Herra Longfield työmatkailee: Qatar

Mollah Mokbar. Herra Longfield täällä, takana on työmatka varsin eksoottiseen kohteeseen nimeltään Qatar.

Qatar sijaitsee Lähi-Idässä, se on vähän niinku tommonen Saudi-Arabian kylkeen muodostunut kasvain Persianlahdessa. Se on jännä maa monestakin syystä.

Qatar

Maa on ihmiselämää silmälläpitäen käytännössä katsoen elinkelvoton, pelkkää hiekkaa ja suolavettä ja tuhotonta kuumuutta, kesäisin lämpötila pysyttelee 40 hujakoilla, yöllä voidaan käydä niinkin viileässä kuin 35, päivällä sitten 50 astettakaan ei oo mitenkään ennenkuulumatonta. Talvisin lämpötila laskee 25 asteen tuntumaan, mutta muuten ilma on maassa sellainen että ulkona ei pysty olemaan paria minuuttia kauempaa ilman että olo muuttuu tukalaksi. Yritä nyt siinä sitten vaikka käydä kävelyllä tai odottaa bussia tai juoda kuppi kahvia ulkoilmassa, ei onnistu. Elo on siksi kuin jossain vieraalla planeetalla, koko ajan pitää pysytellä ilmastoiduissa sisätiloissa, jos ulos erehtyy niin sieltä pitää tulla heti pois tai kuolo korjaa.

Maan vähäiset asukkaat elelivätkin vielä 40-luvulle asti hyvin vaatimattomasti näissä murhaavissa olosuhteissa, elantoa raavittiin lähinnä helmenkalastelulla ja jollain kamelinkasvatuksella tai ties millä. Mutta sitten keksittiin että tuolla maan allahan menee öljyä ja kaasua, ja sitä kun ilmoille sieltä poraa ja myy ympäriinsä niin rahaa tulee niin jurkeleesti. Helmenkalastajat ja kamelipaimenet ei paljoa itse kaasun- ja öljynporailusta tienneet, mutta innokkaat tukijat ulkomailta juoksivat kilpaa näitä poloisia auttamaan siinä toivossa että itsekin ehkä jokusen siivun tuotoista saisivat. Ja niinpä Qatariin sitten muodostui aika rytäkässä hirvittävä määrä kaasu- ja öljyteollisuutta, joka on siitä asti syytänyt maalle karmeita rahasummia.

Qatar Doha

Qatar Doha

Nykyään niiden helmenkalastajien ja kamelipaimenten jälkeläiset elelee aika leveästi: maassa ei tunneta sellaista epämiellyttävää käsitettä kuin verot, ja kansalaisten elintaso on korkea – maan bruttokansantuote per asukas (119 500$) on maailman toiseksi korkein, vain kääpiövaltio Liechtenstein on edellä (Suomen vastaava luku on muuten 35 298$, sillä ollaan sijalla 21). Öljy- ja kaasuteollisuus tosin tuottaa myös kaikenlaisia ikäviä työpaikkoja, joihin syntyperäisiä qatarilaisia ei saa taivuteltua eikä niiden lukumäärä niihin riittäisikään, joten siksi maan nykyinen väkiluku koostuukin vain 20-prosenttisesti syntyperäisistä qatarilaisista, loput 80% on sitten lähinnä Intiasta, Indonesiasta ja sieltä päin kotoisin olevia työläisiä. Tosin maan palkkataso on niin korkea (n. nelinkertainen Suomeen nähden), että esim. sellaisista Euroopankin kehitysmaista kuin Iso-Britanniasta ja Ranskasta tulee väkeä riemumielellä Qatariin töitä tekemään. Oli jännä fiilis katella paikallisia siivoojia ja teenkeittäjiä (työpaikassa oli oikeesti semmosia ”teaboy”-heppuja, joiden ainoa toimenkuva oli kysellä koko ajan kaikilta ”Would you like some tea or coffee?”) ja ajatella että nuokin raukat tuossa saattavat tienata mua – Suomesta käsin paikalle lennätettyä kaikkien alojen asiantuntijaa, neroa ja yli-ihmistä – paremmin. Oltiin varmaan kahden suomalaisen kollegan kanssa koko maan köyhimmät ihmiset.

Kyyti ravintolaan
Kyyti ravintolaan

Qatarin asioista päättää kohtalaisen yksipuolisesti emiiri joka on vähän niinku kuningas, eli valta siirtyy eteenpäin suvussa. Jonkunnäköinen kansanedustajisto maassa kyllä myös on, ja emiirillä toki on oma luottopiirinsä joka asioiden päättämisessä jeesii ja siinä sivussa tekee ihan mitä huvittaa. Vähän sellainen itsevaltias-meininki maassa siis on, mutta emiirisuku on tajunnut pitää kansan tyytyväisenä kasaamalla niiden päälle rahaa, joten maassa ei ole ollut lainkaan sellaisia mielenosoituksia ja levottomuuksia kuin mitä muissa arabimaissa on viime aikoina nähty. Ei jaksa osoittaa mieltä kun on niin kuuma ja pitää kanniskella isoja rahasäkkejä.

Arabi- ja islamistimaa kun on, Qatarissa ei myydä alkoholia, valtaosa naisista kulkee mustissa kaavuissa ja säkki päässä (osassa on sentään silmänreiät) ja moskeijoita ja rukoushuoneita on vähän joka nurkan takana. Tosin Qatar ei ole niin ääri-islamilainen kuin esim. Saudi-Arabia, hotelleissa katsotaan alkoholin myyntikieltoa läpi silmien, ja maasta löytyi kyllä naisia ihan normaaleissakin vaatteissa, ja he eivät edes olleet juuri kivitettävinä tai raipattavina vaan saivat ihan rauhassa tehdä mitä nyt olivatkaan tekemässä. Naiset saavat myös äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa – tosin toistaiseksi yhtäkään naista ei ole vielä minkäänlaiseen poliittiseen virkaan valittu. Työpaikan ruokalassa oli vielä eriytetty alue jossa naiset saivat syödä, miesten joukkoon ei sieltä ollut asiaa. Pelkäsivät kai tyttöpöpöjä.

Qatar Doha

Näkymät hotellihuoneesta Persianlahdelle
Näkymät hotellihuoneesta Persianlahdelle

Qatar pääsi jokunen vuosi sitten otsikoihin repäisemällä itselleen järjenvastaisesti järjestettäväksi vuoden 2022 jalkapallon MM-kisat. Qatar, joka on Suomeakin huonompi futiksessa ja jossa on varmaan joku 4 paikallista jalkapallonpelaajaa, saa siis osallistumisoikeuden MM-kisoihin. No, se nyt vielä menettelisi, mutta järjettömän touhusta tekee maan ilmasto – kisat pelataan normaalisti kesällä, jolloin lämpötila siis on sen 45 astetta järjestään. Siellähän sitten Messit ja Ronaldot pelaa saunassa, varmasti alkaa jo puolen tunnin jälkeen peli tahmautua, toisella puoliajalla sitten kannetaan jo lämpöhalvaukseen kuolleita kentältä pois. Rahaa tosin maalla on niin paljon, että suunnitteilla on myös kaikkien stadionien – joita rakennetaan maahan 9 lisää ja kolme olemassaolevaa modernisoidaan – tekemistä sellaisiksi että ne voidaan kattaa ja ilmastoida. Sillä ehkä saataisiin pelaajien urakka helpommaksi, mutta katsojat, joita kisat maahan kaiken järjen mukaan vetävät, saavat kärvistellä ennen ja jälkeen pelien elinkelvottomissa oloissa siirtyessään asuinpaikoilta stadioneille ja takaisin. Tämänkin asian voisi korjata, jos kisat saataisiin siirrettyä talviaikaan – silloin tosin Qatar taas joutuisi maksamaan kaikille isoille jalkapallon pääsarjoille hirvittäviä korvauksia, jotta sarjat saadaan tauolle kisojen ajaksi. Ja siltikin ne 9 stadionia ja kolme modernisoitua jäisivät kisojen jälkeen turhan panttina nököttämään jonnekin aavikolle, ehkä joku emiirin sedän lastenvahti voi siellä sit käydä välillä vähän palloa potkiskelemassa. Järjetön idea koko kisojen järkkääminen tuossa maailmankolkassa on, mutta rahalla saa ja rahalla pääsee ja tässä hieman rahaa, olkaa hiljaa.

Qatar Doha

Rahalla saa myös pilvenpiirtäjiä, ja niitä nousee maan pääkaupunki Dohaan sarjatulituksella, toinen toisteen upeampia. Järjettömin hanke kaupungissa on The Pearl. Qatar haluaa muistaa helmenkalastajajuuriaan täyttämällä vanhat helmenkalastelumestat maalla, ja rakennuttamalla näin syntyville tekosaarille lisää hienoja pilvenpiirtäjiä ja muuta asuimistoa. Ihan järkevää, varsinkin kun tasaista hiekkamaata riittäisi vaikka millä mitalla, mutta onhan se nyt kivempi rakentaa ekaksi lisää maata merelle, rantaviivaa saa lisää ja pääsee samalla eroon inhottavasti jalkoihin kasautuvista rahakasoista. The Pearl on vielä rakennusvaiheessa, alueella pitäisi valmistuessaan olla 45 000 hengelle asuimistoa, nykyään paikkoja on saatu valmiiksi n. 5000 tyypille. Alueelle on tarkoitus kopioida eri maailmankolkkien arkkitehtuuria, nyt jo valmiina oli esim. Venetsian kopio kanavineen ja gondoleineen. Käytiin murhaavassa kuumuudessa hetken aikaa kävelemässä jo valmistuneilla mutta vielä asumattomilla alueilla, oli aika epätodellinen fiilis käppäillä uskomattoman hienoilla mutta täysin autioilla asuinalueilla satama-altaineen ja rantabulevardeineen. Eräässä vaiheessa alueella ajellessamme näimme yhden tien viereen pysäköidyn auton, josta nousi mies ulos. Miehellä oli yllään sotilasunivormu ja kädessään rynnäkkökivääri, ja hän ystävällisellä kädenliikkellä kehotti meitä kääntymään ympäri. Jotenkin ei yhtään tehnyt mieli jäädä siihen asiasta jankkaamaan, nätisti tehtiin uukkari ja jätettiin koko Pearl valmistumaan. Pearliin oli alunperin budjetoitu käytettävän rahaa 2,5 miljardia, tässä vaiheessa rahaa on tosin kulunut jo 16 miljardia, mutta mitäs pienistä.

Qatar Doha

Qatar Doha

Qatar Doha

Hotellin allasalueella iltaa viettäessämme pääsimme myös todistamaan mielenkiintoista näytöstä. Yksi hotellin vieraista alkoi allasalueelta käsin karjumaan merellä vesiskoottereilla ajaville tyypeille. Yhtään ei tajuttu mistä kiistaa oli, mutta se kärjistyi lopulta siihen että vesiskootterimiehet ajoivat rannalle, hotellin vieras meni nyrkit pystyssä heitä vastaan ja sitten pistettiin toisia turpaan. Tai no lähinnä toinen niistä vesiskootteriukoista höykytti tätä kohtalaisessa kännissä ollutta hotellin vierasta. Hotellin henkilökunta riensi äkkiä väliin sillä välin kun me suomalaiset siemailimme vieressä olutta ja söimme pähkinöitä ja ihmettelimme mitä tapahtuu. Henkilökunta tosin otti varsinkin tähän hotellin vieraaseen kontakia varsin arasti, vähän pidettiin kädestä ja yritettiin olla välissä, mutta aina vaan urpo lähti vesiskootterimiestä haastamaan ja sai tältä kerta toisensa jälkeen päihinsä.

Lopulta henkilökunta sai vesiskootterimiehet poistumaan, mutta hotellin vieras ei vielä ollut saanut kiukkuaan laannutettua, joten hän alkoi seuraavaksi riuhtoa henkilökuntaa ja lopulta repi yhdeltä radiopuhelimen vyöltä ja viskasi sen kaaressa mereen. Yhä edelleen henkilökunta hyssytteli riehujaa varoen, ja viimein mies tajusi poistua paikalta, otsa kipeänä ja sekavuuksia karjuen. Pian sen jälkeen hotellin rannalle kaahasi valtava poliisivene, ja toinen vastaava toi paikalle ne vesiskootterimiehetkin, jotka sitten yhdessä henkilökunnan kanssa selvittivät mitä oikein oli käynyt. Mutta tämä kaiken aloittanut hotellin vieras loisti poissaolollaan, kävin itse vähän sivummalla seisoskelleita henkilökunnan edustajia jututtamassa ja huomautin viisaana miehenä että se vieras muuten meni tuonne, ehkäpä poliisia kiinnostaisi häntäkin jututtaa, mutta he vain viittilöivät minua poistumaan ja olemaan hiljaa.

Qatar Doha

Qatar Doha
Uimassa

Tiedä mikä emiirin serkunpoika se riehuja oli ollut, varsinkin kun eräs toinen henkilökunnan edustaja tuli myöhemmin kertomaan, että se sama janari aiheuttaa joka päivä jotain ongelmia humalaisella käytöksellään, mutta silti miehen annetaan hotellialueella oleskella, riehua ja viskellä radiopuhelimia mereen. Munkin teki mieli kokeilla, mutta jätin nyt sit kuitenkin väliin – varsinkin kun tuon maankolkan lait ovat ei-emiirisuvun jäsenille vähän ankarammat kuin koto-Suomessa, sakkojen ja vankeusrangaistuksen lisäksi voi saada raippaa ja amputointeja. Parhaassa tapauksessa pääsee hengestään, vierailumme aikana juuri luin kuinka viereisessä Saudi-Arabiassa veljensä murhannut mies oli tuomittu kuolemaan, ja tuomio sitten täytäntöönpantiin katkaisemalla mieheltä kaula miekalla. Aloin miettimään että mitähän se jamppa joka sitä miekkaa oli sinä päivänä heilauttanut oli kelannut mennessään töihin? ”Hohhoi ku ei jaksais oikein, no kuppi kahvia tosta eka, mitäs sit tänään.. jaaha, aamupalaveri eka, sit täytyis saada kuukausiraportti tehtyä, ja.. jaaha, täytyy näköjään leikkaa joltain pää irti. Pakko jossain välissä kerkee sit miekkakin terottaa, on tää rankkaa.”

Qatar ja Doha olivat varsin mielenkiintoisia paikkoja näin niinku kertakäyntinä ajatellen, mutta ei siellä kyllä oikein pidempään viihtyisi. Maassa on hyvin epätodellinen ja muovinen meininki, ja väkisin mietityttää että mitäs sitten kun se kaasu ja öljy joskus maasta loppuvat? Mitä siellä sitten tehdään? Sinne jää qatarilaiset jalkapallostadioneineen ja pilvenpiirtäjineen pölyttymään, uudet helmenkalastusmestatkin ois löydettävä ku vanhojen päällä on taloja, ja teekin pitää hitto ite keittää kun kaikki intialaiset teaboyt on lähtenyt.

Qatar Doha


«Vuosi sitten: Habitare-messujen aiheuttamaa haaveilua»
«Kaksi vuotta sitten: Puss-in-boots»

Suositellut

3 Replies to “Herra Longfield työmatkailee: Qatar”

  1. Nimetön says: Vastaa

    Jännä

    1. Eikö ookkin? 🙂

    2. Herra Longfield says: Vastaa

      On

Vastaa