Ravintolavinkki: Salon Seurahuone

Kävimme aiemmin keväällä kurkkaamassa herra Lonfieldin kanssa Salon taidemuseossa upean Nick Brandtin valokuvanäyttelyn. Samalla reissulla piipahdimme myös lounaalle aivan Salon juna-aseman kupeessa olevaan Salon Seurahuoneeseen.

salon seurahuone (2) salon seurahuone (3)

Olen viettänyt nyt jo edesmenneen mummoni luona Salossa useita kesiä ja viikonloppuja. Salon juna-asema on minulle tästä syystä hyvin tuttu. En kuitenkaan ole koskaan ennen tajunnut, että aivan aseman vieressä sijaitsee mukavan tunnelmallinen ja söpö ravintola puistomaisella tontilla. Yksi syy tähän tietämättömyyteen on varmasti mummoni, jonka luona ei tarvinnut koskaan nälkää tuntea! Pullaa, ruokaa, leipää ja juomaa oli tarjolla aina enemmän kuin riittävästi.

Nyt mummon luokse ei voi enää mennä syömään, joten päädyimme istumaan valkoisin pellavapöytäliinoin päällystettyyn pöytään lounaalle näyttelyn jälkeen.

salon seurahuone (4)salon seurahuone (5)

Herra Longfield otti alkuun hirvipateen ja minä tilasin tuhdin savuporo-suppilovahverokeiton. Herran patee oli kuulemma hyvää, mutta annos oli pieni ja herran makuun siinä oli panostettu liikaa esillepanoon. Heh. Oma paksu sienikeittoni taasen oli kaikilta osilta maukas.

salon seurahuone_c_ravintola_.jpgsalon seurahuone (6)

Pääruokina söimme jättikatkarapurisottoa sekä paahdettua siikaa. Herran risottoannos näytti hurjan kauniilta, ja maistui myös hyvältä. Kivaa pirteyttä mustaan risottoon toi granaattiomenansiemenet. Oma siikani oli porkkanapyreineen myös todella onnistunut valinta. En vain ollut ihan varma tuliko siian nahka syödä vai jättää syömättä.. Söin sitten puolet ohuesta nahkasta. Ajattelin, että niin en tee itsestäni täysin pelleä tarjoilijan silmissä. Olisihan se ollut tosi noloa (no ei oikeasti olisi) jos nahkaa ei saisi syödä, ja mun lautanen olisi putipuhdas ruokailun päätteeksi. Hah!

Siika-annoksen kruunasi ehdottomasti siikafileen alla olleet kampasimpukat, joista pidän hurjasti.

salon seurahuone (1)salon seurahuone (9)salon seurahuone (8)

Jälkkäriä emme tilanneet, sillä halusin viedä herran vanhan Turuntien varressa olevaan kahvilaan, jossa kävimme aina perheeni kanssa syömässä isot munkit matkalla mummon luokse Saloon. Kävi sitten kuitenkin niin ikävästi, että uusi Turuntie oli vienyt vanhan tutun kahvilan aivan vararikon partaalle.. Kahvila oli kyllä pystyssä, mutta sitä pyörittivät intialaiset ja tiskillä oli myynnissä vain pari kuivaa sämpylää ja muutama hassu limu. Tosi surullista..

Haimme sitten kotimatkalla lähi-Makuunista irttareita pahimpaan pettymykseen.

Alku- ja pääruoat kustansivat Salon Seuranhuoneella yhteensä 62,50 euroa. Joimme lounaalla vain vettä, joten summa sisältää vain sapuskaa. Iso suositus Salon Seurahuoneelle!

Salon Seurahuone
Asemakatu 1
24100 Salo
puh: 050 556 5176
varaukset@salonseurahuone.fi

Suositellut

4 Replies to “Ravintolavinkki: Salon Seurahuone”

  1. Ainakin annokset näyttää siltä, että nälkä lähti takuulla. :p

    1. Kyllä lähti! 😛

  2. Tuo näyttely on edelleen suunnitelmissa katsasta, kun käymme anoppilassa/Tarmon luona. Ehkä katsastamme samalla ravintolan. Erikseen ei tule lähdettyä niin helposti. Talvella pääsin pari kertaa Turkuun syömään samalla kun haimme anopin teatterista töistä.

    1. Jos vaan sopii aikatauluun, niin käykää ihmeessä syömässä Salon Seurahuoneella. Hurjan mukava paikka! 🙂 Salo on tosiaan hieman matkan päässä, ja Turkuun mentäessä ei siellä tule kyllä pyörähdettyä.

Vastaa