Joulukalenteri 13: Jääpallolyhty

Jääpallolyhdyn postaus on muutaman vuoden takaa, mutta se tuo ihanasti valoa näin Lucian päivänä, joten kaivetaan vanha postaus esiin blogin arkistoista ja julkaistaan se uudestaan.

Valoa päiväänne!

jääpallolyhty

Itsenäisyyspäivän aamuna ryntäsin pihalle katsomaan takapihalla möllöttäviä vesi-ilmapallojani, joita esittelin myös blogin naamakirjan sivuilla. Ilmapallot olivat kökkineet lumessa maanantai-illasta asti. Ensimmäisen kerran ryntäsin katsomaan niitä tiistaina työpäivän jälkeen, mutta lumi oli toiminut sen verran hyvänä eristeenä, että vesi-ilmapallot olivat jäätyneet vain yläpuolelta. Käänsin siis palloni reippaana leidinä ympäri ja annoin niiden värjötellä kylmässä vielä yhden päivän.

jääpallolyhty

Täytin yhteensä 30-40 vesi-ilmapalloa, ja täytyy sanoa, että niiden kiinnisolmiminen onnistui viimeisten kohdalla jo tosi näppärästi. Kun pallot olivat täysin jäätyneet, nostin ne lumesta ylös ja kiikutin etupihalle, jossa aloin koota ihan ensimmäistä jääpallolyhtyäni.

Homma lähti ihan kivasti käyntiin – ilmapallon kuoret lähtivät vihannesveitsen avulla tosi helposti irti, ja lyhdyn ensimmäinen kerros oli valmis alta aikayksikön. Mutta sitten tuli aikamoinen tenkkapoo. En ollut yhtään varautunut/ajatellut sitä, että eiväthän ne jäiset pallot pysy millään toisissaan kiinni! Muutaman hieman raivokkaan huudahduksen jälkeen aloin miettiä ihan tosissaan miten saan enemmän kuin yhden kerroksen hienoon lyhtyyni. Lopulta hain keittiöstä astiallisen lämmintä vettä sekä kastikekauhan.

Näiden oivallusteni avulla sain lyhtyyni yhden kerroksen lisää, mutta sitten koko roska romahti taas saaden mut ärähtelemään hyvin leidimäisesti. Sormet jäässä ja jäiset pallot pitkin poikin levinneenä sain lopulta ihan kuningasajatuksen! Ja loppu kävikin kuin tanssi (tai ainakin aika helposti). Koko homman salaisuus oli se, että jääpallo piti dipata lämpimään veteen, nostaa se sieltä kastikekauhalla ja viskata sen jälkeen lumeen. Hyvin tärkeää oli, että kastikekauhassa oli lumeen viskaamisen aikana myös vähän vettä. Lumihangesta nostin jääpallon sormin ja arvatkaas mitä? Jääpallon pintaan jäi tällä tavoin aika paljon lunta kiinni, ja sen lumen avulla sain jääpallon kiinnitettyä suhteellisen helposti lyhtyyn. Jee!

jääpallolyhty

jääpallolyhty

Lyhdyn taakse jätin kolon kynttilää varten, ja ihan viimeiseksi kaadoin koko komeuden päälle vielä vettä, joka kivetti lyhdyn jäätyessään. Illalla oli sitten aika laittaa lyhdyn sisään kynttilä ja ihailla kauniisti välkkyvää lyhtyä. Tulihan siitä kyllä kaunis, eli eivät menneet ärähtelyt ihan hukkaan. 🙂

jääpallolyhty

Kurkkaa vielä perään blogin aiempien joulukalenterien 13. luukut!

Vuoden 2012 13. luukku: Lanttu- ja bataattilaatikko

Vuoden 2015 13. luukku: Jouluinen bulgursalaatti

Suositellut

8 Comment

  1. Onpa hauska, erilainen jäälyhty. Jos jouluviikolla on pakkasta, teen ehkä parvekkeelle perinteisemmän ämpärijäälyhdyn.

    1. Ämpärilyhtyä voisin itsekin kokeilla, olisi ainakin hieman pieni töisempi kuin tämä. 🙂

      Nyt täytyy toivoa, että ilma pysyy pakkasella, tai muuten jääpallolyhty on entinen aika nopeasti! :O

  2. Onpas kivan näköinen :). Vesi-ilmapallot lumihangessa on myös hauska kuva 🙂

    1. Kiitos. 🙂 Tykkään siitä itsekin kovasti, se on söde.

      Ja varmaan meidät naapurit ihmetteli kun törkin nöitä värillisiä palloja lumihankeen ja kävin niitä siellä vielä aina silloin tällöin tutkimassa ja kääntelemässä. 😉

  3. Todella kaunis ja tunnelmallinen lyhty! Nuo värikkäät pallot lumessa ovat superhilpeitä. 😀

    1. Kiitokset myös sinne! 🙂

      Tänäkin iltana lyhty loisti etupihalla kauniisti välkehtien.

  4. Olisinpa saanut olla ”kärpäsenä katossa” katsomassa kun Huli heiluit kastikekauhan ja pallojen kanssa, välillä turhautuneena ärähdellen 🙂
    Mutta lopputulos oli tosi kaunis lyhty!

    1. Hahhaha! Naapurit varmasti nauttivat näkemästään. 😀

Vastaa