Pannukakut ja sitruunavaahto

Sunnuntaina mua hemmoteltiin (taas). Herra Longfield halusi tehdä reippaalle ja ahkeralle työmyyrälle aamupalan, joka karistaisi viimeisetkin työjutut päästäni.

Tuttuun tapaani en malttanut pysyä keittiöstä pois, vaikka alkuhetket vietinkin pyykkien ja lakanoiden parissa yläkerrassa. Päädyin kuitenkin lopulta kurkkimaan keittiön ovelle kysymään olisiko musta mitään apua. Sain tehtäväkseni paistaa pikkuiset pannukakut, joita maistelimme ensimmäisen kerran kesällä 2011 järjestetyllä kotibrunssilla. Ihastuin jo tuolloin pannukakkujen ilmavaan koostumukseen sekä ihanan pirteään sitruunavaahtoon, enkä oikeastaan edes muista miksen kirjoitellut pannukakuista jo tuolloin kesällä 2011. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Pannukakut ja sitruunavaahto
(12-14 pikkuista pannukakkua)

  • 2 kpl kananmunaa
  • 1 prk (200 g) kermaviiliä
  • 1 dl maitoa
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 1 rkl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa
  • 2 rkl voisulaa

Sitruunavaahto

  • 75 g voita
  • 1 dl sokeria
  • ¾ dl sitruunamehua
  • 2 kpl kananmunaa

Lisäksi voita tai öljyä pannukakkujen paistamiseen.

1. Aloita sitruunavaahdon tekemisellä. Mittaa kattilaan voi, sokeri ja sitruunamehu. Kuumenna niin, että sokeri ja voi sulavat. Ota kattila pois levyltä ja lisää munat vatkaten.

2. Nosta kattila takaisin levylle ja kuumenna noin 5 minuuttia samalla sekoittaen, kunnes seos sakenee. Anna vaahdon jäähtyä.

3. Pannukakkuja varten sekoita kulhossa munat, kermaviili ja maito. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää ne munaseokseen voisulan kanssa. Sekoita kevyesti tasaiseksi taikinaksi.

4. Kuumenna ohukaispannulla voita tai öljyä ja nostele taikinaa pannulle (taikina on aika paksua). Paista pannukakut kohtalaisella lämmöllä molemmin puolin kauniin ruskeiksi.

5. Tarjoile lämpimät tai kylmät pannukakut sitruunavaahdon ja/tai vaahterasiirapin kanssa.

huomaa taustalla vaaniva harmaa karvainen kaveri



«Vuosi sitten: Sukkaoliot»

Suositellut

6 Replies to “Pannukakut ja sitruunavaahto”

  1. Ihana toi alin kuva! Teillä ei kyllä varmaan oo koskaan tylsää kun mukana arjessa pyörii harmaa karvainen kaveri, joka on kyllä ihan mahtava persoona. 🙂 Niin ja ihanan näköinen tuo aamiainenkin on. Mä takerruin taas epäolennaisuuksiin kun ratkesin nauramaan taustalla vaanivalle nappisilmälle, vaikka tarkoituksena oli tutkailla pannukakkureseptiä. 😀

    1. Kyllähän harmaa nappisilmä aika hauskaa seuraa on. 🙂 Tosin ei mitään kamalan villiä seuraa, mutta meille sopii tuollainen rauhallinen hännänheiluttaja oikein hyvin. Vanhemmiten siitä on tullut kamalan perso ruoalle ja ainakin vielä tuijottava, muriseva ja tassua antava karvakasa on vaan tosi söde. <3

      p.s. Pannareita kannattaa kokeilla! 😛

  2. ….nälkä iskee taas… eli jälleen resepti kokeilupinoon 🙂

    1. Hahahah. 🙂 Munkin samainen pino on ihan kamalan iso, välillä se jopa vähän ahdistaa. Saa nähdä saako ensi viikonloppuna tehtyä taas jotain vähän erikoisempaa. 😉

  3. Mahtava aamupala, ihanan kuuloiset letut! Saihan karvakuonokin palan..?

    1. Totta kai sai! Meiltä annetaan herkkuja pöydästä, vaikka varmaan kaikki oikeat kasvattajat ovat siitä kauhuissaan. Mutta ei noita nappisilmiä voi vastustaa. 🙂

Vastaa