Sävel ja Stockersin soinnut

Eilen menin nukkumaan kello 02.45. Tänään heräsin 14.02. Miksi ihmeessä menin niin myöhään nukkumaan? No, koska olin eilen illalla syömässä Sävelessä ja Stockersin keikalla Kuudennella linjalla. Miksi ihmeessä heräsin niin myöhään? No, koska tulin kotiin niin myöhään + tämä viikko on ollut tosi rankka. Eritoten töissä, jossa olen istunut tällä viikolla kahtena päivänä 12 tuntia ja ottanut sen lisäksi vähän yhteen erään kollegan kanssa.

Takana on siis ihan kohtuullisen ärsyttävä viikko, jota piristi kamalasti torstaiset pitsatreffit. Lisää ihanaa piristystä oli luvassa perjantaina jolloin suuntasimme Oxygenol-pariskunnan kanssa Säveleen syömään. Nauruntäytteisen ”iltapalan” jälkeen suuntasimme vielä Kuudennelle linjalle Stockersin levynjulkkareihin, jossa näimme myös erään suloisen pikkuisen leidin (ja mun vanhan tarhakaverin).

Astuessamme Säveleen sisään totesimme heti mestan olevan ihan täynnä. Kello oli hieman yli kymmenen, ja ravintolan oli vallannut ihana puheensorina. Aloimme jo luopua toivosta, mutta pienen pöytien ympärillä kiertelyn jälkeen eräs neljän hengen seurue päätti lähteä, ja niin me pääsimme kuin pääsimmekin maistelemaan Oxygenol-pariskunnan kehumia purilaisia ja salaatteja.

Tilasin pitkän pohdiskelun jälkeen savulohisalaatin. Salaattini lisäksi pöytäämme kannettiin kaksi purilaista herroilla ja caesarsalaatti Oxygenol-pariskunnan leidille. Meihin leideihin iski myös ranskishimo, joten otimme vielä puoliksi ranskisannoksen, jonka kanssa tarjoiltiin aivan hirmuisen herkullista chilimajoneesia. Kaikki olivat annoksiinsa oikein tyytyväisiä ja voitte olla varmoja, että tilaan Sävelessä ensi kerran purilaisen (sen verran hyvältä herra Longfieldin annos maistui).

Syömisen ohessa aloin pölöttää täällä blogissakin olevista TOP 5 -listoista. Kauneimpien suomalaisnaisten lisäksi olemme miettineet herran kanssa kauneimmat ulkomaalaiset naiset sekä komeimmat suomalaiset ja ulkomaalaiset miehet. Listojen suunnittelu ja miettiminen on hirmu hauskaa, ja Sävelessä saimme kuulla myös Oxygenol-pariskunnan mietteitä komeimmista miehistä. Aamulla puhelimeeni tuli lopullinen lista, ja on kyllä hauska huomata kuinka erilaisia herroja eri ihmisten listoille nousee.

Purilaisten ja salaattien tuhoamisen jälkeen jatkoimme matkaa kohti Kuudetta linjaa. Stockersin piti aloittaa kello 23.30, mutta onneksi he aloittivat vasta kello 0.00, sillä ihan kunnon jonohan sinne baarin ovelle oli kertynyt. Olemme herra Longfieldin kanssa tuhottoman ihastuneita nuorekkaaseen ja energiseen Stockersiin! Herra tilasi heidän uuden (ja ensimmäisen) levynsä heti kun se julkaistiin, ja levyä on popitettu autossa ihan kamalasti. Levyllä on paljon hyviä biisejä, parhaat ovat mielestämme When the Clocks Stop You, Closer, Vanish, TV Falls ja Once in a Lifetime.

Stockersin näimme ensimmäisen kerran kesällä Tavastialla. Perjantainen keikka oli himpun verran kovempi kuin Tavastian keikka, sillä paikalla oli porukkaa enemmän (tai sitten Kuudes linja on pienempi kuin Tavastia) ja tunnelma oli tiiviimpi. Tosin eräät kaksimetriset känniääliöt saivat mut aivan raivon partaalle ängetessään meidän eteen eturiviin hyppimään ja pomppimaan kuin mitkäkin idiootit. Hieman siinä piti purkaa raivoa kyynärpäillä, mutta lopulta herra Longfield vaihtoi kanssani paikkaa sillä ajatteli mun ajautuvan niiden ääliöiden kanssa tappeluun.. 🙂

Keikalla kukaan ei kuitenkaan saanut turpiin vaan siellä nautittiin hiton hyvästä musasta! Tässä vielä loppuun kuvapläjäys illan setistä. Ei oo muuten mitään ihan helppoa puuhaa kuvailla keikoilla..

Ei tää viikko kyllä lopulta ollutkaan yhtään hullumpi! Varsinkaan kun viikko päätetään huomenna brunssiin siskon kanssa. ♥


«Vuosi sitten: Sievät vessapaperit»

Suositellut

Vastaa