Kukkakaalipyre

Arkiruokaa. Se on semmosta ruokaa, jota tulee syötyä aina arkena. On muuten enemmän kuin kiva, jos arkiruoka ei ole tylsän arkista vaan täynnä herkullisia ja maittavia makuja.

kukkakaalipyre

Kukkakaalipyrettä pääsin valmistamaan ensimmäistä kertaa eräässä Blogiringin järkkäämässä tapahtumassa, josta tulee juttua blogiin tässä lähiviikkojen aikana. Kokkailin tuolloin pyrettä arkiseen tapaan Raakel Lignellin kanssa, mutta kyllä sen valmistaminen kävi herra Longfieldinkin kanssa mukavasti hymy huulilla (ette muuten usko kuinka positiivinen, energinen ja nauravainen Raakel Lignell on – semmoinen ihminen mäkin haluaisin olla).

Olen kovin kova kukkakaalifani, ja on jonkinmoinen ihme, ettei ylihelppoa kukkakaalipyrettä ole tullut tehtyä koskaan ennen itse. Blogiringin tapahtuman jälkeen oli kuitenkin pakko ryhtyä hommiin, sillä Raxu (me ollaan jo melkein ystäviä, ja ystäviä voi kutsua lempinimillä) kertoi tekevänsä sitä tosi usein lisukkeeksi. Ja koska olin illan jälkeen Raxu-fani, pitää mun totta kai tehdä samoja juttuja kuin mun idoli tekee. Milloinkohan mä saisin kutsun Tanssii tähtien kanssa -kisaan? Kyllähän me bloggaritkin ollaan melkein julkkiksia, ainakin jotkut Kalastajan vaimot, Lindat ja Avec Sofiet – itsestäni ja omasta julkkisstatuksesta en menisi vielä vannomaan mitään. 🙂

kukkakaalipyre

Mutta mennäänpäs nyt siihen kukkakaalipyreeseen, joka vei oman sekä herra Longfieldin kielen mennessään. Pyreen kanssa lautaselle eksyi tomaattia, salaattia, kanan rintaleike sekä paria kastiketta. Nannaa oli ja arki maistui taas himpun verran paremmalta.

Kukkakaalipyre

  • 2 kpl pientä kukkakaalia (tai yksi iso)
  • n. 1 dl ruokakermaa (meillä oli 15 % kevytkermaa)
  • nokare voita
  • valkopippuria
  • suolaa mauan mukaan

1. Pilko kukkakaalin kukinnot mahdollisimman pieniksi. Keitä kukkakaalinpalat pehmeiksi kattilassa.

2. Kaada kattilasta vesi pois ja lisää pehmeiden kukkakaalien sekaan nokare voita. Soseuta kukkakaalit ja voi sauvasekoittimella ja lisää loppuvaiheessa kermaa parin reippaan lorauksen verran.

3. Mausta lopuksi maun mukaan suolalla ja valkopippurilla (mun mielestä pyre vaatii aika paljon suolaa).

kukkakaalipyre


«Vuosi sitten: Shamaanirumpu, mahonkinen kitara sekä sukulaiset brunssilla Bistro O Matissa»
«Kaksi vuotta sitten: Beautiful autumn <3»

Suositellut

2 Replies to “Kukkakaalipyre”

  1. Oi, kukkakaalipyre on ihanaa! vielä kun tuo oma mies ymmärtäisi sen päälle 😉

    1. Kyllä sitä meilläkin tosi varovasti ja suu mutrussa maistettiin, mutta kyllä se vaan maistui. 🙂 Erävoitto mulle!

Vastaa