Sunnuntairuokaa – hiljaa hyvää tulee

Inhoan sanontaa ”Hiljaa hyvää tulee” – inhoan sitä ihan tosissaan! Tuo lausahdus ja minä, emme vain sovi mitenkään yhteen. Olen ehdottomasti enemmän ”Kaikki (mulle) nyt ja heti” lausahduksen kannattaja. Kun saan innon päälle, asioiden pitää tapahtua (ja ne myös tapahtuu) nopeasti, ja mieluiten heti. Olen kyllä myös – ainakin omasta mielestäni – aika pitkäjännitteinen. Tärkeintä on, että hommat saadaan alkuun reippaasti ja edistystä alkaa tapahtua heti. Tämän minussa vellovan ominaisuuden takia olen mm. aika huono tekemään mitään valmisteluhommia kovin tarkasti. Jos vaikka maalaamme kotonamme yhden seinän, en minä jaksaisi millään ensin pestä seinää, suojata lattioita, valokatkaisimia ym., vaan tahtoisin vain ottaa sen sudin käteen ja aloittaa hommat. Onneksi kotona on kuitenkin eräs herra, joka jaksaa minua paremmin keskittyä näihin pikkutarkkoihin alkuhommiin, ja tekee ne siksi puolestani. Tylsien alkuhommien jälkeen estradi on sitten minun. 😉

Viime sunnuntaina kokkasimme ruokaa, jonka tekemiseen meni tooosi pitkä aika. Onneksi lopputulosta kannatti kuitenkin odottaa, sillä reilun kahden tunnin uunissa hautumisen jälkeen lapioimme suihimme jotain tooosi hyvää. Alkuperäinen resepti tähän taivaalliseen maalaispataan yrttiöljyn kera on kopsattu ihan kokonaisuudessaan The Culinarista -blogista, josta saatte tekin reseptin halutessanne mennä lukemaan. Muutin reseptiä vain sen verran, että lisäsin pataan isohkon klöntin selleriä, sillä pidän sellerin mausta kovasti (ja sitä sattui jääkaapissa olemaan).

Ruoanlaiton kanssa kävi tietenkin niin, etten malttanut millään odottaa ruoan valmistumista puolta tuntia pidempään. Kävin tutkimassa uunissa kököttävää pataa jatkuvasti, enkä voinut oikein keskittyä mihinkään, sillä uunista kantautui niin herkulliset tuoksut. Nämä tuoksut saivat mahani murisemaan, joka vain lisäsi uunilla käymistä, ja siellä möllöttävän padan tutkimista ja ihmettelemistä.  Näiden piinallisten hetkien jälkeen meidän oli pakko lähteä mahat muristen ulos lenkille, jotta aika kuluisi edes hieman nopeammin. Suuntasimme sitten tuttuun tapaan koiramme kanssa metsään, jossa saimme tapettua aikaa hieman yli tunnin. Tämän reilun tunnin aikana istahdimme mm. kallioille suunnittelemaan kevään tekemisiä sekä kesän lomamatkaa. Jossain välissä herra Longfield päätti myös kiivetä puuhun. Kuva-aineistosta voitte nähdä, että herra tosiaan oli siellä puussa. Minä kuvasin kiipeilyä turvallisesti maasta käsin, ja huutelin siinä samalla säälittäviä vinkkejä ja ohjeita puussa olevalle herralle. Itse en ole koskaan puuhun kiivennyt, mutta jostain niitä ohjeita vaan kuitenkin suuhuni tulvi.

Kun sitten vihdoin saavuimme masut kurnien kotiin, toivotti mieletön tuoksu meidät tervetulleiksi. Suuntasin heti kengät jalasta saatuani uunin luokse, ja nappasin yhden jos toisenkin testipalan padasta toteamalla, että pata on viittä vaille valmista. Katoin vielä nopeasti pöydän, sipaisin Oivariinia rapealle maalaisleivälle, ja nostin valkoviinin jääkaapista pöytään. Tämän jälkeen pata otettiin vihdoin uunista ulos, ja se nostettiin juhlallisesti upeiden tuoksujen saattelemana keskelle pöytää. Ja sitten oli vihdoin ja viimein aika syödä.

Maalaispata suli suuhun maittavan yrttiöljyn kera. Padan parhaimmistoa olivat murea broileri sekä rapea chorizo. Kaikki vihannekset olivat saaneet ihanasti makua kanaliemestä sekä valkoviinistä, ja koko homman kruunasi tieto siitä, että oli sunnuntai, ja herkullinen jälkkäri oli vielä syömättä! 🙂

Jälkkäristä saatte sitten ihan oman postauksen, tämä postaus loppuu nyt viisaaseen – mutta niin ärsyttävään – lausahdukseen Hiljaa hyvää tulee..

Suositellut

2 Replies to “Sunnuntairuokaa – hiljaa hyvää tulee”

  1. Mahtavaa!

    Meilläkin hautui eilen; häränhäntää ja possunlapaa- molemmat Siipan luottolihakauppiaalta Lihahaasta Hakaniemen hallista. Häränhäntä, uusi tuttavuus, syötiin eilen, possunlapa tänään. Edullista ja supermaittavaa, liha todella suli suuhun. Mutta malttia täytyy todella olla; possu sai hautua 4,5 h…

    1. Oi, kuulostaapas maittavalta! Häränhäntäkeittoa me maistettiin Singaporessa, oli kyllä hyvää. Tänään ei onneksi tarvitse haudutella mitään uunissa, piknik-eväät valmistuvat nopeammin. 🙂 Oikein ihanaa vappua!

Vastaa