Aamupala: Rantasipi Aulanko

Oleskelin viime viikolla kolme yötä hotelleissa – kaksi yötä Porissa ja yhden yön Aulangolla. Viime viikolla pääsin siis nauttimaan kolmena eri aamuna hotellien aamupaloja! Mulla kävi vielä niin hyvä tuuri, että molempien hotellien aamupalat olivat sekä hirmu herkullisia että hirmu kattavia.

Aulangolla olin tosiaan työjuttujen merkeissä, ja koska olin ollut viisas edellisenä iltana, maistui mulle aamulla aamupala enemmän kuin hyvin. Ihan kaikille aamupala ei yhtä hyvin maistunut, mutta mitäs norkoilivat yömyöhään jossain baarissa. 🙂 Jos muuten oikein tarkasti ajattelee, niin mähän olin Aulangolla oikeastaan kahden eri työjutun takia – ihan niiden oikeiden töiden takia ja sitten näiden blogijuttujen takia. Tää aamupaloista ja brunsseista kirjoittelu voisi ihan hyvin käydä kevyestä työstä, ja vaikka mulle ei tästä mitään maksetakaan, niin on ihan kiva ajatella, että arvostelen aamupaloja jo lähes työkseni. Olipas taas hirmuisen fiksua tekstiä, mennäänpäs nyt takaisin siihen itse aamupalaan.

Tarjolla oli aika tuttuja ja turvallisia hotelliaamupalan aineksia, eli siis ainakin leikkeleitä, juustoja, kurkkuja, tomaatteja, nakkeja, karjalanpiirakoita, pekonia ja munakokkelia. Mukaan mahtui myös erilaisia leipiä ja sämpylöitä sekä muutamaa eri jogurttia erilaisten leseiden, siementen ja myslien kera. Sapuskat maistuivat tuoreilta ja raikkailta ja aamupalan ainekset olivat nätisti ja siististi esillä.

Rantasipi Aulagon kahvi oli musta tosi hyvää, munakokkelin koostumus taasen oli vähän ällöä ja kokonaiset kananmunat olivat sisältä niin löllöjä, että munanen jäi multa kokonaan syömättä. Kahvin lisäksi pidin paljon leivistä, jogurtista sekä tomaateista, joiden uskon maun perusteella olevan kotimaisia (ja sehän on aina vaan plussaa).

Tuota kuvassa olevaa banskua en jaksanut syödä, joten kaappasin sen salaa mukaani aamun luennoille. En tosin muistanut laukussa olevaa banaania kuin vasta kotona, joten keltainen mötkäle popsittiin lopulta aika matkan päässä Rantasipi Aulangon aamupalasalista.

Syömisen ohella ennätin myös ihailla katossa möllöttäviä valaisimia. Tuollaisen kävyltä näyttävän valaisimen ottaisin enemmän kuin mielelläni myös omaan kotiini.. Olin aivan varma, että valaisimen nimi olisi Käpy, mutta vaikka kuinka googlen kuvahakua selasin läpi, ei ”valaisin käpy” -hakusanalla löytynyt yhtään kuvaa tästä upeasta valaisimesta. Onhan näitä samoja valaisimia silmiini osunut vaikka missä, mutta harmikseni valaisimen nimi on mulle vielä täysin tuntematon. Voisin ehkä laittaa viestiä hotellille, he varmaan tietävät heti minkä nimiset valaisimet heillä katossa roikkuvat!

En kuulu siihen ihmisryhmään, jolle ei maistu aamuisin makea. Voisin hyvin aloittaa vaikka jokaisen aamuni suklaalla ja jäätelöllä, mutta se ei varmaan olisi pidemmän päälle kovin fiksua. Aulangollakin aika iso osa meidän työporukasta jätti makeat aamupalalla väliin, kun minä taas lampsin hakemaan keksejä ja ihania suklaisia muffineita kahteenkin eri kertaan. Makeiden juttujen kyytipojaksi nappasin kahvikoneesta vielä cappuccinon, jotta saisin varmasti sokerihampaani kuriin. Suklaiset muffinit sekä suklaahippukeksit olivat tosiaan herkkua, dominokeksit olivat hieman pehmentyneet, joten niitä en toisella hakukerralla enää lautaselleni nostanut.

Rantasipi Aulangon aamupala oli siis oikein kattava ja arvosanakseen se saa 9. Olisi arvosana ehkä ansainnut peräänsä vielä plussan (+), mutta täytyy muistaa, että olin siellä työjuttujen merkeissä, ja ne eivät yleensä olen kovin herkkua, vaikka aamupala herkullinen olikin. Eli yleinen tunnelma siis hieman laskee arvosanaa. Ei sillä etteikö meidän työporukka olisi mukavaa, mutta kyllä te varmaan ymmärrätte mitä tarkoitan (työ on työtä ja vapaalla ollaan vapaalla). 🙂


«Vuosi sitten: My first outfit of the day»

Suositellut

4 Comment

  1. Enpä ole aikoihin ollutkaan Suomessa yötä hotellissa, sen sijaan parilla hotelliaamiaisella olen ollut kun olemme pitäneet pikku työpalavereja. Hyvältä näytti Aulangolla.

    Tiedossa onkin hotelliaamiaisia, mutta nekin saan nauttia yksin, ensin yksi yö Tallinnassa työmatkalla yksin ja sitten viikko Pariisissa messumatkalla. Pomoni tulee viideksi päiväksi messureissulle, mutta hän ei koskaan ehdi hotelliaamiaiselle, vaan nappaamme hänelle patongin palan ja kahvin matkalla junalle

    1. Työpalaveri hotellin aamupalalla kuulostaa aika kivalta. 🙂 Voisin hyvin lähteä myös viikoksi Pariisiin! Ei haittaisi vaikka kyseessä olisi työreissu.

      Sun pomo on ihan hullu kun jättää hotellien aamupalat väliin. Mulla ne aamupalat olisivat varmaan tuollaisen työreissun kohokohta. 😉

  2. Tuo valaisin on kyllä komea, (ja niin on hintakin)tanskalainen, Poul Hennigsenin Artichoke, eli artisokka näin på finska. 🙂 Nti Papu

    1. Kiitos ihan tuhannesti! Sehän näyttääkin ihan artisokalta, miten en osannut sitä aiemmin yhdistää. Ja joo, onhan se hinta hieman suolainen.. Taitaa jäädä haaveeksi. 🙂

Vastaa