Äitienpäivälounaalla Sotungin Nygårdsissa

Nygårds ei varmaan sano teille monellekaan yhtään mitään, mutta mulle se on ollut tuttu jo ihan pienestä tytöstä asti. Olen fillaroinut ravintolan ohi noin 15 vuoden ajan matkalla huippukorkealle Högbergetille, jonne teimme lapsuudessa ihan tuhottoman usein retkiä (olen rakastanut metsässä samoilua aina). Tosin Nygårdsin kohdalle en ole koskaan pysähtynyt, vaan fillaroinut aina ohi.

Tähän oli korkea aika tehdä muutos äitienpäivänä. Äitini oli varannut meille pöydän äitienpäivälounaalle Nygårdsiin, ja niinpä minä, herra Longfield, siskoni miehineen sekä vanhempani astuivat vihdoin ja viimein sisään Nygårdsin suloiseen keltaiseen puutaloon.

Nygårds

Ennen muinoin ravintola Nygårdsissa toimi oma keittiö, mutta äitienpäivälounaan tarjoiluista piti huolta News catering. News catering hoitaa kuulemani mukaan useimmat Nygårdsin catering-tilaukset, mutta paikalle saa nykyään tuoda myös ihan minkä tahansa catering-firman. Tässä on muuten ihan tuhannen taalan vinkki häiden viettopaikaksi! Vastaavia paikkoja ei Vantaalta (tai pääkaupunkiseudulta) montaa löydy, ja oman ravintolatoiminnan lopettamisen myötä Nygårdsiin saa tuoda myös omat juomat.

Nygårds sijaitsee kauniilla maaseutumaisella paikalla keskellä Sotunkia. Kesällä automatkan varrella saattaa törmätä lammaslaumoihin, kauniisti kukkiviin niityihin ja peltoihin. Nygårdsin suurelta ulkoterassilta pääsee myös ihailemaan upeita Sotungin maisemia. Kuvia paikasta voi kurkata Nygårdsin omilta nettisivuilta, joilta löytyy myös reilusta historiaa alueen rakennuksista.

Me siis suuntasimme Nygårdsiin äitienpäivälounaalle sunnuntaina. Lounas kustansi 39 euroa henkilöltä sisältäen alku-, pää- ja jälkiruoan buffetpöydästä. Ruokien lisäksi hintaan kuului alkoholiton alkudrinkki sekä kahvit ja teet.

Nygårds

Ennen kuin säntäsimme masut muristen ruokien kimppuun, kilistimme tietenkin äidille, mutta myös meidän talolle, siskoni ja hänen miehensä uudella asunnolle sekä heidän koiralleen, joka sai hienon palkinnon viime viikolla. Ja pitihän sitä toki kilistellä myös sille, että olimme perjantaina allekirjoittaneet kauppakirjat meidän nykyisestä asunnosta. Huh helpotusta, että päästiin kämpästä enemmän kuin sopivasti eroon!

Alkupalapöydässä meitä odotti toinen toistaan herkullisempia ruokia. Caesar-salaatti oli tuttuun tapaan ihanaa, jonka lisäksi inkivääripaahdettu lohi sekä varhaisperuna-kevätsipulisalaatti olivat taivaallisia. En ole suuri mozzarellan ystävä, joten mozzarellasalaattia en juuri syönyt, myös jonkinmoinen patee jäi maistamatta, sillä se näytti rumalta.

Nygårds

Nygårds

Nygårds

Alkupalojen jälkeen siirryttiin luontevasti pääruokien kimppuun. Kukaan ei käynyt santsaamassa alkuruokia, vaikkakin niitä kyllä nosteltiin sujuvasti pääruokien viereen. Omalle lautaselleni oli ainakin aivan pakko saada lisää varhaisperuna-kevätsipulisalaattia pääruokapöydästä löytyneiden paahdettujen juuresten kaveriksi. Odotin pääruoista eniten chimichurri härkää, jota teimme viime kesänä kotonakin. Harmiksi äitienpäivälounaalla tarjottu chimichurri härkä oli kylmää (siis aivan tarkoituksella kylmää), ja koska en oikein pidä kylmistä lihoista, jäi lautaselleni ruoan päätteeksi keko kylmää härkää..

Onneksi tarjolla oli härän lisäksi myös muita pääruokia. Riistapyörykät jätin kokonaan väliin, mutta ahdoin kyllä kookos-mango kanaa masuun ihan urakalla. Kana oli uskomattoman mureaa ja alan pikkuhiljaa lämmetä kookokselle, josta en siitäkään ole ennen pitänyt sitten yhtään. Joihinkin ruokiin kookos tuo kuitenkin ihanan pehmeän maun ja jotkin ruoat se taas pilaa minusta täysin, esim. kookos ja lohi on vastenmielinen yhdistelmä (ja ne haisevat myös yhdessä vähän ällölle).

Mutta siis kana, kauden juurekset sekä alkupalapöydän peruna-kevätsipulisalaatti sekä inkiväärinen lohi takasivat sen, että pääruoasta jäi tosi positiivinen fiilis.

Nygårds

Jälkkäripöydän antimiin tutustuin ensin pöydässä olevan menun kautta. Hihkaisin onnesta bongatessani listalta italialaisen kaakaokakun sekä sitruunaisen cheesecaken! Kaakaokakun oletin olevan joku ihanan muhkea ja täyteläinen suklaakakku, mutta tiramisuksihan se sitten osoittautui. Olin vähän pettynyt.. Älkää kuitenkaan käsittäkö väärin, pidin tiramisusta hurjasti, mutta kyllä se muhkea sacherkakku kuitenkin olisi ollut vielä parempi.

Sitruunaista juustokakkua taisi kehua kaikki pöytäseurueemme jäsenet. Ja olihan se hyvää ja ihanan kepeän raikasta! Vastaavaa kun osaisi tehdä itsekin. Kakkujen kaverina jälkkäripöydästä löytyi myös tuulihattuja, jotka maistuivat tuulihatuilta. En ymmärrä oikeastaan tuulihattujen(kaan) perään, ne ovat mun suuhun jotenkin liian höttöisiä.

Nygårds

Maittavan ja rauhallisen äitienpäivälounaan jälkeen napsimme pari kuvaa ravintolan edessä ja siitä sitten jatkoimme matkaa vanhempieni luokse, jossa juotiin vielä kahvit ja vaihdettiin lisää kuulumisia. Me jatkoimme kyläilyjä vielä illansuussa herra Longfieldin äidin luona, jossa hörpimme taas kahvia ja herkuttelimme suolaisella piiraalla sekä makealla suklaakakulla (hah, sainhan sittenkin sitä tuhtia suklaakakkua!)

Loppuun päräytän vielä pitkästä aikaa päivän asukuvan. Päälle valikoitui kamalassa kiireessä (noin kymmenessä minuutissa) uusi Giorgio Armanin kashmirjakku sekä Asokselta tilaamani valkoinen ”pitsi”hame. Olen metsästänyt tietynlaista valkoista pitsimekkoa ihan luvattoman kauan, ja mekkoetsintöjen ohella vaatekaappiin on eksynyt yksi jos toinenkin pitsimäinen vaatekappale. Sitä täydellistä pitsimekkoa en ole löytänyt vieläkään, mutta metsästys jatkuu – ikinä ei saa luovuttaa!

Jalassa on tämän kevään Stockan outlet-löytö. Nahkaiset Billi Bin kiilakorkokengät ovat hirmuisen hyvät jalassa, ja niillä on tullut köpöteltyä tosi paljon sekä vapaa-ajalla että töissä. Popot tullaan varmasti näkemään jaloissani pitkin kesää, toivottavasti pian ekaa kertaa ilman sukkiksia!

Päivän asu


«Vuosi sitten: {aamupala}»

Suositellut

4 Comment

  1. Nimetön says: Vastaa

    Heippa!
    Siitä pateesta. Rumaako? Sisältöhän oli suloisia pikku muikkuja. Se oli muikkupateeta ja minusta herkullista. Kalakukkokin tuli mieleen mausta ja Savon maisemat.
    Terv. One

    1. Heips Äiti! 🙂
      Oli se rumaa. Sellaista kummallisen ruskeaa ja oudon näköistä muutenkin. Muikut ovat kyllä söpöjä, mutta pateessa ei ollut mitään söpöä. Mutta pääasia taitaa kuitenkin olla se, että patee maistui hyvältä. Ehkä sitä olisi pitänyt maistaa sun lautaselta pieni pala. 😉

  2. Ruokakuvien lisäksi katseeni osui ihaniiin kenkiin! Todella onnistunut löytö!

    1. Kiitos! Kengät ovat kyllä loistavat. 🙂 Hassua miten tuollaiset melkein 10 sentin korot näyttävät kuvissa ihan lättänöiltä. Nyt niillä on muuten köpötelty myös ilman sukkiksia. Kesä. <3

Vastaa