instagramin puolelle.

    1. Voi Kannustalo. <3 Me ei nyt taideta seuraavia vuosia Kannustalossa asua, ihan sydämeen sattuu! Mutta kyllä me vielä ehditään se unelmien mansardikattoinen Kannustalo joskus saada! Törmätään Instassa. <3

  11. Voi teitä <3 Tosi hyvä kirjoitus – kun jokin tuntuu pakkopullalta on syytä pysähtyä miettimään. Ymmärrän täysin kaiken mitä kirjoitat, voin nähdä itseni joskus samassa tilanteessa. Toivon kaikkea hyvää teidän perheellenne <3 Nauttikaa hetkessä elämisestä, läsnäolosta ja kaikesta ihanasta mitä perhe-elämä tuo tullessaan. Ja ainahan tänne voi palata, jos siltä vielä joskus tuntuu <3

    1. Kiitos sinulle Anni. <3 Sun herkkuja jään kyllä edelleen kuolaamaan!

Vastaa