Norma John and a Backbone at Fanny

Eräs heinäkuinen arki-ilta istahdimme Fannyn terassille kuuntelemaan Norma John and a Backbone -bändiä. Keikka alkoi hieman myöhässä, mutta se ei haitannut yhtään, sillä ilma oli lämmin ja seura oli mukavaa. Bändin rumpujen takana istuu tuttavamme, jonka kautta kuulimme myös keikasta.

Olin sonnustautunut rock-henkisiin pääkallokorviksiin, kun en oikein tiennyt minkälaista musiikkia kyseinen bändi soittaa. Laukuksi kaappasin mustan koiranmuotoisen laukun, sillä ajattelin sen olevan sopivan rock. Tässä vaiheessa on varmasti hyvä ilmoittaa, että en ymmärrä musiikista mitään. En erota eri soittimia musiikin seasta enkä myöskään ymmärrä sanojen melodia, soinnut, rytmi ym. merkitystä.  Eli seuraavien lauseiden sisältö voi olla aivan puuta heinää, mutta se on kuitenkin minun kuvaukseni bändin musiikista.

Musiikki oli minusta letkeää, hyväntuulista musiikkia. Sanoitukset oli höystetty sopivasti huumorilla, ja monta kertaa huomasin hymähteleväni biisien sanoille. Musiikki sopi oikein ihanasti kesäiseen iltaan, ja miksei se sopisi myös syksyiseenkin iltaan. Mukana oli niin hitaampia kuin nopeatempoisempeakin biisejä. Laulajalla oli kaunis, pehmeä ja puhdas ääni ja bändin soittajat tiesivät myös mitä tekivät. Keikalla oli kiva fiilis ja katsellessani ihmisten jalkoja, huomasin, että lähes kaikki heiluttelivat niitä musiikin tahdissa. Joku rohkeni myös heilua ihan yläkropallaankin. Bändi muuten kuvaa sivuillaan omaksi tyylikseen Indie/Pop, tämä varmasti kertoo joillekin enemmän kuin minulle. 🙂

Omiksi lempparibiiseikseni keikalta nousivat Star Trek/Star Wars-, Bear- ja My robot friend -biisit. Näissä kaikissa oli oikein hauskat lyriikat ja melodia (ehkä mä sittenkin tiedän mitä melodia tarkoittaa).

Kannattaa ehdottomasti eksyä bändin tuleville keikoille! Tai oikeastaan mieluummin etsiä tiensä keikalle, eksyminen ei ole yleensä kivaa.

Tässä vielä muutama Norma Johnin youtube-video.

Samalla keikkareissulla löysimme myös Koffin puiston, joka siis sijaitsee melkeinpä Fannyn takapihalla. Miten tämä puisto voi olla kahdelle pääkaupunkiseutulaiselle aivan tuntematon paikka? No, pääasia, että se on nyt löydetty ja todettu mukavaksi paikaksi. Puistoon voisi joskus istahtaa vaikka piknikille.

Kotimatkalla mieheni muuten purshkahti yhtäkkiä nauruun ja kun kysyin, että mikä on noin hauskaa, sain kuulla, että hän oli juuri keksinyt vitsin. Vitsi kuului näin: Adam Lambert oli tulossa Suomeen keikalle. Keikkajärjestäjät kyselivät häneltä raiderilistaan toiveita. Adam, joka oli opinnut hieman suomea Saulilta, halusi briljeerata taidoillaan ja sanoi: Kuule mun toive, mä haluan boys. HAH! 😀

Suositellut

4 Replies to “Norma John and a Backbone at Fanny”

  1. Nää on niin hauskoja nää sun tekstit. Käyn mielelläni aina aamulla lukemassa uusimman postauksen ni tulee hymy kasvoille koko päiväks. Tällä kertaa mua nauratti ehkä eniten sun hauskojen juttujen lisäks toi Insinöörin vitsi. Outo sattuma oli, et kyseinen biisi tuli samaan aikaan radiosta ku luin tätä. En ois ehkä muuten ymmärtäny koko vitsiä, tyhmä kun olen.. 😀

    1. Kiitos. 🙂 Palautetta on aina ihana saada, varsinkin näin hyvää! Mä käyn Keltaisessa keittiössä aina heti aamusta ja sitten lounaan jälkeen, olen huomannut, että useimmiten postaukset tulevat sinne mun lounastauon jälkeen.
      Ja musta tuntuu, että radiossa ei muu soikkaan kuin Wiskarin Artun Tuntematon potilas, raivostuttava biisi.

  2. http://www.soffa.tv/normajohn/ Haastattelu soffa-tv:llä julkaistiin vihdoin.

    1. Jesh, vihdoin! Kiitos kun linkkasit sen tänne. 🙂

Vastaa