Loppiaisen blinit

Venäläinen kirjailija Aleksandr Kuprin kuvaa kullankeltaisia blinejä seuraavasti:

Blini on pyöreä kuin aito antelias aurinko. Blini on kaunis ja kuuma, kuuma kuin kaiken lämmittävä aurinko, ja blinille valellaan voisulaa – muistoksi uhreista, jotka on kannettu mahtaville kivijumalille. Blini on auringon, kauniiden päivien, hyvien satojen, täyttyneiden avioliittojen ja terveiden lasten vertauskuva.

Blinien tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta se tiedetään, että pakanalliset slaavit söivät kuumia happamia ohukaisia runsaan voisulan kera jo 500-luvulla. Blini oli tuolloin omistettu slaavien auringonjumala Jarilalle. Kun kristinusko saapui Venäjän kaupunkeihin, blinejä ei hylätty vaan niitä alettiin syödä laskiaisen alla voiviikolla, jolloin lihan ja kalan syönti oli kielletty. Blinikauppiaat saapuivat kapakoihin ja toreille laskiaisen alla, ja lämmittivät ohukaiset valurautaisissa pannuissa.

Ylläoleva teksti on kopsattu blogin Viisi tähteä -sivustolta, josta kaivoin tietoa blineistä sekä niiden historiasta.

Päätimme kokeilla blinien tekoa ensimmäistä kertaa loppiaisena. En ollut syönyt blinejä aikaisemmin edes ravintoloissa, joten blinineitsyyteni vietiin minulta vasta 27-vuotiaana. Luin monia eri bliniohjeita ja kuuntelin Keltaisen keittiön Martinan ohjeet siitä, että taikinaan kannattaa tattarijauhojen lisäksi laittaa myös vehnäjauhoja. Lopulta olin päätynyt alla olevaan reseptiin, jolla saa aikaseksi 6 onnistunutta ja 4 epäonnistunutta bliniä. Tai jos olet mestari blinien paistossa, saat määrästä 10 onnistunutta bliniä.

Blinit (n. 10 kpl)

  • 20 g hiivaa
  • 4 dl maitoa
  • 1 tlk (2 dl) kermaviiliä
  • 1 dl tattarijauhoja
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 2 kananmunaa
  • 1 tl suolaa
  • 30 g voita sulatettuna

Lisäksi paistamiseen sulatettua/kirkastettua voita.

Liota hiiva pieneen määrään maitoa.
Lämmitä loppu maito ja kermaviili kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon maito-hiivaseos.
Vatkaa sekaan kevyesti tattari- ja vehnäjauhot.
Anna seoksen käydä lämpimässä paikassa noin 3 tuntia.
Erottele kananmunan keltuaiset ja valkuaiset.
Vatkaa valkuaiset vaahdoksi.
Lisää blinitaikinaan keltuaiset, suola, voisula ja valkuaisvaahto.
Paista taikinasta voissa pieniä blinejä.

Kuten kuvista voi nähdä, tuli meidän blineistä kohtalaisen ohuita. Blinien paksuuttaa oli pakko pienentää, sillä ensimmäiset neljä bliniä lensivät roskiin. Voisin ehkä ensi kerralla lisätä paksuutta hieman, kun nyt suunnilleen tiedän kuinka kuumalla levyä voi pitää ja kuinka paljon voita pitää blinipannuun törkätä.

Blinien kanssa oli tarjolla siianmätiä, smetanaa sekä punasibalin silppua. Koristeeksi päälle siroteltiin vielä ruohosibalia. Olin myös valmistanut blineille katkaraputäytteen. Herra Longfield piti siitä kovasti, mutta minusta mäti+smetana+sibali oli niin hyvää, etten edes kokeillut katkaraputäytettä.

Suositellut

10 Replies to “Loppiaisen blinit”

  1. Jee, blinit (tai ainakin suurin osa niistä 😀 ) onnistui! Ihanan näköisiä, munkin on ihan pakko tehdä niitä pian ni saan taas hyvän tekosyyn syödä mätiä.

    1. Onnistui kyllä, blinit olivat todellista herkkua! Herra Longfield osti niin ison kasan mätiä, että viimeiset mätileivät syötiin maanantaina aamupalaksi. 🙂

  2. Oi, kuinka nälkä tulikaan taas…. Mä olen jo päättänyt pitää tälle talvelle blinikutsut (itse asiassa tää taitaa olla jo kolmas kerta) parille ystävälle. Blinit on vain niiin sairaan hyviä. Joskus kannattaa muuten kokeilla suolakurkkua (ei viipaleina vaan öööh pitkittäisenä lohkona) + hunajaa. Toimii aika hyvin sekin 🙂

    1. Luinkin tuosta suolakurkun ja hunajan yhdistämisestä. Sitä pitää koittaa siis ensi kerralla. Itselleni tuli myös heti mieleen, että täytyisi pitää blinikutsut. 🙂

  3. Blinit ovat ihania, tammikuun voisi ottaa kevyemmin ja paistella blinit helmikuussa… toisaalta meille on tulossa vieraita ensi vikonloppuna, blini olisi ihana alkuruoka…

    1. Olivat kyllä todella herkullisia, en olisi uskonut, että pidän niistä niin paljon. Itse en jaksanut syödä kuin kaksi bliniä, joten ei kai ne kalorit ihan taivaisiin nousseet.. 😉 Ja jos alkuruokana syö, niin varmasti yksikin riittää oikein hyvin. Maukasta tammi- tai helmikuuta!

  4. Anoppi tarjoaa yleensä kevättalvisin blinejä juuri mädin, smetanan ja sipulin kanssa, usein mukana on vielä graavattua lohta :P. Tiesitkö muuten, että blinien paistoa varten on ihan omat pannunsa? Minä en tiennyt, ennenkuin näin anoppini jo antiikkiset valurautaiset pannut, jotka vaan paranevat ajan kuluessa. Luulisin, että niillä blinien paistaminenkin saattaa sujua paremmin… 🙂

    1. Me hommattiin juuri sellainen valurautainen blinipannu, eli senkin puolesta paiston olisi pitänyt onnistua paremmin. Mutta ensi kerralla uskon paistamisen onnistuvan hyvin, kun tosiaan tiedän miten kuumalla meidän hellaa voi pitää, jotta blinit eivät kärähdä. Maltti on valttia tässäkin asiassa. Harmi vaan, että multa uupuu toi maltti. 🙂

  5. Hei!
    Mekin kokeiltiin ekaa kertaa blinien tekoa just loppiaisena ja maukkaita tuli! Myös lettupannulla onnistuu blinit, ja silloin niistä tule kivan pikkusia. Ja kun hoitaa valurautaa oikein, niin se juurikin vain paranee vuosien kuluessa. Blogista voit kurkata meidän lisukkeet. Suosittelen tuota porotahnaa.

    Talviterkuin Nti Papu

    1. Toi lettupannu on kyllä hyvä idea. Sillä tulee sopivan pieniä blinejä ja sitten niitä jaksaa syödä enemmän! 🙂

Vastaa