Itse tehdyt karjalanpiirakat

Mulla on suunnitelmissa tehdä muutamia perinneruokia ihan ite. Näihin kuuluu mm. maksalaatikko, mämmi sekä karjalanpiirakat. Näiden lisäksi haluaisin kokeilla tehdä itse myös lammasta, jonka makuun en ole tähän mennessä oikein tykästynyt. Ensi pääsiäisenä saatte siis luultavammin lukea mun mämmi- ja lammaskokeiluista, mutta tällä kertaa keskitytään karjalanpiirakoihin.

Karjalanpiirakoiden reseptiin törmäsin Chez Jounin keittokirjassa, jonka nappasin mukaani joskus kirjakaupan alelaarista. Kirja vaikutti aluksi aika sekavalta, mutta kirjan kuvat saivat minut vakuuttuneeksi siitä, että sekavien reseptien seassa täytyy olla ainakin muutama helmi.

Ensimmäiseksi kirjan resepteistä pääsi siis kokeiluun karjalanpiirakat. Pelkkään kirjan reseptiin en kuitenkaan luottanut, sillä anoppini antoi piirakoiden tekoon muutamankin vinkin, joista Chez Jounilla ei ole mitään hajua. Hah! Tässä siis anopin vinkeillä höystetty Chez Jounin resepti karjalanpiirakoihin.

Karjalanpiirakat
(17 kpl)

Puurotäyte

  • 2½ dl vettä
  • 3 dl puuroriisiä
  • 1 l punaista maitoa
  • 50 g voita
  • 1 tl suolaa
  • 1 kpl kananmuna

Kuoritaikina

  • 3 dl vettä
  • 1½ tl suolaa
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 4-5 dl ruisjauhoja

Lisäksi

  • 1 l vettä
  • 2 rkl sulatettua voita

1. Kiehauta vesi ja lisää riisi. Keitä hiljalleen, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää tämän jälkeen maito. Hauduttele kypsäksi noin tunnin ajan. Lisää voi, kananmuna ja mausta suolalla.

2. Sekoita vesi, suola ja vehnäjauhot ja vaivaa niin, että taikinaan tulee sitkoa. Lisää sitten ruisjauhot ja vaivaa vielä hetki.

3. Muotoile käsin taikinasta pitkä pötkö ja pilko se veitsellä paloiksi (noin 17 kpl). Kauli palat pyöreiksi ja tosi ohuiksi levyiksi. Laita alustalle ruisjauhoja, jotta taikina ei jää alustaan kiinni.

4. Lisää levyn keskelle reilu ruokalusikallinen riisitäytettä. Taita molemmat reunat kohti keskustaa niin, että täytettä jää näkyviin noin 1½ cm:n leveydeltä. Rypytä kiinni peukalolla ja etusormella.

5. Paista 300-asteisessa uunissa (meidän uunin sai vain 275 asteiseksi, mutta hyviä tuli silläkin) kymmenisen minuuttia.

6. Sekoita litra vettä ja pari ruokalusikallista voisulaa keskenään. Dippaa kuumat (juuri uunista tulleet) piirakat vesi-voiseokseen ja nosta ritilälle valumaan. Voitele lopuksi voisulalla ja nauti!

Pelkäsin karjalanpiirakoiden tekemisessä kahta asiaa – riisimössön keittämistä sekä piirakoiden rypyttämistä. Molemmat onnistuivat kuitenkin oikein hyvin, riisimössö ei palanut pohjaan ja piirakoiden rypyttäminen kävi multa kuin valssi (tosin valssi ei multa enää välttämättä onnistuisi kovin sujuvasti, mutta ymmärtänette kuitenkin kielikuvan). 🙂

Piirakat olivat tosi maukkaita, mutta muutaman asian teen kuitenkin ensi kerralla toisin. Ensinnäkin taikina on syytä kaulia todella ohueksi, mä en uskaltanut kaulia tarpeeksi ohueksi, joten piirakoiden kuori oli vähän paksu. Toiseksi mun piirakoista tuli tosi isoja, niitä olisi voinut kutsua paremminkin lounaspiirakoiksi! Ensi kerralla yritän siis tehdä enemmän sellaisia cocktail-piirakan kokoisia karjalanpiirakoita.

Karjalanpiirakoita syötiin monena aamuna kylminä tai mikrossa lämmitettyinä, eikä niiden maku huonontunut päivien kuluessa ollenkaan. Riisimössö oli tosi hyvää ja rapea kuori oli paksuudesta huolimatta juuri oikeanmakuista. Näitä tulen varmasti tekemään toistamiseenkin!

Ja huomaattehan, että karjalanpiirakoiden teko saatiin ruksittua samalla TO DO in rainy days -listalta. 🙂



«Vuosi sitten: 100 valtiota»

Suositellut

8 Replies to “Itse tehdyt karjalanpiirakat”

  1. Niistähän tuli hienoja! Ihan erinäköisiä kuin omani…

    1. Eikö tullutkin? 🙂 Mä olin niin ihmeissäni siitä, miten helposti se rypytys multa kävi. Ekan jälkeen olin ihan, että ”miten mä sain tästä näin soman?”.

      Oisi kyllä pitänyt laittaa tähän myös herran ensimmäinen viritys, se ei ollut kovin soma. 🙂

  2. Itse tehdyt karjalanpiirakat ovat ihan ihan parhautta. Sait aikaan todella sieviä yksilöitä.

    1. Nää oli kyllä niin hyviä, etten sanotuksi saa! Sitä puuromössä vedettiin ihan raakanakin aika paljon, oli niin paksua ja kermaista. Nam! 🙂
      Ja kyllä niistä tosiaa tosi nättejä tuli, varsinkin kun olin ihan ekakertalainen.

  3. Herkullisen näköisiä ja varmasti makuisia, slurps :P!

    1. Kiitos, niitä ne kyllä oli! 🙂

  4. Näyttääpä herkulliselta!
    Noita kuvia katsellessa tulisi nälkä, ellei olisi samalla ilo popsia Siiskosen kotileipomon karjalanpiirakoita tässä lukiessa… 🙂 Suosittelen joskus testaamaan ihan vaikka referenssimielessä:
    http://herrasmiehistelya.com/2011/08/27/kotileipomo-siiskosen-riisipiirakka-primus-inter-pares/

    Ja muista rastittaa tuo Kilim tuosta listaltasi mahdollisimman pian. Omassa kategoriassaan silkkaa pääkaupunkiseudun (ja koko Suomen?) parhautta…

    1. Kilim olisi jo ruksittu tosta listalta, mutta ne ovat pitäneet puljunsa kiinni heinäkuun ajan. Avaavat itseasiassa huomenna, joten ensi viikolla sinne voisi kyllä vihdoin ja viimein eksyä.

      Ja kiitos tuosta Siiskosten vinkistä! Mä katson heti seuraavalla kerralla Sellon Prisman valikoimaa (nettisivujen mukaan sieltä voi Siiskosten tuotteita ostaa)!

Vastaa