Joulukuun eka

Ja näin se marraskuukin hujahti ohitsemme! Marraskuun alussa olin täysin varma siitä, että joulukuun ekassa kuvassa maan peittäisi ihanan valkoinen lumikerros, joka olisi peittänyt alleen ruman pihamme. Olemme ostaneet valmiiksi mummoltani saamillamme tuparilahjarahoilla hienot Fiskarsin lumikolat (oikein kolme eri kokoista), joita tahtoisimme kovasti päästä jo käyttämään. Naapurit tosin ovat todenneet, että kyllästymme lumitöihin viikossa. Saa nähdä!

Mutta ei niillä hienoilla uusilla kolilla olla tehty vielä mitään! Lunta ei ole nähty täällä vielä kertaakaan, ja pressut ja rikkaruohot komeilevat pihalla entiseen tapaan. Pihaa katsellessani olen järjestänyt itselleni kamalan pihanrakennuskuumeen, joka ei ota loppuakseen. Pihan suhteen alkaa vihdoin olla jonkimoiset päätökset tehtyinä ja nyt pitäisi vain malttamattomana odottaa kevättä, että päästään hommiin. Jos tämä kesä ja syksy meni tuparien parissa, niin ensi kesänä on aika juhlia puutarhaa. Odotan jo niin kovasti puutarhajuhlien pitämistä! Ja siinä missä tupareita voi pitää vain kerran, voi puutarhajuhlia pitää joka ikinen vuosi – jei!

Lunta odotellessa maassa on useampana päivänä nähty sentään edes hieman kuuraa. Kuura on erityisen kaunista aamuvarhaisella sekä myöhään illalla. Iltaisin kuura peittää koko talon, ja ulkovalojen osuessa seinään, näyttää talon seinä hirmuisen kauniilta. Olen edelleen enemmän kuin tyytyväinen valitsemaamme maaliin. Vihreä talo kuulosti aluksi sekä meistä että muista vitsiltä, mutta vitsit että siitä vitsistä tuli kaunis!

1.12.2013
1.12.2013
marraskuu
1.11.2013
1.10.2013
1.10.2013

Näin ensimmäisen adventin kunniaksi voisin lätkäistä tähän loppuun vielä iltakuvan talosta ulkovalojen palaessa. Ison terassin kaiteet ovat vielä maalaamatta, joten ne näyttävät hieman harmahtavilta. Ensi kesänä nekin ovat sitten puhtaanvalkoiset. Yksi hyvä juttu tässä synkässä marraskuussa kyllä on – kun tulee kotiin viiden aikaan ei pihaa edes näe, sillä on niin pimeää! Ulkovalot vain päälle ja sisälle kynttilät palamaan, niin ei tarvitse katsella pihaa eikä pölyäkään näe missään!

Oikein ihanaa joulukuun alkua! Tänä vuonna blogin puolella ei kiireiden takia ehditä pitää joulukalenteria, mutta yritän silti keskittyä mahdollisimman paljon jouluisiin juttuihin. Mutta nyt täytyy mennä lepäämään viimeiset flunssan rippeet pois sohvan uumeniin, ensi viikolla töissä odottaa nimittäin jälleen järjetön työmäärä. Great.

muuttovalmis Kannustalo

Suositellut

6 Replies to “Joulukuun eka”

  1. Lumityöt on vähän kuin takan lämmitys – siihen kyllästyy pidemmän päälle 😉 Toivoo nimerkki kokemusta on 🙂

    1. Meillä ei olla edes takan lämmitystä saatu kunnolla alkuun! Odottelin kunnon pakkasia, ja kun niitä ei alkanut kuulua, törkkäsin takan sisään kynttilöitä, joita ollaan poltettu viime aikoina tosi paljon. Nyt ei vaan enää millään jaksaisi alkaa lämmittää takkaa, kun kynttilät on niin helppoa vaan sytyttää.

  2. Musta toi on kaunis väri, ei liian räikeä. Sulautuu kauniisti luontoon. 🙂

    1. Kiitos Jonna! Moni on sanonut samaa, talo sopii ympäristöönsä hyvin. Ja kuulemma paljon paremmin kuin ympärillä olevat modernimmat talot. 🙂

  3. Voiko takan lämmitykseenkin kyllästyä? Eieieiei…. 🙂

    1. Hahahah! Saa nähdä miten senkin kanssa käy! Tulisi nyt ne pakkaset, niin pääsisi polttamaaan myös takkaa. Odotan kyllä ekoja takassa käristettyjä makkaroita, nam. 🙂

Vastaa