Retkeilyä ja vuoden ekat notskimakkarat

SONY DSC

Kellekään ei varmaan tule enää tässä vaiheessa yllätyksenä, että mä viihdyn kovasti metsässä. Olen pikkutytöstä asti pitänyt metsässä telmimisestä suuresti, ja olen onneksi myös asunut koko elämäni metsäpolkujen läheisyydessä.

Lapsuudessani meidän naapurissa asui perhe, jonka äiti oli kova retkeilemään. Tämän perheen kahden muksun ja kahden koiran kanssa retkeilin tosi paljon pikkuisena tyttönä. Me oltiin kesäisin usein lähimetikön lammella ja talvisin perheen koirat kiskoivat meitä muksuja puisessa reessä pitkin kotikulmien metsiä. Se oli huisia.

Lisäksi olen viettänyt parin muun naapurintytön kanssa lukuisia hetkiä erilaisilla tutkimusmatkoilla metsien siimeksissä. Välillä tutkittiin sieniä, välillä taas marjoja. Välillä köpöteltiin lähimetsien korkeille vuorille viettämään aikaa, ja tulihan sitä talvisin lähdettyä myös reippaan 10 kilsan hiihtolenkeille tosta vaan laduttomille poluille.

En tiedä saiko naapurin rouva mut rakastamaan retkeilyä, mutta palava himo mulla on pienestä pitäen ollut metsiä kohtaan. En mä itseäni varsinaiseksi eräjormattareksi voi kutsua, mutta semijormattareksi ehkä kuitenkin.

Nykyään se naapurin rouva muuten pyörittää omaa Solheds-nimistä firmaansa kotitilallaan Sipoossa. Kyseistä naista voi kutsua todelliseksi eräjormattareksi. Sipoon tilallaan hänellä on heppoja, kissoja, koira ja valtavat rakennukset isoine pihoineen, joita tämä nainen remppaa ja huoltaa suurella intohimolla. Hurja nainen!

Nuuksio NuuksioNuuksio Nuuksio

Perjantaina sain töiden jälkeen idean lähteä pienelle metsäretkelle. Takana oli suhteellisen tylsä viikko, johon allekirjoittaneella kuului liian pitkiä työpäiviä sekä vielä niiden jälkeen koulutöiden parissa pakertamista myöhäiseen iltaan asti (joka ikisenä iltana..).Pidin kyllä koko työviikon ajan huolta siitä, että sain tietokoneen istumisen ohessa tarpeeksi raitista ilmaa. Köpöttelimme harmaan karvaisen kaverin kanssa kaikessa rauhassa tunnin lenkkejä lähimetsissä (missäs muuallakaan). Perjantaina teki kuitenkin mieli tehdä vähän jotain ekstraa. Mitään kovin riehakasta en voinut kuitenkaan tehdä, sillä lauantaina mulla olisi tiedossa ylitöitä. Great.

Retkikohteeksi valikoitui Nuuksio. Pakkasimme eväät reppuun, nostimme harmaan karvaisen kaverin autoon ja lähdimme ajamaan kohti Nuuksion metsiä. Perillä meitä odotti kauniit maisemat sekä pikkuinen grillikatos, jossa paistoimme vuoden ekat notskimakkarat. Arvaatka maistuiko Kabanossi hyvältä?

Kotona harmaa karvainen kaveri läsähti matolle ja alkoi kuorsata minuutin sisällä. Me mentiin sohvalle ja tuoksuttiin ihan nuotiolta.

Nuuksio NuuksioNuuksio NuuksioNuuksio NuuksioNuuksio NuuksioNuuksioNuuksio

Suositellut

Vastaa