Epäonniset (mutta herkulliset) limettikuppikakut

Limettikuppikakkujen postaus on möllöttänyt luonnoksissa jo pitkän tovin. Jotenkin en yhtään haluaisi tehdä tätä postausta, sillä en tykkää postauksen kuvista ollenkaan. Olen kuitenkin luvannut lopettaa anteeksipyytelyn mm. kuvien huonosta laadusta täällä blogissa, joten vihdoin tänään päätin saada tämän postauksen tehtyä. Tämä postaus on tärkeä saada julki myös siitä syystä, että hieman rumat kuppikakut maistuivat tosi herkullisilta!

Postaus on viivytellyt myös sen takia, että nämä pirteät leivonnaiset aiheuttivat mulle monta harmaata hiusta. Harmaantuvien hiusten lisäksi päästin suustani monta tuhmaa sanaa ennen kuin kuppikakut oli vihdoin saatu tarjolle. Makeat kuppikakut vietiin nimittäin töihin muutaman uuden työtoverin iloksi. Näistä kuppikakuista olisin halunnut tehdä tosi nätit ja muutenkin täydelliset, mutta jotenkin näiden kanssa meni kaikki muu pieleen paitsi maku.

Ensinnäkin kuppikakkujen paperiset vuoat olivat muuttuneet yön aikana jääkaapissa aivan muodottomiksi. Jouduin vaihtamaan vuoat uusiin aamulla ja tietenkin kaikki pinkit vuoat olivat loppu, joten jouduin käyttämään rumia keltaisia. Vuokien vaihdon seurauksena kuppikakkujen kuorrute alkoi myös repsottaa rumasti.

Kuorrute ei muutenkaan oikein onnistunut.. Sen koostumus jäi löysäksi, jonka seurauksena törkkäsin sormeni lähes jokaiseen leivokseen. CSI olisikin voinut Horation johdolla tutkia sormenjälkiäni kuppikakkujen päältä (tosin enää se ei onnistu, sillä kuppikakut ovat jo syöty). Kuorrute oli löysyydestään ja sormenjäljistäni huolimatta maukasta – sellaista kivan kirpeää, mutta sen löysä rakenne meinasi saada mut viskaamaan kaikki kuppikakut pitkin seiniä (voin paljastaa, että muutama syytön kuppikakku kokikin kovan kohtalon).

Rumien ja repsottavien vuokien, sekä epäonnistuneen kuorrutteen lisäksi kuppikakkujen pakkaaminen ja niiden kuljettaminen töihin sai mut raivostumaan ihan todella. Kuppikakut eivät mahtuneet järkevästi mihinkään omistamaani astiaan. Kun sitten lopulta olin koonnut kuppikakut joihinkin idiootteihin astioihin, piti ne astiat vielä peittää jollakin. Kaivoin foliorullan kaapista ja aloin peittää kuppikakkuja sillä seurauksella, että folio tarttui jatkuvasti liian löysään kuorrutteeseen kiinni. Joten sormenjälkieni lisäksi kuorrutteeseen saatiin mukavia painaumajälkiä foliosta. PRKL!

Lopulta törkkäsin kuppikakut idiooteissa astioissaan isoihin kinkkupusseihin, jotka pysyivät sen verran terhakkaasti ylhäällä, että kuorrute sai vihdoin ja viimein olla rauhassa. Hikisenä ja raivopäissäni saavuin myös lopulta töihin, jossa tungin leivokset jääkaappiin ja raivoa sihisten menin tekemään töitä.

Mua ärsyttää kovasti kun asiat eivät onnistu täydellisesti – ainakin silloin kun kaiken pitäisi niin mennä. Tällä kertaa ei ollut sellaista vaihtoehtoa, että olisin voinut jättää leivokset kotiin (lue: heittää roskiin), sillä olin luvannut tuoda ne työpaikallemme pieneen tilaisuuteen. Tuo aamupäivä ei siis ollut lempparini, mutta ONNEKSI kuppikakut hävisivät uusien työntekijöiden suihin muiden herkkujen ohella. 🙂 Ja kyllä niiden makua muuten myös kehuttiin, joten ehkä mä vähän liikaa stressasin yksistä kuppikakuista..

Limettikuppikakut
(12 kpl)

Taikina

  • 125 g huoneenlämpöistä voita
  • 3 dl sokeria
  • 2 kpl kananmunaa
  • 4 ¼ dl vehnäjauhoja siivilöitynä
  • 1 ¼ tl leivinjauhetta
  • hyppysellinen suolaa
  • 1 ¾ dl piimää
  • 3 rkl vastapuristettua limetin mehua
  • 1 rkl raastettua limetin kuorta

1. Kuumenna uuni 175-asteiseksi. Asettele 12 kuppikakkuvuokaa muffinipellille.

2. Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää munat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten.

3. Sekoita joukkoon vuorotellen vehnäjauhot (joihin leivinjauhe ja suola on sekoitettu) sekä piimä.

4. Lisää limettimehu ja limetin kuoret. Sekoita hyvin.

5. Täytä kuppikakkuvuoat niin, että ¾ tulee täyteen. Paista uunin keskiosassa noin 20 minuuttia. Anna kuppikakkujen jäähtyä kokonaan ennen kuorrutteen levittämistä.

Kuorrute

  • 125 g voita
  • 250 g Philadelphia-tuorejuustoa
  • 6-8 dl tomusokeria siivilöitynä
  • 1 rkl vastapuristettua limetin mehua
  • 1 rkl raastettua limetin kuorta
  • 1 tl vaniljaesanssia
  • sokerimassaa koristeluun

1. Vatkaa voi ja tuorejuusto keskenään. Siivilöi joukkoon tomusokeri. Lisää limettimehu sekä limetin kuoret ja vaniljaesanssi. Sekoita kunnes kuorrute on tasaista ja notkeaa.

2. Pursota kuorrute haluamallasi tavalla jäähtyneiden kuppikakkujen päälle. Voit vielä lopuksi koristella kuppikakut sokerimassalla.


«Vuosi sitten: Väreillä on väliä»

Suositellut

4 Replies to “Epäonniset (mutta herkulliset) limettikuppikakut”

  1. Anteeksi, ei saisi nauraa toisen ahdingolle, mutta kirjoitit liian elävästi tilanteesta! 😀 Tiedän tosiaankin tunteen, kun kaikki menee pieleen, ja yleensä vielä juuri silloin, kun on tarjoamassa tekemisiään muille. Tunnustan heittäneeni yhden kivikovaksi paistuneen munkin keittiön ikkunasta ulos kiukuspäissäni… 😀

    1. Kyllä sille saa nauraa! 🙂 Mua huvittaa koko juttu jo itseänikin. Oli ihan hyvä, että postaus lorvaili aikansa luonnoksissa sillä nyt siitä oli jo ihan helppo kirjoittaa hymyssä suin.

      Mikä siinäkin onkin, että juuri silloin kaikki tuntuu menevän pilalle kun ruokia tekee jollekin muulle? Ihan hölmöä. Mulla on lennellyt niin kattilat kuin sapuskatkin aina silloin tällöin ties minne, hermo kun menee niin se kanssa menee. Tosin ikkunasta en muistaakseni ole viskannut vielä mitään. Toivottavasti kova munkki ei osunut ketään päähän. 😉

  2. Ei minusta kuppikakkujen ulkonäössäkään ole mitään vikaa. Oikein hyviltä näyttävät:) Oli muuten hauska kertomus;)

    1. Kiitos kivasta kommentista. 🙂 Ehkä sitä itse katsoo kuppikakkuja hieman liian kriittisesti kun tietää mitä kaikkea niiden kanssa meni pieleen.

Vastaa