Sasso ja Stockan kantismenu

Tarjoushaukka on ollut taas liikenteessä!

Me ollaan nyt vähennetty herra Longfieldin kanssa brunsseiluja ja yritetty käydä enemmän illallisilla. Stockan kantislehden saapuessa kaivan esiin heti kuukauden ravintolatarjoukset, ja tsekkaan olisiko niissä jotain uusia hyviä paikkoja, joita voitaisiin käydä testaamassa. Helmikuun alussa kävimme testaamassa Sasson, jossa herra Longfield oli ihan vähän aikaa sitten käynyt yksikseen lehdistölounaalla.

sasso stockmann (6)

Sassossa olemme olleet yhdessä kerran aiemmin. Eräänä ystävänpäivänä joskus tosi monta vuotta sitten, suunnilleen 10 vuotta sitten. Olimme silloin vielä opiskelijoita, ja reilusti yli 100 euron loppulasku tuntui tosi hurjalta. Ilta oli kuitenkin onnistunut, ruoka hyvää ja meitä kahta opiskelijaa kohdeltiin ravintolassa mainiosti. Tunsimme olomme oikein hienoiksi ravintolaillan päätteeksi.

En muista mitä tuolloin 10 vuotta Sassossa söimme, mutta ravintolan päheä fiilis ja kaunis sisustus on jäänyt mieleeni. Nyt, vuonna 2015, ravintolaan astuessani en meinannut tunnistaa paikkaa. Järjestystä oli muutettu ja ravintolasali oli minusta astetta valoisempi ja freesimpi. Oikein kiva nytkin, mutta muistojen Sasso oli minusta kodikkaampi ja hieman tunnelmallisempi.

Ennen kuin pääsimme käsiksi Stockan kantismenuun, tuotiin pöytään alkupalaleipiä sekä skumppaa, ihanan kylmää skumppaa! Nam. Maukkaat alkupalaleivät hupenivat sitä vauhtia, että niitä tuotiin meille lisää. Oli vähän nälkä. Varsinainen alkuruoka piti sisällään artisokansydämiä sekä munakoisokaviaaria. Raikas setti, joka maistui ihan ookoolta.

sasso stockmann (3)sasso stockmann (4)

Pääruoan kanssa herra Longfield tahtoi ehdottomasti lehdistölounaalla maistamaansa Valpolicella Ripasso -punaviiniä. Minä emmin ensin punkun kanssa, mutta päädyin lopulta tilaamaan samaa viiniä, maistettuani punkkua herran lasista. Eiku mulle tuotiinkin oma lasi, josta sain maistaa viiniä. Aika ovela temppu tarjoilijalta. Heh! Valpolicella Ripasso -punaviini maistui totta tosiaan hurjan hyvältä, erityisen hyvältä sen jälkeen kun se oli saanut asettua lasissa vähän aikaa. Punkkua saa Alkosta alle 15 eurolla, lasi Sassossa maksoi reippaat 11 euroa (pullo maksoi 70 euroa).

Pääruoaksi tilasimme menun molemmat vaihtoehdot. Minä otin liguinea, punajuuria ja meiramiricottaa herran popsiessa rigatonia ja ylikypsää possua oreganopestolla. Punajuuripastani vaati suolaa, mutta oli sen jälkeen oikein maittavaa. Herran possupastan possu suli suuhun, ulalaa!

sasso stockmann (5)sasso stockmann (7)

Jälkkäri taisi olla tällä kertaa tämän menun parasta antia. Raikas sitruuna-mascarponepiiras kruunasi illan. Piirasta olisin voinut helposti syödä toisenkin annoksen. Piiraan päällä ollut lemon curd virkisti makean tortun makua, ja sai piiraan sulamaan suuhun. Ja kuinka söötti olikaan pienen pieni kukka piiraspalan päällä!

Menun tarjoushinta oli 29,60 euroa henkilöltä, normaalihinnan ollessa 37,00 euroa. Huomautimme laskun maksun yhteydessä laskusta puuttuvasta viinilasillisesta, ja siitä hyvästä saimme kaksi lahjakorttia ravintolaan. Lahjakorteilla saa kaksi menua yhden hinnalla aina naistenpäivään asti. Me ollaan reippaina varattu jo kaksi seuraavaa reissua Sassoon! Toinen lahjakorteista ollaan jo itse asiassa käytetty. Pyydettiin Oxygenol-pariskunta tämän viikon tiistaina halvalle illalliselle kanssamme. Siitä ehkä lisää myöhemmin.

Illan opetus: Kannattaa olla rehellinen.

p.s. Voi olla, että menut saa kaksi yhden hinnalla myös ilman lahjakortteja. Siinä tapauksessa me oltiin turhaan rehellisiä, heh.

sasso stockmann (1)

Suositellut

4 Replies to “Sasso ja Stockan kantismenu”

  1. Ihanan näköinen tuo punajuuripasta. :p

    1. Niin on! Pastat on harvoin näin värikkäitä, tosi kivaa vaihtelua. 😛

  2. Tämähän kuulostaa hyvältä! Ehkä pitäisi testata 🙂

    1. Sasso on kyllä kiva, me tykätään kovasti!

Vastaa