Herra Longfield työmatkailee – Kentucky

Mondo Gekko, Herra Longfield tässä. Työmatkajorinaa luvassa Etelä-Suomeen, kaakosta puhaltavaa tuulta ja puolipilvistä, plus yksitoista astetta. Pohjois-Suomeen laskeutuu ydintalvi, ja keski-Pohjanmaalla odotettavissa tulivuoren purkauksia. Metsäpalovaroitus ulottaa Nuorgamista Maarianhaminaan.

Tuossa ennen kesälomia vietin kaksi viikkoa Amöriikassa, jostain syystä en oo vaan saanut siitä kirjoitettua mitään, mutta nyt se tapahtuu. Varsinainen matkakohde sijaitsi Kentuckyssa, josta käsin tein pieniä turisteerausretkiä lähiosavaltioihin. Erinäisten kommervenkkien jälkeen päädyin lopulta myös viettämään aikaa maan pääkaupunkiin Washingtoniin.

kentucky_c_matka_.jpg

Työmatkakohde kuitenkin sijaitsi lähellä Kentuckyssa sijaitsevaa Owensboro-nimistä kaupunkia, joten sinne matkani ensiksi vei. Minusta on jotenkin jännä, että Kentuckyssakin oli mun mielestä ihan samannäköistä ja oloista kun vaikkapa Alabamassa ja Pohjois-Carolinassa. Välimatkat näiden osavaltioiden välillä on kuitenkin samaa luokkaa kuin vaikkapa Tanskan, Romanian ja Italian kesken, ja varmana erottaisi nopeasti että missäs sitä nyt noista kolmesta vaihtoehdosta ollaan, jos yhtäkkiä johonkin noista tupsahtaisi. Mutta nuo on jotenkin niin samannäköisiä paikkoja kaikki, arkkitehtuurilta ja luonnolta ja ihmisiltä ja kaikelta. Niistä Amerikan paikoista joissa oon käynyt, Teksasissa ja Oklahomassa oli vähän hiekkaisampaa, ja New York nyt oli kokonaan ihan oma mestansa, mutta muuten on kyllä kaikki olleet ihan samanlaista seutua.

Owensborosta kun googlettelin, niin selvisi että Johnny Depp on sieltä kotoisin. Jee! En kyllä löytänyt kaupungista mitään Johnnyn muistolaattaa tai pronssista Saksikäsi-Edwardia tai Jack Sparrow-patsasta, mistä olin hieman pettynyt. Sen sijaan vähän joka lähiseudun kylässä mainostettiin, että täällä Abraham Lincoln kävi kerran poimimassa sieniä, ja täällä hän asui kaksi viikkoa erään kesälomansa aikana, ja täällä Abraham kadotti joskus hattunsa. Lincolnin mukaan oli nimetty katuja ja toreja ja siltoja ja vaikka mitä. Abraham Lincoln ja Abraham Lincoln, mitä sellaista se nyt muka on tehnyt että se vetää niin kovasti vertoja Johnny Deppille? Sillä oli se hattu, joo, olihan se ihan hieno, mutta mitä muuta? En muista yhtään leffaa missä Abraham ois näytellyt, mutta Johnnyltä muistan heti kuusi. Teatterissa Abraham kerran todistettavasti kävi, tosin vain katsojan roolissa, ja meni silloinkin vielä häiritsemään muuta katselijakuntaa ammuttamalla itsensä.

kentucky (2)

Owensboro oli itse asiassa aika kiva paikka. Kaupunki sijaitsee lähellä jokea, joka erottaa Kentuckyn ja Indianan osavaltiot toisistaan. Hotellini möllötti ihan siinä joen varrella, ja siitä hotellin vierestä lähti semmonen kiva jokipuistoalue, missä oli live-musiikkia, ravintolaa ja semmosia isoja keinupenkkejä ja suihkulähteitä. En mä yksikseni siellä jaksanut mitään pitkiä aikoja viettää, mutta kiva siellä oli välillä käydä käppäilemässä tai lenkkeilemässä. Kerran juoksulenkillä harhauduin vähän semmoselle lähiöseudulle juoksentelemaan, ja siellä tuli vastaan jalkakäytävällä makoillut ukko. Siinä se vaan makoili ja jotain örisi menemään. Se oli kohtalaisen sekavassa kunnossa, vähän kuumotti kun se alkoi kömpimään ylös kun juoksin siitä ohi, mutta eipä se sitten ees huudellut mitään perään, jäi vaan typertyneenä toljottamaan. Siellä jokipuistossakin yksi ilta taapersi semmonen vanhempi nainen muovikassin kanssa, sitten se välillä jätti sen muovikassin maahan ja alkoi karjumaan jotain käsittämättömyyksiä. Muutaman tunnin ajan se siellä puiston liepeillä jaksoi liikuskella, ja piti välillä huutotaukoja. Drugs are bad, mkay.

kentucky (3)kentucky (4)

Koska työvisiitti kesti kaksi viikkoa, ja viikonloppuna ei ollut mitään työhommia, pääsin vähän lähiseutujakin katsastamaan. Katsoin oikein netistä että mitähän jänskää Owensboron lähistöllä olisi, ja ekaksi turisteerauspäiväksi katoin semmosen reitin missä ajaisin jo ekalla Kentuckyn visiitillä nopeasti ohi ajamamme Fort Knoxin kautta Louisvillen kaupunkiin, missä kävisin kattelemassa paikkaa nimeltä Churchill Downs. Se on vähän niinku Amerikan Vermo, siellä aina joka vuosi järkätään Kentucky Derby -niminen laukkakisatapahtuma, ja se on kuulemma näkemisen arvoinen paikka niinäkin päivinä kun siellä ei Kentucky Derby just ole pyörimässä, joten ajattelin sen käydä näkemässä. Sitten kun kattelin kartasta että mitens nuo paikat nyt sijaitsevat toisiinsa nähden, osui silmiini Indianassa sijaitseva kylä, jonka nimi oli Santa Claus, se sijaitsi vähän niinku paluumatkan varrella. Ajattelin että pakkohan se on tommosessakin paikassa käydä, varmana on joku sekava minikylä täynnä joulujuttuja kun on tommonen nimi keksitty paikalle.

Fort Knoxhan on ihan kokonainen kaupunki, tai vissiin lähinnä varuskunta-alue, eikä pelkästään joku yks hemmetin supervartioitu rakennus missä lojuu sata miljardia kultaharkkoa. Mä tosin en edes yrittänyt sinne sisälle päästä, enkä tiedä oisinko päässytkään, koska kaikki kylään ajelevat joutu selittelee portilla vartioiville sotilaille jotain, ja en lähtenyt sinne änkyttämään että ”Yees, gould baars, come turist, okey? Dont kill?”. Kävin kyllä yhdellä portilla näpsimässä kuvia tankeilla koristelluista Fort Knox -kylteistä, ja portin vieressä olevassa Visitor Centerissä ihmettelemässä että mitä täällä nyt oikein on. Se varsinainen supervartioitu rakennus, missä ne sata miljardia kultaharkkoa lojuu, sijaitsi myös ihan siinä portin lähellä, mutta siitä ei oikein saanut sieltä portilta hyvää kuvaa. Pois ajaessa tie meni vähän lähempää rakennusta, ja vaikka siinä oli tuhat kylttiä joissa luki että älä pysähdy, älä parkkeeraa, älä ota kuvia, älä tee yhtään mitään, niin pakko oli sen verran hiljentää että sain auton ikkunasta räpsäistyä yhden kuvan rakennukselle vievästä pääportista ja itse tönöstä. Myös moottoritieltä rakennus näkyi, sieltäkin räiskin pari kuvaa, ja ei taaskaan tulleet helikopterit tai tankit minua ampumaan.

kentucky (6)

Aikaisemmalla visiitillä kävi jo ilmi, että siellä Fort Knoxin holvirakennuksessa lojuu noin 3 % kaikesta maailman kullasta. Nyt kun googlettelin vähän lisää, niin käytännössä tuo määrä vastaa 7500 tonnia kultaharkoiksi puristettua kultaa. Jos ne kaikki laittaisi kasaan, siitä määrästä harkkoja saisi kasattua kuution, jonka jokainen sivu ois vähän päälle kuusi metriä, ja tilavuudeltaan 230 neliötä. Eli semmonen isohkon omakotitalon tilavuuden verran siellä rakennuksessa niitä kultaharkkoja lojuu, nykyarvoltaan se klöntti on semmoset 330 miljardia dollaria. Tosin, siellä holvissa missä kulta lojuu ei wikipedian mukaan ole kukaan ulkopuolinen käynyt sitten vuoden 1974, jolloin heräsi epäilys että onko siellä holvissa kultaa ensinkään vai onko se pelkkää tarinaa. Tuolloin joukko kongressimiehiä ja lehdistön edustajia päästettiin holviin kultaharkkoja toljottamaan ja ottamaan lehtiin kuvia jotta ihmiset uskoisivat ettei ne harkot ole sieltä minnekään kadonneet, ja tuolloin harkkojen määrä myös laskettiin. Sen jälkeen holvissa ei mun ymmärtääkseni olla käyty, vaan joka vuosi käydään vaan tarkistamassa että holvien oviin laitetut sinetit ovat ehjät, eikä siellä siis ole käynyt joku yösiivooja harkkoa tai paria kotiin lipastamassa.

kentucky (7)kentucky (8)

Kaikenlaista muutakin arvokasta tavaraa on Fort Knoxin holveihin aikanaan viety säilöön, mm. toisen maailmansodan aikana alkuperäiset USA:n perustuslain ja itsenäisyydenjulistuksen allekirjoitetut versiot vietiin Fort Knoxiin turvaan, ja sinne roudattiin myös joku Unkarin valtion hieno kruunu, joka ”annettiin” jenkkisotilaille toisen maailmansodan jälkimainingeissa jottei se päätyisi kommunistien käsiin. Jostain syystä siellä myös varastoitiin aikanaan hirveää kasaa morfiinia ja oopiumia siltä varalta, että USA ei enää saisi oopiumia käsiinsä, eikä pystyisi tämmösiä kivunlievityslääkkeitä valmistamaan. Kultaharkkoja ja näitä muita juttuja vartioi Fort Knoxissa 30 000 sotilaan armeija kaikkine hemmetin helikoptereineen ja tankkeineen, ja se itse holvirakennus on ihan oikeasti suojattu sotilaiden lisäksi esim. miinakentällä ja sähköaidalla. Sinne ei siis varmaan pelkällä debiilin pokallakaan pääsisi sisään hortoilemaan.

kentucky (9)kentucky (10)kentucky (11)

Fort Knoxilta ajelin sitten Louisvillen kaupunkiin – siinä matkalla löytyi Longfield, eli se paikka mistä tämä blogi on koko olemassaolonsa pyrkinyt selvittämään, että mitä siellä oikein on meneillään. Ei siellä mitään silloin tapahtunut kun minä sinä piipahdin, yksi suomalainen turisti vaan otti katukyltistä kuvaa, muuten oli hiljaista. Longfieldin kadulta ei sitten kauaa tarvinnutkaan ajella, kun Churchill Downs pompsahti vastaan. Churchill Downsissa siis järjestetään vuosittain tapahtuma nimeltään Kentucky Derby, missä pienet värikkäästi pukeutuneet ukot ratsastavat hevosilla ja hakkaavat niitä kepeillä, samalla kun vajaa 200 000 Churchill Downsille tunkeutunutta ihmistä patsastelee kaikenlaisissa sirkustirehtöörivaatteissaan ja naisilla on itsensä kokoiset hatut päässä. Tätä tämmöstä on Louisvillessä harrastettu vuodesta 1875 lähtien, ja se on vissiinkin yksi isoimpia hevostapahtumia koko maailmassa.

kentucky (14)

Churchill Downs olikin kyllä aika hemmetin iso paikka. Paikassa oli nytkin käynnissä jotkut ihme hevostelukisat, ja löydettyäni parkkipaikan sairaan kokoisilta ja autoja täynnä olevalta parkkialueelta, hoipertelin laukkaradalle sisään. Kolmen dollarin sisäänpääsylippu sinne piti ostaa, ja aika moni muukin oli minun lisäkseni näköjään semmosen ostanut. Ihmisiä oli nimittäin paljon, ja vaikka hevoskisat olivatkin kai vaan jotain ihan normaaleja viikottaisia kisoja, oli osa ihmisistä silti vetässyt päälleen semmoset kunnon kostyymit ja jättihatut. Ja vetoa lyötiin ihan innoissaan, suuri osa jengistä ei itse asiassa jaksanut ollenkaan siellä varsinaisessa katsomo-osassa edes aikaansa viettää, vaan ne istuskelivat semmosissa telkkarihalleissa joista vissiin pystyi samanaikaisesti kattelemaan muitakin hevostelukisoja ties mistä päin maailmaa ja lyödä niistäkin vetoa. En oo ikinä oikein tätä hevosvedonlyöntihommaa tajunnut, Pitkävetoa ja Vakiota sun muuta joskus pienenä kyllä yritin välillä, mutta nää hevosjuoksut ei oo koskaan napanneet. Kerran kyllä tein semmosen lapun mihin piti muistaakseni kuuden lähdön voittajat veikata. Arvailin aivan randomilla ne numerot niihin – ja sain neljä oikein, mut sillä ei saanut vielä yhtään rahaa.

kentucky (12)kentucky (13)

Yhden lähdön kattelin siellä jättikatsomossa, ja olihan se ihan jännää, vaikka mua vähän häiritsikin että niitä hevosia piestiin raipalla koko sen kisan ajan. Kovasti laukkakansa huusi kun hepat maaliin tuli, ei voittanut ennakkosuosikki sitä lähtöä ja se saikin aikaan ison kollektiivisen huokauksen katsomosta. Siinä vissiin aika monelta meni rahat, mut mitäs veikkailivat. Kävin vielä jossain turistikaupassa, ja lähdin sitten jatkamaan matkaani, taivaalle oli meinaan kerääntynyt sen verran tyräkät pilvet että ajattelin yrittää ehtiä autolle ennen kun alkaa myrskyämään. En ehtinyt, matkalla parkkipaikalle alkoi sataa ihan tajuttomasti, ja kastuin aika läpikotaisin ennen ku pääsin autoon suojaan. Mutta mitäpä moisesta. Naputtelin autossa navigaattoriin Santa Claus, laite löysi paikan, ja sitten aloin sitä kohti köröttelemään.

Matkalla sade onneksi loppui, ja navigaattorin kertoessa että kohta alkaa määränpää lähestyä, sen näki myös reitin varrelle ilmestyneistä joulupukeista ja poroista, jotka halvaantunut virne naamallaan viittilöivät kaikkia tulemaan joulun ihmemaahan, eli Indianan Santa Clausiin. Se oli kyllä jotenkin todella häiriintynyt paikka. Kylä oli tosi pieni, mutta melkein jokaisessa talossa oli joku jouluteema meneillään. Oli Joulupukin postitoimistoa, jonka edustalla hullusti toljottava duckface-Joulupukki oli valmis murskaamaan jonkun epäonnekkaan ohikulkijan jättimäisellä paketilla. Petteri Punakuonon leirintäalue oli myös olemassa, ja Joulupukin kauppa ja ostoskeskus ja bensa-asema ja kaikkea. Kylän keskuksessa toimineen kaupparivistön edustalla oli iso, metallinen ja karu joulukuusen ranka. Paikassa ei ollut mun lisäkseni oikeastaan ketään muuta, ja fiilis oli tummien sadepilvien ja kovan tuulen ansiosta jotenkin melko pelottava.

kentucky (15)kentucky (17)

Kävin semmosessa tolkuttoman kokoisessa joulukaupassakin, sielläkään ei ollut ketään paria kassahenkilöä lukuunottamatta. Kaupan jo kiinni ollutta ruokakojua siivosi isokokoinen, vanha valkopartainen herra. Sattumoisin kojun vieressä ollut Joulupukin tervehtimismökki oli myös jo ehtinyt sulkeutua, koska pukin täytyi selkeästi puhdistaa grilli vielä ennen kaupan sulkemista. Autiossa kaupassa oli joulukamaa jos jonkinlaista, miljoonasta erilaisesta joulukuusen koristeesta aina nelimetrisiin, talon katoille asennettaviin mekaanisiin vilkuttaviin joulupukkeihin ja realistisen kokoisiin joululauluja lauleleviin perheisiin. Joululaulut soi tietty kaupassa koko ajan, ja välillä joku sähköinen Petteri kilkutteli kulkusiaan tai pieni pattereilla toimiva joulupukki huusi hou-hou-hou. Koko Santa Claus oli jotenkin tosi friikin oloinen paikka, vähän tuli semmonen olo että jostain puskasta kohta pomppaa Michael Jackson ja vie lähimmän lapsen mennessään. Joku kauhuelokuva siellä pitäisi kuvata.

kentucky (16)

Santa Clausista ajoin sitten takaisin hotellilleni toipumaan. Seuraavaa päivää varten olin taas etsinyt muita käymisen arvoisia paikkoja, vähän kauempana Kentuckyssä ois ollut joku luolasysteemi, mutta vähän lähempänä Owensboroa, Illinoisin osalvaltiossa, oli toinen luola-aiheinen mesta nimeltä Cave-In-Rock, ja koska en ollut Illinoisissa aiemmin käynyt, päätin ajella sinne, ja katsella sitten matkan varrella josko vastaan tulisi jotain muutakin mielenkiintoista. No, ei tullut. Se ei nyt ehkä ollut kaikkein onnistunein turistireissu, vaikka kieltämättä Cave-In-Rock olikin ihan hulppea ilmestys, mutta se oli melko nopeaan nähty. Paikassa oli aikanaan kaikenlaiset lainsuojattomat viettäneet aikaansa, mutta nykyisin se on osa kansallispuistoa, ja ainoat torspot joita siellä näin oli muita turisteja. Edestakainen ajomatka oli melkoisen pitkä, ja koska matkan varrella ei tällä kertaa mitään randomia kummallista tullut vastaan, tuntui vähän hölmöltä ajaa neljän tunnin edestakainen reissu vaan jotta pääsi yhtä luolaa kattelemaan.

kentucky (1)kentucky (19)kentucky (18)

Sellaista oli Owensborossa, sekä muualla Kentuckyssä ja lähiosavaltioissa. Loppumatkasta hortoilin vielä Washingtonissa (siinä minkä jälkeen pitää aina ja kaikkialla kirjoittaa D.C., enkä siis Washington-nimisessä osavaltiossa), mutta kirjottelenpa siitä toiseen kertaan koska eiköhän tässä ollut jo yhdeksi kerraksi riittävästi jorinaa.

Suositellut

Vastaa