Nokoset auringon alla

Kulunut viikko on ollut täynnä ihanaa ohjelmaa! Tänään on sitten ollut aikaa lepäilylle, ja voimia onkin kerätty ensi viikkoa varten ihan tosissaan. Herra Longfield lähtee huomenna muutaman viikon työmatkalle, joten päivä on yritetty pyhittää ihan vain yhdessäolemiselle. Viikon tyhmin päivä on minusta muuten ehdottomasti sunnuntai, varsinkin silloin jos herra lähtee reissuun seuraavana aamuna.. Tällä hetkellä vihaan ja inhoan herran töitä ihan kamalasti, parin viikon yksinolo ei nimittäin kiinnostaisi yhtään! Varsin tyhmää tästä tekee sen, että ilmojen parantuessa, olisi ihana tehdä vaikka mitä yhdessä, mutta seuraavien kahden viikon aikana me ei voida tehdä yhdessä mitään muuta kuin jutella puhelimessa, tekstailla ja pelata DrawSomething-peliä (joka ei muuten tällä hetkellä edes toimi), jippii.

No, jotten saa teitä yhtä masentuneiksi kuin Jukka Jalonen oli hävityn pronssipelin jälkeen, yritän pysytellä positiivisena koko loppupostauksen ajan! Laitetaan tähän oikein hymynaama, niin kaikille tulee iloisempi olo. 🙂

Vaikka grillikautta emme tänä viikonloppuna saaneetkaan vielä avatuksi, nautittiin terassilla tänään kuitenkin kesän ensimmäinen lounas. Uudelle valkoiselle terassipöydälle nostettiin samaista lohta, mitä söin ystävien kanssa torstain Ikea-illassa. Herra Longfield tahtoi kovasti maistaa tätä ylistettyä soija-inkiväärilohta seesaaminuudeleilla, joten sitähän me sitten tehtiin. Kaikki ainekset löytyivät vielä valmiiksi kaapista, joten ruoanvalmistus kävi todella kätevästi ja helposti.

Kuuman auringon alla syödyn lounaan jälkeen alkoi Suomen pronssipeli. Jaksoin katsella tätä murhenäytelmää suunnilleen yhden erän verran, jonka jälkeen päätin lähteä möllöttämään aurinkoon. Vaihdoin päälle bikinit, nappasin mukaani kirjan, aurinkorasvan sekä aurinkolasit ja tepastelin päättäväisesti kohti terassia, jossa aurinkotuoli pehmusteineen kutsui minut iloisesti luokseen. Hetken aikaa sain lueskeltua, mutta sitten ruskeat simmuni eivät vain jaksaneet enää pysyä auki, vaikka kuinka yritin pitää katseeni kirjan riveillä. Ja sitten se tapahtui – kesän ensimmäiset nokoset auringon alla olivat totta. Parin tunnin kuluttua heräsin kuolat pitkin naamaa, mutta vaikka päivä oli jo kääntynyt illaksi (ja Suomi hävinnyt sen tyhmän pelin), oli ilma ihanan lämmin. En jaksaisi enää hehkuttaa täällä blogissa lämpöä ja aurinkoa, mutta kyllä ne vaan taas pitkän tauon jälkeen tuntuvat niin ihanilta.

Nokosten jälkeen löysin herran yläkerrasta pakkaamasta kamojaan työmatkaa varten. Pakkailujen jälkeen tiedossa oli vielä metsälenkki koiran kanssa sekä hieman yhteisten piha-alueiden siivoamista. Ulkoilun jälkeen herkuttelimme vielä jätskillä ja suklaalla. Nam!

Myös karvainen kaveri sai jätskiä.

Ihana viikko on takana, ja muutama tylsä viikko siis edessä.. Katsotaan miten saan aikani kulumaan seuraavien viikkojen aikana!

Suositellut

2 Replies to “Nokoset auringon alla”

  1. Kyllä tätä kevätkesää sopii hehkuttaa! Olen itse ainakin aivan intona kun viimein lämmintä.

    1. Hyvä, ettei vielä ärsytä! 🙂 Varmaan sitten on oikeasti kesä kun kukaan ei jaksa enää hehkuttaa yhtään. Mutta nyt saa hehkuttaa ihan kunnolla – onhan tätä odotettu!

Vastaa