Kallion Sandro kera koulukavereiden

Oli oikein hyvä idea lähteä vielä aikuisiällä koulunpenkille. Sen lisäksi, että takataskussa on nykyään MBA-paperit, sain haalittua mukaani mukavan kasan uusia ystäviä, joiden kanssa olemme pitäneet kohtuullisen tiiviisti yhteyttä sen jälkeen kun sain oman koulu-urakkani kesäkuussa päätökseen.

sandro kallio (3)

Koulukavereita otti osaa valmistujaisjuhliimme, jonka lisäksi olemme grillailleet niin meidän terassilla kuin Lohjallakin. Sitten me ollaan osan porukan kanssa käyty syömässä mun synttäri-illallista Weeruskassa, josta matka jatkui Lintsin Valokarnevaaleille. Ollaan myös osallistuttu kimpassa sisustuskutsuille ja kuunneltu pitkä, mutta komea Matteus-Passio. Loppuvuodeksi on sovittu vielä glögi-iltamat joulukuussa ja heti tammikuussa mennään maistelemaan yhdessä La Torrefazionen brunssia.

Nämä koulukaverit ovat siitä ihanaa porukkaa, että tykkäämme kaikki järkätä ja suunnitella yhteisiä tapaamisia. On hurjan kivaa kun kaikki arvostavat ja näkevät vaivaa yhteisten illanistujaisten eteen. Ruoat tehdään nyyttäriperiaatteella ja kaikki ehdottavat reippaasti mitä voisivat mukanaan minäkin kertana tuoda. Arvostan.

sandro kallio (4)

Jokunen aika sitten istahdimme viiden hengen koulukaveriporukalla Kallion Sandroon syömään illallista. Mietimme yhdessä mitä tekisimme ja heitin ihan hatusta, että voisimme mennä Sandroon syömään, vaikka kaikki ovat siellä jo sata kertaa käyneet. Mutta arvatkaapas mitä? Kukaan muu kuin minä, ei ollut meidän porukasta Sandrossa ennen käynyt! Monella se oli ollut to do -listalla, mutta jäänyt sitten kuitenkin testaamatta. Niinpä varasin meille viiden hengen pöydän erääksi perjantaiksi.

Ennen kuin saimme köörimme kasaan istahdimme osan porukan kanssa Kallion Oivaan, jossa tilasin kauden ensimmäisen glögin punaviinillä. Glögi maistui niin ihanan jouluiselta ja lämmitti siinä sivussa kropan sen verran hyvin, että hikoilin kuin pieni possu keinokuituisen paitani alla kyseisen illan. Paita lähti illan jälkeen pesun kautta kirpparille. Keinokuidut eivät jostain ihmeen syystä enää sovi mulle.

sandro kallio (1)

Oivasta jatkoimme matkaa muutaman hassun metrin Sandroon, jossa meitä odotti viihtyisä pöytä ikkunan vieressä. Sandron sapuskathan ovat kahdella sanalla sanottuna todella herkullisia. Miinusta on kuitenkin taivaallisesta safkasta riippumatta pakko antaa. Ensinnäkin Sandron taustamusiikki oli jälleen kerran hieman liian kovalla. Toiseksi Sandron ruokalista on järisyttävän sekava. Menu on tarjolla (vain) englanniksi, ja vaikka se enkku toki jotenkin taipuu, olisi mystiset nilviäiset ja oudot kasvikset mukava saada eteensä suomeksi. Viime kerralla käytimme ravintolassa googlen kuvahakua, kun emme tajunneet yhtään mitä jotkin ruoat pitivät sisällään. Kieliongelman lisäksi menu on tosiaan sekava, drinkit, alkuruoat, pääruot, menut ja jälkkärit ovat kaikki sulasti keskenään sekaisin, joka kyllä hämää tällaista järjestelmällistä ihmistä.

sandro kallio (6)sandro kallio (5)sandro kallio_c_ravintola_.jpg

Saimme tilauksen lopulta tehtyä ja pian pöytään jo kannettiin toinen toistaan herkullisempia annoksia. Oli pitsaa, purilaista, jättimäisiä salaatteja sekä simpukoita, joiden liemi oli taivaallista (vähän oli pakko maistaa kaverin lautaselta).

Oma salaattini oli niin hyvää etten sanotuksi saa. Sandro ei kyllä petä safkojen puolesta koskaan. Eiran Sandroon en ole vielä uskaltanut mennä, Kallio on vaan niin kova!

p.s. Sandrosta jatkoimme matkaa vielä uudestaan Oivaan, jossa maistelimme höpöttelyn ohessa pullollisen valkkaria. Aika kiva ilta!

sandro kallio (2)

Suositellut

4 Replies to “Kallion Sandro kera koulukavereiden”

  1. Sandron ruoat on kyllä timanttia, en ole koskaan pettynyt 🙂

    1. Timanttia ovat, hyvin sanottu! 😛

  2. Oi joi, miten herkullisia annoksia! Nälkähän tässä tulee, lurps 🙂

    1. Sandro vaan toimii! Sinne vaan heti herkuttelemaan kun tulee mahdollisuus. 😛

Vastaa