Työviikko pyörän selässä

Maanantai

Maanantaina herra Longfield suuntasi työmatkoille, joka tarkoitti sitä, että auto nökötti aamulla kutsuvasti pihassa. Ilmahan oli mitä upein jo heti aamusta, ja halusin ehdottomasti laittaa päälleni uuden sinivalkoraidallisen hameeni. Päätinkin siis napata auton alleni, vetäistä uuden hameen päälleni ja suunnata fillaroimaan vasta töiden jälkeen.

Töiden jälkeen edessä oli vielä lenkki koiran kanssa ennen kuin pääsin polkemaan. Mietiskelin siinä hetken työvaatteiden vaihdon yhteydessä, että vetäisinkö saman tien päälleni pyöräilykuteet (Craftin pinkit minishortsit & mustan topin), jotta pääsisin lähtemään pyöräilemään mahdollisimman nopeasti koiran lenkittämisen jälkeen. Päätin olla laiska ja laittaa ylilyhyet shortsit saman tien jalkaan – ajattelin, että metsässä mua ei tule ketään vastaan (kello oli vasta vähän yli kolme, ja suurin osa ihmisistä olisi vielä töissä). Tämä oli VIRHE! Saman tien kun astuin ulko-ovesta ulos, marssi eräs (miespuolinen) naapurimme reippaasti mua kohti ja alkoi puhumaan jostain ihmeen syystä lampaiden kerimisestä. Mua ahdisti ihan älyttömästi.. Reiteni eivät missään nimessä ole minishortsikunnossa, shortsien ainoa tarkoitus on ruskettaa koipiani pyörälenkkien aikana.

Kun olin päässyt eroon ensimmäisestä naapurista, suuntasin puhisten metsään. Mutta eihän se tietenkään siihen jäänyt, siis niihin naapureihin törmääminen. Kun saavuin lenkiltä reilun puolen tunnin päästä, törmäsin pihalla erääseen toiseen miespuoliseen naapuriin. Tällä kertaa kyseessä ei ollut mikään vanha mies (kuten se lampaan kerimisestä puhunut mies oli), vaan sellainen nuorehko mies, joka veti sopivasti siinä oranssin ison moottoripyöränsä vieressä kypärää päähänsä. Ja siinä mä sitten nolosti heiluvien reisieni kanssa köpöttelin kotiin naama aivan punaisena. Oli muuten viimeinen kerta kun lähden niillä shortseilla mihinkään muualle kuin pyöräilemään!

Pyöräilin sitten niiden shortsieni kanssa Bodom-järveä ympäri, osa ajasta meni ihanien maisemien ja suurten omakotitalojen ihailuun. Oi ja voi, jos meillä vaan olisi paljon rahaa..

Tässä vielä hieman statistiikkaa maanantain lenkiltä.

  • kesto: 1 h 15 min
  • matka: 26,5 km
  • keskinopeus: 20,5 km/h
  • kulutetut kalorit: 673 kcal
  • keskisyke: 131
  • max. syke: 159

Tiistai

Tiistaina kelloradio soi 5.30, mutta heräsin vasta 6.20. Herättyäni avasin verhot ja huomasin, että ulkona satoi. Olin ihan harmissani, sillä tiedossa piti olla työmatkapyöräilyä sekä salilla käynti. Puin kuitenkin päättäväisesti pyöräilykoltut päälle ja lähdin koiran kanssa ulos. Ulkona sitten tajusin, että sateen lisäksi siellä ukkosti.. Tässä vaiheessa autolla töihin päräyttäminen alkoi jo tuntua todella houkuttelevalta vaihtoehdolta. Töiden jälkeenhän olin joka tapauksessa menossa salille, joten pienessä päässäni pähkäilin riittäisikö sali päivän liikunnaksi vai ei.

Jostain hyvin syvältä sain kuitenkin voimia kaivaa fillarin esiin ja päräyttää sillä töihin (sateen ja kastumisen uhallakin). Ja täytyy todeta, että aamuinen lenkki oli tähän menneistä lenkeistä paras! Ilma oli ihanan raikas sateen jäljiltä ja reilu 15 astetta tuntui juuri sopivalta lämpötilalta. Ilmassa tuoksui tänä aamuna pakokaasun lisäksi upeasti kukkivat tuomet (vai taipuukohan se tuomit) sekä sateen kastelema metsä.

Töiden jälkeen suuntasin salille, jonka jälkeen päräytin pyörällä vielä kotiin. Viimeisen kilometrin aikana törmäsin muuten tosi hauskaan pappaan, itseasiassa törmäsin tähän samaiseen pappaan myös eilen. Tää pappa harjoittelee yksipyöräisellä ajoa (joka on jo itsessään aika huvittavan näköistä), mutta sen yksipyöräisen lisäksi harmahtavan hiusvarustuksen omaavalla papalla on mukanaan/apunaan ihan hervottoman pitkät suksisauvat. Pappa kaikkine varusteineen sai mut hymyilemään kovasti, toivottavasti pappa jatkaa harjoituksia ja törmään häneen vielä uudestaan. 🙂 Kuvia en papasta kehdannut kuitenkaan ottaa, joten tämä päivä saa olla kuvaton. Statistiikkaa olisi kuitenkin tarjolla, olkaa hyvä.

  • kesto: 1 h 41 min
  • matka: 31,6 km
  • keskinopeus: 20 km/h
  • kulutetut kalorit: 763 kcal
  • keskisyke: 125 (aamu) / 122 (ilta)
  • max. syke: 149 (aamu) / 151 (ilta)

Keskiviikko

Lepopäivä! Tosin mä kävelin kyllä aamulla koulutukseen Pasilasta Käpylään, ja iltapäivällä Käpylästä Pasilaan. Reittioppaan mukaan matkalla kului kaloreita neljän suklaapalan verran. 🙂

Torstai

Torstaina aamu oli aika vilpoinen (vain +6°), mutta onneksi kuitenkin aurinkoinen. Työpaikan suihkun lämmin vesi tuntui lenkin jälkeen kylmissä käsissä sekä reisissä aika hauskalta. Tai emmä kyllä oikeastaan tiedä onko sellainen kihelmöinti kauheen hauskaa.. Onneksi paikat kuitenkin lämpenivät suihkussa, jonka jälkeen saattoi aloittaa reippaasti töiden teon.

Mun ainoaksi ongelmaksi tän pyöräilyn aloittamisen jälkeen on tullut se, että mulla on aamuisin töissä ennen lounasta ihan tajuton nälkä. Vaikka syön kotona kunnollisen aamupalan, alkaa mun maha kurnia jo yhdeksän aikaan.. Tähän mennessä olen kituutellut lounaaseen saakka (me ollaan aika outoja, ja mennään syömään jo 10.30), mutta töihin olisi kyllä hyvä tuoda vaikka hedelmiä, joilla saisi pahimmat murinat loppumaan.

Iltapäivällä ilma oli lämmennyt mukavasti, mutta tuuli oli sen verran vilpoinen, että kotimatkalla tarvittiin pitkähihaista paitaa. Erään pellon keltaista väriloistoa olen ihaillut jo monena päivänä, torstaina sain vihdoin otettua pellosta myös kuvan. Vaikka kaikki voikukkia vihaavatkin, ovat ne kyllä minusta aika upean näköisiä mielettömän suurina parvina kukkiessaan.

Kotimatka taittui pellon ihailemisen jälkeen tuttuun tapaan, jopa niin tuttuun, että törmäsin jo kolmannen kerran tällä viikolla aiemmin postauksessa kertomaani yksipyöräisellä ajamista harjoittelevaan pappaan! Kuinka mä voin ajaa tän miehen ohi lähes samasta paikasta aina kun mä fillaroin kotia kohtia?

Kun bongasin miehen edestäni tuli mulle heti mieleen vanha tuttu sanonta – kolmas kerta toden sanoo. Sanonta mielessäni päätin sitten olla aika rohkea (ja vähän ilkeä) ja napata miehestä kuvan. Kuvan ottamisen, ja miehelle hymyilemisen jälkeen, päätin, että sinä päivänä kun törmään mieheen niin, että hän on jättänyt sauvat kotiin, aion kyllä huudahtaa hänelle jotain kannustavaa pyöräni selästä! Toivottavasti pappa ei pelästy mun huudahdusta niin paljon, että kaatuu ton hökötyksensä kanssa..

Ja sitten lopuksi niitä erinäisten mittarien lukemia.

  • kesto: 1h 38 min
  • matka: 31,9 km
  • keskinopeus: 20 km/h
  • kulutetut kalorit: 744 kcal
  • keskisyke: 119 (aamu) / 122 (ilta)
  • max. syke: 147 (aamu) / 154 (ilta)

Viikonlopun aikana on tarkoitus vielä polkaista yksi lenkki, mutta torstai jäi työviikon viimeiseksi pyöräilypäiväksi. Perjantaina mulla alkoi nimittäin koko viikonlopun kestävä valokuvauskurssi, jonne mun piti kiiruhtaa perjantaina viideksi. Ennen kurssille menoa piti vielä käydä kotosalla moikkaamassa koiraa, joka joutui kyllä olemaan perjantaina luvattoman kauan yksin.. Onneksi kurssi loppuu sekä lauantaina että sunnuntaina kello 16.00, joten ehdimme viettää karvaisen kaverin kanssa hyvin laatuaikaa!

Lopuksi täytyy vielä kertoa tän kesän tavoite koskien pyöräilykilometrejä. En oikeastaan tiedä kannattaisiko tätä täällä kovaan ääneen julistaa, on nimittäin aika noloa, jos tavoite ei täyty.. Mutta olen nyt kuitenkin niin (uhka)rohkea, että kerron teille tavoitteenani olevan 1000 kilometrin pyöräileminen tänä kesänä. Periaatteessahan (säiden salliessa) mulla on pyöräilyaikaa syyskuun loppuun asti, joka tarkoittaisi noin karkeasti sanottuna 200 kilometriä kuukaudessa. Toukokuussa tuo tavoite on jo ylitetty, sillä tällä hetkellä kilometrejä on kertynyt 266,60.

Tästä on hyvä jatkaa! Ihanaa viikonvaihdetta kaikille. 🙂

Suositellut

6 Replies to “Työviikko pyörän selässä”

  1. Nimetön says: Vastaa

    Hurjan hieno aloitus polkijalla 🙂 Tonni tulee ihan varmasti täyteen kesän aikana, mullakin on tullut, ja mä olen hyötypyöräilijä (ei ylimääräisiä iltalenkkejä), jonka työmatka on vain kolmannes sun matkastasi.

    -Reeta

    1. Kiitokset! 🙂 Tonni on siis todellakin tavoitteena, toivottavasti ilmat pysyvät hyvinä. En ole niin teräsnainen kuin sä, että polkisin ihan missä säässä vaan. 😉

  2. Hienoa, että pyöräily on lähtenyt hyvin käyntiin 🙂
    mä just päätin, että kun tuo kesäloma ihan kohta pian (jee!) alkaa, niin mä aamuisin kiskon itseni ylös ja suuntaan pyöräileen (paitsi jos sataa vettä)…

    Miten muuten, onko sulla töissä valmiina aina päivällä tarvittavat vaatteet + mahdolliset muut romppeet, vai kuljetatko nitä repussa/korissa/ritsillä?

    Ihania pyöräilykelejä toivoen 🙂

    1. Kuulostaa hyvältä (vaikka oon edelleen kateellinen sun lomille), tsemppiä! Eihän sitä onneksi lomalla tarvitse ihan kuudelta lähteä, aamuhan voi alkaa vaikka 12.00. 😉

      Mä oon vienyt aina viikon alussa vaihtovaatteet ja pyyhkeen töihin. Mulla on siellä jo valmiina shampoot, meikit sun muut aineet, mutta vaatteita (ja pyyhettä) kuskaan aina viikon alussa ja lopussa repussa. Sellainen kori mun pitäisi kyllä hommata, sillä kovilla helteillä reppu on vähän tylsä, kun se hiostaa aika paljon.

  3. Hienoa pyöräilyä! Luulenpa että tonni on rikki ennenkuin huomaatkaan tuollaisilla kilometrimäärillä 🙂 Mulla tuli viimevuonna kevät-syksy työmatkapyöräilyä yli 1200km.. ja matkat on 8km suuntaansa…harmi vaan että tän vuoden kilometrit on laskematta, mittari meni rikki 🙁 Ite käytän sivulaukkua koska reppu hiostaa ja painaa ikäväsi, suosittelen, on näppärä kiinnittää tarakkaan! 🙂

    1. Kiva kuulla, ettei se tonni olekkaan niin kammottavan pelottava luku! Se siis tulee tänä kesänä täyteen. 🙂

      Sivulaukkua/koria olen miettinyt kovasti, jompikumpi pitää kyllä tässä jossain välissä hommata. Vielä ollaan kyllä pärjätty repulla, mutta kun ilmat lämpenevät kunnolla, olisi selkä kiva pitää reputtomana.

Vastaa