Shakshuka

Aamulla sekä minä että herra Longfield tunsimme olomme kipeiksi.. Mun kurkussa oli taas kaktus ja herra oli ihan töttöröö. Kampesimme itsemme kuitenkin suht reippaasti ylös. Kurkkukipuni ei hellittänyt töissä ja herran työpäivä loppui jo kello 11.00 sillä hän tunsi olonsa töissä tosi pipiksi. Kotona lepäillessään herran kuume pomppasi 38 asteeseen, joten nyt sitten vain odotan milloin joudun itsekin olemaan vaihteeksi saikulla. Hiton hitto!

Kannustalon edustajien piti tulla käymään meillä illalla, mutta herran kuumeen noustessa oli aika muutettava ensi viikon maanantaille.. Se on siis seuraava vapaailta mikä meidän kalenterista löytyi. Eli eiköhän tähän sairasteluun ole ainakin yksi aika selkeä syy – liikaa tekemistä, niin töissä kuin kotonakin. Jotenkin tästä syksystä on kuitenkin selvittävä, joten marina ja valittelu loppuu tähän. Itsehän olemme tekemistä haalineet näin pirusti.

Iltaan mahtui kyllä jotain hyvääkin, monta tuntia sohvalla möllöttämistä ja ihan tajuttoman hyvää ruokaa! Bongasin shakshukan reseptin jostain ulkomaalaisesta blogista ja sen hassu nimi jäi kummittelemaan pääni sisään. Shakshuka on peräisin joko Israelista tai Tunisiasta (google ei osannut päättää kummasta) ja sitä voi syödä aamupalaksi, lounaaksi tai päivälliseksi. Kotona järjestettävälle brunssille tämä hassunkuuloinen munaruoka sopisi minusta ainakin vallan mainiosti.

Suomeksi ruokaa voisi kuvailla vaikka näin: haudutettuja munia tulisessa tomaattikastikkeessa. Shakshukaa syödään perinteisesti pitaleivän kanssa, mutta sen kaveriksi kelpaa myös jokin rouheinen maalaisleipä. Meillä oli tänään Crusta Ciapattaa, josta teimme jällleen valkosipulibruschettoja. Valkosipulihan tappaa kaikkia pahoja pöpöjä, joten teimme oikein tosi valkosipulisia bruschettoja tällä kertaa.

Valkosipulin raastamme bruschettoihin nykyään yllä olevassa kuvassa olevalla raastinlautasella. Kuvassa raastinlautasella ollaan kyllä raastettu parmesaania, mutta älkää antako sen häiritä. Ostin raastinlautasen tämän vuoden Habitare-messuilta ja sitä on tullut käytettyä jo hurjan paljon. Lautasen idea on sen pohjassa olevissa ”viilloissa”, joilla voi kätevästi raastaa melkein mitä tahansa (juustoja, pähkinöitä, valkosipulia ym.). Bruschettoja varten raastan lautasella yhden yksikyntisen valkosipulin ja kaadan joukkoon lorauksen öljyä. Sekoitan seoksen pullasudilla, jolla myös valelen uunissa grillatut leivänpalat. Niin helppoa, siistiä ja kätevää!

Shakshuka
(4 annosta)

  • oliiviöljyä
  • 1 kpl punainen paprika
  • 1 kpl keltainen paprika
  • 1 kpl punainen sipuli
  • 1 kpl yksikyntinen valkosipuli
  • ripaus suolaa
  • rouhittua mustapippuria
  • 1 tl kuminaa
  • 1 tl sokeria
  • 1 tl voimakasta paprikajauhetta
  • Chili Explosion -mausteseosta
  • n. 15 cm pala chorizoa
  • 3 kpl tuoreita tomaatteja
  • 1 dl vettä/valkoviiniä
  • 3-4 kpl kananmunia
  • n. 1 dl vuohenjuustoa
  • tuoretta basilikaa

1. Lämmitä uuni 200-asteiseksi.

2. Kuullota punasipulin viipaleet paistinpannulla öljyssä. Lisää joukkoon viipaloidut paprikat sekä valkosipuli ja paista kunnes paprikat ovat pehmentyneet.

3. Lisää joukkoon viipaloitu chorizo, mausteet, suola ja sokeri. Sekoittele hieman. Lisää sen jälkeen joukkoon kuutioidut tomaatit sekä vesi/valkoviini (me käytimme vettä). Keittele hiljalleen noin 20 minuuttia (lisää nestettä mikäli seos kuivuu liikaa). Tarkista maku vielä lopuksi ja lisää tarvittaessa mausteita.

4. Riko seoksen päälle kananmunat (3-4 kappaletta) ja ripottele niiden päälle rouhittua mustapippuria.

5. Murenna vuohenjuusto munien päälle ja törkkää paistinpannu uuniin vajaaksi 10 minuutiksi.

6. Nosta paistinpannu pöytään ja viskele tuoretta basilikaa koko komeuden päälle. Tarjoa rapean leivän kanssa.

Niin hyvää, ettei sanotuksi saa..


«Vuosi sitten: Herkkukorut»

Suositellut

10 Comment

  1. Mullakin on tuollanen raastinlautanen, mutta jotenkin sen käyttö unohtuu aina. Pitäisi ehkä nostaa se niin esille, että sitä tulisi käytettyä. Aika kätevä se on tuntunut olevan silloin, kun olen sen muistanut….

    1. Kaiva se ihmeessä esille! Mä pidän raastinlautasta koko ajan esillä, muuten se unohtuisi varmasti. Lautasessa on myös se kiva puoli, että se on ihan nätti, joten sitä pitää mielellään esillä.

      Messuilla tolla raastettiin vaikka mitä, mutta en yhtään enää muista mitä kaikkea se ukkeli sillä oikeen raastoi. Parmesaania ja valkosipulia tolla raastaa ainakin tosi kätevästi.

  2. Muistelen, että espanjalais-afrikkalaisessa keittokirjassani (sellainenkin on näköjään kirjoitettu) on jokin samantapainen ruoka, jota kutsutaan bussiaseman annokseksi, koska ko. maan (en muista minkä maan) bussiasemilla mydään aina tuota pannussa tehtyä munapohjaista ruokaa. Täytyykin kaivaa kirja esiin ja katsoa kuinka paljon se eroaa tästä.

    1. Espanjalaiseksi minäkin olisin tätä ruokaa luullut jollen olisi lukenut sen olevan peräisin Tunisiasta tai Israelista. Kurkaa resepti ja kerro ihmeessä onko kyseessä ihan sama ruoka!

      Tätä kyllä kannattaa kokeilla, oli tosiaan todella maukasta ja ihanan tulista.

  3. Terveisiä täältä Tel Avivista. Täällä Shakshukaa saa vähän joka paikasta ja onpa myös tunnettu ravintola nimeltä Tohtori Shakshuka ,josta saa shaksukaa monella variaatioilla. Taitaa olla niin,ehkä,että Tunisian juutalaiset toivat shakshukan tänne tullessaan.Minulla muuten on tuo sama kätevä raastinlautanen;kauniin sinisenä.

    1. No mutta moi! Siellä on varmaan niin lämmintä. 🙂 Oon kade!
      Sovitaan siis, että shakshuka on kotoisin Tunisiasta.

      Messuilla oli raastinlautasta vaikka minkävärisenä, melkein nappasin mukaani juuri sinisen. 🙂 Lopulta kuitenkin päädyin valkoiseen, kun sinisiä astioita on jo kaapit täynnä.

  4. Kiitos ohjeesta, tämä oli ihan mielettömän hyvää! Pisteitä ruoka saa myös helppoudesta 🙂 En ole koskaan aikaisemmin edes kuullut kyseisestä ruoasta, joten sain ripauksen yleissivistystä samalla 🙂

    1. Ihana kuulla, että shakshuka maistui myös sulle! Ja totta kyllä puhut, sapuska valmistuu tosi helposti.

      Ei mullakaan ollut tästä mitään tietoa ennen kuin nälissäni törmäsin herkullisiin kuviin jossain blogissa. Rakkaus syttyi heti, ja maha alkoi murista kahta kauheammin. 😉

  5. vihdoinkin sattumalta sain nimen tälle herkulle jota maistelin Eilatissa jo 90-luvun lopulla tietämättä mikä on herkun nimi. nyt pääsee kokeilemaan. ihanaa, vesi kielellä odottelen.

    1. Voi miten kiva kuulla, että mysteeri ratkesi! Tämä on kyllä sitten tosi herkkua, vaikka ei Eilatin lämmössä sitä syökkään. Herkullisia hetkiä! 😛

Vastaa