Toi kuvaa kun mä kuvaan

Reissuilla meillä on herra Longfieldin kanssa sellainen jako, että mä napsin kuvia ja herra lukee karttoja (mä en tajua karttoja ja herra ei tajua kameroita). Kuvien ottamiseen saa välillä tuhottua aika paljon aikaa, sillä kuvia ei (enää) vain räpsi pokkarilla silmät kiinni – aikaa kuluu mm. säätöihin, sommitteluun sekä sopivan valon etsimiseen. Siirryttyäni viime vuonna täysin manuaaliseen kuvaamiseen, voi kameran säätöjen säätämisessä mennä joskus aika pitkäänkin. Lisäksi oma innostuneisuus kuvauksen suhteen kasvaa kasvamistaan, joka tietää sitä, että kuviin yrittää panostaa aina vain enemmän ja enemmän.

Reissuilla teemme yleensä myös ihan pelkkiä kuvausmatkoja, jolloin mukaan raahataan kaikki mahdolliset objektiivit sekä jalustat ym. lisätarvikkeet. On ihan reilua sopia, että nyt mennään sitten kuvaamaan, ettei toinen odota näkevänsä koko kaupunkia samalla kun itse haluan kuvata vain yhtä siltaa. Lisäksi näille kuvausmatkoille herra osaa raahata mukaan kaikki oppaat ja iPadit sun muut vehkeet, jotta saa oman aikansa kulumaan paremmin.

Olen kyllä yrittänyt innostaa herraa valokuvauksen saloihin ostamalla hänelle oman pokkarin eräänä jouluna joululahjaksi. Herrahan työmatkailee aika paljon, ja epäselvät sekä tärähtäneet kännykkäkameran kuvat alkoivat ärsyttää mua sen verran paljon, että oli aika ostaa herralle ihan oma kamera. Tämä hänen pokkarinsa kykenee myös vedenalaisiin kuviin, joten sitä on tullut hyödynnettyä aika paljon myös meidän yhteisillä matkoilla. Kovin innostunut kuvaaja herra ei kyllä vieläkään ole – kaikki kuvat räpsitään mun ohjeista huolimatta automaattiasetuksilla.. 🙂

New Yorkin ja Toronton reissulle herra otti oman pokkarinsa mukaan. Eräänä iltana siirsimme kuvat koneelle ja mätkähdimme sängylle katsomaan niitä. Huvittuneina huomasimme, että useassa herran taltioimassa kuvassa heiluu eräs Huli-niminen leidi oman järkkärinsä kanssa. Ja siitä se ajatus sitten lähti..

New York
Chrysler Building
Rockefeller center
Rockefeller center
New Yorkin pörssi
New Yorkin pörssi
YK-talo
YK-talo
Empire State Building
Empire State Building
John Lennon -muistomerkki
John Lennon -muistomerkki
Central Park
Central Park
Bronx Zoo
Bronx Zoo
Bronx Zoo
Bronx Zoo
Top of the Rock
Top of the Rock
Ithacan kansallispuisto
Ithacan kansallispuisto
Ithacan kansallispuisto
Ithacan kansallispuisto
CN Tower
CN Tower
Casa Loma
Casa Loma
Niagaran putoukset
Niagaran putoukset

Ja näin (aina) kameran takana heiluva leidikin pääsi edes muutamaan reissukuvaan mukaan. 🙂


«Vuosi sitten: 5 komeinta suomalaismiestä»
«Kaksi vuotta sitten: Karjalanpaisti»

Suositellut

4 Replies to “Toi kuvaa kun mä kuvaan”

  1. Hauska postausidea!

    Olen harvoin matkakuvissa itse mukana, Siippa on tyytyväinen kun minä kuvaan. Hän saa töissä kuvata (elävää) kuvaa ihan tarpeeksi. Pääsen kuviin, jos erikseen pyydän häntä ottamaan kuvan, jossa näyn.

    Reissuilla kannan mukana 50 mm linssiä ja 50-200 mm telelinssiä päivittäin, mutta jalustaa en matkoilla jaksaisi raahata mukaan. Matkoilla käytän kaupungilla liikkuessa usein DSM/suoramanuaalitarkennusta. Jos tulee joku nopea tilanne, söpö koira tai mielenkiintoisen näköinen tyyppi vastaan, ei tarkennukseen aina jää aikaa. Rakennuksia, yksityiskohtia yms, kuvatessani vaihdan täysmanuaalille.

    1. Kiitos Lumo! Itse kyllä pyrin änkeämään reissukuviin – joskus se on vain aika ”raskasta” kun pitää ensin kertoa tarkat ohjeet herralle. 🙂

      Jalusta on tosi kätevä reissuilla! Ilta- ja yökuvia saa otettua paljon paremmin kuin käsivaralta. Lisäksi makrolinssi on pakollinen, sillä tykkään kuvata kukkia, ja usein suuntamme puuutarhoihin ihan vain kukkakuvien takia. Tai on niissä kyllä muutenkin tosi ihana käydä. 🙂 Vielä kun saisi oikein kunnon laajakuvalinssin, jolla saisi otettua sisäkuvia kunnolla..

  2. Hämäräkuvat ovat aina hankalia käsivaralta, mutta kuvaaajamieheni on opettanut tukemaan kameraa vaikka lyhytpylvääseen tai paremman puutteessa hänen olkapäähänsä! Joillain reissulla on ollut laukun pohjalla mukana minijalusta, mutta loppujen lopuksi sitäkin on harvakseltaan tullut käytettyä. Matkakuvat minulla ovat aika nopeita tuokiokuvia muun toiminnan lomassa, vaikak yllättävän paljon niitä tulee otettua.

    1. Mä käytän kanssa aika paljon kaikkia pylväitä ja siltojen reunoja. Mutta jalustaa roudaan silti mukana, en tosin joka päivä, mutta niillä kuvausmatkoilla. 🙂

Vastaa