Kotimainen broilerituotanto

Olen mukana Atria Perhetila –kampanjassa, ja tämä postaus on tehty yhteistyössä Atria Perhetilojen kanssa.

broilerinkasvatus_atria-perhetila5

En voi sanoa, että tätä postausta olisi ollut helppo kirjoittaa. En voi myöskään sanoa, ettenkö olisi miettinyt tähän kampanjaan mukaan lähtemistä enemmän kuin kymmenen kertaa. Vielä lähtöaamunakin mietin miksi ihmeessä lähdin mukaan, koska eihän mulla voi olla mitään hyvää sanottavaa broileritilasta. Mun teki kyllä kovasti mieli päästä käymään Atria Perhetilalla, jossa broiskut kasvavat, sekä Nurmon tehtaalla, jossa tapahtuu se kaikkein hurjin – teurastus, lihan käsittely sekä pakkaus. Mutta tuntui hankalalta kertoa näistä asioista postauksessa, erityisesti kampanjapostauksessa. Onneksi mukaan lähti kuitenkin tosi kiva porukka, joilla ajattelin olevan samoja fiiliksiä kuin mulla, joten päätin rohkeasti ottaa härkää sarvista ja astua oman mukavuusalueeni ulkopuolelle.

broilerinkasvatus_atria-perhetila17broilerinkasvatus_atria-perhetila16

Keskiviikkoaamun ensimmäisenä kohteena oli Jalasjärvellä sijaitseva Latva-Kiviniemen tila, jossa on tilat 80 000 broilerille. Kyllä luitte oikein, 80 000 broilerille (yhdellä neliömetrillä on 17 broileria). Jalasjärven tila on yksi reilusta 80:stä Atria Perhetilasta, joissa kasvatetaan broilereita. Broilerit elävät Jalasjärvellä kolmessa kasvatushallissa, jotka ovat hyvin pitkälti tietokoneistettuja – halleissa kyllä käydään tilan omistajien toimesta päivittäin, mutta valvontaa hoidetaan pitkälti erilaisten kameroiden sekä lämpö- ja ilmanlaatuanturoiden avulla.

Broilerit elävät Jalasjärvellä kasvatushalleissa keskimäärin 35 vuorokautta, jonka jälkeen ne lastataan laatikoihin, rekkoihin ja sitä kautta Nurmon tehtaalle noin 50 kilometrin päähän. Keskimääräinen matka kasvatustilalta teurastamolle on Atrialla 38 kilometriä. Tämä on hyvä asia: linnut eivät joudu kulkemaan pitkiä matkoja laatikoissa rekan kyydissä. Matkan aikana niiden stressitaso nousee, ja se aiheuttaa erilaisia ongelmia, esimerkiksi sydänkohtauksista johtuvia kuolemia.

broilerinkasvatus_atria-perhetila13broilerinkasvatus_atria-perhetila12

Tähän väliin on varmaan syytä sanoa, että meidän taloudessa broilerin syönti väheni huomattavasti Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut –kirjan lukemisen jälkeen. Samaisen kirjan jälkeen alkoi myös possulakko, joka kuihtui kyllä nopeasti kasaan meidän selkärangattomuutemme takia. Pekoni sekä makkara maistuvat meille liian hyvin.. Broilerin käyttökään ei loppunut kirjan lukemisen jälkeen, mutta sentään vähentyi.

Suurimpana syynä broilerin käytön vähentämiselle oli se, että tajusin kuinka jalostettu ja tuotannollinen eläin broileri on. Siipikarjan olot ovat kyllä kirjankin mukaan Suomessa yleisesti ottaen hyvät verrattuna useisiin muihin maihin. Lisäksi Suomessa kasvatetun broilerin liha on eittämättä maailman puhtainta – salmonellasta ei ole tietoakaan, eikä broilereilla ole tavattu Suomessa moniin vuosiin sellaisia tauteja, joihin olisi tarvittu antibiootteja. Joissakin maissa antibiootteja juotetaan broilereille juomaveden mukana, sillä hygienia ei ole sillä tasolla, että tilalliset voisivat luottaa siihen, että linnut pysyvät muutoin terveinä ja hengissä. (Muistattehan siis varmistaa ravintoloissa, että heidän käyttämänsä broilerin liha on kotimaista.)

broilerinkasvatus_atria-perhetila10broilerinkasvatus_atria-perhetila11

Syötäväksi kasvatetut -kirjan kuvat eivät järkyttäneet minua, vaikka yleensä olenkin aikamoinen nössö kaiken ikävän ja epämiellyttävän sisällön suhteen. Enemmän minua järkytti se, että broilerin elinikä on niin tavattoman lyhyt, ja että eläin on jalostettu kasvamaan nopeasti, vain jotta se saataisiin mahdollisimman nopeasti meidän ihmisten ruokapöytiin.

Totuus on kuitenkin se, että broileri kelpaa vuosi vuodelta kuluttajille paremmin. Pehmeä, proteiinipitoinen ja vähärasvainen liha, joka on helppo ja nopea valmistaa, ja on kaiken päälle vielä suhteellisen edullista, kiinnostaa kuluttajia. Ja kuluttajien tarpeeseen on vastattava. Henkilökohtaisesti olen ehdottomasti sitä mieltä, että kuluttajat tulisi saada valitsemaan entistä herkemmin kotimainen tuote. Meillä on Suomessa tiukka lainsäädäntö, joka asettaa tilallisille normit, ja siinä sivussa myös valvoo tilojen toimintaa ja lihan laatua. Haluan uskoa, että valvonta toimii, epäkohtiin tartutaan ja ne saadaan hoidettua kuntoon yhdessä tilallisten kanssa.

Atria Perhetiloilla työskentelee ihmisiä – perheitä, joiden elanto on kiinni broilerien tuotannosta. En halua uskoa, etteikö jokainen tilallinen tahtoisi pitää broilereistaan hyvää huolta, sillä muutenhan se olisi sama kuin ampuisi itseään nilkkaan. Ongelmia voi tulla vastaan kaikilla. Silloin pitää pyytää apua. Apua ja tukea on Atrian kaltaisissa isoissa organisaatioissa saatavilla monelta eri osa-alueelta.

broilerinkasvatus_atria-perhetila15broilerinkasvatus_atria-perhetila14

Yksi kysymys, jonka olin ennen retkeämme kirjannut ylös muistivihkooni, kuului seuraavasti: Kuinka monta lintua tilalla kuolee keskimäärin päivässä? Olin laatinut muitakin tiukkoja kysymyksiä, ja luettuani herra Longfieldille koko kysymyspatteristoni, tokaisi hän, että sut varmaan heivataan sieltä vierailulta noiden jälkeen pellolle. Eipä heitetty. Sain vastaukset kaikkiin kysymyksiini.

Monia muitakin varmasti kiinnostaa kuolleisuusmäärät. Alustetaan sen verran, että lajista riippumatta eläinten pentuaika on yleisesti otollisinta aikaa erilaisille sairauksille, ongelmille sekä sitä kautta kuolleisuudelle. Broilerit elävät keskimäärin vain 35 vuorokautta, ne eivät ehdi tulla sukukypsiksi, joten ne ovat melkein koko elinkaarensa ajan pentuiässä. Tilan omistaja kertoi silmiään räpäyttämättä, että heillä kuolleisuus on 3,5-4 %. Tämä prosenttimäärä on noin 3 200 lintua per 80 000 broilerin erä. Ja kun broiskut elävät sen 35 vuorokautta, saadaan päiväkohtaiseksi kuolleiden määräksi noin 91 lintua. Kuolleet ja sairaat yksilöt poistetaan kasvatushalleista päivittäin käsin. Sairailta yksilöiltä taitetaan niskat nurin heti maasta nostamisen jälkeen.

broilerinkasvatus_atria-perhetila7

Toinen asia joka minua kiinnosti suuresti, oli kasvatushallien päivien ja öiden pituudet. Kasvatushalleissa ei ole ikkunoita, joten vuorokausirytmiä säädellään valoin. Broilerit syövät pitkälti koko ajan hereillä ollessaan (valoisaan aikaan), ja pidentämällä valoisaa aikaa broiskut luonnollisesti kasvavat nopeammin, sillä ne syövät enemmän. Latva-Kiviniemen tilalla pimeää aikaa on vuorokaudessa yhteensä 6 tuntia. Neljä tuntia yöllä ja kaksi tuntia keskellä päivää.

broilerinkasvatus_atria-perhetila8broilerinkasvatus_atria-perhetila6

Jalasjärvellä vierailun päätteeksi putkahdimme broilerien kasvatushallista ulos, riisuimme saappaat sekä siniset ufopukumme, ja kiitimme suuresti tilanpitäjiä siitä, että pääsimme kuulemaan tilan toiminnasta sekä kurkistamaan broilerien elämään näinkin läheltä. Matkamme jatkui Perhetilalta Seinäjoelle lounaalle, ja sieltä päivän ehkä jännittävimpään paikkaan – Nurmon tehtaan broilerilinjalle.

Nurmon tehtaalle broilerit saapuvat viimeiseltä matkaltaan. Ne saapuvat tänne suoraan kasvatushalleista, ja lähtevät täältä Atrian rekoilla muovirasioissa ympäri Suomen ruokakauppoja. Ihan pientä määrää broiskuja Nurmon tehtaalla ei päivittäin käsitellä. Päivittäin tehtaan uumenissa teurastetaan noin 110 000 broileria, jotka ovat kaikki peräisin Atria Perhetiloilta.

broilerinkasvatus_atria-perhetila3

Käsitellään se teurastus ensin. Linnut saapuvat tehtaalle päällekkäin olevissa laatikoissa. Ne kuskataan trukeilla hämyiseen halliin, jossa on sinertävä valo. Hallissa oli tavattoman rauhallista, linnut olivat hiljaa, ja pääosin vain pötköttivät toistensa vieressä. Mitään huumausaineita linnuille ei annettu, pelkkä hämyisen sininen valo sai ne rauhoittumaan. Laatikoista linnut kipattiin tainnutusputkeen, jossa ne saivat ensin happiannoksen, joka sai ne rauhoittumaan entistä enemmän. Sen jälkeen putkeen laitetaan hiilidioksidia, joka tainnuttaa linnut. Olihan se hurjaa katsoa, miten valkoiset linnut availivat suutaan ja silmiään viimeisiä kertoja ennen kuin taju lähti. Kysyin, onko koskaan käynyt niin, että joku broileri ei olisi kaasuputkessa tajuaan menettänyt, ja ei kuulemma ole.

broilerinkasvatus_atria-perhetila2

Kun linnut ovat tajuttomia, nostetaan ne jaloistaan pitkin hallia liikkuville kiskoille. Kiskot vievät linnut leikkurin läpi, joka leikkaa tajuttomilta linnuilta kurkun auki. Sen jälkeen alkaa veri valua. Haju oli verilammikoiden keskellä seistessä ikimuistoinen. Tästä eteenpäin vuorossa on mm. kyniminen ja suolistus, ja pikkuhiljaa kiskot vievät broilerit kylmähuoneiden kautta aina vain eteenpäin. Osa tippuu kiskoilta kokonaisina painon mukaisiin laatikoihin – ne päätyvät esim. S-marketin grillibroilereiksi tai kokonaisina pakkaseen. Osa jatkaa matkaa erilaisten leikkurien luokse. Kaikki broilerin osat leikataan pääsääntöisesti koneellisesti. On leikkuri joka leikkaa siivet, toinen leikkaa reisipalat ja kolmas irrottaa tuosta noin vaan rintafileet. Kiskojen ja leikkurien seuraaminen oli ajoittain jopa hypnoottista. Broilereita viiletti sivuilla sekä yläpuolella sellaista vauhtia, että silmissä vilisi.

broilerinkasvatus_atria-perhetila1

Valmiit palat viedään maustamishalliin, jossa niitä suolataan ja marinoidaan tarkkojen reseptien mukaisesti. Tämän jälkeen maustetut fileet, koivet, siivet sekä suikaleet pakataan ja päälle läiskästään Perhetilan nimi, josta selviää lihan alkuperä aina tilalle asti. Tämän jälkeen tuote on valmis kaupan hyllylle. Järisyttävän tehokasta ja organisoitua toimintaa.

broilerinkasvatus_atria-perhetila4

Useille, ehkä jopa lähes kaikille kuluttajille broilerien elämä on kovin etäistä. Broilereita ei näe koskaan missään. Moni varmasti myös sekoittaa kanan ja broilerin keskenään. Kasvatushallit sekä teurastamot ovat suljettuja jo ihan hygienian vuoksi, eikä niiden sisään pääse kurkistamaan lähes koskaan. Tästä näkövinkkelistä Atria teki minusta todella rohkeasti kutsuessaan meidän viiden hengen bloggaajaporukan tutustumaan tähän mielipiteitä kovasti jakavaan siipikarjalajiin. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat näissä asioissa pelkkää plussaa, ja sitä pitäisi ehdottomasti lisätä. Faktojen (ei vain mielikuvien) perusteella jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä ja toimia niiden mukaan.

broilerinkasvatus_atria-perhetila9

Yhteistyössä Atria Perhetila

indiedays-ja-brm-yhteislogo

Suositellut

25 Comment

  1. Aivan JÄRKYTTÄVÄÄ, tiesin kyllä monta asiaa noista jo ennestään mutta en sitä että miten vähän tilaa noilla linturaukoilla oikeasti on! Ja miten tehdastuotantoa toi oikeasti on, kaikki on vaan koneellistettu, linnut ovat vain yksi tuotantoväline, niillä ei ole minkäännäköistä itseisarvoa ja ne elää vain noin vähän aikaa 🙁 Ja sitten toi jalostus… Miten niistä on tehty tollaisia mutantteja jotka kasvaa mahdollisimman nopeasti ja kasvattaa mahdollisimman paljon lihaa ja suuret rintalihakset. Mä en oikeasti ymmärrä ihmisiä jotka syö lihaa… Miten ne voi olla niin sokeita tai välinpitämättömiä, jokaikisen ihmisen pitäisi ottaa selvää että mistä se ruoka siihen lautaselle on tullut ja karistaa turhat luulot esim. siitä että ”no ku lehmä tuottaa maitoa itsestään ja sen tissit vaan räjähtää jos ihminen ei lypsä sitä, joten ihminen itseasiassa vain auttaa sitä” tai ”no ku ei kananmunien tuotanto edes vahingoita eläimiä mitenkään :o”, ihme mussutusta!!! (joo meni vähän tunteisiin tää aihe)

    1. Kiitos kommentista! Tunteisiin tämä aihe menee helposti, sen ymmärrän kyllä. Olen kanssasi siitä samaa mieltä, että meidän tulisi paremmin olla selvillä syömämme ruoan alkuperästä. Asiasta ollaan vieraannuttu liikaakin, ja tietoa tulee asian tiimoilta lisätä.

  2. Olipas mielenkiintoista luettavaa! Yleensä näistä lihantuotantoasioista huudellaan enemmän tunteen kuin järjen kautta, ja silloin yleensä faktat hukkuu värikynän ja kiukun alle. Tämä oli piristävä poikkeus! Kyllä täällä meidän maassa nämäkin asiat hoidetaan hemmetin hyvin, jatkossa vahdin minäkin tarkemmin että syömäni broileri on varmasti kotimaista.

    1. Kiitos Esa! Kotimaisuus ehdottomasti kunniaan, tästä aion myös minä olla tarkempi jatkossa.

  3. Olen todella tyytyväinen, että lähdin vierailulle mukaan. Monet ennakkoluulot muuttuivat kuin myös ajatukset mistä se liha kauppoihin oikein tulee. Arvostan kotimaista lihaa nyt paljon enemmän. Enää en syö ulkolaista ja ravintolassa haluan tietää, mistä raaka-aineet tulevat.

    1. Komppaan Peggy sua täysin! Ruoan arvostus on tärkeä juttu. Pitää tietää miten ja mistä ruoka on omalle lautaselle päätynyt.

  4. Omenainen says: Vastaa

    Minusta tämä oli kivan realistinen kirjoitus 🙂 Syön itse lihaa ja olen allerginen kovin kärkkäille, rovosoiville ja omaa ideologiaa tuputtaville mielipiteille,joten tämä teksti meni tällaisen hömpänkin tajuntaan ja varmasti tästä eteenpäin tsekkaan broilerin alkuperän ja suosin kotimaista! Toisaalta mua ihmetyttää hieman se, miksi ihmiset säälivät broilerin lyhyttä elinaikaa jos samaan aikaan tuntuu pahalta se miten joutuvat elämään.. eikös se ole parempi ettei kärsimystä kestä kauaa? 🙂 Anteeksi jo valmiiksi, en tarkoita pahoittaa kenenkään mieltä, mutta kuulostaa hieman ristiriitaiselta ja siksi en ymmärrä. Mutta joo, ehkä jokaisella siivekkäällä olisi parempi elämä lautaselle kuopsuttelemassa mummolan takapihalla. Joten kyllä tämä teksti sai tämänkin pedon vaihtamaan vieläkin useammin kasvisvaihtoehtoon.

    1. Kiitos kommentista Omenainen! Eihän tämä täysin ristiriidaton asia ole. Kasvivaihtoehto on oikein hyvä, mutta pistoa en aio jatkossa sydämessä tuntea broileria syödessä. Kunhan sitä ei ole lautasella joka päivä ja kunhan tiedän mistä liha on peräisin.

  5. Kiva, että elollisten, tuntevien olentojen muuttaminen turhaan ravinnoksi oli susta hypnoottista!

    Täytyy kuitenkin puuttua tähän näkemykseen, että tämä oli Atrialta ”rohkeaa”. Oletko miettinyt, miksi juuri teidät tuonne päästettiin? Koska olette harmittomia ja teidät ostetaan halvalla. Voisi sopivasti sanoa, että teitä vietiin kuin pässiä narussa.

    1. Hei Mirja. Kiitos melkein rakentavasta kommentista. Kaikki tämä hälinä mikä meidän postauksista on noussut, osoittaa minusta sen, että Atria teki totisesti rohkeasti kun kutsui meidät tutustumaan broilerituotantoon. Ja rohkeaa oli myös se, että lähdimme mukaan – tietäen, että saamme hyvin todennäköisesti juuri tämänkaltaisia rakentavia kommentteja osaksemme.

  6. Atria on tarkasti miettinyt mitä se teille näyttää ja mitä ei. Tämä teksti ei ottanut kantaa mihinkää broilerintuotannon hankaluuksiin kuten broilerien keräämiseen ja kuljettamiseen. Ja Suomessahan kaikki tilat on yksityisiä eli ”perhetiloja”.

    1. Vaikea uskoa että Atria olisi meitä viittä varten alkanut erottelemaan yhteen halliin kaikista kivoimman näköisiä broilereita tai mitään muutakaan kulissia rakentelemaan, sen verran massiivisesta ja tarkoin säädellystä asiasta on kyse. Nurmon tehtaallakin työskentelee niin valtava määrä ihmisiä, että ei tunnu kovin realistiselta että siellä olisi toimintaa meidän vierailua varten jotenkin muutettu. Broilerien keräämisestä kasvatushalleista kysyin, ja sain vastaukseksi että ne tilataan tällä tilalla käsin, eikä keräilyimurilla johon ilmeisesti viittaat. Kuljettamisesta ja siihen liityvistä ongelmista olen kyllä jo maininnut tekstissä. Teksti on tarkoituksella mahdollisimman neutraali ja faktapohjainen, jotta lukijat voivat itse sen ja muun saatavilla olevan tiedon perusteella miettiä valintojaan.

  7. Eläintuotanto on suurin yksittäinen ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Miksi teitä ei kiinnosta ollenkaan onko planeettamme kohta enää elinkelpoinen? Mikä ruoka voi maistua niin hyvältä, että sen takia pitää tappaa eläinvauvoja, planeetta ja siinä sivussa toki itsensäkin?
    Atria on varmasti maksanut hyvät rahat teille, mutta omien aivojen käyttökin on joskus suotavaa.

    1. No minä olen sekasyöjä, niin se vain on. Eiköhän tässä nyt hieman ammuttu yli maailmantuhon lietsomisen kanssa.. Omia aivoja käytän jatkuvasti ja meidän talouden rahat tulevat kyllä ihan muualta kuin bloggaajapalkkioistani.

  8. Tässä blogissa on hyvää pohdintaa siitä, miksi aihe herättää näin paljon keskustelua ja miksi tämä teksti on juuri Atrian haluamaa mainosta ja viherpesua.

    http://www.syotavaksikasvatetut.fi/bloggaajat-nielivat-atrian-broileritilojen-viherpesun/

    1. Tämän ehdinkin jo lukea! Elinalta asiallinen ja rakentava teksti, arvostan. Tosin siellä(kin) oli mukana virhe, postauksissa ei käytetty vain Atrian ottamia kuvia. Hassua, ettei kirjoittaja ole niin selkeää asiaa teksteistämme huomannut. Saimme kuvata tilalla niin paljon kuin jaksoimme ja käyttää kuvia vapaasti. Itse otin omaan postaukseen mukaan myös Atrian kuvia, sillä ne olivat yksinkertaisesti parempia kuin omani.

  9. hyvän ruoan puolesta says: Vastaa

    Olisipa Suomessa vaihtoehtoja broilerille. Siis oikeaa kananpoikaa. Lihaksi kasvatettu kana, joka on elänyt ulkona, syönyt kanalle ominaista ruokaa ja käyttänyt lihaksiaan, on huomattavan paljon paremman makuista kuin nämä tehotuotetut isorintaiset hybridibroileriparat. Miksi lihan pitäisi olla ylipäänsä rasvatonta ja pehmeää? Saati valmiiksi marinoitua, pakastettua tai kaasuun pakattua. Suomalaiset ovat unohtaneet broilerien myötä miltä hyvä lintu maistuu.

    Suurin ongelma ei ole lihan syönti (sehän nyt on ihan normaalia ihmiselle), vaan ylituotanto, jota super- ja hypermarketit aiheuttavat. Saataisiinpa torit sekä kala- ja lihakaupat takaisin, ja sitä myötä hyvien raaka-aineiden arvostus.

    Toivottavasti tarina jatkuu pientilavierailulla! Olisi mielenkiintoista saada toinen näkökulma asiaan.

    1. Komppaan sinua. Tehotuotetulle broilerille olisi mahtavaa saada vaihtoehto, jossa myös hinnan puolesta pystyisi kilpailemaan broilerinlihan kanssa. Tästähän se ”paremman” vaihtoehdon käyttö monilla jää kiinni.

      Ollaan itse asiassa käyty jo pari vuotta sitten luomu ylämaakarjatilalla Askolassa, josta pakastimeemme päätyy aina lihaa kun sitä on heillä tarjolla. Postauksen luomukarjatilalta voi lukaista täältä: https://meanwhileinlongfield.wordpress.com/2015/08/02/ratia-ranchin-upeat-karvalehmat/

  10. ”On kiinnostavaa nähdä, millaisen liiketoiminnan keulakuviksi bloggaajat vielä päätyvät. Ehkä heidät viedään kehumaan – anteeksi tutkimaan – Olkiluoto kolmosta, Guantanamo Bayn vankileiriä ja kreikkalaisia delfinaarioita.”

    http://www.aamulehti.fi/kulttuuri/kolumni-tehotuotanto-on-oikeesti-ihan-cool/

    1. Nyt on pakko sanoa, että kaikista tämän aiheen tiimoilta nousseista vasta-artikkeleista tämä Aamulehden juttu oli (ehkä) huonoin. Esim. Elina Lappalainen kirjoitti paljon paremmin ja rakentavammin omaan tyyliinsä.

  11. Tutustuin lyhykäisesti tästä vierailusta kirjoitettuihin juttuihin ja kommentteihin (blogeissa, facebookissa ja uutismediassa). Näkisin, että asia koostuu monesta tasosta, jotka kaikki on nyt sekoitettu keskenään näissä kaikissa keskusteluissa (hyvä ja huono asia).

    Esimerkiksi vaikuttaminen siihen, tuleeko tällaista toimintaa harjoittaa lainkaan, on aika tavalla eri asia kuin se, mistä tässä vierailussa ja siitä kirjoitetuissa postauksissa on kysymys.

    On hyvä, että tämä asia on esillä monelta kantilta ja monesta näkökulmasta. Hulin kirjoitus aiheesta on erittäin hyvä ja puolueeton. Kirjoituksessa on mielestäni tuotu hyvin esiin kaikki se, mitä tällaisen toiminnan lähtökohdista voidaan yhden vierailun aikana saada tavallisen kuluttajan näkökulmasta irti.

    Seuraava lainaus Hulin tekstistä kiteyttää mielestäni koko asian kysymyksenasettelun ja siitä nousseen keskustelun aika hyvin:

    ”Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat näissä asioissa pelkkää plussaa, ja sitä pitäisi ehdottomasti lisätä. Faktojen (ei vain mielikuvien) perusteella jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä ja toimia niiden mukaan.”

    Asia on juuri näin. Olisi ehkä hyvä ottaa tämä asia vastaan sellaisena kuin se on – muutaman bloggaajan kokemukset ja näkemykset vierailusta yhdellä Suomen broilerituotannosta vastaavalla tilalla, ei koko totuus.

    Vierailu ja siitä kirjoitetut postaukset tuovat meille arvokasta tietoa siitä, minkälaiset lähtökohdat Suomessa on ja voisi olla tällaisen massatuotannon harjoittamiselle.

    Itse kiinnostuin tämän postauksen luettuani hankkimaan aiheesta lisää tietoa. Samalla tämä käynnisti pohdinnan siitä, aionko syödä broileria jatkossa vaiko en, ja jos aion hankkia ruokapöytääni tätä lintua, valitsenko kotimaista vai Suomeen tuotua tuotetta.

    Hyvä Huli!

    1. Kiitos Bibi! Loistavaa että joku on ymmärtänyt postauksen tarkoituksen! Eihän tässä mitään journalisteja, eläinlääkäreitä tai muitakaan tämän alan asiantuntijoita olla väitettykään olevamme, vaan tavallinen lihatuotteiden kuluttaja. Ihanaa kuulla että olet päättänyt tutustua asiaan ja pohtia lautaselle päätyviä aineksia ja niiden alkuperää tarkemmin! Herkullista syksyä!

  12. Kiitos, postauksesi oli rehellinen ja kantaaottamaton maallikon kuvaus ja sait varmaan ihmiset ajattelemaan ruuan alkuperää, meillä ei ainakaan syödä lihaa joka päivä. Muut asiantuntijat voivat varmaan ottaa kantaa eri tuotannon vaiheiden ongelmista. Se, että postaus ei ole yleistettävissä muihin broilereiden tuotantoon vaan kertoo kauppojen kylmähyllyistä löytyvän Latva-Kiviniemen tilan tuotantoketjusta, kannattaa ottaa huomioon. Arvostan, että he ovat avanneet ovensa ulkopuolisten vierailulle. Avoimuus antaa mahdollisuuden kehitykseen. Tavallista maatilaa pitävää perhettä tuskin voi verrata Guantanamon vankileiriin niin kuin Aamulehden lehtijutussa kirjoitettiin.

    1. Voi jestas, tähän kommenttiin oli jäänyt vastaamatta! Kiitos mahtavasta ja asiallisesta kommentista, olen kanssasi samoilla linjoilla.

  13. Kuulin tänään eräältä suomalaiselta naiselta attä suomalainen broileri sisältää arsenicum myrkky.
    Kun hän on ahkera somen käyttäjä luulen että tämä on fake news.
    Terveisin Sten

Vastaa