Poroja Espoossa? Kyllä!

Suomen eteläisimmät porot löytyvät Espoosta Nuuksion poropuistosta, jota pyörittää matkailupalveluyritys Sea & Mountain Adventures. Me teimme poropuistoon retken äitienpäiväviikonlopun lauantaina vanhempieni, ystäväni sekä hänen tyttärensä kanssa.

Poropuisto on pääsääntöisesti auki vain tilauksesta ryhmille, mutta ns. avointen ovien päiviä on myös tarjolla. Kesäaikaan poroja voi käydä moikkaamassa melkein koko heinäkuun ajan, tarkemmat aukioloajat on hyvä tarkistaa Nuuksion poropuiston sivuilta.

poropuisto nuuksio

poropuisto nuuksio

Oscar-poron johtama pieni porotokka saapui Espooseen joulukuussa 2013. Oscarin lisäksi tokkaan kuuluu Niila-, Taika-, Lumi- ja Nella-porot. Porot ovat kesyjä, mutta eivät ne rapsutuksia tule silti kerjäämään. Jäkälä kuitenkin kelpaa! Paikan päältä voi ostaa kolmella eurolla isohkon jäkäläpussin, jonka rapistaminen saa Oscarin ja muut sarvipäät tunkemaan söpöt turpansa aitauksen koloista läpi. Samalla kun poroille antaa jäkälää, voi niitä siinä sivussa rapsuttaa upottamalla sormet paksun turkin sisään.

Porot ovat kasvissyöjiä, ja metsässä niille maistuu jäkälän lisäksi esimerkiksi rehevät oksat ja sienet. Myrkkysienet niiltä jää syömättä.

poropuisto nuuksio poropuisto nuuksio (10) poropuisto nuuksio (9)

Tässä välissä on varmaan syytä tunnustaa, etten ollut nähnyt poroja koskaan aikaisemmin. Kuvittelin joulupukkien apureiden olevan isompia ja massiivisempia, mutta porothan olivat suhteellisen siroja ja pieniä. Porojen turkit sekä sarvet eivät tosin näin kevätaikaan ole komeimmillaan, mutta ei se talviturkki ja isommat sarvetkaan varmaan kasvata poroja ihan suunnattomasti.

Meidän kuusihenkinen porukka osti monta pussia jäkälää, ja syötti poroja hymyt huulilla. Oscar oli isoin ahmatti. Tosin Oscar on porukan pomo, joten kai sillä on oikeus olla aina etuilemassa parhaille jäkälämestoille.

Kun jäkäläpussit olivat tyhjät ja poroista oli saatu otettua läjäpäin kuvia, oli aika siirtyä tunnelmalliseen White Reindeer -kotaan, jossa tarjoiltiin nokkapannukahvit ja tikkupullat. Kahvit ja pullat kuuluivat sisäänpääsymaksuun (aikuiset 10 euroa). Me ostimme vielä lisäksi makkarat, jotka törkkäsimme makkaratikkuun ja kärtsäsimme kodan keskellä olevassa tulisijassa. Oli aika kivaa.

Enpä ollut koskaan ennen tehnyt tikkupullaakaan. Puutikun päähän kierretty pulla oli aika haastavaa saada kauttaaltaan kypsäksi, ja lopulta taisin syödä omasta palaneesta, mutta samalla raa’asta pullasta yhden palan. Herra Longfield söi kyllä oman pullansa lisäksi munkin pullajämät.

poropuisto nuuksio poropuisto nuuksio poropuisto nuuksio (2)

Herkkuhetken jälkeen menimme vielä ihmettelemään poroja, jotka olivat herkuttelemassa seuraavien vieraiden jäkäläpussien sisällöllä. On ehkä ihan hyvä, ettei poropuisto ole jatkuvasti auki, sillä porot voisivat olla aika tuhdissa kunnossa jatkuvan jäkälän puputtamisen vuoksi. Tosin ei siinä jäkälässä varmaan kovin kummoisia kalorimääriä voi olla.

Poropuistosta meidän porukan matka jatkui kohti Suomen luontokeskus Haltiaa, jossa meidän on pitänyt piipahtaa Herra Longfieldin kanssa siitä asti kun luontokeskus noin pari vuotta sitten avattiin Nuuksioon. No nyt on sekin nähty! Haltian Suomen luonto -näyttely oli kyllä ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen.

poropuisto nuuksio

poropuisto nuuksio (1)

Suositellut

Vastaa