Risteilykuntoon neljässä päivässä!

Yritän tiivistää tämän hieman oudon haasteen yhteen lauseeseen: Meillä on duuniristeily tiedossa tämän viikon viikonloppuna, ja päätimme Paikka elämässä -blogin Omenaisen kanssa päästä risteilykuntoon neljässä päivässä.

Ihan helppoa, eikö?

Kaikki lähti siitä kun Omenainen päräytti viime viikolla töihin fillarilla ihan tuosta vaan. Oma työmatkapyöräilyni päättyy aina kesälomaan, sillä jotenkin ajattelen päässäni, että kesäloman jälkeen alkaa syksy ja syksyisinhän ei voi pyöräillä sillä a) on kylmä ja b) sataa tosi paljon.

No Omenainen vaahtosi koko päivän kuinka energinen olo hänellä oli, ja kuinka UPEA ilma oli aamutuimaan ollut (eipä muuten tiennyt vielä tuolloin, että iltapäivällä satoi jo paljon :)). Koska satun olemaan ehkä maailman kolmanneksi kilpailuhaluisin ihminen, ajattelin samantien ”Jos toi niin mäkin!”. Ja siitä se lähti, fillaroin kuin hullu töihin sekä torstaina että perjantaina. Loppuviikon fillaroinnissa kulutetut kalorit (1701 kcal) tuhottiin kuitenkin perjantai-iltana herra Longfieldin kanssa Momsissa, jossa kävimme Habitare-messujen jälkeen. Lauantaina oli vuorossa sitten Midhillin brunssin testaus Omenaisen kanssa, ja ei sielläkään ihan pelkällä salaatilla pärjätty, joten päätimme Omenaisen kanssa aloittaa haasteen vasta maanantaina ja hoitaa homman neljässä päivässä pakettiin.

Momsin herkkuja - hirvenlihaburger ja heppapihvi
Momsin herkkuja – hirvenlihaburger ja heppapihvi

Lauantaisen brunssin jälkeen shoppailimme vielä Omenaisen kanssa jokusen tunnin. Kannoin kotiin lopulta uuden tumman liilan fillari-/ulkoiluasun (sateen ja tuulen kestävän), sinimustan uikkarin, siniset uimalasit ja sini-violetin uimalakin. Päätin sitten samaan syssyyn aloittaa myös uimisen uudestaan (oon joskus harrastanut sitä ihan kilpailutasolla). Uimaan emme kuitenkaan viikonloppuna ehtineet, sillä kolusimme sekä lauantaina että sunnuntaina sokkeloisia metsäpolkuja. Harmaa karvainen kaveri jätettiin kotiin, sillä hänestä ei enää valitettavasti ole reippaan tunnin lenkkikaveriksi.. Mutta tämän postauksen pääaiheena on kuitenkin tämän viikon työmatkafillaroinnit. Älkää välittäkö aikamuodoista, kirjoittelin tätä päiväkirjatyylillä koko viikon.

Maanantai 23.9.2013

Vedin niskaan uuden fillariasun ja lähdin polkemaan joskus ennen seiskaa. Parin minuutin matkanteon jälkeen tajusin, että täällähän on hieman kylmä. Kaivoin repusta hanskat ja jatkoin matkaa. Matkaa kertyi 12.43 kilsaa ja aikaa kului 38.35 minuuttia keskinopeuden ollessa 19.3 kilsaa/tunnissa. Suht kovaa siis mentiin!

Kovinta kyytiä pääsin menemään silloin kun iPhone tykitti korviini INNAn More than friends, Madconin One Life, Miley Cyrusin Wrecking ball tai J.Lon Live it up. Nää biisit saa mut tällä hetkellä sekoamaan (Mileyn video ei niinkään).

Kaloreita paloi 415 ja töihin päästyäni kävin suihkussa, pesin hiukset, vaihdoin työvaatteet ja suunnistin ysiltä päivän ekaan palaveriin.

työmatka Sport Tracker

Lounaaksi oli tiedossa kanttarelli-kasvisrisottoa. Iltapäiväkahvilla pysyin kovana jättäen donitsin väliin, puputtaen vain pari hapankorppua kahvin kera.

Kotimatkan piti alkaa joskus viiden jälkeen. Mutta neljän aikoihin oikeaan silmään tuli jotain häikkää, en saanut oikein enää tekstistä selvää ja pian päätä alkoi jomottaa ihan tuhottomasti. En ole eläissäni kärsinyt niin kovasta päänsärystä, ja vaikka nappasin buranan, ei mitään helpotusta ollut havaittavissa. Jossain välissä mahakin tuli kipeäksi. Kävin vessassa yökkäilemässä (tuloksetta) ja palasin sisukkaana töiden ääreen. Purin hammasta yhteen ja hoin itselleni, että sinähän pyöräilet himaan perkule sentään!! Mutta ei siitä mitään tullut.. Pääkipu vaan paheni ja mahassa alkoi möristä enenevissä määrin. Varttia vaille kuusi luovutin ja soitin herra Longfieldin hakemaan mut kotiin. Kotona menin suoraan työvaatteet päällä sänkyyn, jossa ehdin olla puolisen tuntia ennen kuin oksennus tuli ihan kunnolla.

Ilta meni siis sängyn pohjalla, mutta ysin aikaan taapersin urhoollisena koneelle tekemään yhden postauksen ja katsomaan jakson verran Wiren neljättä tuotantokautta (edetään aika hyvää tahtia!). Söin samalla jogurttia ja totesin olon olevan jo paljon parempi. Jee! Olikohan tää nyt migreeniä?

Tiistai 24.9.2013

Aamulla heräsin virkeänä ja mua harmitti hitosti tieto siitä, että fillarini kökötti työpaikan pihalla. Lähetin Omenaiselle tsemppiviestin ja sanoin tulevani töihin. Työmatka taittui siis aamulla auton kyydissä, pihisin kuitenkin jo intoa iltapäivän fillaroinnista!

Lounaaksi olisi tiedossa kalkkuna-pestokastiketta, jota pitäisi syödä ihan kunnon annos, jotta jaksan polkea kovaa takaisin kotiin!

työmatka

Kotimatkoi alkoi viiden jälkeen. Yritän tehdä pari saldopäivää sisään, joten töissä tulee parin seuraavan viikon aikana istuttua pitkiä päiviä. ”Onneksi” töitä on ihan törkeesti, joten iltapäivät menevät ihan hujauksessa töiden parissa, siinä missä ”normityöaika” istutaan palavereissa.

Kotimatka sujui vähän takkuisasti. Ensinnäkin tuuli ihan pirusti, ja tietenkin vastaan. Toiseksi olimme sopineet herran kanssa treffit erään Siwan eteen, josta hakisin paketin, nakkaisin sen autolla liikkuvalle herralle ja jatkaisin itse matkaa pyörällä kotiin. Kaikki meni ihan hyvin siihen saakka kunnes hokasin Siwan kassalla, että tämä kyseinen paketti olikin toimitettu toiseen Siwaan! Pahoittelin sekoilujani kassalla ja herra Longfieldille, joka kyllä vaan nauroi hajamieliselle vaimolleen.

Kolmanneksi matkan teki takkuisemmaksi uusi ja omituinen reitti. Siwa (siis se väärä Siwa) sijaitsi eri reitin varrella kuin normaali työmatka, joten sekoilin ja tutkin karttaa aika tiiviisti kunnes löysin itseni lopulta tutuilta hoodeilta. Tänään ei siis menty hirmu kovaa, mutta kului niitä kaloreita kuitenkin 15 suklaapalan verran (jonka lisäksi mua odotti kotipihalla maailman söpöin uliseva koirarouva)!

työmatka Sport tracker

Keskiviikko 25.9.2013

Aamulla oli kylmä! Herra Longfield tuli harmaan karvaisen kaverin kanssa aamulenkiltä ja kysyi satunko tietämään, että auton ikkunat pitää skrapata ekaa kertaa. Ilme oli vähän sellainen, että ootko ihan tosissasi lähdössä polkemaan. Olin mä. Vedin jörrit uuden fillariasun alle ja lähdin sutimaan töihin.

Huomenna täytyy vetäistä vielä teknisen asun pitkähihainen paita takin alle, pinkki pitkähihainen juoksupaita oli nimittäin liian kylmä takin alle. Multa löytyy kyllä myös silkkinen alusasu, mutten taida raaskia hikoilla se päällä kovin paljoa. Jos tämä syksypolkeminen jatkuu jatkumistaan, on vaatekaappiin pakko hommata parin teknisen alusasun lisäksi joku villainen alusasu, jolla pärjää sitten tosi kylmilläkin ilmoilla. Aamuinen kylmyys oli kyllä sen verran inhottavaa, että fillarointi voi jäädä tältä vuodelta tähän risteilykuntohaasteeseen (ja pitäähän mun aloittaa se uintikin jossain välissä, varsinkin kun kaikki varusteet on jo hommattu).

Kuuntelin työmatkalla vaihteeksi äänikirjaa, jotta uusi soittolistani ei soisi heti ihan puhki. Saa nähdä kumman valitsen iltapäivällä. Lounaaksi on tiedossa härkäwokkia tai kaali-porkkanalaatikkoa, en ole vielä päättänyt kumpaa aion kello 10.30 syödä (söin kaali-porkkanalaatikkoa).

työmatka sport tracker

Tajusin työpäivän aikana, että mulla oli aamulla tosissaan liian vähän päällä. Podin lähes koko työpäivän sellaista sisäistä kylmyyttä, tuntui kuin olisin ollut luista asti jäässä. Kurkkukipu vaani hieman hissukseen ja iski päälle vasta illalla kotona.

Kotimatkalle lähdin puoli kuuden aikaan. Ilma näytti upean aurinkoiselta, mutta olikin kylmä ja tuulinen. Herra laittoi mulle viestin kesken kotimatkan – kotipihassa satoi kuulemma lunta! Mua alkoi hymyilyttää ajatellessani, että saisin ajaa fillarilla lumisateessa syyskuussa. No en saanut, kuuro oli paikallinen ja kotiin saavuttuani en päässyt tekemään edes lumipalloa, sillä kaikki lumi oli jo sulanut. Tylsää.

Kotona mua odotti valmis ruoka, jonka ahdoin sisuksiini kovalla vauhdilla (nälkä oli hirmuinen). Ruoan jälkeen kipitin tulikuumaan suihkuun, jossa lorvin pitkän tovin. Jäsenet olivat ihan jäässä ja reisiä punotti. Mielessä kävi jo jättää seuraavan päivän fillarointi väliin. Saa nähdä miten käy.

työmatka Sport tracker

Torstai 26.9.2013

No niinhän siinä kävi, että fillari jäi aamulla kotiin. Kurkussa oli pieni kaktus ja mittari näytti aamulla miinus kahta astetta joten päätös oli hyvin helppo tehdä. Ajateltiin herran kanssa aamulla tehdä illalla pari tuntia puuklapitöitä tai lähteä uimaan. Mun pitää kyllä myös pakata kaikki kamat viikonlopun risteilyä varten, istua töissä melkein kuuteen, käydä postissa ja kaupassa, joten katsotaan nyt mihin aika illalla riittää.

metsä

metsä

Lähdin kotiin tuttuun tapaan puoli kuuden aikaan, kävin postissa (tai siis siinä oikeassa Siwassa) ja kaupassa (siinä samaisessa Siwassa). Kotiinpäästyäni kello oli melkein seitsemän ja nopsan ruoan jälkeen vielä vähän enemmän. Herra Longfield lähti ulos puuhommiin ja sanoin tulevani heti perässä auttamaan kunhan vaan ensin pakkaan risteilykamat.

Se pakkailu ei kyllä sitten käynyt ihan kauhean nopeasti. 🙂 Kello on nyt puoli yhdeksän ja sain juuri kamat kasaan, ja eihän tuolla ulkona näe enää edes eteensä, joten klapikoneen kanssa touhuilu jäi tältä päivältä multa väliin. Sen sijaan kokeilin viisitoista asukokonaisuutta, neljät eri kengät, kolme eri laukkua, seitsemän eri kaulakorua ja kolmet eri korvakorut. Ja arvaatte varmaan mikä oli lopputulos? Huomiseksi bileasuksi valikoitui se asu, jota mietin jo töissä eräässä tylsässä palaverissa kahdelta iltapäivällä. Että näin.

Mutta nyt pitää vielä katsoa pari jaksoa Wireä, lakata kynnet ja mennä sen jälkeen nukkumaan. Perjantaina noustaan töiden jälkeen laivaan, avataan skumppa ja tampataan jalkaa yömyöhään asti!! Laskin, että kulutin tällä viikolla kaloreita noin kolmen punkkupullon verran. BAILAMOS! 😉

Kurkatkaahan muuten myös Omenaisen haasteviikon tulos, sielläkään ei mennyt ihan putkeen. 😉


«Kaksi vuotta sitten: Aamupala: Haikon kartano (PRV)»

Suositellut

10 Replies to “Risteilykuntoon neljässä päivässä!”

  1. Reipas olet ollut!

    Itsekin lopettelen pyöräilyn aika lailla elokuun alkupuolella, vaikka joskus aikoinaan lopetin vasta kun lumi tuli maahan. Siloin työmatka olisikin ollut sen verran hankala, että vaihtoehtoina olivat kävely ja pyöräily. Valitsin pyöräilyn, vaikka palelsikin.

    En uskaltaisi kuunnella musaa tai äänikirjoja pyöräillessä, kun ulkomaailman äänet häviävät kuuluvista. Olenkin kesän aikana juotunut aika moneen vaaratilanteeseen, kun joku muu fillaroija on musafiiliksissä koukkaillut miten sattuu, eikä ole kuullut takaatulevia tai edes varoituskelloon rimpautusta.

    Minullakin oli yhtenä talvena tuollaisia pahoinvointi/päänsärky/oksennuskohtauksia. Taisi olla häästressiä ja työkaverikin oli sairaslomalla, joten työtaakka oli aika kova. Joskus töissä yksin ollessani laitoin toimiston oven lukkoon ja makasin lattialla, kun en jaksanut lähteä kotiin eikä töitäkään kyennyt tekemään, kun kirjaimet hyppivät kuvaruudulla. En varmaan ollut edes vähän paremepivointisena kovin turvallinen auton ratissa. Kutsuin kohtauksia minimigreeniksi.

    1. Mäkään en aluksi uskaltanut kuunnella fillaroidessa mitään. Jossain välissä aloin kuunnella radiota vain toisella nappikuulokkeella, mutta pian meni toinenkin nappi toiseen korvaan ja radio vaihtui musiikiksi. Äänikirjoja olen alkanut kuunnella vasta tänä kesänä.

      Yritän kyllä viuhtoa käsillä joka suuntaan ja kurkkia joka välissä mistä autoja tulee, täytyy vaan toivoa, ettei mitään ikävää käy!!

      Kyllä se taisi sitten migreeniä olla. Oli ihan eka kerta, mistä lie tullutkaan.. Ensi kerralla menen minäkin työhuoneen lattialla makaamaan ja laitan valot kiinni. Kotona olo helpotti heti kun pääsin peiton alle pimeään lepäämään.

  2. Heh, mulla on kuntoon ennen joulukuista Tampereen teatterireissua 😉 3,4 kg olisi matkaa tavoiteeseen – sitten olisi tämän vuoden 10kg tavoite saavutettu 🙂 On pyöräilty, on kävelty ja vesijuostu 😉

    1. Onnea tavoitteen saavuttamiseksi!! Kyllä sä pystyt siihen, takana on jo iso osa! Upeaa. 🙂 Mäkin taidan viritellä ehkä jopa tänne bloginkin puolella pienen talvihaasteen, mun pitäisi kanssa saada 10 kiloa pois..

      Tänne kun aloittaa kirjoittaa, niin ei oikein voi huijata kun kaikki pitää kertoa ”julkisesti”. Toimii mulla tosi hyvin. 🙂

  3. Aikamoinen sissi!
    Itse katsoin just viime sunnuntaina tulevan viikon sääennustuksia ja päätin hankkia matkakortin kausilipun sitten kevään. Aamuisin olen kyllä ollut aika tyytyväinen lämpimiin bussimatkoihin, iltapäivisin taas on pikkiriikkisen harmittanut kun on ollut kuitenkin ihan hyvät ajokelit.

    Nyt sitten hyvää risteilyä ja ansaittuja punkkuja 😉

    1. Osaan kyllä olla aikamoinen epäsissikin. 😉

      Mutta joo, kohta poksahtaa ekan pullon korkki auki!! Ennen sitä pitää kyllä tehdä vielä pari tuntia töitä. Kauheesti ei enää kiinnostaisi..

  4. Hieno saavutus! Aina harmitellut, että itsellä liian pitkä työmatka pyöräilyyn. Kyllä oli migreeni, itsellä menee ihan samallalailla. Ensin ei enää näe kunnolla ja sitten alkaa armoton hedari johon ei buranat auta. Sitten tulee huono olo ja kaiken kivan kruunaa sitten vielä oksentaminen

    1. Kiitos Minna! Nyt jaksaa juhlia koko viikonlopun hyvällä omatunnolla. 🙂

      Tosi kiva saada vahvistus siitä, että kyseessä oli migreeni. Itse en ole vastaavaa ennen kokenut, joten hieman kyllä pelästytti se kamalan kova ja ärhäkkä pääkipu. Onneksi se on nyt tipotiessään ja edessä on mahtava viikonloppu!!

  5. Nimetön says: Vastaa

    Uimaan vaan, ilman kuulokkeita, se on turvallisempaa kuin 40 km/h pyörällä, kuluttaa yhtä paljon kaloreita, eikä tarvitse siivota suihkutilaa tai saunaa ja vesi- ja sähkömaksutkin säästyy. T: äiti

    1. Oon nähnyt sellaisia vedenalla toimivia kuulokkeita. 🙂 Tosin uimavauhti on huippuvuosista pudonnut ja paljon – lupaan kyllä mennä lokakuun aikana testaamaan uutta uimapukua!

Vastaa